Perspectivas globales sobre la protección de los derechos humanos de las personas mayores, 2007-2013

Incluye bibliografía.

América Latina y el Caribe: Desafíos y oportunidades de una sociedad que envejece

Sólo disponible en formato electrónico.

Autonomía y dignidad en la vejez: teoría y práctica en políticas de derechos de las personas mayores

Prólogo de Alicia Bárcena

Towards universal social protection: Latin American pathways and policy tools

This book reflects on the public policies, programmes and regulatory frameworks that are taking a rights-based approach to expanding social protection coverage and benefits in Latin America, with a view to achieving universal coverage. The book’s discussion of the policy tools and programmes pursued in the region aims to provide the reader with technical and programmatic insights for assembling and coordinating public policies within consistent and sustainable social protection systems. The combination of normative orientations and stock of technical knowledge, together with advances regarding the rights-based approach to social protection within a life cycle framework, afford the reader not only a tool box of specific social protection instruments, but also an in-depth examination of related political economy aspects.

Envejecimiento e institucionalidad pública en América Latina y el Caribe: conceptos, metodologías y casos prácticos

Presentado en el Seminario Técnico Institucionalidad Pública y Envejecimiento. Santiago, Chile, 30 de Junio 2016

Notas de Población Vol. 43 N° 102

La edición núm. 102 de Notas de Población llega a los lectores con un diverso catálogo de temas de suma importancia en el campo de los estudios demográficos y de la población de América Latina y el Caribe. Estos temas, que se analizan a lo largo de los 12 artículos que conforman este volumen, abarcan resumidamente los censos y las proyecciones de población, el análisis de la fecundidad en relación con las características de las uniones, el derecho a la salud de las personas de edad, el envejecimiento demográfico en el Brasil, las formas de convivencia de los latinoamericanos en España, la migración uruguaya de retorno desde aquel país europeo, el proceso de urbanización en el Brasil, la segregación espacial en ciudades mineras de Chile, la movilidad laboral femenina en México, el impacto de la explotación minero-energética en Colombia, los rostros diversificados del envejecimiento en el Brasil y las interrelaciones entre escolaridad, estrato social y formación de la unión en México.

Las posibilidades de las fuentes de información sociodemográficas para el monitoreo del derecho a la salud de las personas mayores en la Argentina, 1999-2013

En el artículo se propone analizar y sistematizar el alcance, las limitaciones y los desafíos de las fuentes de información producidas oficialmente en la Argentina en los últimos 15 años, para el monitoreo del ejercicio del derecho a la salud de las personas mayores. Se realiza una compilación de indicadores propuestos principalmente por el Centro Latinoamericano y Caribeño de Demografía (CELADE)-División de Población de la Comisión Económica para América Latina y el Caribe (CEPAL) en el marco de diferentes conferencias internacionales y se analizan las posibilidades de implementación, con una mirada desde el enfoque basado en los derechos humanos. Entre las principales conclusiones, se destaca que la Argentina cuenta con un conjunto de fuentes de información que permiten abordar una cantidad importante de indicadores. Sin embargo, para medidas clave en este grupo poblacional, las principales fuentes de información no permiten monitorear diferencias entre distintos grupos socioeconómicos y geográficos ni su evolución, por lo que no admiten una mirada desde el enfoque de derechos.

Maan korvessa kulkevi – Evakkolasten kasvukokemusten tunnemuistot ja hyvinvointi

Tutkimus tarkastelee luovutetusta Karjalasta lähtöisin olevien evakkolasten tunnemuistoja ja niiden yhteyttä myöhempään hyvinvointiin. Keskiössä ovat koti- ja koulukasvatusta muistelevien ikäihmisten kokemukset. Tutkimus on kasvatushistoriallinen ja tieteidenvälinen. Se liikkuu historian sekä yhteiskunta- ja käyttäytymistieteiden rajapinnoilla. Aineiston 631 kyselyvastausta ja 11 haastattelua on analysoitu monimetodisesti tilastollisen ja sisällön analyysin avulla. Tulosten mukaan ikääntyvät evakkolapset voivat pääsääntöisesti hyvin. He ovat kotikasvatuksessaan omaksuneet vahvat selviytymis- ja sopeutumistaidot sekä sisukkuuden. Kodin kasvatusilmapiiri on menetyksistä huolimatta koettu turvalliseksi. Kasvatuksessa omaksutuissa sananlaskuissa korostuu vahvimmin tulevaisuuden toivosta kiinni pitäminen. Kasvatusmetodit myötäilevät suomalaista kasvatustraditiota, jossa lapsia on enimmäkseen palkittu hyvästä työstä sanallisesti ja rangaistu tottelemattomuudesta ruumiillisesti. Surua ja menetyksiä on käsitelty vaikenemalla. Yhdeksi elämää kannattelevaksi voimaksi ovat osoittautuneet laulut, joista suosituin oli Maan korvessa kulkevi lapsosen tie. Kasvatusperintönä evakkolapset haluavat jättää mallin työteliäästä, rehellisestä, toiset huomioivasta ja juuristaan tietoisesta kansalaisesta. Koulukokemusten osalta tutkimus osoittaa kantaväestöstä poikkeavan uskonnollisen ja kielellisen taustan olleen merkittävin syrjityksi tulemisen syy. Ortodoksitaustaisilla lapsilla oli muita evakkolapsia enemmän kiusaamiskokemuksia. Metaforien avulla kuvatuista tunnemuistoista löytyi kuusi erilaista selviytyjätyyppiä: selviytyjäsankarit, identiteetin etsijät, optimistiset toimijat, trauman työstäjät, kohtalonsa hyväksyjät ja menetysten kantajat. Valtaosa evakkolapsista kuuluu positiivista tunnemuistoa kantavien ryhmään. Kielteisillä tunnemuistoilla on tilastollisesti merkitsevä negatiivinen yhteys ikääntyvän hyvinvointiin. Tutkimus lisää ymmärrystä evakkolasten kasvukokemuksista ja tarjoaa uutta tietoa heidän selviytymisestään ja hyvinvoinnistaan. Tutkimus osoittaa evakkolasten tasapainoisen kotikasvatuksen, vastavuoroisten vertaissuhteiden ja suositun oppilaan aseman vahvistavan yhteisöön kuulumista ja sosiaalista pystyvyyttä sekä olevan hyvinvoinnin positiivisia tekijöitä. Kodin melankolisuudella, eristyneisyydellä ja koulukiusaamisella on negatiivinen yhteys hyvinvointiin. Tuloksia voidaan soveltaa nykypäivän pakolaislasten kotouttamiseen, jossa ensiarvoisen tärkeää on perheiden osallisuuden ja integroitumisen tukeminen uudessa ympäristössä. Tämän onnistumiseksi on tärkeää huomioida lasten yksilölliset selviytymisstrategiat ja käsitellä kodin menetystraumaa.

