Häpeän ilmeneminen äänen välityksellä Yleisradion kuunnelmassa Puhdistus (2011)

Pro gradu -tutkielmani käsittelee Yleisradion Radioteatterin kuunnelmaa Puhdistus, joka esitettiin syksyllä 2011. Tutkin feministisen affektitutkimuksen ja (audiovisuaalisen) äänitutkimuksen keinoin sitä, miten kuunnelman äänet ilmentävät Puhdistuksen tarinassa keskeisenä esiintyvää häpeäaffektia kuuntelijalle. Tutkin myös häpeään kietoutuneita tunteita ja affekteja, jotka ilmentävät häpeää tai peittävät sen. Jaan tutkimani äänet hahmojen ruumiiden tuottamiin ääniin, joihin kuuluu myös puhe, ja efekteihin. Efektejä ovat kaikki äänet, jotka eivät ole lähtöisin ihmisruumiista. Olen jakanut nämä edelleen tarinatilan ääniin eli diegeettisiin ääniin, tarinatilan ulkopuolisiin eli ei-diegeettisiin ääniin ja niihin ääniin, joita ei voi määritellä tarinatilaan kuuluviksi tai kuulumattomiksi. Puhdistuksen toisen päähenkilön Zaran ruumis näyttäytyy raskaasti hengittävänä ja nyyhkyttävänä, tuoreesti ja hallitsemattomasti häpeävänä. Toisen päähenkilön Aliiden ruumis on puolestaan omaksunut häpeäaffektin kymmeniä vuosia aiemmin, mistä johtuen hänen häpeänsä on peittynyt ylpeyden ja inhon kokemusten sekä hallitun puheäänen alle. Kumpikin päähenkilö kokee lisäksi häpeästä kumpuavaa pelkoa ja vihaa. Aliiden ja Zaran ruumiit affektoituvat paitsi häpäisijöidensä vaikutuksesta, myös kohdatessaan toisensa. Päähenkilöiden häpeää ilmentävät myös kuunnelman ääniefektit. Niistä keskeisimpiä ovat terävä kirskunta ja Aliiden hahmoon kietoutuva kärpäsensurina. Nämä molemmat luovat tulkintani mukaan ahdistavaa ja kaoottista äänimaailmaa.

