Innovaatio-ohjelmatoiminnan suorituskyvyn mittaus

Tutkimuksen tavoitteena on luoda viitekehys yritysten innovaatiotoimintaa ohjelmatoiminnalla tukevan julkisen organisaation suorituskyvyn mittaamiseksi. Tutkimus on luonteeltaan tapaustutkimus ja tutkimusotteena siinä käytetään toiminta-analyyttistä tutkimusotetta. Tutkimuksen empiirinen aineisto kerättiin havainnoimalla, keskusteluilla, haastatteluilla sekä ryhmätyöskentely-menetelmillä. Luodun viitekehyksen mukaan innovaatiotoimintaa ohjelmatoiminnalla tukevan julkisen organisaation tuottama julkinen arvo syntyy pienentämällä innovaatio-toiminnan markkina- ja järjestelmähäiriöitä, joka tapahtuu tarjoamalla rahalista tukea sekä palveluita. Näin innovaatiotoiminnan tuloksellisuus ja positiiviset ulkoisvaikutukset lisääntyvät. Tämä johtaa lopulta talouden kasvamiseen sekä yhteiskunnan ja ympäristön hyvinvointiin. Innovaatiotuella voidaan säädellä myös innovaatiotoiminnan aluetta ja näin luoda arvoa pureutumalla yhteiskunnan ongelmakohtiin. Tämän lisäksi kansalaisille on todennäköisesti arvokasta organisaatiota kohtaan tuntema luottamus, jota kasvattavat luultavasti esimerkiksi resurssien tehokas käyttö, oikeudenmukainen toiminta, asiakkaiden yhden-mukainen kohtelu, todennetut tulokset ja vaikutukset sekä toiminnan läpinäkyvyys. Viitekehyksen pohjalta muodostettiin Ohjelmat-ydinprosessin suorituskyvyn mittaristo. Aluksi kuvattiin ydinprosessin tavoitteet, joita tarkennettiin vaikuttavuusmallilla sekä sidosryhmäanalyysillä. Seuraavaksi muodostettiin ydinprosessille strategiakartta ja tunnistettiin sen kriittiset menestystekijät. Tuloksena syntyi mittaristo, jossa on 84 potentiaalista prosessin suorituskykyä mittaavaa mittaria. Lopuksi mittaristoa tarkasteltiin kokonaisuutena ja todettiin se kohtalaisen hyvin onnistuneeksi.

Kuulla vai kuunnella – käyttäjää osallistavan palveluinnovoinnin lähestymistavan toteuttamisen haasteita julkisella sektorilla