Report of the Meeting of Experts on Ageing - Second Central American and Caribbean Forum on Policies for Older Persons

Includes bibliography

The phenomenon of ageing and the situation of older persons in the Caribbean

Includes bibliography

Ageing in the Caribbean and the human rights of older persons: Twin imperatives for action

This study addresses the ageing of the Caribbean population and the situation with respect to the human rights of older persons. It considers the implications for public policy of these ‘twin imperatives for action’. The first chapter describes and explains the changing age structure of the Caribbean population. Important features of the ageing dynamic, such as differential regional and national trends and the growing number of ‘older old’ persons, are also analysed. The study then describes the progress that has been made in advancing and clarifying the human rights of older persons in international law. The core of the study then consists of an assessment of the current situation of older persons in the Caribbean and the extent to which their human rights are realised in practice. The thematic areas of economic security, health, and enabling environments – which roughly correspond to the three priority areas of the Madrid International Plan of Action on Ageing – are each addressed in individual chapters. These chapters evaluate national policies and programmes for older persons and make public policy recommendations intended to protect and fulfil the human rights of older persons. The report concludes by summarising the priorities for future action both through the establishment of new international human rights instruments as well as national policies and programmes.

Psychological characteristics of older versus younger persons with a functional gastrointestinal disorder (FGID)

Functional gastrointestinal disorders commonly affect people of all ages, including the elderly. While population-based studies report significant psychological morbidity in people diagnosed with these disorders it is not clear what effect age has in explaining this relationship. We hypothesised that psychological distress would be higher in older versus younger persons with a FGID from the community. A random sample of 4500 subjects were mailed a questionnaire on gastrointestinal symptoms in the past 12 months (response rate = 72%). Of those fulfilling Rome I criteria for a FGID (n = 988) we then classified subjects into older (>60 years) (n =126) versus younger (18-59 years) (n = 862) categories. Psychological variables included anxiety and depression (Delusions Symptom States Inventory) and neuroticism and extroversion (Eysenck Personality Inventory). Quality of life was assessed using the valid SF-12. Anxiety (4.5 vs. 3.1), depression (3.0 vs. 1.8) and neuroticism (5.7 vs. 4.9) were significantly higher in younger versus older subjects with a FGID. While mental functioning (43.1 vs. 48.3) was significantly more impaired in younger versus older subjects, the reverse was found for physical functioning (48.7 vs. 40.8). Younger people with a FGID experience greater

Ageing prisoners' health care: analysing the legal settings in Europe and the United States.

BACKGROUND: Relatively little is known about the current health care situation and the legal rights of ageing prisoners worldwide. To date, only a few studies have investigated their rights to health care. However, elderly prisoners need special attention. OBJECTIVE: The aim of this article is to critically review the health care situation of older prisoners by analysing the relevant national and international legal frameworks with a particular focus on Switzerland, England and Wales, and the United States (U.S.). METHODS: Publications on legal frameworks were searched using Web of Science, PubMed, MEDLINE, HeinOnline, and the National Criminal Justice Reference Service. Searches utilizing combinations of keywords relating to ageing prisoners were performed. Relevant reports and policy documents were obtained in order to understand the legal settings in Switzerland, England and Wales, and the U.S. All articles, reports, and policy documents published in English and German between 1774 to June 2012 were included for analysis. Using a comparative approach, an outline was completed to distinguish positive policies in this area. Regulatory approaches were investigated through evaluations of soft laws applicable in Europe and U.S. Supreme Court judgements. RESULTS: Even though several documents could be interpreted as guaranteeing adequate health care for ageing prisoners, there is no specific regulation that addresses this issue completely. The Vienna International Plan of Action on Ageing contributes the most by providing an in-depth analysis of the health care needs of older persons. Still, critical analysis of retrieved documents reveals the lack of specific legislation regarding the health care for ageing prisoners. CONCLUSION: No consistent regulation delineates the provision of health care for ageing prisoners. Neither national nor international institutions have enforceable laws that secure the precarious situation of older adults in prisons. To initiate a change, this work presents critical issues that must be addressed to protect the right to health care and well-being of ageing prisoners. Additionally, it is important to design legal structures and guidelines which acknowledge and accommodate the needs of ageing prisoners.