Kunnossapitopalveluita tarjoavan yrityksen markkinapotentiaalin kartoittaminen, case: ABB Service Oy

Tämän tutkimuksen aiheena on markkinapotentiaalin kartoittaminen Satakunnassa. Esimerkkiyrityksenä on kansainvälinen kunnossapitopalveluita tarjoava yritys ABB Service Oy. Työn tavoitteena on selvittää markkinatutkimuksen avulla yrityksen markkinapotentiaali kohdealueella. Teoriaosassa käsitellään markkinapotentiaalin määräytymisen teoriaa sekä esitellään markkinointi- ja markkinatutkimuksen vaiheita. Empiirisessä osassa esitellään sekä kohdeyritys että sen toimiala. Esimerkkiyrityksen markkinapotentiaalin määrittämiseksi tehty kvalitatiivinen puhelinhaastattelututkimus käydään pääpiirteittäin läpi. Yritysten keskittyessä ydinosaamiseensa sekä teollisuuden koneiden ja laitteiden automatisoituessa yritykset ostavat yhä enemmän kunnossapitopalveluita ulkopuolelta. Näin ollen erikoisosaamistaan hyödyntävälle kunnossapitoyritykselle löytyy yhä kasvavat markkinat. Tutkimuksen tuloksista selviää, että esimerkkiyritys tunnetaan varsin hyvin kohdealueella. Markkinoiden mahdollisilla asiakkailla tulee olla kolme ominaisuutta: kiinnostus, tulot ja mahdollisuus ostaa tuote. Näillä perusteilla etsittiin kohdeyrityksen segmenttiin sopivat potentiaaliset uudet asiakkaat. Satakunnan markkinoilla parhaiten tulevat menestymään yritykset, jotka haluavat sitoutua näille markkinoille.

Tukiverkosto yrityksen perustamisessa. Case loviisalaiset yrittäjät

Tavoitteena tutkimuksessani oli saada selville, mistä pienen kaupungin uudet pienyrittäjät hakevat ja saavat neuvoja yrityksen perustamisvaiheissa. Olen myös kartoittanut yrittäjän perustamispäätöksen taustaa ja idean lähdettä. Tutkimukseni alkoi kyselylomakkeen lähettämisellä koko tutkimuksen kohdejoukolle. Tutkimusongelman hahmotuttua valitsin tutkimustavaksi teemahaastattelun. Haastattelin yhteensä yhdeksää uutta yrittäjää vuosilta 1998 ja 1999. Kohderyhmä koostui eri sukupuolta olevista ja eri ikäisistä henkilöistä. Yleisesti ottaen yrittäjien tukiverkostot olivat melko laajoja. Neuvoja haettiin ahkerimmin uusyrityskeskuksesta ja kirjanpitäjiltä. Perheellä ja tuttavilla on myös roolinsa tukiverkostossa. Näyttäisi siltä, että nuoremmat yrittäjät ovat ahkerampia neuvojen kyselijöitä kuin vanhemmat. Tutkimuksen tulosten valossa näyttäisi siltä, että uusi yrittäjä saa tarvitsemansa tuen ja avun

Yritysten väliset verkostot tietojohtamisen näkökulmasta – Case Imatran Seudun Koivukeskus

