Tutkimus argumentointina ja väittelynä

Kirjallisuusarvostelu

Kirjastokäsitykset, kirjastokäytäntö sekä kirjasto-tutkimus ja sen mahdollinen käytäntö

Abstrakti

Tutkimus ja käytäntö kohtaavat sukupuolistuneen väkivallan tarkastelussa

Kirjallisuusarvostelu

Konserniavustus - vero-oikeudellinen tutkimus vertailukohteina EU:n ja Ruotsin oikeus

Tutkielman tavoitteena oli selvittää, tulisiko Suomen konserniavustuslakia muuttaa vastaamaan paremmin EU-säädöksiä ja kansainvälistyvää yritystoimintaympäristöä. Näkökulmana uudistustarpeelle käytettiin Ruotsissa vuonna 2010 tehtyä lakiuudistusta, joka sallii rajat ylittävän niin sanotun konsernivähennyksen tietyissä erityistilanteissa. Tutkimus nojautuu lisäksi kahteen merkittävään EU-tuomioistuimen ratkaisuun koskien rajat ylittäviä tuloksentasauksia sekä primäärisen EU-oikeuden määräyksiin. Tarkastelusta on rajattu kokonaan pois konserniavustuksen yhtiöoikeudellinen ulottuvuus. Tutkimus toteutettiin käyttämällä lainopillista sekä de lege ferenda – menetelmää. Tutkimuksessa päädyttiin ehdottamaan Suomeen Ruotsin mallin mukaista rajat ylittävää niin sanottua konsernivähennystä, joka sallittaisiin tietyissä erityistilanteissa. Tutkimuksessa selvisi lisäksi, että EU:ssa on vireillä useita yritysverotuksen harmonisointiin liittyviä hankkeita mm. yhtenäisen veropohjan osalta, mutta varsinaisiin toimenpiteisiin esimerkiksi direktiivien muodossa ei ole vielä ryhdytty.

Virtuaalisen yhteistyön mahdollisuuksia maavoimien tutkimus- ja kehittämistoiminnassa

Hajautettujen ryhmien käyttöä ja virtuaalista yhteistyötä on tutkittu runsaasti. Useat tutkimukset ovat kuvanneet globaalien tiimien toimintaa ja keskittyneet yritysmaailmaan. Puolustusvoimissa on tutkittu virtuaalisen työskentelyn hyödyntämistä, mutta tutkimukset painottuvat opiskelumenetelmiin. Työn tavoitteena oli selvittää virtuaalisen yhteistyön edellytyksiä ja sen tarjoamia mahdollisuuksia maavoimien tutkimus- ja kehittämistoiminnassa. Kirjallisuuskatsauksessa tarkasteltiin hajautetun organisaation rakennetta ja johtamista, virtuaalisen yhteistyön edellytyksiä sekä eri viestintävälineiden soveltuvuutta erilaisiin tehtäviin. Empiirinen osuus toteutettiin haastattelututkimuksena kolmessa fokusryhmässä laadullisen analyysin menetelmin. Tutkimuksessa saatiin selville, että rakenteelliset ja tekniset edellytykset virtuaalisen yhteistyön hyödyntämiselle ovat olemassa, mutta organisaation sisäinen vuoropuhelu ei toimi. Tämä osin estää virtuaalisen yhteistyön, koska työryhmiä ei muodostu tai ryhmillä ei ole selkeitä tavoitteita. T&K -toiminnan prosessi on kuvattu varsin tarkasti, mutta prosessi ei toimi kuvatulla tavalla. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan ohjaus ei onnistu, mikä johtaa epäselvyyksiin resurssien käytön suunnittelussa. Yhtenä tekijänä suunnittelun epäonnistumisessa on projektijohtamisen ja projektinhallinnan osaamattomuus.