Julkisen sektorin itsensä synnyttämien innovaatioiden ja innovoinnin näkökulma on verrattain tuore innovaatiotutkimuksen tutkimuskohde. Vielä uudempaa lähestymistapaa edustaa käyttäjälähtöinen ja käyttäjää osallistava palveluinnovaatiotutkimus julkisella sektorilla. Käyttäjälähtöisen ja käyttäjää osallistavan palveluinnovoinnin lähestymistavan toteuttamisesta ollaan kiinnostuneita, mutta tieteelliseen tutkimukseen perustuva tieto lähestymistavasta on vielä kohtuullisen niukkaa. Tämän käyttäjälähtöiseen palvelujen innovointiin keskittyvän väitöskirjatutkimuksen päätavoitteena on mikrotasolla tunnistaa ja ryhmitellä käyttäjää osallistavan palveluinnovoinnin lähestymistavan toteuttamisen haasteita julkisella sektorilla. Väitöskirjatutkimuksen alatavoitteena on tutkimuksesta saatavan tiedon avulla muodostaa kysymyslista tukemaan lähestymistavan käyttöönottamista ja toteuttamista julkisen sektorin palveluorganisaatioissa ja -verkostoissa. Julkisen palvelusektorin ohella väitöskirjan tutkimustuloksia voivat soveltuvin osin hyödyntää myös yksityisen ja kolmannen sektorin palveluorganisaatiot ja -verkostot sekä käyttäjälähtöisen innovaatiopolitiikan suunnitteluun ja sen jalkauttamiseen osallistuvat tahot. Haasteita lähestytään tutkimuksessa käyttäjälähtöisen ja käyttäjää osallistavan palveluinnovoinnin lähestymistavan piirteiden kautta ja haasteita tarkastellaan kehittäjäviranomaisten (ryhmätaso) näkökulmasta. Kuntasektori on valittu tutkimukseen edustamaan julkista sektoria. Lähestymistavan piirteiksi tutkimuksessa määritellään käyttäjänäkökulman ohjaava rooli organisaation innovaatiotoiminnan strategisella tasolla ja palvelujen uudistamisprosessien tasoilla, avoimuus (erityisesti käyttäjärajapinta) ja tulkinnallisuus innovaatioprosessien varhaisessa vaiheessa sekä laaja-alainen käsitys innovaatioiden lähteistä käyttäjänäkökulmaa muodostettaessa. Tutkimuksen kohteena on hyvinvointipalveluinnovaatioprosessien varhainen vaihe, jolloin keskeisessä asemassa on uusien ideoiden sekä uuden tiedon ja ymmärryksen hankinta hyödynnettäväksi innovaatioprosessien seuraavissa vaiheissa. Tutkimuksessa rajaudutaan käyttäjälähtöisen palveluinnovoinnin muotoon, jossa käyttäjät intentionaalisesti ja konkreettisesti osallistetaan kehittäjäviranomaisjohtoisiin palveluinnovaatioprosesseihin. Käyttäjiksi tutkimuksessa ymmärretään palvelun loppukäyttäjät palvelujen ”ulkoisina hyödyntäjinä” ja yli sektorialisten palveluprosessien henkilöstö palvelujen ”sisäisinä hyödyntäjinä”. Hyvinvointipalveluista tutkimuksessa ovat edustettuina sosiaali- ja terveyspalvelut sekä ikäihmisten palvelukeskusten tarjoamat palvelut. Kuntasektorin innovaatiotoiminnan kenttä ymmärretään tutkimuksessa verkostomaisena kokonaisuutena, joka ylittää kuntien hallinnolliset rajat. Artikkeliväitöskirjana toteutetun väitöskirjatutkimuksen metodologia perustuu usean tapauksen tapaustutkimukseen (multiple case-studies) ja kvalitatiiviseen tutkimusotteeseen. Työn empiirinen osuus koostuu viidestä artikkelina julkaistusta osatutkimuksesta. Osatutkimuksissa käytetään tapaustutkimuksen eri variaatioita, ja tutkimusaineistot on kerätty kolmesta eri perustutkimusympäristöstä. Osatutkimuksien tapaukset on valittu palvelun käyttäjien ”äänen jatkumon” (the voice of the customer) eri kohdista. Käyttäjän ääntä käytetään tutkimuksessa metodisena ratkaisuna ja metaforana. Lisäksi käyttäjän ääni ymmärretään tutkimuksessa paremminkin kollektiivisena ja laajemmista palvelujen kehittämisnäkökulmista kertovana tekijänä kuin yksittäisten palvelun käyttäjien tarpeista ja toiveista kertovana metaforana. Käyttäjää osallistavan palveluinnovoinnin lähestymistavan toteuttamisen haasteiksi julkisella sektorilla tutkimuksessa tunnistetaan viisi haastetta. Tiivistetysti haasteena on 1. palvelujen käyttäjien subjektiuteen perustuva käyttäjälähtöisyys palvelujen uudistamisessa 2. tunnistaa palvelun käyttäjät innovaatiotoiminnan voimavarana ja rohkaistua heidän osallistamiseensa 3. sitoutuminen yhteistoiminnallisuuteen käyttäjä- ja muita rajapintoja ylittävissä palvelujen uudistamisprosesseissa ja innovaatiohakuisuus työskentelyssä 4. oivaltaa palvelutoivelistoja ja asiakaspalautteita laajempia kehittämisnäkökulmia 5. synnyttää luottamukseen perustuva hyvä kierre palvelun käyttäjien ja kehittäjien välille. Tutkimustuloksena syntyneet haasteet paikannetaan tutkimuksessa käyttäjän äänen jatkumolle erilaisin painotuksin. Lisäksi tutkimustulosten pohjalta tehdään kolme keskeistä johtopäätöstä. Ensinnäkin palvelun kehittäjätahon sekä palvelun loppukäyttäjien ja palvelujen sisäisten hyödyntäjien väliltä on tunnistettavissa innovaatiopotentiaalia sisältäviä rakenteellisia aukkoja. Toiseksi kehittäjäviranomaistahon valmius ja halu laajentaa tiedonmuodostustaan palvelujen uudistamisessa palvelun käyttäjien kanssa yhteisöllisen tiedonmuodostuksen suuntaan on puutteellinen. Kolmanneksi palvelujen kehittäjätaho ei ole sisäistänyt riittävässä määrin käyttäjää osallistavan palveluinnovoinnin lähestymistavan metodologisia perusajatuksia. Tutkimuksessa tunnistetut viisi haastetta osoittavat, että käyttäjää osallistavan palveluinnovoinnin lähestymistavan käyttöönotto hyvinvointipalveluorganisaation tai -verkoston palvelujen innovoinnin lähestymistavaksi ei ole mekaaninen toimenpide. Lähestymistavan käyttöönottoa tukeva kysymyslista perustuu tutkimuksessa tunnistettuihin haasteisiin. Kysymyslista on laadittu siten, että kysymykset liittyvät laajasti julkisten palveluorganisaatioiden ja -verkostojen innovaatiokulttuuriin. Kaksiosaisen kysymyslistan ensimmäisen osan kysymykset käsittelevät innovointia ohjaavia mentaalisia malleja. Ensimmäisessä osassa esitetään esimerkiksi seuraava kysymys: ”Millaista käsitystäpalvelun käyttäjistä (kuntalaisista) sekä käyttäjien ja kehittäjien (viranomaisten) välisestä suhteesta ilmennämme palvelujen innovoinnissa; onko palvelujen käyttäjä (kuntalainen) kohde, jolle kehitetään palveluja, vai onko hän jopa välttämätön kehittämiskumppani?”. Kysymyslistan toisen osan kysymykset liittyvät innovaatiokäytänteisiin ja valmiuksiin. Esimerkkinä voidaan mainita seuraava kaksiosainen kysymys: ”Tukevatko innovaatiokäytänteemme käyttäjärajapinnan ylittäviä innovaatioprosesseja ja sitoudummeko avoimin mielin työskentelyyn palvelun käyttäjien, potentiaalisten käyttäjien tai ei-käyttäjien kanssa? Mitä hyötyjä koemme yhteistoiminnallisuudesta koituvan meille ja käyttäjille sekä innovaation laatuominaisuuksiin?”. Mitä tulee tutkimuksen otsikon alkuosaan ”kuulla vai kuunnella”, vastaus on, että pääpaino on sanalla ”kuulla”. Pohdintaluvussa tuodaan myös esille tarve – tai ainakin kriittisen tarkastelun tarve – käyttäjälähtöisen ja käyttäjää osallistavan palveluinnovoinnin käsitteen ja sen luonteen sekä tavoitteiden määrittelemiselle julkisen sektorin ominaispiirteistä käsin vastapainona alkuperältään yksityisen sektorin liiketoimintakontekstista lähtöisin oleville määrittelyille.