Kotipalvelut ikääntyneen arjen apuna – tiedonsaanti omaisten näkökulmasta

Väestö ikääntyy ja julkisia palveluita supistetaan. Omaiset ovat entistä enemmän läsnä ikääntyneen arjessa, ja heidän näkymättömäksikin kutsuttua hoivatyötään pitäisi pystyä tukemaan nykyistä paremmin. Ikääntyneet eivät ole tottuneita ostamaan palvelua, ja he tarvitsevat usein avustusta sekä opastusta ostopäätöksissään. Julkisen säästöpaineen myötä tarvitaan lisää kohtuuhintaisia palveluita, jotta ikääntyneiden hyvinvointi ja hyvä elämä kotona voitaisiin taata laajalti myös jatkossa. Tässä tutkimuksessa havainnollistetaan kotihoidon palvelukokonaisuutta ja palvelujen markkinointia kotihoidon kontekstissa. Tarkastelun kohteena ovat kotihoidon tukipalvelut, joihin ei tarvita sairaanhoidollista ammattipätevyyttä. Tutkimuksessa on selvitetty millainen kohderyhmä ikääntyneiden omaiset ovat kotipalvelujen markkinoinnille. Tutkimusongelmaan vastataan kartoittamalla, mitä palveluita ikääntyneen kotiin omaisen näkökulmasta tarvitaan. Tämän lisäksi tutkitaan omaisen roolia ikääntyneen ostopäätösprosessissa ja sitä, miten markkinoija tavoittaa omaiset parhaiten. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja empiirinen aineisto kerättiin ryhmäkeskusteluina loka- ja marraskuun 2015 aikana Helsingissä. Aineisto kerättiin teemahaastattelun keinoin ennalta määriteltyjen teemojen mukaisesti. Keskusteluihin osallistui yhteensä 15 omaista, jotka auttoivat ikääntynyttä läheistään arkisissa askareissa. Heistä 14 oli naisia ja yksi mies. Kolme vastaajista kuului ikäluokkaan 36–45, kahdeksan ikäluokkaan 46–55 ja neljä ikäluokkaan 56–65-vuotiaat. Ikääntyneistä yksitoista kuului ikäluokkaan 76–85 ja muut ikäluokkiin 65–76 sekä 86–95-vuotiaat. Tutkimus toteutettiin osana Postin uusien kotipalvelujen kehityshanketta. Tutkimuksessa saatiin tärkeää tietoa omaisista, jotka eivät kuulu omaishoidon piiriin. Omaiset ovat merkittävässä roolissa ikääntyneen arjessa ja tehdyissä ostopäätöksissä. Omaisten antama apu on usein hyvin kokonaisvaltaista ja omaisilla on monenlaisia avuntarpeita. Keskeisin ostopäätökseen vaikuttava yksittäinen tekijä on luotettavuus. Kotipalvelujen markkinoinnissa tulee huomioida sekä ikääntyneet että omaiset. Yksityisiä tukipalveluja kaivataan täydentämään nykyistä palvelutarjontaa sekä keventämään omaisten hoivataakkaa. Erityisen merkillepantavaa on, etteivät palveluntarjoajat ole lähestyneet omaisia lähes millään tapaa. Omaiset eivät olleet saaneet riittävästi tai ollenkaan tietoa tarjolla olevista palveluista. Palveluista ja palveluntarjoajista haluttaisiin enemmän tietoa. Perinteisemmät massamediakanavat näyttävät tavoittavan omaiset edelleen jokseenkin hyvin, mutta internetin välityksellä markkinoija tavoittaa omaiset ylivoimaisesti parhaiten. Tutkimuksen tulosten perusteella on luotu internetpohjainen malli, jota kutsutaan ikääntymisen tietopankiksi

Rekrytointiprosessin tehostaminen rekrytoijien näkökulmasta

Yrityksen tärkein voimavara on sen henkilöstö, nimittäin työntekijät vaikuttavat hyvin vahvasti ja suoranaisesti organisaation menestykseen tuoden sen toimintaan suurta lisäarvoa. Monen tutkimuksen tulokset ovat näyttäneet, että rekrytointiin panostaminen ja siinä menestyminen vaikuttavat positiivisesti yrityksen tulokseen. Sekä taloudellisista että liiketoiminnallisista syistä yritysten kannattaisikin miettiä uudestaan rekrytointiprosessejaan ja niiden tehokkuutta. Yrityksillä on siis monia syitä panostaa rekrytointiin, eikä pelkästään sen tuomien etujen vuoksi, vaan myös huonosta rekrytoinnista aiheutuvien kustannusten takia. Tehokkaalla rekrytointiprosessilla voidaan nostaa oikean rekrytointipäätöksen todennäköisyyttä sekä välttää tehottoman rekrytoinnin kustannuksia. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää rekrytointiprosessin tehokkuuteen vaikuttavat toimenpiteet rekrytoijien näkökulmasta. Tutkimuskysymykset liittyvät rekrytointiprosessien eri osien arviointiin ja kehittämiseen sekä työhaastattelun suosion selittämiseen. Työhaastattelujen luotettavuudesta ja validiteetista on tehty paljon tutkimusta ja niiden mukaan työhaastattelut eivät ole kovin luotettavia henkilöarviointimenetelminä. Herääkin kysymys, että miksi se on käytetyin arviointimenetelmä epäluotettavuudestaan huolimatta. Tutkimusmetodina käytetään teemahaastattelua. Haastateltavia on yhteensä kahdeksan henkilöä, jotka toimivat kahdessa eri organisaatiossa. Haastateltavat työskentelevät terveydenhoitoalalla eri rekrytoinnin tehtävissä. Haastateltavien ajatukset noudattivat jossain määrin teoreettisen tutkimuksen linjaa, mutta myös poikkeavuuksia löytyi. Ollakseen tehokas rekrytointiprosessin pitää olla nopea ja joustava sekä suunnitelmallinen ja ennakoiva. Rekrytointiviestinnän tulee olla ajan tasalla ja sitä saisi lisätä läpi prosessin. Rekrytoinnin suunnittelu nousee tutkimuksessa tärkeäksi teemaksi ja kokonaisvaltaista suunnittelua työnkuvauksesta työhaastattelijoihin asti pidetään tärkeänä. Haastateltavat tiedostavat työhaastattelun epäluotettavaksi arviointimenetelmäksi, mutta silti käyttävät sitä sen tuomien etujen vuoksi. Tärkeää on saada nähdä henkilö kasvokkain, todeta henkilökemia sekä kommunikointitaidot. Haastattelujen luotettavuutta voi kuitenkin parantaa monilla keinoilla, kuten haastattelijan kouluttamisella, paneelihaastattelulla ja jäsennetyillä haastattelutekniikoilla.