Alueellinen yrityskeskittymä sisältää monenlaisia yhteistyöverkostoja siinä toimivien yritysten välillä. Olemassa olevien verkosto- ja tietojohtamisteorioiden pohjalta yhteistyöverkostot jaettiin niiden perustehtävän mukaan kolmeen eri päätyyppiin, jotka ovat tuottaja-, kehittäjä- ja innovaatioverkosto. Tutkimusongelmana oli määrittää, voidaanko verkostoja eritellä niiden perustehtävän mukaan ja näkyykö perustehtävän erilaisuus niiden organisoitumis- ja kommunikointitavassa. Tutkimuskohteena oli kasvava puualan keskittymä, Imatran Seudun Koivukeskus. Tutkimusmenetelmänä käytettiin tapaustutkimusta ja aineistonkeruumenetelmänä teemahaastattelua. Aineistoa käsiteltiin käyttämällä menetelmänä profilointia ja teemoittelua. Tutkimuksen perusteella voitiin alueelta erottaa selvästi kolme verkostojen päätyyppiä, jotka toimivat alueella tietoa luovana, välittävänä ja soveltavana tasona. Päätyyppien välillä havaittiin eroja, kun kriteereinä käytettiin verkostojen suhteita, osaamista, tiedonkulkua ja johtajuutta. Koivukeskukselle erityisen tärkeänä verkostotyyppinä pidettiin kehittäjäverkostoa, sillä se toimii alueen sosiaalisen pääoman kasvualustana ja täten auttaa muiden verkostotyyppien kehittymistä. Mikäli kaikki päätyypit saadaan toimi-maan tehokkaasti, alueen innovaatioverkostossa syntyvät uudet prosessi- ja tuoteinnovaatiot ovat välittömästi siirrettävissä tehostamaan tuotantoa. Alueellinen yrityskeskittymä sisältää kaikkia edellä mainittuja verkostotyyppejä, ja yksittäinen toimija voi kuulua samanaikaisesti kaikkiin verkostotyyppeihin. Johtopäätöksenä esitettiin, että alueellisen yrityskeskittymän kilpailuetu syntyy alueen sisälle muodostuvien tuottaja-, kehittäjä- ja innovaatioverkoston kautta. Alueellisen yrityskeskittymän verkostopohjaisen kehittämisen avuksi kehitettiin yksinkertainen työkalu.

Perehdyttämisen kehittäminen sosialisaation näkökulmasta. Case: Oy Veikkaus Ab.

Tutkielman tavoitteena on perehdyttämisen kehittäminen sosialisaation näkökulmasta. Työn kohdeorganisaationa on Oy Veikkaus Ab ja tutkimusta varten haastatellaan 17 uutta tai uudehkoa Veikkauksen työntekijää. Tutkimusmenetelmänä käytetään kvalitatiivisia teema-haastatteluja, joiden avulla pyritään hankkimaan tulokkaiden näkemyksiä ja mielipiteitä omasta perehdytyksestään ja sopeutumisprosessistaan. Sosialisaation näkökulma laajentaa perehdyttämisen käsitettä ja muuttaa sen merkitystä organisaatiolle. Monet haastatelluista tulokkaista kokevat muut ihmiset ja sosiaalisen vuorovaikutuksen tärkeiksi sopeutumiselleen. Lisäksi sosialisaatioprosessissa tulokkaan tulee sopeutua uuteen työhön, ryhmään sekä organisaatioon ja nämä tasot tulee huomioida myös perehdyttämisessä. Haastateltujen kertomusten perusteella Veikkauksen perehdyttämisen toteuttaminen näyttää tällä hetkellä vaihtelevan melko paljon. Tulevaisuuden tärkeimpiä kehittämiskohteita ovat sosialisaatiota tukevien toimenpiteiden kehittäminen ja tulokkaiden erilaisuuden sekä organisatoristen erikoistilanteiden koordinoiminen.

Vieraalla kielellä tapahtuvan sisäisen viestinnän vaikutukset organisaation tietovarantoon postmodernin tietokäsityksen viitekehyksessä

Tutkimus pohtii tiedon ja kielitaidon välistä suhdetta kansainvälisen organisaation sisäisessä viestinnässä. Työssä keskitytään erityisesti virallisen kielen vaihtamisen vaikutuksiin organisatorisentiedon laatuun ja määrään. Aihepiiriä lähestytään käsiteanalyyttisin keinoin. Työn on kvalitatiivinen ja siinä on käytetty kirjallista materiaalia, jonka kanssa tutkijalla ei ole ollut vuorovaikutuksessa. Tutkimustulokset osoittavat että on todennäköiseksi, jopa lähes varmaa, että organisaation virallisen kielen vaihtuminen muuttaa organisaation viestintärakennetta. En seurauksena kommunikaatiosuhteet eivät perustu enää osaamiseen tai viralliseen asemaan organisaatiossa. Uudet viestintäverkostot muodostuvat kielitaidon varaan jolloin väistämättä sivutetaan henkilöitä joilla olisi tietämystä, mutta ei kielitaitoa jakaa sitä organisaatiolle. Kansainvälistyminen tuo mukanaan laajemman potentiaalisentietovarannon, joka on mahdollista saada palvelemaan organisaatiota. Näiden kahden vastakkaisen seikan kokonaisvaikutus organisaation tietovarannolle kaipaa lisätutkimusta.

