Katsaus Bolognan konservatorion huilunsoiton opetukseen : ohjelmisto ja vuorovaikutus tuntitilanteessa

Opinnäytetyössäni tarkastelen Bolognan konservatorion huilunsoiton opetusta. Työ on vaihto-opiskelijan silmin tehty katsaus vieraan kulttuurin opetuskäytäntöihin ja niitä ohjaavaan opetussuunnitelmaan. Tarkastelussa painottuu myös vertaileva näkökulma suomalaiseen musiikkioppilaitosjärjestelmään. Kohtaamani erilainen opetus- ja soittokulttuuri herätti kysymään, miten tuntitilannetyöskentely vaikuttaa oppimistuloksiin. Opetustilanteiden osalta keskityn tarkastelemaan ohjelmiston käyttöä ja vuorovaikutusta tunneilla sekä käsittelen lyhyesti opetuksessa esiintyviä rooleja. Taustana tarkastelulle esittelen opetussuunnitelmaa ja sen opetukselle asettamia tavoitteita. Näin pyrin avaamaan lukijalle yleisemmin huilun soiton opetusta Bolognan konservatoriossa. Työn kirjallisena aineistona olen käyttänyt Bolognan konservatorion opetussuunnitelmaa ja tuntitilanteista tekemiäni muistiinpanoja. Havainnoin yhden huilunsoitonopettajan työskentelyä kuuden eri oppilaan kanssa keväällä 2005. Oppilaat olivat iältään 12-20 vuotiaita ja soittaneet 3-6 vuotta. Lisäksi kirjallisuutena käytän suomalaisesta musiikkioppilaitosjärjestelmästä kirjoitettuja teoksia. Hyödynnän työssäni myös Bolognan konservatorion huilunsoitonopettajien ja -opiskelijoiden kanssa käymiäni keskusteluja. Lähestymistavakseni olen valinnut suomalaisen musiikinopiskelijan subjektiivisen näkökulman. Olen poiminut tarkastelun kohteeksi muutamia kiinnostavia tuntitilanteissa ilmeneviä teemoja, mutta aihe tarjoaa runsaasti materiaalia lisätutkimusta varten. Työn tarkoitus on herättää kysymään, mitä voisimme oppia toisen kulttuurin opetuskäytännöistä. Toivon työn antavan ideoita erityisesti huilunsoitonopettajille oman opetuksen kehittämiseen ja suomalaisessa soitinmusiikin opetuksessa vallitsevien käytäntöjen pohtimiseen.

Työpöytäsovellus Adobe Air -tekniikalla

Työn kirjallinen osuus aloitettiin kertaamalla lyhyesti web-sovellukset ja niiden ominaisuudet. Tekniikan kehittyminen on mahdollistanut rikkaat Internet-sovellukset, joiden periaate ja toiminta esitettiin, ja lisäksi perehdyttiin rikkaiden Internet-sovellusten vaatimuksiin. Adobe Air on käyttöjärjestelmäriippumaton ajoympäristö työpöytäsovellusten toteuttamiseen web-tekniikoilla. Air-tekniikkaan tutustuttiin käymällä läpi ajoympäristön tärkeimmät komponentit ja niiden merkitys sekä Air-sovelluksen tietoturvamalli. Air-sovellus voidaan toteuttaa vaihtoehtoisilla sovellustekniikoilla, jotka esitellään lyhyesti ja pohditaan valintaan vaikuttavia ominaisuuksia. Lisäksi esitettiin sovelluskehitykseen tarjolla olevia työkaluja ja Air-sovelluskehityksen ominaispiirteitä.Työssä toteutettiin Asiakasselain-sovellus, jonka on tarkoitus korvata tulevaisuudessa tällä hetkellä käytössä oleva Asiakaspääte-sovellus. Asiakasselaimen avulla asiakas voi etsiä tuotteita ja lisätietoja tavarataloissa. Air-sovelluksen sovellustekniikaksi valittiin HTML/Ajax-tekniikka. Sovellus hyödyntää tavaratalon varasto-tietokantaa sekä verkko-kaupan kuva- ja tuoteinformaatiota. Työn päätavoitteena oli tutustua Adobe Air -tekniikkaan ja sen tarjoamiin mahdollisuuksiin. Air osoittautui mielenkiintoiseksi ja helpoksi vaihtoehdoksi työpöytäsovelluksen toteutta-misessa perinteisillä web-tekniikoilla.