IFRS-raportoinnin erityispiirteet Venäjällä

Talouden globalisaation seurauksena yhä useammat yritykset hakevat kansainvälistä rahoitusta toiminnalleen, mistä johtuen kasvava joukko rahoittajia sijoittaa kotimaansa ulkopuolella toimiviin yrityksiin. Tällaisten sijoittajien on kyettävä luotettavasti vertailemaan eri maissa toimivia yrityksiä ja niiden taloudellista informaatiota keskenään. IFRS-standardien tarkoituksena on synnyttää kansainvälisesti vertailukelpoisia tilinpäätöksiä yrityksen kotimaasta riippumatta. Aiemmissa tutkimuksissa on esitetty, että IFRS-standardeihin siirtymisen jälkeenkin yrityksen kotimaan taloudellisen raportoinnin kulttuuri ja käytännöt näkyvät kyseisen yrityksen IFRS-tilinpäätöksissä, mikä johtaa tilinpäätösten vertailukelpoisuuden heikentymiseen. Tutkimuksissa on tunnistettu erilaisia tekijöitä, jotka vaikuttavat kansallisten erityispiirteiden säilymiseen eri maiden IFRS-tilinpäätöksissä. Tutkielman tavoitteena on tutkia venäläisen IFRS-raportoinnin erityispiirteitä sekä laatia teoreettinen viitekehys venäläisen IFRS-raportoinnin erityispiirteiden muodostumisesta. Tässä tutkielmassa käytetään käsiteanalyyttista tutkimusotetta. Tarkoituksena on aikaisemman tutkimuksen pohjalta laatia IFRS-raportoinnin kansallisten erityispiirteiden muodostumisen yleinen viitekehys, jonka avulla tarkastellaan venäläistä IFRS-raportointia ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Tarkastelun pohjalta laaditaan hypoteeseja, joita käytetään avauksena asiantuntijahaastattelussa. Tarkastelun ja tehdyn asiantuntijahaastattelun pohjalta esitetään lopullinen jalostunut viitekehys venäläisen IFRS-raportoinnin erityispiirteiden muodostumisesta. Tutkielman tuloksena esitetyssä viitekehyksessä tunnistetaan kahden tasoisia tekijöitä venäläisen IFRS-raportoinnin erityispiirteiden muodostumisessa: motiiveja ja mahdollisuuksia. Erityispiirteiden muodostumiseen liittyviä motiiveja löytyy esimerkiksi Venäjän talousjärjestelmästä ja verotusjärjestelmästä. Tunnistettuja motiiveja ovat valtiojohtoinen markkinatalous, laillisen toimintaympäristön epävarmuus, verotuksen ja kirjanpidon yhteys sekä konservatismi ja salailu kirjanpidon arvoina. Venäläisen IFRS-raportoinnin erityispiirteitä mahdollistavia tekijöitä ovat väärinymmärrykset standardien tulkinnoissa, eri versioiden käyttäminen IFRS-standardeista sekä IFRS-standardien mahdollistama raportoijan oman harkinnan käyttö. Viimeisenä mainittu tekijä tunnistettiin erityisen merkittävänä erityispiirteiden muodostumisessa. Sen kautta venäläisen taloudellisen raportoinnin kulttuuriin liittyvät tekijät kuten verotuksen vaikutus kirjanpitoon voi näkyä myös yritysten lopullisissa IFRS-tilinpäätöksissä.

