Pasvik Water Quality Report Environmental Monitoring Programme in the Norwegian, Finnish and Russian Border Area

The Pasvik monitoring programme was created in 2006 as a result of the trilateral cooperation, and with the intention of following changes in the environment under variable pollution levels. Water quality is one of the basic elements of the Programme when assessing the effects of the emissions from the Pechenganikel mining and metallurgical industry (Kola GMK). The Metallurgic Production Renovation Programme was implemented by OJSC Kola GMK to reduce emissions of sulphur and heavy metal concentrated dust. However, the expectations for the reduction in emissions from the smelter in the settlement Nikel were not realized. Nevertheless, Kola GMK has found that the modernization programme’s measures do not provide the planned reductions of sulfur dioxide emissions. In this report, temporal trends in water chemistry during 2000–2009 are examined on the basis of the data gathered from Lake Inari, River Pasvik and directly connected lakes, as well as from 26 small lakes in three areas: Pechenganikel (Russia), Jarfjord (Norway) and Vätsäri (Finland). The lower parts of the Pasvik watercourse are impacted by both atmospheric pollution and direct wastewater discharge from the Pechenganikel smelter and the settlement of Nikel. The upper section of the watercourse, and the small lakes and streams which are not directly linked to the Pasvik watercourse, only receive atmospheric pollution. The data obtained confirms the ongoing pollution of the river and water system. Copper (Cu), nickel (Ni) and sulphates are the main pollution components. The highest levels were observed close to the smelters. The most polluted water source of the basin is the River Kolosjoki, as it directly receives the sewage discharge from the smelters and the stream connecting the Lakes Salmijarvi and Kuetsjarvi. The concentrations of metals and sulphates in the River Pasvik are higher downstream from the Kuetsjarvi Lake. There has been no fall in the concentrations of pollutants in Pasvik watercourse over the last 10 years. Ongoing recovery from acidification has been evident in the small lakes of the Jarfjord and Vätsäri areas during the 2000s. The buffering capacity of these lakes has improved and the pH has increased. The reason for this recovery is that sulphate deposition has decreased, which is also evident in the water quality. However, concentrations of some metals, especially Ni and Cu, have risen during the 2000s. Ni concentrations have increased in all three areas, and Cu concentrations in the Pechenganickel and Jarfjord areas, which are located closer to the smelters. Emission levels of Ni and Cu did not fall during 2000s. In fact, the emission levels of Ni compounds even increased compared to the 1990s.

Förelag till en ny tidskrift

22 x 29 cm

Förslag om finska publikationer

13 x 22 cm

KOTTI –yrityshaastatteluiden tuloksia Lapissa

Tähän julkaisuun on koottu keskeisimmät tulokset Lapin KOTTI – yrityshaastatteluista. KOTTI (yritysten kehitys-, osaamis- ja työvoimatarvetiedustelu) – toimintamalli on uudenlainen tapa selvittää yritysten tarpeita ja ottaa haltuun työmarkkinoilla tapahtuvia muutoksia. Toimintamallia on kehitetty ja sen toteutusta koordinoitu valtakunnallisesti. Kehittämistyöstä on vastannut valtakunnallinen KOTTI – hanke. Toimintamallin keskiössä ovat kattavat yrityshaastattelut, jotka tunnetaan myös nimellä yritysharavointi. Yrityshaastatteluiden avulla haravoidaan tietoon yritysten palvelutarpeita ja myös vastataan niihin. Yrityshaastattelut on toteutettu puhelinhaastatteluina ostopalveluna Työ- ja elinkeinoministeriön toimesta. Mallia on alettu toteuttaa valtakunnallisesti vuodesta 2009 lähtien ja Lapissa toimintamalli otettiin käyttöön vuoden 2010 alussa. Lapissa toimintamallin toteuttamisen tukena on toiminut ESR-rahoitteinen Lapin KOTTI-projekti. Toimintamalliin kuuluvat yrityshaastattelut toteutettiin Lapissa vuonna 2010, helmikuujoulukuu välisenä aikana. Kaiken kaikkiaan Lapissa haastateltiin 7 889 yritystä ja näiden haastatteluiden pohjalta saatiin tietoa lappilaisten yritysten tarpeista ja tulevaisuudennäkymistä. Tuloksia on hyödynnetty ja esitetty eri tilaisuuksissa ja yhteyksissä vuosien 2010 ja 2011 aikana ja tuloksista on tehty useita eri yhteenvetoja. Yritysten palvelutarpeisiin on vastattu ja tiivistetty näin yritysyhteistyötä Lapissa.