Arvojohtaminen ja omistajalähtöinen johtaminen eettisessä tarkastelussa

Liikkeenjohdollisten oppien tekstit välittävät uusien johtamiskäytäntöjen ja oivallustensa lisäksi lukijoilleen myös niitä arvoja ja etiikkakäsityksiä, joille uudet opit pohjautuvat. Koska tällaisen kirjallisuuden kuluttajat ovat usein yritysten päätöstentekijöitä, näiden näkemysten vaikutuspiiri saattaa olla hyvinkin laaja. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää kahden viimeaikaisen liikkeenjohdollisen opin eettisiä taustoja. Arvojohtaminen on johtamisoppi, jonka mukaan yrityksen tulee määrittää omat arvonsa, joiden normittamisen avulla yritystä voidaan johtaa. Arvojohtamisessa arvot nähdään ensisijaisesti välineinä, ja yrityksen johto asetetaan keskeisimmäksi oikean ja väärän määrittäjäksi. Omistajalähtöinen johtaminen puolestaan perustuu väitteelle, että yrityksen toimien oikeellisuutta voidaan mitata niiden omistajille tuottamalla varallisuudella. Finanssikapitalismin lailla se uskoo vakaasti markkinoiden itsesäätelyyn ja yksilön omaan kykyyn tehdä kypsiä ja eettisiä valintoja.

Studying the recent situation of information and communication technology industry

Globaalinen liiketoimintaympäristö on muutoksessa. Uudet teknologiat muuttavat toimintaympäristöä ja talouden säännöt muuttuvat nopeasti. Uusia liiketoimintamalleja tarvitaan. Tutkimuksen tavoitteena oli analysoida tieto- ja viestintäteollisuuden (ICT-teollisuus) nykytilannetta strategisesta ja kilpailuanalyyttisestä näkökulmasta, sekä luoda kuva ICT-teollisuudesta ja sen suurista pelureista Euroopassa ja USA:ssa. Tutkimus analysoi viittä suurta ICT-alan yritystä. Tutkimus oli luonteeltaan sekä kvalitatiivinen että kvantitatiivinen. Yrityksiä analysoitiin käyttäen numeerista ja laadullista materiaalia. Tutkimus perustui kirjallisuuteen, artikkeleihin, tutkimusraportteihin, yritysten internet-kotisivuihin ja vuosikertomuksiin. Tutkimuksen tuloksena voitiin löytää sekä yhtäläisyyksiä että eroavaisuuksia yritysten liiketoimintamallien ja taloudellisen menestymisen väliltä.

Organisatorinen oppiminen - tapaustutkimus oppimisprosessien jännitteistä teollisuusyrityksessä

Organisatorinen oppiminen nähdään avainasemassa yrityksen kilpailukyvyn kehittämisessä. Aihepiiristä onkin tehty runsaasti tutkimusta, mutta edelleen näkemykset organisaation oppimisesta, oppimisprosessin luonteesta, tuloksista ja näihin vaikuttavista tekijöistä ovat moninaiset. Dialektisuus kuvaa sekä organisatorisesta oppimisesta käytyä keskustelua että oppimisprosessien luonnetta dynaamisina vastavoimien sävyttäminä organisaation kehitysprosesseina. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on lisätä ymmärrystä organisatorisesta oppimisesta tutkimalla oppimisprosesseihin sisältyviä jännitteitä. Mielenkiinnon kohteena on jännitteiden osallistuminen niin innovatiivista uudistumista ja sopeutuvaa kehittymistä kuin toiminnan vakiinnuttamista tavoittelevaan oppimiseen. Tutkimuksen kohteena on kaksi teollisuusyritystä, joista tiedonkeruu tehtiin teemahaastatteluin. Tutkimuksessa painottui suorittavan tason työntekijän näkökulma. Empiirisestä aineistosta konstruoitiin organisatorisia oppimisprosesseja tulkitsemalla yksilöiden ja organisaation oppimisen välistä vuorovaikutusta. Yrityksittäin konstruoidut oppimisprosessit rinnastettiin yritysten tavoiterakenteen kautta ja analysoitiin jännitteiden osallistumista oppimisprosessien etenemiseen organisaatioissa. Organisatoriset oppimisprosessit - sekä organisaatiota uudistava innovatiivinen ja kehittävä sopeutuva oppiminen että vakiinnuttava mukautuva oppiminen - näyttäytyvät tutkimuksen tulosten valossa erilaisten jännitteiden sävyttäminä. Tulokset osoittavat, että perinteisessä mekaanisessa organisaatiossa aikaisempien tutkimusten luontaisena pitämä vakiinnuttava ja mukautuva oppiminen ei ole ongelmatonta ja itsestään sujuvaa. Myös se on jännitteiden sävyttämä. Organisaation viralliset ja sosiaaliset rakenteet voivat mukauttaa yksilöiden toiminnan. Vakiinnuttavan oppimisprosessin etenemiseen osallistuu kuitenkin jännitteitä, joita syntyy ennen kaikkea työntekijöiden toiminnan ja asenteiden sekä yrityksen tuotanto- ja oppimistavoitteiden välisistä ristiriidoista. Tulokset antavat aihetta pohtia vakiinnuttavan oppimisen asemaa suhteessa uudistavaan ja kehittävään oppimiseen. Vakiinnuttavan oppimisen toteutuminen organisaatiossa pelkästään rakenteiden mukauttavalla voimalla voi heikentää organisaation mahdollisuuksia kehittyä ja uudistua. Työntekijöiden toimimista organisaation oppimisen agentteina ja uudistavan oppimisen käynnistäjinä voisi edesauttaa oppimista tukevin organisatorisin mekanismein, jotka edistävät työntekijöiden käsitteellistä oppimista ja jännitteiden hyödyntämistä vakiinnuttavassa oppimisprosessissa.