Elintarvikepakkauskartongin vettyminen

Elintarviketeollisuudessa tärkeimpiä pakkausmateriaaleja ovat erilaiset kartonkipakkaukset ja erityisesti niiden kuljetuksessa käytettävät aaltopahvipakkaukset. Aaltopahvilta vaadittavia ominaisuuksia ovat muun muassa puristuslujuus ja kosteudenkestävyys. Elintarvikekäyttöön tarkoitetuilla aaltopahveilla on myös tiettyjä vaatimuksia niissä käytettävistä yhdisteistä. Erilaiset kuitumateriaalit käyttäytyvät vettyessään eri tavalla ja niistä voi liueta yhdisteitä pakattavaan elintarvikkeeseen. Työn tavoitteena oli selvittää vettymiseen vaikuttavia tekijöitä ja veden vaikutus aaltopahvin rakenteeseen. Havaittiin, että ligniiniä tai uuteaineita sisältävä mekaanisesti valmistettu kartonkimateriaali ei sido vettä yhtä paljon kuin kemiallisesti valmistettu tai valkaistu kartonki. Aaltopahvissa tapahtuvan kapillaariabsorptio sai veden nousemaan pääasiassa aallotuskartonkiin. Vesi imeytyi korkeammalle puolikemiallisesti valmistetuissa aaltopahveissa kuin keräyskartonkipahveissa, jotka eivät myöskään turvonneet yhtä voimakkaasti. Työssä kartoitettiin myös elintarvikekäyttöä rajoittavia liukoisia yhdisteitä, jotka löytyivät paperiteollisuudessa yleisesti käytetyistä liimoista. Tällaisia yhdisteitä olivat märkälujaliimojen formaldehydiyhdisteet ja polyamidoamiini-epikloorihydriinihartsi. Keräyskartongin joukossa olevat raskasmetallit rajoittavat myös niiden käyttöä elintarvikepakkauksissa.

Mielenterveys- ja päihdepotilaiden palveluketjujen ongelmien havainnointi ja analysointi – Case: Turun kaupungin hyvinvointitoimialan Palvelumuotoilulla Parempia Palveluita Riskiryhmille (PPPR) - projekti