Keski-Suomen maakunnan strateginen vesihuollon kehittämissuunnitelma vuosille 2009–2020

Keski-Suomen maakunnan strateginen vesihuollon kehittämissuunnitelma vuosille 2009–2020 käsittelee maakunnan vesihuollon kehittämistavoitteita, kehittämistarpeita sekä tarvittavia toimenpiteitä. Suunnitelmassa käydään läpi vesihuoltoon liittyvää lainsäädäntöä sekä kaavoituksen ja vesihuollon suhdetta. Keski-Suomen vesihuollon nykytila ja kehittämistarpeet käsitellään seutukunnittain ja kuntakohtaisesti. Vesihuollon kehittämisen tavoitteet määritellään eri osa-alueille, kuten maankäytön ja vesihuollon yhteensovittaminen, erityistilanteiden vesihuollon kehittäminen ja vesihuoltolaitosten kehittäminen. Tavoitteiden saavuttamiseksi on esitetty toimenpiteitä seutukunnittain. Keski-Suomen runkoviemärit ja -vesijohdot sekä vedenottamot on esitetty kartoilla.

Koivujärven valuma-alueen kunnostushanke : Asukaskyselyn loppuraportti

Koivujärven valuma-alueen kunnostushankkeen kohdealueeseen kuuluvat Laukaan ja Toivakan kunnissa sijaitsevat Koivujärvi, Vääräjärvi, Ruuhijärvi, Keskinen sekä Leppäveden Metsolahti. Järvet ovat altistuneet Laukaan Koivusuon Lipeälammesta peräisin olevien valumien vuoksi ympäristöhaitoille vuosikymmenien ajan. Lipeälammen aluetta on aiemmin kunnostettu ja nyt Keski-Suomen ympäristökeskus on suunnittelemassa uutta kunnostushanketta Koivujärven valuma-alueelle. Kunnostushankkeen tarpeen taustoittamiseksi tehtiin asukaskysely, joka lähetettiin alueen ranta-asukkaille ja maanomistajille postikyselynä. Asukaskyselyllä selvitettiin paikallisten kokemuksia alueella aiemmin tehdyistä kunnostuksista, nykyisistä haitoista sekä odotuksista tulevaisuuden kunnostuksia kohtaan. Kyselyn tulokset osoittivat, että Lipeälammen alueella aiemmin toteutetut kunnostukset olivat parantaneet myös Koivujärven valuma-alueen järvien tilaa jonkin verran. Tästä huolimatta erilaisia ympäristöhaittoja koettiin edelleen kaikissa valuma-alueen järvissä ja mahdollisen uuden kunnostushankkeen toteuttamista pidettiin erittäin tärkeänä. Ranta-asukkaat ja maanomistajat halusivat kiinnittää huomiota erityisesti järvivesien laadun parantamiseen. Ongelmallisina koettiin muun muassa veden ruskea väri ja epämiellyttävä haju, jotka osatekijöinä heikensivät veden käyttömahdollisuuksia. Myös heikoista kalakannoista ja rehevöitymisestä oltiin huolissaan. Lipeälammen aluetta kaikkein lähimpänä sijaitseva Koivujärvi nähtiin ensisijaisena kunnostuskohteena, sillä Koivujärven tila vaikuttaa suoraan sen alapuolisiin järviin. Vastaajat olivat kuitenkin huolissaan myös omista lähijärvistään. Vastaajat pitivät kaikkia kyselyssä esiteltyjä kunnostustoimenpidevaihtoehtoja hyvin tärkeinä, mutta veden kirkkauden parantaminen nousi hiukan muiden yläpuolelle. Keskeisimpänä kunnostushankkeen toimijana vastaajat pitivät Keski-Suomen ympäristökeskusta ja toimintamuotona yhteistyötä asiantuntijoiden ja paikallisten kanssa. Paikallisten asukkaiden mielipiteiden huomiointiin ja tehokkaampaan tiedottamiseen toivottiin kiinnitettävän huomiota uuden hankkeen suunnittelussa ja toteutuksessa.