Finnish game developers’ perception on public and private funding sources: a survey analysis

The aim of this study is to find out how game companies perceive the three traditional funding sources and how well their opinions and needs are reflected on the choices they make. To accomplish this, 20 game companies were questioned about multiple topics with the help of Tekes and Neogames. The results of this study show that game developers clearly differentiate the three major funding sources and the public sector ends up being the most significant source of external funding. This study also points out that most game companies are indeed facing issues in acquiring funding as well as various other resources.

Social networks and networking facilitating internationalization: Experiences of two Finnish fashion companies

Background: Fashion is a dynamic and creative industry where larger retailers are enjoying international success. Small businesses however are struggling in the face of international expansion, as they lack the necessary resources and managerial know-how. The Finnish fashion industry has neither been able to develop the industry environment to support small and micro firms nor has Finland relevant finance or public domains, such as, seen in other Nordic countries. Networking has been recognized to facilitate organizational growth and international expansion in industries such as manufacturing and high technology. It has enabled smaller companies to gain resources, knowledge and experiences otherwise unattainable. Objective: The purpose of this study was to explore how networking has been utilized in the Finnish fashion industry. Particularly social relationships and networks are examined, as they emphasize the importance of individuals. Exploration on the past actions should also provide insight how networks and networking could be utilized and developed in the future. Main findings: It was discovered that the Finnish fashion industry (social) network is rather dense. This was mainly due to the small size of the Finnish market. In the early years of the establishment of the company, close contacts seemed to be utilized. As a company expands and extends its business, the relationships tended to move towards more utilitarian in nature. However, in some cases, the long term relationships had also affectionate features, such as trust and commitment. International networking was found to have positive impact on business opportunities. Participation to events, such as trade shows, was perceived as one of the best ways to meet new international contacts and to develop ones network. Active networking in the Finnish market, however, created both domestic and international opportunities. Furthermore, cooperation and open communication were discovered to facilitate innovation and projects. The public sector seemed to lack the interest in supporting the fashion industry according to the interviewees. The major issues for the fashion industry still concerned, among others, funding, administrative guidance and public support for developing the industry as a whole.