Mielenterveys- ja päihdeongelmat ovat yhä suuremman kansanterveydellisen huomion kohteena. Näihin ongelmiin liittyvät suorat ja epäsuorat kustannukset ovat kansantaloudellisesti huomattavia. Mielenterveys- ja päihdepalvelut ovat toisistaan erillään hajanaisessa palvelu¬järjestelmässä, mikä vaikeuttaa palveluihin pääsyä ja toisaalta edesauttaa putoamista pois hoidon piiristä. Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille -projektin (PPPR) tavoitteena on kehittää sosiaali- ja terveyspalveluita vastaamaan paremmin palveluiden suur¬kuluttajien, erityisesti päihde- ja mielenterveysasiakkaiden tarpeita. Projektin yhtenä tavoitteena on luoda uusia palvelumalleja, jotka tarjoavat asiakkailla matalan kynnyksen palveluita moniammatillisena yhteistyönä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on havainnoida ja analysoida mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden palveluketjujen ongelmia ja selvittää, millä mekanismeilla projektissa luodut uudet palvelumallit voivat parantaa palveluketjujen kustannustehokkuutta ja -vaikuttavuutta. Tutkimuskysymykset ovat rajattu koskemaan vain PPPR-projektin kohderyhmän asiakkaita ja heidän palveluketjujaan. Tutkimuksen tulosten pohjalta voidaan kuitenkin tehdä joitain yleistyksiä myös muiden sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden palveluketjujen ongelmista ja niiden syistä. Tutkimus suoritettiin kvalitatiivisena tapaustutkimuksena ja aineistona käytettiin PPPR-projektissa luotuja oikeisiin asiakastapauksiin pohjautuvia esimerkkitapauksia. Aineisto analysoitiin tutkimuksessa esitellyn teoreettisen viitekehyksen avulla. Suurimpia havaittuja palveluketjun ongelmia olivat mm. henkilöstön kapea näkökulma, kannusteiden puute, standardoitujen menettelytapojen puute, yksikköjen välisen johtajuuden puute, asiakkaiden huono sitoutuminen hoitoon, asiakkaiden liian suuri vastuu oman hoitonsa etenemisestä sekä hoidon vaikuttavuuden ennustamattomuus ja palveluketjun suorituskyvyn mittaamisen moniselitteisyys. Tutkimuksen tulosten perusteella PPPR-projektin uudet palvelumallit korjaavat melko hyvin kohderyhmän asiakkaiden palveluketjuissa havaittuja ongelmia. Palvelumalleilla ei vaikuteta kaikkiin havaittuihin ongelmiin, mutta sillä on potentiaalia parantaa palveluketjujen kustannus¬tehokkuutta ja -vaikuttavuutta niin lyhyellä kuin pitkälläkin aikavälillä. PPPR-projektin ongelmat liittyvät siihen, että se ei käytännössä vaikuta, eikä voikaan vaikuttaa ongelmien taustalla oleviin tekijöihin. Lisäksi se vaatii erityisen poikkihallinnollisen toimintatavan, jonka ylläpitäminen muuten funktionaalisesti organisoidussa palvelujärjestelmässä vaatii erityistä huomiota. Nämä ongelmat voivat aiheuttaa sen, että muutoksesta tulee lyhytkestoista. PPPR -projektissa luodut uudet palvelu¬mallit voidaan myös tulkita yritykseksi taivuttaa funktionaalinen palvelujärjestelmä suorittamaan sellaisia asioita, joita se ei luonnostaa tee hyvin.

Development of project management procedures for customer project business

Objective of the thesis is to develop project management procedure for chilled beam projects. In organization is recognized that project management techniques could help in large and complex projects. Information sharing have been challenging in projects, so improvement of information sharing is one key topic of the thesis. Academic researches and literature are used to find suitable project management theories and methods. Main theories are related to phases of the project and project management tools. Practical knowledge of project management is collected from two project business oriented companies. Project management tools are chosen and modified to fulfill needs of the beam projects. Result of the thesis is proposed project management procedure, which includes phases of the chilled beam projects and project milestones. Project management procedure helps to recognize the most critical phases of the project and tools help to manage information of the project. Procedure increases knowledge of the project management techniques and tools. It also forms coherent project management working method among the chilled beam project group.

Kumpi päätti? Työsopimuksen päättäjää koskevien riitojen ratkaiseminen tuomioistuimissa