Maiseman- ja luonnonhoidon yleissuunnitelma : Pirkkalankylä–Sionkylä

Perinteisen karjatalouden muovaamat perinnebiotoopit, kuten kedot, niityt, hakamaat ja metsälaitumet, ovat monimuotoisimpia luontoympäristöjämme. Hoidon myötä arvokkaat maisemat säilyvät avoimina. Härkää sarvista on ylimaakunnallinen hanke, jonka tavoitteena on arvokkaiden kohteiden laidunnushoidon järjestäminen. Pirkkalankylä ja Sionkylä on valittu yhdeksi hankkeen kohdealueista, joille on laadittu maiseman- ja luonnonhoidon yleissuunnitelma. Yleissuunnitelmassa on määritelty mahdollisia luonnonlaidunkohteita kuten perinnemaisemia, ranta-alueita ja muita laidunnuksesta hyötyviä kohteita sekä muita maatalousalueiden maiseman- ja luonnonhoitokohteita. Mukana on tietoa hoitomenetelmistä ja rahoitusmahdollisuuksista, ja niistä on myös tiedotettu suunnittelun aikana. Tavoitteena on saada kohteita hoidon piiriin, innostaa maanomistajia ja löytää kohteille hoitajiksi karjatilallisia ja paikallisia yhdistyksiä. Mahdolliset hoitotoimenpiteet perustuvat täysin vapaaehtoisuuteen. Hankkeen puitteissa voidaan avustaa kohteiden hoidon suunnittelussa ja rahoitusten hakemisessa. Syksyllä 2009 jaettiin alueen asukkaille infokirje ja kysely hoitoa kaipaavista kohteista. Maastotöitä tehtiin syksyllä 2009. Yleissuunnitelmassa on otettu huomioon kyselyssä ilmi tulleita alueita sekä aiemmissa selvityksissä todettuja alueita. Lisäksi on tarkasteltu tärkeissä tiemaisemissa näkyviä kohteita. Härkää sarvista- hankkeen toiminta-aika on 1.6.2009–31.5.2012. Hanketta

Maatalousalueiden luonnon monimuotoisuuden ja monivaikutteisten kosteikkojen yleissuunnitelma : Keuruu

Maatalousalueiden luonnon monimuotoisuuden (Lumo-) ja monivaikutteisten kosteikkojen yleissuunnittelun tavoitteena on ohjata ja tehostaa maatalotalousympäristön luonnon hoitoa ja vesiensuojelua. Tämä yleissuunnitelma kattaa Keuruun Haapamäen ja Riihon kylän maatalousvaltaiset alueet, joilta on kartoitettu luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittäviä kohteita sekä määritetty monivaikutteisille kosteikoille luontaisia perustamispaikkoja. Suunnitelma täydentää alueelle aikaisemmin tehtyä suojavyöhykkeiden yleissuunnitelmaa. Suunnitelmaan sisältyy yhteensä 25 lumo-kohdetta, joista suurin osa on muodostettu yhdistämällä useita pienempiä erillisiä kohteita. Vesiensuojelukohteita, joista suurin osa on kosteikkojen perustamiseen sopivia paikkoja, esitellään suunnitemassa 15 kohdetta. Lisäksi suunnitelmakartoilla näkyvät aikaisemmin annetut suojavyöhykesuositukset. Yleissuunnittelun tavoitteena on lisätä maanomistajien tietämystä kosteikoiden perustamisesta ja hoidosta sekä luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittävistä kohteista ja niiden hoidosta. Pyrkimyksenä on innostaa viljelijöitä hoitamaan kohteitaan luonnon monimuotoisuutta ja vesiensuojelua edistävillä tavoilla ja hakemaan hoidon rahoittamiseksi siihen tarkoitettuja tukia. Pääosa tässä suunnitelmassa esitetyistä kohteista on tukikelpoisia. Yleissuunnitelma toimii pohjana tarkemmille kohdekohtaisille hoitosuunnitelmille ja esitetyt kohteet ovat rahoituspäätöksiä tehtäessä etusijalla. Yleissuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden toteutus on kuitenkin aina vapaaehtoista.