Terapeuttiset strategiat toimintaterapiaryhmässä asiakkaan oman tahdon toteuttamisen tukena

Opinnäytetyömme tarkoituksena on tarkastella terapeuttisia strategioita toimintaterapiaryhmän toteutuksen kautta (Kielhofner 2002). Etsimme vastausta kysymykseen: Minkälaiset terapeuttiset strategiat tukevat ja mahdollistavat ryhmän jäsenen oman tahdon toteuttamista? Työelämän yhteistyökumppanimme Haavikon opetus- ja aikuiskasvatuskeskus mahdollisti ryhmän toteuttamisen heidän kuudelle opiskelijalleen, joilla kaikilla on kehitysvamma. Ryhmään valikoituivat Haavikon opetus- ja aikuiskasvatuskeskuksen opiskelijoista henkilöt, joilla on vaikeutta oman tahdon toteuttamisessa. Ryhmämuotoisen toimintaterapian ohjaaviksi viitekehyksiksi olemme valinneet Inhimillisen toiminnan mallin (Kielhofner 2002), josta työssämme korostuu tahto-osa-alue sekä Terapeuttisen toimintaryhmän systeemimallin ( Borg - Bruce 1991), joka jäsentää ryhmän suunnittelua ja toteutusta. Tarkastelun kohteena olevat terapeuttiset strategiat kuuluvat Inhimillisen toiminnan malliin, ne ohjaavat terapeutin vuorovaikutusta ja ohjaamistapaa terapiatilanteessa. Opinnäytetyömme on tapaustutkielma, jossa teoria ja empiria ovat tiiviissä vuorovaikutuksessa. Aineistonkeruumme pohjaa ryhmän toteuttamiseen, jossa aineistonkeruumenetelmänä käytämme osallistuvaa havainnointia. Tahdon havainnointimenetelmän (De las Heras 1998) neljätoista arvioitavaa osa-aluetta muodostavat havainnointirungon ensimmäisen vaiheen, toisessa vaiheessa yhdeksästä terapeuttisesta strategiasta valitaan ryhmän jäsenen tuen tarpeeseen kohdennetut strategiat. Kerätty aineisto teemoitellaan teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla. Tuloksissa tuomme esille kunkin ryhmän jäsenen kohdalla korostuneet terapeuttiset strategiat. Johtopäätöksissä pohdimme tulosten yleistettävyyttä oman tahdon tukemisessa, terapeuttisten strategioiden ilmenemistä terapiasuhteen eri vaiheissa ja mahdollisuutta ammatilliseen kasvuun oman työskentelyn tarkastelun myötä.

Performance Management of a Next Generation Network

Today's communication networks consist of numerous interdependent network components. To manage these networks and to ensure their reliable and efficient operation to meet the increasing customer usability demands, extensive network management tools are required from the service provider. The goal of this study was to adapt the Next Generation Network (NGN) providing VoIP services within a performance oriented network management system. This study focuses only on NGN network and the project was implemented as an assignment of the Network Operations Center of Elisa Corporation. The theoretical part of this study introduces the network environment of the Elisa NGN platform: its components and used signalling protocols as well as other exploitable communication protocols. In addition, the Simple Network Management Protocol (SNMP) is closely examined since it is commonly used as the basis of IP (Internet Protocol) network management. Also some primary applications enabled by the NGN technology are introduced. The empirical part of this study contains a short overview of the implemented network performance management system and its properties. The most crucial monitored MIB modules, SNMP parameters and implemented performance measurements are described. The trap topology and the role of the traps for management of the NGN platform are considered and finally, the conclusion based on the several disquisitions is made supported with suggestions for future improvements.

Market orientation and performance in entrepreneurial SMEs

Market orientation is the organizational culture that creates the necessary behaviors for continuous additional value for customers and thus continuous superior performance for the business. The field of market orientation has been studied repeatedly during the past two decades. Yet research has concentrated on large firms in large domestic markets creating a need for diversifying research. The master’s thesis at hand examined the general incidence of market orientation among SMEs from five different industries as well as its consequences on SME performance. The empirical part of the thesis was conducted with a web-based survey that resulted in 255 responses. The data of the survey was analyzed by statistical analysis. The incidence of market orientation varied among dimensions and market orientation did not show any direct effect on firm performance. Customer orientation was the only dimension that showed a direct (positive) effect. On the contrary, moderating effects were found which indicate that the effect of market orientation in SMEs is influenced by other factors that should receive further attention. Also industry specific differences were discovered and should be further examined.