Railway Wagon Market Analysis and New Multi-Purpose Wagon Solution for Freight Transports - Finnish Manufacturing Perspective

Rautateillä käytettävät tavaravaunut ovat vanhenemassa hyvin nopeasti; tämä koskee niin Venäjää, Suomea, Ruotsia kuin laajemminkin Eurooppaa. Venäjällä ja Euroopassa on käytössä runsaasti vaunuja, jotka ovat jo ylittäneet niille suositeltavan käyttöiän. Silti niitä käytetään kuljetuksissa, kun näitä korvaavia uusia vaunuja ei ole tarpeeksi saatavilla. Uusimmat vaunut ovat yleensä vaunuja vuokraavien yritysten tai uusien rautatieoperaattorien hankkimia - tämä koskee erityisesti Venäjää, jossa vaunuvuokraus on noussut erittäin suosituksi vaihtoehdoksi. Ennusteissa kerrotaan vaunupulan kasvavan ainakin vuoteen 2010 saakka. Jos rautateiden suosio rahtikuljetusmuotona kasvaa, niin voimistuva vaunukysyntä jatkuu huomattavan paljon pidemmän aikaa. Euroopan ja Venäjän vaunukannan tilanne näkyy myös sitä palvelevan konepajateollisuuden ongelmina - yleisesti ottaen alan eurooppalaiset yritykset ovat heikosti kannattavia ja niiden liikevaihto ei juuri kasva, venäläiset ja ukrainalaiset yritykset ovat olleet samassa tilanteessa, joskin aivan viime vuosina tilanne on osassa kääntynyt paremmaksi. Kun näiden maanosien yritysten liikevaihtoa, voittoa ja omistaja-arvoa verrataan yhdysvaltalaisiin kilpailijoihin, huomataan että jälkimmäisten suoriutuminen on huomattavan paljon parempaa, ja näillä yrityksillä on myös kyky maksaa osinkoja omistajilleen. Tutkimuksen tarkoituksena oli kehittää uuden tyyppinen kuljetusvaunu Suomen, Venäjän sekä mahdollisesti myös Kiinan väliseen liikenteeseen. Vaunutyypin tarkoituksena olisi kyetä toimimaan monikäyttöisenä, niin raaka-aineiden kuin konttienkin kuljetuksessa, tasapainottaen kuljetusmuotojen aiheuttamaa kuljetuspaino-ongelmaa. Kehitystyön pohjana käytimme yli 1000 venäläisen vaunutyypin tietokantaa, josta valitsimme Data Envelopment Analysis -menetelmällä soveliaimmat vaunut kontinkuljetukseen (lähemmin tarkastelimme n. 40 vaunutyyppiä), jättäen mahdollisimman vähän tyhjää tilaa junaan, mutta silti kyeten kantamaan valitun konttilastin. Kun kantokykyongelmia venäläisissä vaunuissa ei useinkaan ole, on vertailu tehtävissä tavarajunan pituuden ja kokonaispainon perusteella. Simuloituamme yhdistettyihin kuljetuksiin soveliasta vaunutyyppiä käytännössä löytyvässä kuljetusverkostossa (esim. raakapuuta Suomeen tai Kiinaan ja kontteja takaisin Venäjän suuntaan), huomasimme lyhemmän vaunupituuden sisältävän kustannusetua, erityisesti raakaainekuljetuksissa, mutta myös rajanylityspaikkojen mahdollisesti vähentyessä. Lyhempi vaunutyyppi on myös joustavampi erilaisten konttipituuksien suhteen (40 jalan kontin käyttö on yleistynyt viime vuosina). Työn lopuksi ehdotamme uuden vaunutyypin tuotantotavaksi verkostomaista lähestymistapaa, jossa osa vaunusta tehtäisiin Suomessa ja osa Venäjällä ja/tai Ukrainassa. Vaunutyypin tulisi olla rekisteröity Venäjälle, sillä silloin sitä voi käyttää Suomen ja Venäjän, kuten myös soveltuvin osin Venäjän ja Kiinan välisessä liikenteessä.