Maatalousalueiden luonnon monimuotoisuuden ja monivaikutteisten kosteikkojen yleissuunnitelma : Multia, Petäjävesi ja Uurainen

Maatalousalueiden luonnon monimuotoisuuden (Lumo-) ja monivaikutteisten kosteikkojen yleissuunnittelun tavoitteena on ohjata ja tehostaa maatalotalousympäristön luonnon hoitoa ja vesiensuojelua. Tämä yleissuunnitelma sijoittuu kolmen kunnan alueelle: Multialle, Petäjävedelle ja Uuraisille. Suunnitelma kohdentuu em. kunnissa neljälle eri maatalousvaltaiselle osa-alueelle, joilta on kartoitettu luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittäviä kohteita sekä määritetty monivaikutteisille kosteikoille luontaisia perustamispaikkoja. Suunnitelmaan sisältyy yhteensä 52 lumo-kohdetta, joista suurin osa on muodostettu yhdistämällä useita pienempiä erillisiä kohteita. Vesiensuojelukohteita, joista suurin osa on kosteikkojen perustamiseen sopivia paikkoja, esitellään suunnitemassa 29 kohdetta. Yleissuunnittelun tavoitteena on lisätä maanomistajien tietämystä kosteikoiden perustamisesta ja hoidosta sekä luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittävistä kohteista ja niiden hoidosta. Pyrkimyksenä on innostaa viljelijöitä hoitamaan kohteitaan luonnon monimuotoisuutta ja vesiensuojelua edistävillä tavoilla ja hakemaan hoidon rahoittamiseksi siihen tarkoitettuja tukia. Pääosa tässä suunnitelmassa esitetyistä kohteista on tukikelpoisia. Yleissuunnitelma toimii pohjana tarkemmille kohdekohtaisille hoitosuunnitelmille ja esitetyt kohteet ovat rahoituspäätöksiä tehtäessä etusijalla. Yleissuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden toteutus on kuitenkin aina vapaaehtoista.

Yleisten kirjastojen toiminta vuonna 2010 : Uusimaa, Itä-Uusimaa, Kanta-Häme, Päijät-Häme, Kymenlaakso, Etelä-Karjala

Uudenmaan ELY-keskuksen laajennettuun toimialueeseen kirjastoasioissa kuuluivat vuonna 2010 Uudenmaan, Itä-Uudenmaan, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnat. Alueen yleisten kirjastojen toimintaa vuonna 2010 esittelevässä tilastojulkaisussa ovat mukana kaikki 67 kirjastolaitosta. Julkaisun tiedot perustuvat ELY-keskuksen seuranta- ja arviointitietoihin alueen yleisten kirjastojen toiminnasta ja kehityksestä. Alueella oli 230 kirjastoa ja 39 kirjastoautoa. Vuoden 2010 alussa tapahtuneet kuntaliitokset vähensivät kirjastolaitosten määrää neljällä. Kokonaan lakkautettuja kirjastoja oli neljä, joista kaksi lähikirjastoa ja kaksi laitoskirjastoa. Kirjastojen aukioloajat kasvoivat vuodessa noin 1,4 %. Kirjastojen kokonaislainauksen ja fyysisten käyntien hidas lasku jatkui edelleen. Lainausten ja kävijöiden määrä asukasta kohden oli silti edelleen kansainvälistä huippua. Verkkokäyntien määrä oli hienoisessa nousussa. Kirjastojen kappalemääräinen aineistohankinta asukaslukuun suhteutettuna kasvoi hieman viime vuoteen verrattuna. Kirjastojen palkkaaman henkilöstön määrä asukaslukuun suhteutettuna pysyi edellisvuoden tasolla. Alueen kirjastojen toimintakulut kasvoivat 3,1 prosenttia vuodesta 2009. Uudenmaan ELY-keskus antoi lausunnot yleisten kirjastojen erityistehtävien valtionavustushakemuksista ja myönsi 49 kirjastolle avustusta kehittämistoimintaan. Ely-keskus tuki alueen kirjastohenkilöstön kansainvälisiin kokouksiin osallistumista ja järjesti yhteensä 13 koulutustilaisuutta kirjastohenkilöstölle.

