Maan korvessa kulkevi – Evakkolasten kasvukokemusten tunnemuistot ja hyvinvointi

Tutkimus tarkastelee luovutetusta Karjalasta lähtöisin olevien evakkolasten tunnemuistoja ja niiden yhteyttä myöhempään hyvinvointiin. Keskiössä ovat koti- ja koulukasvatusta muistelevien ikäihmisten kokemukset. Tutkimus on kasvatushistoriallinen ja tieteidenvälinen. Se liikkuu historian sekä yhteiskunta- ja käyttäytymistieteiden rajapinnoilla. Aineiston 631 kyselyvastausta ja 11 haastattelua on analysoitu monimetodisesti tilastollisen ja sisällön analyysin avulla. Tulosten mukaan ikääntyvät evakkolapset voivat pääsääntöisesti hyvin. He ovat kotikasvatuksessaan omaksuneet vahvat selviytymis- ja sopeutumistaidot sekä sisukkuuden. Kodin kasvatusilmapiiri on menetyksistä huolimatta koettu turvalliseksi. Kasvatuksessa omaksutuissa sananlaskuissa korostuu vahvimmin tulevaisuuden toivosta kiinni pitäminen. Kasvatusmetodit myötäilevät suomalaista kasvatustraditiota, jossa lapsia on enimmäkseen palkittu hyvästä työstä sanallisesti ja rangaistu tottelemattomuudesta ruumiillisesti. Surua ja menetyksiä on käsitelty vaikenemalla. Yhdeksi elämää kannattelevaksi voimaksi ovat osoittautuneet laulut, joista suosituin oli Maan korvessa kulkevi lapsosen tie. Kasvatusperintönä evakkolapset haluavat jättää mallin työteliäästä, rehellisestä, toiset huomioivasta ja juuristaan tietoisesta kansalaisesta. Koulukokemusten osalta tutkimus osoittaa kantaväestöstä poikkeavan uskonnollisen ja kielellisen taustan olleen merkittävin syrjityksi tulemisen syy. Ortodoksitaustaisilla lapsilla oli muita evakkolapsia enemmän kiusaamiskokemuksia. Metaforien avulla kuvatuista tunnemuistoista löytyi kuusi erilaista selviytyjätyyppiä: selviytyjäsankarit, identiteetin etsijät, optimistiset toimijat, trauman työstäjät, kohtalonsa hyväksyjät ja menetysten kantajat. Valtaosa evakkolapsista kuuluu positiivista tunnemuistoa kantavien ryhmään. Kielteisillä tunnemuistoilla on tilastollisesti merkitsevä negatiivinen yhteys ikääntyvän hyvinvointiin. Tutkimus lisää ymmärrystä evakkolasten kasvukokemuksista ja tarjoaa uutta tietoa heidän selviytymisestään ja hyvinvoinnistaan. Tutkimus osoittaa evakkolasten tasapainoisen kotikasvatuksen, vastavuoroisten vertaissuhteiden ja suositun oppilaan aseman vahvistavan yhteisöön kuulumista ja sosiaalista pystyvyyttä sekä olevan hyvinvoinnin positiivisia tekijöitä. Kodin melankolisuudella, eristyneisyydellä ja koulukiusaamisella on negatiivinen yhteys hyvinvointiin. Tuloksia voidaan soveltaa nykypäivän pakolaislasten kotouttamiseen, jossa ensiarvoisen tärkeää on perheiden osallisuuden ja integroitumisen tukeminen uudessa ympäristössä. Tämän onnistumiseksi on tärkeää huomioida lasten yksilölliset selviytymisstrategiat ja käsitellä kodin menetystraumaa.

In the Wilderness Wanders a Lonely Child – The Emotional Memories of Growth Experiences and the Well-being of Evacuee Children This study examines the emotional memories of evacuee children from the annexed Karelia and connection of these memories to the children’s later well-being. The focus is on the experiences of elderly people, who recall their upbringing and schooling. The study takes an educational history perspective and is interdisciplinary, touching upon history, social and behavioral sciences. The material, 631 questionnaire replies and 11 interviews, is analyzed multimethodologically using statistical and content analysis. Based on the results, the ageing evacuee children are generally doing well. They have assimilated perseverance and strong survival and coping skills from their upbringing. Despite their losses, the atmosphere at home has been perceived as a safe one. Their need to cling to a brighter future is strongly reflected in the proverbs they have adopted from their upbringing. Methods of upbringing are consistent with the Finnish tradition of upbringing: children are mainly rewarded verbally for good work and corporally punished for disobedience. Sorrow and loss are dealt with in silence. Songs have been one of the lifesustaining forces among the participants; the most popular song being In the Wilderness Wanders a Lonely Child. As the heritage of their upbringing, they want to pass on a model of a hardworking, honest and considerate citizen who is aware of their roots. In terms of school experiences, the study indicates the major reason for discrimination being a cultural and linguistic background that diverges from the original population. Children of an Orthodox Christian background had more experiences of being bullied than other evacuee children. Through metaphoric descriptions of emotional memories, six survivor types were identified: survivor heroes, identity seekers, optimistic actors, those dealing with trauma, acceptors of their fate and loss bearers. The majority belongs to the group with positive emotional memories. Negative emotional memories have a statistically significant negative relation to an ageing person’s well-being. The study adds to our understanding of the growth experiences of evacuee children, offering new information about their coping and well-being. The study shows that a stable upbringing, positive interpersonal relationships and the role of a popular student strengthen a sense of community and social competence and increase well-being. A melancholic atmosphere at home, isolation and school bullying have a negative relation to well-being. The results can be applied to present-day displaced children’s integration: supporting the integration and involvement of families in the new environment is vitally important. Successful integration requires processing the trauma of losing one’s home. It is also essential that each child be encountered according to their individual coping strategies.