Teräsosatehtaan tuotantoprosessin kehitysprojekti

Tässä insinöörityössä tutkittiin lean-toiminnan sisällyttämistä Peikko Finland Oy:n toimin-taan. Työssä esitellään sekä lean-toiminnan että Design for Six Sigma -metodin työkaluja teoriatasolla. Teräsosatehtaalta valitulle pilottiprosessille laadittu uusi toimintasuunnitelma ja sen vaatimat kehitystoimenpiteet esitellään Peikko Finlandille tehdyssä laajemmassa raportissa (78 sivua ja 7 liitettä). Insinöörityön päätavoitteena oli minimoida projektin aikana määritellyn pilottiprosessin välivarastointi ja eräkoko sekä lyhentää tuotteiden läpimenoaikaa. Työn alussa keskityttiin tutkimaan projektiin vaikuttavien asioiden teoriatausta sekä laatimaan projektin vaatimat perustiedot, esimerkiksi ABC-analyysi Peikko Finland Oy:n teräsosatehtaan tuotteista. Laadittujen perustietojen perusteella valittiin pilottiprosessi, jota tutkittiin tarkemmin projektin myöhemmissä vaiheissa. Pilottiprosessista tutkittiin ongelmakohdat ja sen jälkeen laadittiin uusi suunnitelma, jossa määriteltiin tuotteiden uudet eräkoot ja niiden tarvitsemat välivarastoinnit. Uuteen suunnitelmaan sisältyi myös suunnitelman implementoimiseen vaadittavat kehityskohteet ja ratkaisuehdotukset niihin. Projekti rajattiin päättymään uuteen suunnitelmaan, joten implementointi suoritetaan vasta insinöörityön luovutuksen jälkeen. Tämän vuoksi saavutettujen tehostusten toimintaa ei voitu varmistaa tuotannossa, mutta teoriassa uusi suunnitelma pienentää eräkokoa ja väli- ja valmistuotevarastointia noin 70 %. Uuden suunnitelman mukainen läpimenoaika on 90 % lyhyempi kuin läpimenoaika nykyisellä toimintatavalla.