Critical success factors for improving societal effectiveness of transport sector's R&D

This study investigates societal effectiveness of transport sector’s Research & Development (R&D) operations. In this study effectiveness refers to organization’s capability to produce the intended and desired impacts through its operations. The aim of this study is to identify the motives for evaluating societal effectiveness and recognize the critical success factors for improving effectiveness. The theoretical framework focuses first in the policy context of effectiveness evaluation in public sector and secondly the framework introduces the concept and process of effectiveness evaluation. The empirical part is carried out as a case study, which investigates societal effectiveness of Finnish Transport Agency’s (FTA’s) R&D. The aim is to recognize FTA’s critical success factors for improving R&D operations’ societal effectiveness. Based on these factors, the organization is able to define indicators for measuring effectiveness in the future operations. In this study societal effectiveness is investigated from R&D purchasers’ and R&D end- users’ points of views according to Purchaser-Provider-model. The results indicate that societal effectiveness evaluation is important part of R&D operations, but the implementation of the evaluation as part of daily operations is challenging. Because of limited resources, the organization is forced to strong priorization and therefore R&D tasks are secondary after the operational tasks. Based on the results the critical success factors can be recognized as resources and priorization, clear strategy and objectives, internal communications, cooperation between public and private sector and R&D implementation and dissemination.

Evaluating the wage differential between public and private sectors in Brazil

This paper uses a rotating panel of households to analyze wage differentials between public and private sectors in Brazil. Focusing on the transition of individuals between jobs available in the public and private sectors and controlling for individual time invariant characteristics, we find evidence of small wage differentials in favor of the public sector.

The role of public export promotion in Finland Industry view of public export promotion in Southwest Finland

The role of the public export promotion in Finland needed more research. The part of the public sector export promotion in the overall export is significant. In an ever more global world not only the companies but also the counties compete against each other and the governments have an interest to boost their economy as much as they are able to. Every industrialized country has export promotion services in some form or another. In the 21st century the tendency has been the bundling of the services and this has also been done in Finland with Team Finland. The role and the efficiency of the services provided deserve more research. The research question of this study is: What is the role of the public export promotion services in Finland? The question is researched primary by expert interviews conducted for this study. The situation in Southwest Finland is studied from the viewpoint of the companies of the region by conducting a survey aimed to the successfully internationalized companies of the region and asking them on their views on the impact and role of public export services in their internationalization. The theory base is formed out of various export promotion studies, studies monitoring the effects of the promotion and theories of the internationalization process of companies. The primary material for the study are the three expert interviews conducted and the answers to the survey conducted. The research method in the first part is a constructive qualitative research. The research approach in the second part, where the views of the companies in Southwest Finland are studied, is quantitative. The study findings from the expert interviews: the aligning of the public export promotion done in Finland to the previous research and the addition of the role of the public sector in classical frameworks. The study findings from the survey: the utilizing of the public export promotion services is heavily delayed and the internationalizing companies start to utilize the services very late in their internationalization process, the average being 10,3 years from the beginning of the internationalization. Another central finding from the survey is that the successfully internationalized companies see the public export promotion services generally as highly beneficial but in the light of the answers the effect on their own company is not as significant. Concluding can be stated that the public export promotion is seen as beneficial, but the monitoring of the efficiency is complicated in the case of services. Getting the companies to start utilizing the services earlier in their internationalization needs attention from the service providers. By communicating the achieved results and benefits better to the potential users of the services the internationalization process of the companies could be accelerated

Partnership, politics and public administration: a case study of the Ontario Ministry of Natural Resources