Viisas liikkuminen luo hyvinvointia : Hämeenlinnan seudun kestävän ja turvallisen liikkumisen suunnitelma EKOLIITU

Hämeenlinnan seudun kestävän ja turvallisen liikkumisen suunnitelmassa (EKOLIITU) on päivitetty ja uudistettu vuonna 2000 laadittu Hämeenlinnan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Suunnitelma on myös toiminut kehitysprojektina seudullisesta kestävän ja turvallisen liikkumisen suunnitelmasta ja suunnitteluprosessista. Hanke on toteutettu osana liikenne- ja viestintäministeriön ja Liikenneviraston rahoittamaa valtakunnallista liikkumisen ohjauksen ohjelmaa (LOHJELMA). EKOLIITU- suunnitelman tavoitteena on edistää nykyistä turvallisempaa, terveellisempää ja ympäristöystävällisempää liikkumista seudulla, Hattulassa, Hämeenlinnassa ja Janakkalassa. Suunnitelman tavoitteena on myös lisätä eri toimialojen tietoisuutta omista tehtävistään ja keinovalikoimastaan kestävän ja turvallisen liikkumisen edistämisessä. Liikenneturvallisuuden parantaminen ja liikenteen kasvihuonepäästöjen vähentäminen on jatkossa nähtävä entistä vahvemmin poikkihallinnollisena haasteena, ei ainoastaan teknisenä yhdyskuntarakenteeseen ja liikennejärjestelyihin liittyvänä kysymyksenä – vaikka näiden rooli merkittävä onkin. Myös ihmisten liikkumisen motiiveissa, asenteissa, tiedoissa ja taidoissa on tapahduttava muutosta. Yhteiskunnan tehtävänä on tehdä vastuulliset valinnat mahdollisimman helpoiksi ja houkutteleviksi. Yksilöiden vastuulla on puolestaan hyödyntää heille tarjotut mahdollisuudet muuttaa asumisen ja liikkumisen valintoja. Suunnitelmaraportissa esitetään laaja joukko toimenpiteitä, joiden toteuttamiseksi tarvitaan sekä julkisen sektorin – erityisesti kunnan eri toimialojen – että yksityisen ja kolmannen sektorin panostusta ja keskinäistä yhteistyötä. Suunnitelma sisältää myös ehdotuksen yhteistyön koordinoimiseksi sekä muut kriittiset toimenpiteet tämän suunnitelman jalkauttamiseksi ja toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi. Kestävän ja turvallisen liikkumisen tavoitteet ja esitetyt toimenpiteet voidaan saavuttaa vain, jos näkökulmat saadaan nivottua osaksi eri toimialoilla tehtävää työtä ja toiminnalle saadaan kuntapäättäjien hyväksyntä ja tarpeelliset resurssit. Tämä puolestaan edellyttää toiminnan monien vaikutusten ja laajojen hyötyjen ymmärtämistä.

Mäntsälän Hunttijärven hapetussuunnitelma

Mäntsälän kunnassa sijaitsevassa Hunttijärvessä esiintyy pääosin kesäaikaisia happikatoja. Joskus myös talvella on ollut hapettomuutta. Järvelle on tehty kunnostussuunnitelma ja sen kuormitusta ja kalaston rakennetta on selvitetty. Kunnostussuunnitelmassa hapetusta ei nähty vielä tarpeelliseksi, mutta havaittiin, että happipitoisuus oli ollut kesällä 2002 ja talvella 2003 hyvin alhainen jo kuuden metrin syvyydessä. Sen jälkeen Hunttijärvessä on esiintynyt happikatoja useammin. Mäntsälän kunnan, Hunttijärven yhteisen vesialueen osakaskunnan ja Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen yhteistyöprojektina Hunttijärvelle tehtiin hapetussuunnitelma vuonna 2011. Suunnitelmassa esitellään Hunttijärvelle sopivia hapetuslaitteita. Lisäksi laitteen sijoituspaikka ja hapetusaika esitetään suunnitelmassa ja annetaan ohjeita hapetuksen vaikutuksen seurantaan. Hunttijärven kesäaikaisia happikatoja ehkäistään hapettamalla. Laskelmien perusteella voidaan todeta, että järvessä on selvää hapetustarvetta. Kesäaikaiseksi hapetustarpeeksi arvioitiin 170 - 200 kg happea päivässä. Laite ei saa rikkoa järven lämpötilakerrostuneisuutta. Talviaikaista hapetusta ei vielä nähdä tarpeelliseksi. Talvella kannattaa seurata kuitenkin veden happipitoisuutta tiiviimmin, jolloin mahdollinen tarve saadaan näkyviin. Hunttijärven veden laatua tulee seurata, jotta hapetuksen vaikutukset alusveden happipitoisuuteen ovat havaittavissa. Hapetuslaitteen toimittajalta tulee saada vuosittain raportti hapetuksen riittävyydestä. Veden happipitoisuus kannattaa määrittää sekä vesianalyysein että happimittarilla. Hankkeesta on erittäin tärkeää tiedottaa paikanpäällä esimerkiksi uimarannan ilmoitustaululla että yleisemmin mäntsäläläisille sekä osakaskunnille. Yleistä tiedotusta voidaan tehdä paikallislehtien avulla.