Alueverkon uudistaminen

Tämän insinöörityön tavoitteena oli tutkia TeliaSoneran alueverkon rakennetta ja laatia uudistusehdotus. Työssä perehdyttiin aluksi verkon nykyiseen rakenteeseen ja käytettyihin siirtolaiteteknologioihin. Tämän jälkeen tehtiin ehdotus, millä tavalla verkkoa voisi uudistaa niillä laitteilla, jotka ovat jo tällä hetkellä käytössä. Operaattoreiden tavoite on kehittää ja rakentaa verkko, joka on täysin pakettikytkentäinen. Verkon nykyisen rakenteen kannalta on kuitenkin todettu, että siirto pakettikytkentäiseen verkkoon kannattaa toteuttaa asteittain. Siirto täysin pakettikytkentäiseen verkkoon ei ole mahdollinen lyhyellä aikavälillä. Kuitenkin on todettu, että nykyinen laitteisto on vanhentunutta ja vaatii uusimista. Siksi työssä haettiin ratkaisua, joka olisi mahdollista ottaa välittömästi käyttöön ja jonka käyttöönotto ei vaadi uuden laitteiston testaamista, hyväksymistä ja hankkimista. Tutkittiin myös uudistuksen kokonaisvaikutusta tulevaisuuden kannalta sekä mahdollisten vanhempien laitteiden jäämistä verkkoon. Työssä rajattiin yksi alue ja sen alueen verkko kartoitettiin kokonaisuudessaan ja siitä laadittiin uudistusehdotus. Alueen kaikki laitteet ja yhteydet otettiin huomioon ja siten saatiin hyvin kattava kuva mahdollisista tilanteista ja ongelmista, joita uudistuksen yhteydessä voi esiintyä. Työssä tehtiin lopuksi katsaus tulevaisuuteen ja pohdittiin, mihin suuntaan alueverkon uskotaan kehittyvän. Selvitettiin myös, mikä vaikutus on oletetulla matkapuhelinverkon ja kiinteän puheverkon yhdistymisellä. Salassapitovelvollisuuden takia insinöörityössä ei esitetä kartoitettua alueverkkoa eikä myöskään sen uudistusehdotusta. Työhön on kuitenkin kokemusten perusteella valittu ja esitetty muutama teoreettinen tilanne, joista selviää uudistuksen vaikutus.

Veli Verkon kokoelma

Veli Verkko (1893-1955) oli suomalainen sosiologian professori ja kriminologian tutkija. Hän väitteli tohtoriksi vuonna 1932 henki- ja pahoinpitelyrikollisuutta käsittelevällä tutkimuksella. Verkko nimitettiin ensin kriminologian ja tilastotieteen dosentiksi ja vuodesta 1948 alkaen sosiologian professoriksi Helsingin yliopiston valtiotieteelliseen tiedekuntaan. Verkko toimi tiedemiehen uransa ohella myös tilastovirkamiehenä ja kehitti 1920-luvulla oikeustilastojärjestelmän, joka oli käytössä 1980-luvulle asti. Verkon tunnetuimmat tieteelliset tutkimukset käsittelivät myyttiä ”suomalaisesta viinapäästä”, jota hän piti selittävänä tekijänä henkirikosten poikkeuksellisen suureen määrään Suomessa. Kokoelman 25 nidettä sisältävät Veli Verkon keräämiä lehtileikkeitä sosiologiaa, kriminologiaa, alkoholipolitiikkaa ja suomalaisten juomatapoja käsittelevistä sanomalehtiartikkeleista vuosilta 1925-1955. Lisäksi kokoelmassa on sanomalehdissä julkaistuja arvosteluja Verkon kirjoista, henkilökohtaista kirjeenvaihtoa, esitelmiä, aikakausjulkaisuja ja pienpainatteita. Suurin osa aineistosta on suomen- tai ruotsinkielistä, mutta mukana on myös englannin-, saksan- ja ranskankielistä aineistoa.