Tuotannon budjettimallin uudistaminen elektroniikka-alan yrityksessä

Diplomityön tavoitteena on suunnitella ja toteuttaa tuotannon budjettimalli elektroniikka-alalla toimivalle yritykselle. Työn onnistumisen kannalta keskeistä on löytää vanhan budjettimallin puutteet sekä uudet tietotarpeet, joita tuotannon johto tarvitsee pyrittäessä kustannustehokkaaseen ja kannattavaan tuotantotoimintaan. Näiden tietojen pohjalta suunnitellaan ja toteutetaan uusi budjettimalli sekä kuvataan sen toimintaperiaatteet. Työn teoreettisessa osuudessa esitellään budjetoinnin tavoitteet, hyödyt, kritiikin kohteet sekä tyypillisen teollisuusyrityksen osabudjetit. Myös perinteiseen budjetointiin läheisesti liittyvät muodot ja sovellukset, kuten toimintopohjainen budjetointi, vastuualuelaskenta ja nollapohjabudjetointi esitellään. Budjettiseurannan ja eroanalyysin tärkeä merkitys tuodaan esiin. Ennen uuden mallin esittämistä tutkitaan vanhan budjettimallin toimintaperiaatteet ja heikkoudet. Empiirisessä osassa keskitytään tuotannon budjetin toimintaperiaatteisiin sen sisältämien osabudjettien kautta. Työn loppupuolella esitellään uuden budjettimallin antamat tulokset ja poikkeamat sekä arvioidaan budjettimallin toimivuutta. Budjettimallin tuottaman informaation pohjalta tuotannonjohtoa ja suunnittelua ryhdyttiin välittömästi tehostamaan välillisten kustannusten alentamiseksi. Tehostustoimet ilmenivät konkreettisesti positiivisena erona poikkeama-analyysissä suhteessa budjettiin. Rakennetun budjettimallin mallinnustarkkuus osoittautui hyväksi ja uudet esiin tuodut kustannuserät hyödylliseksi informaatioksi.

Varaosien tunnistuspalvelut sähköisessä liiketoimintaympäristössä

Työn tarkoituksena on ollut luoda varaosien tunnistukseen kehitysmalli, jota voidaan käyttää pohjana palveluiden kehityksessä. Saatavilla olevia tunnistusmenetelmiä parantamalla on mahdollista kehittää liiketoimintaprosesseja. Yrityksiin kohdistuu yhä enemmän vaatimuksia, jotka täyttääkseen on kyettävä luomaan kustomoitavissa olevia innovatiivisia palvelukokonaisuuksia. Yritysten tulisi kerätä yhteen kaikki saatavilla oleva tieto asiakkaiden hankkimista tuotteista ja palveluista tarjoten näiden kautta toimintamahdollisuuksia lähemmäs asiakasrajapintaan. Sähköisten tunnistuspalveluiden kehitys ja integrointi yhdeksi kokonaisuudeksi on keskeisessä asemassa yrityksen palvelutarjontaa kehitettäessä. Palveluihin voidaan antaa pääsy SOA (Service Oriented Architecture) -malliin perustuvien portaaleiden kautta. Uudet varaosien tunnistusmenetelmät tulee liittää web-palveluina portaaliin integrointimenetelmiä käyttäen. Varaosien tunnistuksen kannalta on keskeistä linkittää taustajärjestelmien tieto tukemaan tunnistusprosessia tuotteiden koko elinkaaren ajan. Case tapauksessa integroitiin varaosien tunnistuspalveluina IMB WebSphere Portal:n PDM (Product Data Management) -järjestelmän varaosadokumentaatio. Lisäksi luotiin varaosien tunnistusjärjestelmän vaatima datamalli, joka mahdollistaa PDMjärjestelmässä olevan as-built – varaosarakenteen hyväksikäytön portaaliin liitettävän graafisen varaosien tunnistusjärjestelmän kanssa. Tulevaisuuden kehitysmahdollisuuksina nähdään huoltojärjestelmien tiedon integrointi osaksi tunnistusmenetelmiä parantavaa kokonaisuutta, huoltotarpeen automaattinen seuranta ja analysointi, RFID:n käyttömahdollisuudet, mobiili-sovellusten kehitys, varaosien tunnistukseen perustuvien liiketoimintaprosessien automatisointi sekä jatkuva tiedonjaon kehittäminen.

Suomalaisen indielevy-yhtiön tulonmuodostus : äänitemyynnin laskun ja alan pirstoutumisen luoma haaste