Olen tutkielmassani tutkinut sellaisia työsopimuksen päättämiseen liittyviä riitoja, joissa on riitaisaa, kumpi työsuhteen osapuoli, työnantajan edustaja vai työntekijä, on päättänyt työsopimuksen. Aiheesta ei ole Suomessa juurikaan kirjoitettu. Aineistonani on ollut noin kaksisataa hovioikeustuomiota kaikista Suomen hovioikeuksista 80-luvulta nykypäivään. Tutkielmassani esitän oikeustapausaineistosta tekemieni johtopäätösten perusteella, että työsopimuslain 8:3 §:ssä säädettyä työnantajan oikeutta käsitellä työsopimusta purkautuneena on kumpi päätti –tyyppisissä riidoissa tulkittava supistavasti. Työntekijän poistuminen epäselvän tilanteen jälkeen ja poissaolo työstä luo työnantajalle selonottovelvollisuuden eli velvollisuuden varmistaa, tarkoittaako työntekijä näin tekemällä päättää työsopimuksensa. Työnantaja voi suoriutua velvollisuudestaan pyrkimällä ottamaan yhteyttä työntekijään ennen purkautuneena käsittelemistä. Työntekijän suojelun periaatetta ilmaisee myös oikeuskäytännössä vahvistunut tulkinta, jonka mukaan työsuhteen päättäminen on niin merkittävä oikeustoimi, että se on toteutettava selkeästi ja yksiselitteisesti niin, ettei osapuolen tarkoituksesta jää epäselvyyttä. Velvollisuus varmistautua sopimusosapuolen tarkoituksesta on ensisijaisesti työnantajalla. Kun sellaisiin sanoihin, jotka on kiihtyneenä harkitsemattomasti lausuttu tai jotka eivät ole muutoin vastanneet osapuolen tahtoa esimerkiksi erehdyksen vuoksi, vedotaan päämääränä päättää työsuhde tai saada korvauksia perusteettomasta päättämisestä, katsotaan tuollainen päättämisilmoitus pätemättömäksi ja päättämis- ilmoitukseen vetoava osapuoli työsopimuksen päättäjäksi. Tutkimani tyyppiset riidat ovat usein oikeustosiseikastonsa suhteen riitaisia. Oikeudellisessa arvioinnissa annetaan tällöin usein erityistä merkitystä sille, miten osapuolet ovat toimineet ennen päättämistilannetta ja sen jälkeen ja mitä keskusteluja on käyty asianosaisten välillä muutoin, sekä kumman osapuolen intressinä on ollut päättää työsuhde. Vertailen tutkielmassani vallitsevaa oikeustilaa kansainvälisesti, erityisesti Ruotsiin, ja katson, että muotovaatimuksen sisällyttäminen lakiin saattaisi merkittävästi vähentää kumpi päätti –tyyppisiä riitoja.

Mielenterveys- ja päihdepotilaiden palveluketjujen ongelmien havainnointi ja analysointi – Case: Turun kaupungin hyvinvointitoimialan Palvelumuotoilulla Parempia Palveluita Riskiryhmille (PPPR) - projekti