Kasvatustiede

Kartoituksessa mukana kasvatustieteen kaikki Tamcat-tietokantaan luetteloidut kokoelmat yliopiston kirjastossa; aihealueen hankintavastuu on Humanistis-kasvatustieteellisen osaston toimipaikoilla (Humanika ja Hämeenlinnan yksikkö). Kokoelmat kartoitettiin lukuunottamatta kurssikirjoja. Hämeenlinnan yksikössä on laajat kasvatustieteen ja didaktiikan monogratiakokoelmat (16060 nimekettä). Humanikan kokoelmassa (23120) painopistealueina ylin opetus (7108 nimekettä), opetussuunnitelmat ja didaktiikka (3523 nimekettä). Aikuiskasvatuksella (1689 nimekettä) historiallisesti tärkeä asema yliopistossa. Kokoelman pääkielet ovat suomi 46,6% ja englanti 34,8%. Julkaisuvuoden moodi molemmissa kokoelmissa 1980-1989 (29,5 %). Kokoelmasta 61 % julkaistu 1989 tai sitä ennen. Humanikan kokoelmasta oli 6.11.06 lainassa 14 % ja Hämeenlinnan yksikössä n. 10 %. Humanikan kokoelman nimekkeitä lainattu keskimäärin 2,16 kertaa (1991 jälkeen); Hämeenlinnan 1,57 kertaa. Hämeenlinnan yksikössä lainassa olevista didaktiikan kirjoista on 48 % v. 2000 jälkeen painettuja, vastaava luku Humanikassa on 37%. Humanikassa n. 550 nimekettä (pain. ennen v. 1960) on vain korttiluettelossa. Kokoelma sisältää kirjoja ja kausijulkaisuja, painopisten on painetussa aineistossa. Kokoelmaan hankitaan aineistoa kokoelmien kehittämisohjelman mukaisesti tutkimustasolla ja elektronista aineistoa priorisoiden. Kasvatustieteiden tiedekunnan tehtävänä on tutkia elinikäistä oppimista ja koulutusta ja tarjota siihen pohjautuvaa ylintä opetusta. Opetusalat: aikuiskasvatus (Suomen vanhin professuuri), kasvatustiede, varhaiskasvatus, aineenopettajankoulutus ja luokanopettajankoulutus. Laitokset: Kasvatustieteiden laitos, Tampereen yliopiston opettajankoulutuslaitos Tampereella ja Hämeenlinnassa. Hämeenlinnassa on kasvatustieteiden laitokseen kuuluva Ammattikasvatuksen tutkimus- ja koulutuskeskus, joka tuottaa myös tutkintoja.Tiedekunnan tutkinnot tohtorin, lisensiaatin ja maisterin tutkintojen lisäksi lastentarhanopettajan tutkinto. Opiskelijamäärä v. 2005 oli 1507 ( 9.5% kaikista); opettajamäärä 62 (3,4%).Tampereen opettajankoulutuslaitoksen Varhaiskasvatuksen yksikkö pitää yllä omaa laitoskirjastoa.

Soittotoverina elektroniikka : viulistin kokemuksia elektronisen aineiston kanssa soittamisesta

Monimuototyönä toteutettu opinnäytetyöni käsittelee pohjoismaissa sävellettyä musiikkia sooloviululle ja elektroniikalle. Työhöni kuuluu teosluettelo löytämistäni pohjoismaisista viuluteoksista, joissa on mainittu kokoonpano. Teosluettelosta olen valinnut norjalaisen Henrik Hellsteniuksen sävellyksen Dream of Late viululle ja nauhalle harjoiteltavaksi ja esitettäväksi. Kyseessä on ensimmäinen harjoittelemani elektronimusiikkiteos. Suurin osa työstäni on prosessikuvausta teoksen harjoittelu- ja oppimiskokemuksesta. Kuvaan työssäni teosluettelon aineiston keräämistä. Työn alkulehdillä valotan hieman elektronimusiikin yleistä historiaa. Aloitin työni keräämällä tietoa pohjoismaisista viuluteoksista. Olin yhteydessä paikallisiin musiikin tiedotuskeskuksiin. Harjoittelin valitsemaani norjalaisteosta. Esitin kappaleen Stadian ammattikorkeakoulun järjestämillä Aikamme kamarimusiikkifestivaaleilla 26.2.2008 konsertissa, jossa siitä äänitettiin tallenne. Esiintymisestäni on cd-levy liitteenä opinnäytetyössäni. Pohdin raportissani harjoittelukokemusta ensikertalaisen elektronimusiikin soittajan näkökulmasta. Työ oli itselleni avartava ja monipuolinen. Sain toteuttaa soittoharjoittelua opinnäytteessäni, mikä oli itselleni tärkeää. Elektronisen musiikin erilaisuus verrattuna tavallisesti soittamaani musiikkin loi haasteita harjoittelulleni. Keskeisimpänä opetuksena työllä minulle oli nauhan kanssa työskentely. Omaksuin uudenlaista heittäytymistä, kun soitin nauhan kanssa. Soittoharjoitteluuni tuli myös lisää tarkkuutta ja huomioimiskykyä.Työ kokonaisuudessaan oli oivallinen opetus esiintymis- ja nauhoitusprojektin järjestämisestä, sekä sen kokoamisesta yksiin kansiin. Työn on tarkoitus helpottaa viululle ja elektroniikalle sävellettyjen teosten etsintää. Toivon että pohdintani antaisi lukijoille kipinän soittaa musiikkia, jossa on käytetty elektroniikkaa mukana. Se voi myös toimia jaettuna kokemuksena kollegoilleni, jotka työstävät samankaltaista musiikkia kuin mitä itse tässä työssäni käsittelin. - Opinnäytetyöhön liittyy 1 teososa (CD-äänilevy).