Efforts to reform the public sector reflect the social, political and economic environment within which government must function. The recent demands by the public for more consensual decision-making, as well as more efficient, effective and responsive public service, have resulted in a number of reform initiatives, including an emphasis on partnership development. The purpose of this thesis is to examine partnership arrangements within the public sector. Specifically, the thesis will assess the value of partnerships and their impact on government by examining six partnership arrangements involving the Ontario Ministry of Natural Resources (OMNR). The OMNR, having recently been awarded the 1992 Institute of Public Administration of Canada Award for Innovative Management, on the theme of partnership development, is being lauded as an example for other government agencies considering similar alliances. The thesis begins by introducing the concept and practice of partnership within the public sector in general and the OMNR specifically. Descriptive analysis of six OMNR partnerships is provided and a number of criteria are used to determine the success of each of these arrangements. Special attention is paid to the political implications of partnerships and to those attributes which appear to contribute to the successful establishment and iii maintenance of partnership arrangements. The conclusion is drawn that partnerships provide the government with an opportunity to address public demands for greater involvement in decision-making while accommodating government's limited financial resources. However, few truly collaborative partnerships exist within the public sector. There are also significant political implications associated with partnerships which must be dealt with both at the political and bureaucratic levels of government. Lastly, it is argued that while partnerships within the OMNR are experiencing some difficulties, they constitute a genuine attempt to broaden the base of decision-making and to incorporate the concerns of stakeholders into resource management.

The Efficiency of Collective Bargaining in Public Schools.

This paper develops a bargaining model of wage and employment determination for the public sector. the solution to the model generates structural wage and employment equations that are estimated using data from New York State teacher-school district collective bargaining agreements.

Le financement public de l’enseignement supérieur et ses impacts au Pérou : une analyse longitudinale (1993 – 2003)

Cette recherche porte sur le financement public de l’enseignement supérieur au Pérou et ses impacts dans une perspective longitudinale couvant la période 1993-2003. Cette période est importante parce qu’elle a été témoin, dans ce pays, de changements majeurs aux plans du financement public et de la configuration du système d’enseignement supérieur. La recherche consiste principalement dans des analyses secondaires de données pertinentes publiées par des organismes nationaux et internationaux. Les analyses sont structurées à partir d’un schéma d’inputs et outputs. On considère comme inputs les ressources financières et les ressources humaines, lesquelles comprennent les professeurs et les étudiants, et comme outputs les taux de diplomation (efficacité interne) et la demande de diplômés par le marché du travail (efficacité externe). La théorie de la dépendance de ressources sert de cadre pour interpréter les rapports entre le financement public et ses incidences sur les réponses institutionnels et ses conséquences. Dans la période retenue, le financement du secteur public a décru de 32% en raison d’un désengagement progressif de l’État. Une conséquence majeure de la diminution du financement public a été la croissance rapide du secteur privé de l’enseignement supérieur. En effet, alors qu’en 1993 il y avait 24 institutions privées d’enseignement supérieur, il y en avait, en 2003, 46 institutions. La baisse du financement public et la croissance du secteur privé d’enseignement supérieur ont eu des incidences sur la sélectivité des étudiants, sur le statut des professeurs, sur l’implication des universités en recherche et sur les taux de diplomation. Le taux de sélectivité dans le secteur public a augmenté entre 1993 et 2003, alors que ce taux a diminué, dans la même période, dans le secteur privé. Ainsi, le secteur public répond à la diminution du financement en restreignant l’accès à l’enseignement supérieur. Le secteur privé, par contre, diminue sa sélectivité compensant ainsi l’augmentation de la sélectivité dans le secteur public et, par le fait même, augmente sa part de marché. Également, tant dans le secteur public que dans le secteur privé, les professeurs sont engagés principalement sur une base temporaire, ce qui se traduit, particulièrement dans le secteur privé, dans un moindre engagement institutionnel. Enfin, les universités publiques et privées du Pérou font peu de recherche, car elles favorisent, pour balancer leurs budgets, la consultation et les contrats au détriment de la recherche fondamentale. Paradoxalement, alors que, dans le secteur privé, les taux de sélectivité des étudiants diminuent, leurs taux de diplomation augmentent plus que dans le secteur public. Enfin, les formations avec plus d’étudiants inscrits, tant dans le secteur public que privé, sont les moins coûteuses en infrastructure et équipements. Dès lors, la pertinence de la production universitaire devient problématique. Cette recherche révèle que les organisations universitaires, face à un environnement où les ressources financières deviennent de plus en plus rares, développent des stratégies de survie qui peuvent avoir des incidences sur la qualité et la pertinence de l’enseignement supérieur.