Mielenterveys- ja päihdeongelmat ovat yhä suuremman kansanterveydellisen huomion kohteena. Näihin ongelmiin liittyvät suorat ja epäsuorat kustannukset ovat kansantaloudellisesti huomattavia. Mielenterveys- ja päihdepalvelut ovat toisistaan erillään hajanaisessa palvelu¬järjestelmässä, mikä vaikeuttaa palveluihin pääsyä ja toisaalta edesauttaa putoamista pois hoidon piiristä. Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille -projektin (PPPR) tavoitteena on kehittää sosiaali- ja terveyspalveluita vastaamaan paremmin palveluiden suur¬kuluttajien, erityisesti päihde- ja mielenterveysasiakkaiden tarpeita. Projektin yhtenä tavoitteena on luoda uusia palvelumalleja, jotka tarjoavat asiakkailla matalan kynnyksen palveluita moniammatillisena yhteistyönä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on havainnoida ja analysoida mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden palveluketjujen ongelmia ja selvittää, millä mekanismeilla projektissa luodut uudet palvelumallit voivat parantaa palveluketjujen kustannustehokkuutta ja -vaikuttavuutta. Tutkimuskysymykset ovat rajattu koskemaan vain PPPR-projektin kohderyhmän asiakkaita ja heidän palveluketjujaan. Tutkimuksen tulosten pohjalta voidaan kuitenkin tehdä joitain yleistyksiä myös muiden sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden palveluketjujen ongelmista ja niiden syistä. Tutkimus suoritettiin kvalitatiivisena tapaustutkimuksena ja aineistona käytettiin PPPR-projektissa luotuja oikeisiin asiakastapauksiin pohjautuvia esimerkkitapauksia. Aineisto analysoitiin tutkimuksessa esitellyn teoreettisen viitekehyksen avulla. Suurimpia havaittuja palveluketjun ongelmia olivat mm. henkilöstön kapea näkökulma, kannusteiden puute, standardoitujen menettelytapojen puute, yksikköjen välisen johtajuuden puute, asiakkaiden huono sitoutuminen hoitoon, asiakkaiden liian suuri vastuu oman hoitonsa etenemisestä sekä hoidon vaikuttavuuden ennustamattomuus ja palveluketjun suorituskyvyn mittaamisen moniselitteisyys. Tutkimuksen tulosten perusteella PPPR-projektin uudet palvelumallit korjaavat melko hyvin kohderyhmän asiakkaiden palveluketjuissa havaittuja ongelmia. Palvelumalleilla ei vaikuteta kaikkiin havaittuihin ongelmiin, mutta sillä on potentiaalia parantaa palveluketjujen kustannus¬tehokkuutta ja -vaikuttavuutta niin lyhyellä kuin pitkälläkin aikavälillä. PPPR-projektin ongelmat liittyvät siihen, että se ei käytännössä vaikuta, eikä voikaan vaikuttaa ongelmien taustalla oleviin tekijöihin. Lisäksi se vaatii erityisen poikkihallinnollisen toimintatavan, jonka ylläpitäminen muuten funktionaalisesti organisoidussa palvelujärjestelmässä vaatii erityistä huomiota. Nämä ongelmat voivat aiheuttaa sen, että muutoksesta tulee lyhytkestoista. PPPR -projektissa luodut uudet palvelu¬mallit voidaan myös tulkita yritykseksi taivuttaa funktionaalinen palvelujärjestelmä suorittamaan sellaisia asioita, joita se ei luonnostaa tee hyvin.

Brasilialainen kuluttaminen 2000-luvulla – Keskiluokkaistumisen kautta kohti kestävämpää kuluttamista?

Tämä tutkielma analysoi sitä, onko brasilialainen kuluttaminen muuttunut keskiluokkaistumisen myötä kohti kestävämpää kuluttamista. Tutkimusongelma on jaettu kolmeen osakysymykseen, jotka ovat: Miten kuluttaminen ilmenee Brasiliassa? Onko kestävän kulutuksen asema vahvistunut Brasiliassa? Millä tavoin keskiluokkaistuminen on muuttanut brasilialaista kuluttamista? Osakysymysten kautta pyrittiin löytämään kattava vastaus tutkimusongelmaan. Tutkimuksen pohjana hyödynnettiin kuluttamisen sekä keskiluokkaistumisen teorioita. Tutkimusstrategiana käytettiin laadullista tutkimusta sekä metodeina kirjoituspöytätutkimusta ja sisällönanalyysiä. Tutkimusaineiston muodostaa 33 julkaisua, joihin sisältyy tieteellisiä artikkeleja, uutisia, tilastoja sekä lausuntoja. Tutkimuksessa kävi ilmi, että talouskasvun ansiosta Brasiliaan on muodostunut uusi keskiluokka, jonka kuluttaminen on kasvanut räjähdysmäisesti vuosituhannen alusta. Talouskasvun ansiosta miljoonat ihmiset ovat nousseet köyhyydestä ja maahan on muodostunut lukuisia uusia työpaikkoja. Kasvava kulutus on kuitenkin erittäin suuri ympäristöuhka. Kestävän kulutuksen merkitys onkin vahvistunut entisestään. Brasilialaisilla on tutkitusti suuri huoli ympäristön tilasta ja väestön arvoissa sekä kulutustavoissa on tapahtunut selvää muutosta kestävämpään suuntaan. Väestön kulutusinto on kuitenkin vielä voimakkaampaa kuin kestävän kulutuksen kasvu. Noussut kulutus myös vesittää kestävän kuluttamisen eteen tehtyä työtä. Eliitin näyttämä esimerkki ylikuluttamisesta on levinnyt massamedian ja internetin välityksellä ja vahvistanut osaltaan kulutuksen kasvua arvon näyttämiseen keskittyneessä brasilialaisessa kulttuurissa. Kuluttamiseen vaikuttavat arvot ja asenteet ovat suhteellisen pysyviä. Niiden muutos, varsinkin lyhyellä aikavälillä, on haasteellista ja siksi kulutuksen radikaali muutos kestävämpään suuntaan on suhteellisen epätodennäköistä. Muutosta ei voi myöskään pakottaa esimerkiksi hallituksen puolelta vaan kuluttajien tulee itse haluta muuttaa omaa käyttäytymistään. Mikäli eliitti omaksuisi eettisen kuluttamisen, voisi historia teoriassa toistaa itseään. Tällöin mielikuva kestävästä kuluttamisesta imagoa vahvistavana toimintatapana saattaisi median välityksellä alkaa levitä uuden keskiluokan keskuudessa. Arvomuutos vaatisi kuitenkin taustalleen suurempaa yhteiskunnallista muutosta. Esimerkiksi julkiseen liikenteeseen, ravinnontuotantoon sekä energiankulutukseen liittyvät mallit pitäisi muuttaa täysin.