Suomalainen ääniteala elää jännittäviä aikoja: äänitallenteiden myynti on kääntynyt maailmanlaajuisesti laskuun ja samaan aikaan kilpailu alalla on koventunut. Tallenteet ovat olleet levy-yhtiöiden päätulonlähde useita kymmeniä vuosia, joten tilanne on uusi. Kyseessä ei ole pelkkä formaatin vaihto, vaan koko alan tulonmuodostus on muuttumassa uudenlaiseksi. Opinnäytetyö selvittää, millaisia uusia tulohaaroja suomalaiset indielevy-yhtiöt voivat liiketoimintaansa yhdistää ja millaista tulevaisuutta niille ennustetaan. Keskeisessä roolissa ovat alan ammattilaisten teemahaastattelut ja musiikkialan tulevaisuutta käsittelevät artikkelit. Niiden lisäksi pohjatietona toimivat ammattilaistapahtumista kerätty seminaariaineisto ja erilaiset tilastot. Ammattilaishaastatteluiden tavoitteena oli kartoittaa alan muutosta ja tiedustella haastateltavan mielipidettä uusien rahavirtojen potentiaalista. Saatujen tietojen avulla pohditaan suosituimpia uusia tulohaaroja ja arvioidaan niiden ajankohtaisuutta. Eräs työn päätavoitteista on rakentaa nykyaikainen suomalaisen indielevy-yhtiön tulonmuodostuskaavio. Työ kertoo myös äänitealan muutoksen taustasta ja siihen vaikuttaneista seikoista. Vaikka digitaalinen maailma onkin jo jonkin verran vaikuttanut suomalaisten levy-yhtiöiden tulonmuodostukseen, suurimmat muutokset ovat vasta tulollaan. Tallennemyynnin laskun ennustetaan jatkuvan, eikä digitaalinen kauppa kasva samaan tahtiin. Immateriaalinen tuote ei kiinnosta kuluttajaa tallenteen lailla. Muutokset pakottavat monet levy-yhtiöt miettimään uusia tulohaaroja jo lähitulevaisuudessa. Yritysten yhdistymiset ovat mahdollisia, kun erityisesti ohjelmatoimistopalveluja liitetään levy-yhtiöiden liiketoimintaan. Oheistuotekaupan merkitys kasvaa ja kustannustulojen kirjo laajenee. Globalisoituva maailma tarjoaa laajenevien mahdollisuuksien lisäksi paljon uusia haasteita samalla kun kilpailijat lisääntyvät. Uudet rahoitusmallit kuten mainonta voivat kääntää koko alan tulonmuodostuksen päälaelleen. Kuluttajamarkkinoiden ohella yritysmyynti lisääntyy.

Autoteollisuus Itä-Euroopassa

Työssä tarkastellaan Itä-Euroopan autoteollisuutta ja pyritään selvittämään, miksi autoteollisuus on siirtänyt valmistustaan Itä-Eurooppaan. Lisäksi arvioidaan, miten autoteollisuus on onnistunut investoinneissaan ja pohditaan, miten autoteollisuuden investoinnit ovat vaikuttaneet sekä kohdemaihin että autoyhtiöihin. Työ on rajattu käsittelemään pääasiallisesti henkilöautojen valmistusta Unkarissa, Puolassa, Romaniassa, Slovakiassa ja Tshekissä. Autoteollisuuden siirtyminen Itä-Eurooppaan tapahtui kahdessa aallossa. Ensimmäiset yritykset perustivat tehtaan epävakaaseen liiketoimintaympäristöön jo heti kommunismin romahdettua. Tällöin houkuttimena oli erityisesti edullinen työvoima. Toisessa aallossa saapuivat aasialaiset autotehtaat 2000-luvulla. Nykyisin autoyhtiöt perustelevat sijoituksiaan alueen kasvavalla kysynnällä. Kuitenkin nyt vaikuttaa siltä, että suuntaus olisi muuttumassa ja uudet tehdasinvestoinnit kohdistuisivat Aasian kasvaville markkinoille.

Automaatiojärjestelmän kenttäväyläratkaisun modernisointi

Diplomityössä suunniteltiin menetelmä automaatiojärjestelmän kenttäväylän modernisoimiseksi. Kenttäväylä on Honeywellin arkkitehtuuria ja uuden ratkaisun tulee olla yhteensopiva vanhan kanssa. Uudessa suunnitelmassa kenttäväylän sanomaliikenne toteutetaan FPGA-piiriin sulautettavalla sarjaliikenne-IP-lohkolla aikaisemman diskreetin sarjaliikennepiirin sijaan. Työssä määritettiin kenttäväyläarkkitehtuurille uudet rajapinnat ja osakokonaisuudet, jotka tulevat käyttöön uudessa kenttäväylässä. Työssä osoitettiin että kenttäväylän toiminnot voidaan suorittaa kaupallisella sarjaliikenne-IP-lohkolla ja että se voidaan sulauttaa osaksi kenttäväylälaitetta.