Pattern of Executive Remuneration in the Manufacturing Public Enterprises in Kerala

The study is undertaken by the researcher with the object of examining the remuneration pattern of executive personnel in the manufacturing public enterprises in Kerala so as to find out whether there is any rationale or criteria involved in remunerating executives. It is also envisaged to find out the pattern of executive remuneration in the various categories of industries and inter—industry disparities among the public sector enterprises. This is considered to be a very fruitful area for investigation, particularly in view of the generally prevailing notion that public sector executives in Kerala are not remunerated properly and glaring inequalities and disparities are existing among the various categories of industries and within the same industry. Therefore the study is to explore the criteria used for the determination of executive remuneration and the relative weightage of various factors such as size of the firm, rate of return sales volume etc of the organisation and various other factors such as qualification, experience, level of job and functions of executives. Further the study is extended to find out the role of 'pay' towards motivation and efficiency of the executive personnel

Educational Loans And The Higher Education Sector In India

In 2001 the Indian Banks Association have come up with a model frame work for educational loans in the country. With the approval of the Central Government the public sector banks in India started to give education loans. The private and cooperative banks also joined the fray. Due to growing NPAs and the intervention of the Government these norms were modified in 2011. The budget allocation for the primary and higher secondary education is on the increase in India. However, higher education has been of late relegated or left to the mercy of the private players. There has been a steady growth of educational loans disbursed, private colleges and deemed universities started and enrolments of students in higher education during the years 2001 to 2011. This paper is a humble attempt to 1) analyse the growth of the educational loans vis-à-vis other forms of personal loans at the national level, 2) showcase the disbursements of educational loans in Kerala State, 3) to assess the growth of educational institutions and enrolment of students in higher education in India from secondary data and 4) to make suggestions based on the findings

The competitive dialogue procedure: Advantages, disadvantages, and its implementation into English and Dutch law

Competitive Dialogue (CD) is a new contract award procedure of the European Community (EC). It is set out in Article 29 of the 'Public Sector Directive' 2004/18/EC. Over the last decades, projects were becoming more and more complex, and the existing EC procedures were no longer suitable to procure those projects. The call for a new procedure resulted in CD. This paper describes how the Directive has been implemented into the laws of two member states: the UK and the Netherlands. In order to implement the Directive, both lawmakers have set up a new and distinct piece of legislation. In each case, large parts of the Directive’s content have been repeated ‘word for word’; only minor parts have been reworded and/or restructured. In the next part of the paper, the CD procedure is examined in different respects. First, an overview is given on the different EC contract award procedures (open, restricted, negotiated, CD) and awarding methods (lowest price and Most Economically Advantageous Tender, MEAT). Second, the applicability of CD is described: Among other limitations, CD can only be applied to public contracts for works, supplies, and services, and this scope of application is further restricted by the exclusion of certain contract types. One such exclusion concerns services concessions. This means that PPP contracts which are set up as services concessions cannot be awarded by CD. The last two parts of the paper pertain to the main features of the CD procedure – from ‘contract notice’ to ‘contract award’ – and the advantages and disadvantages of the procedure. One advantage is that the dialogue allows the complexity of the project to be disentangled and clarified. Other advantages are the stimulation of innovation and creativity. These advantages are set against the procedure’s disadvantages, which include high transaction costs and a perceived hindrance of innovation (due to an ambiguity between transparency and fair competition). It is concluded that all advantages and disadvantages are related to one of three elements: communication, competition, and/or structure of the procedure. Further research is needed to find out how these elements are related.

Public leisure provision under Compulsory Competitive Tendering: the maintenance of ideological dominance?

Although much has been written about the effect on services of public sector restructuring, little is yet available on public leisure provision. This omission is addressed by considering how the delivery of public leisure services in Britain has been affected by the imposition of Compulsory Competitive Tendering (CCT). In particular, it focuses on the changing relationship between the central and local levels of government recognising, on the part of local government, a continuum of structural responses to central initiatives which have, in some cases, conspired to reduce the impact of CCT on public leisure provision. The paper concludes that although attempts have been made to protect local services, the outcome of the CCT process has been the regeneration of public leisure provision away from its service roots, but within an enduring ideological paradigm of conservative professionalism.