Inkoon Linkullasjönin hapetussuunnitelma : Inkoon kuntakohtainen järvikunnostusohjelma

Inkoon kunnassa sijaitsevassa Linkullasjönissä esiintyy kesäaikaisia happikatoja. Järvelle tehdyssä kunnostussuunnitelmassa suositeltiin tarkemman hapetussuunnitelman tekemistä. Inkoon kunnan ja Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen yhteistyöprojektina tehtiin hapetussuunnitelma vuonna 2011. Suunnitelmassa esitellään Linkullasjönille sopivia hapetus- ja ilmastuslaitteita. Lisäksi laitteen sijoituspaikka ja hapetus-/ilmastusaika esitetään suunnitelmassa ja annetaan ohjeita hapetuksen vaikutuksen seurantaan. Linkullasjönin kesäaikaisia happikatoja voidaan ehkäistä aloittamalla järven kesäaikainen hapetus. Hapetustarpeeksi arvioitiin 138 kg happea päivässä. Laite ei saa rikkoa järven lämpötilakerrostuneisuutta. Hapetus tulee aloittaa heinäkuussa ja jatkaa sitä kolme kuukautta. Hapetuksen kestoksi arvioidaan aluksi 3 – 5 vuotta. Linkullasjönin veden laatua tulee seurata, jotta ilmastuksen vaikutukset alusveden happipitoisuuteen ovat havaittavissa. Veden happipitoisuus kannattaa määrittää sekä vesianalyysein että happimittarilla. Hankkeesta on erittäin tärkeää tiedottaa paikallisille toimijoille. Yleistä tiedotusta voidaan tehdä paikallislehtien avulla.

Lopentien (mt 132) pienet liikenneturvallisuutta parantavat toimenpiteet Röykän taajamassa : Toimenpidesuunnitelma

Työn tavoitteena oli Nurmijärven Röykkään Lopentielle (mt 132) sijoittuvan kevyen liikenteen alikulkutarpeen tutkiminen. Suunnitelmassa on päädytty esittämään vaihtoehtoisia ja korvaavia ratkaisuja kevyen liikenteen alikululle ja liikenneturvallisuuden parantamiselle Röykän taajamassa. Suurimmat syyt kevyen liikenteen alikulun jättämiseen pois suunnitelmasta ovat seuraavat. 1) Nykytilanteen analyysin ja maastokäynnin perusteella voidaan todeta, että Röykän taajamassa kevyen liikenteen tilanne on nykyisellään suhteellisen turvallinen. 2) Alikulkua ei voi toteuttaa ”Keimola-Loppi maantien 132 parantaminen ja varustaminen jk + pp -tiellä Röykän taajamassa” -tiesuunnitelmassa vuodelta 1996 sekä Nurmijärven kevyen liikenteen väylästön ja ulkoilureitistön suunnitelmassa 2010 esitettyyn kohtaan perustuen Uudenmaan ympäristökeskuksen lausuntoon tiesuunnitelmasta. Lisäksi, mikäli alikulku sijaitsisi kyseisessä kohdassa, se ei sijoittuisi paikkaan, jossa sille olisi suurin tarve (kaupan ja muiden palveluiden sekä koulun välille). 3) Alikulkua ei ole mahdollista toteuttaa Uudenmaan ELY-keskuksen kevyen liikenteen tarveselvityksen 2010 mukaisesti Röykän kaupan läheisyyteen kohtuullisin kustannuksin ympäröivän maankäytön aiheuttaman tilanpuutteen ja siitä johtuvan jyrkän pituuskaltevuuden takia. 4) Alikulun kustannusarvio on tarkentunut Uudenmaan ELY-keskuksen kevyen liikenteen tarveselvityksestä 2010 (300 000 €) Nurmijärven kevyen liikenteen väylästön ja ulkoilureitistön suunnitelmaan 2010 (500 000 €) perustuen mm. vaativiin pohjaolosuhteisiin ja alikulun sijoittumispaikkaan. Kohonneet kustannukset laskevat alikulun kustannustehokkuutta. 5) Tässä suunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden toteuttamisella saavutetaan laskennallisesti 0,181 henkilövahinkoon johtaneen onnettomuuden vuosittainen vähenemä, kun pelkän alikulun toteuttamisella saavutettaisiin 0,020 henkilövahinkoon johtaneen onnettomuuden vuosittainen vähenemä. Tämä on vain yhdeksäsosa siitä mitä koko taajamajakson kattavilla pienillä toimenpiteillä yhteensä saavutetaan. Suunnitelmassa esitetyillä toimenpiteillä parannetaan pääasiassa Lopentien (mt 132) liittymiä ajoneuvoliikenteen ja kevyen liikenteen turvallisuuden lisäämiseksi sekä nykyisten kevyen liikenteen tienylityspaikkojen turvallisuutta. Suunnitelmassa esitetyt toimenpiteet toteutetaan Uudenmaan ELY-keskuksen ”Pienet liikenneturvallisuustoimenpiteet” -hankkeen yhteydessä. Toimenpiteet otetaan suunnitteluun mahdollisimman pian ja toteutukseen mahdollisesti jo vuonna 2012 (osin jo vuonna 2011).

Loviisan Hopjärven perustila vuonna 2011 : Loviisan kuntakohtainen järvikunnostusohjelma

Loviisan kaupunki tuli mukaan Uudenmaan ympäristökeskuksen vetämään järvien kuntakohtaiseen kunnostusohjelmaan vuonna 2007. Kohteeksi valittiin Loviisan Valkon taajamassa sijaitseva Valkolampi. Järvi kärsii mataluudesta ja erityisesti osmankäämien ja vesisammalien aiheuttamasta umpeenkasvusta. Valkolammelle tehtiin kunnostussuunnitelma, jossa esitettiin tehtäväksi tarkempaa ruoppaussuunnitelmaa ja/tai vesikasvien poistosuunnitelmaa. Työtä jatkettiin vuonna 2009 tekemällä Valkolammelle ruoppaus- ja/tai vesikasvien poistosuunnitelma. Ohjelmaa jatkettiin vuonna 2011 tekemällä Hopjärvelle perustilan selvitys. Hopjärvi sijaitsee Loviisassa Hopomin kylässä. Järvi on matala ja rehevä ja sen suurin ongelma on umpeen kasvaminen. Järvessä on ollut leväkukintoja muutamina viime syksyinä. Vesikasvit voivat vähentää leväkukintoja, mutta syksyllä niiden vaikutus vähenee niiden kuollessa vähitellen. Kalasto on havaittu särkikalavaltaiseksi nuottauksissa. Happipitoisuus on ollut pinnanläheisessä vedessä hyvä kaikkina vuodenaikoina. Samoin pohjanläheisessä vedessä happipitoisuus on pysynyt pääosin hyvänä. Muutamina talvina happipitoisuus on kuitenkin ollut alhainen. Järveen tulevaa kuormitusta on arvioitu viimeksi tarkemmin vuonna 1990. Tilanne valuma-alueella on voinut muuttua selvästi vuosien kuluessa. Hopjärven kuormitusselvitystä ehdotetaan päivitettäväksi. Hopjärvessä on selvää kunnostustarvetta. Järvelle ehdotetaan tehtäväksi laskennallinen kuormitusselvitys ja siihen sekä perustilan selvitykseen pohjautuva kunnostussuunnitelma.