Toimittajayhteistyö rakennusalalla: Yhteistyön kehittäminen ja haasteet nykypäivän rakennusyhtiössä

Tämän kandidaatin tutkielman tarkoituksena on perehtyä suomalaisen rakennusyhtiön toimittajayhteistyön nykytilaan, yhteistyön tiivistämiseen liittyviin mahdollisuuksiin ja haasteisiin sekä toimittajakannan segmentointiin. Työ pyrkii antamaan kokonaiskuvan yrityksen yhteistyösuhteiden tilasta sekä muodostamaan näkemyksiä mahdollisista ongelmakohdista. Näin ollen pyritään tarjoamaan yritykselle myös mahdollisuus tarttua toimittajasuhteisiin liittyviin asioihin, jotka eivät ole vielä yrityksen haluamalla tasolla. Tutkimuksen tulokset perustuvat aikaisemmista tutkimuksista muodostuvaan teoriaosuuteen sekä haastatteluiden avulla kerättyyn empiriaosioon. Haastattelut on suoritettu puolistrukturoituina ja materiaali on analysoitu teemoittelua hyödyntäen. Tutkimus osoitti, että kehittämällä toimittajasuhteita oikeanlaisten toimittajien kanssa, on yrityksen mahdollista saavuttaa paljon kaivattua kilpailuetua. Hyötyjen tavoitteleminen ei kuitenkaan ole ongelmatonta projektiluontoisella rakennusalalla, jossa toimittajasuhteista on haastavaakehittää jatkuvia suhteita vaihtuvien projektien vuoksi. Kohdeyrityksessä pyritään jo nyt hyödyntämään toimittajayhteistyöstä kumpuavia etuja, mutta paljon on vielä tekemättä. Nykyään hinta vaikuttaa vielä liikaa toimittajavalintaan, yhteistyön kehittämiselle ei ole olemassa tunnettua järjestelmää ja yhteistyösuhteiden merkitystä tulisi läpi organisaation painottaa vahvemmin. Yrityksen henkilöstö tiedostaa haasteet, joita yhteistyösuhteiden kehittämiseen liittyy, mutta yleinen mielipide on kuitenkin se, että toimittajasuhteiden kehittäminen on kannattavaa haasteellisuudesta huolimatta. Tulevaisuudessa yrityksen kannattaa yhä vahvemmin lähteä tavoittelemaan yhteistyösuhteita kehittämällä saavutettavissa olevia kilpailullisia etuja, koska osaamista ja resursseja siihen löytyy. Ennen kehittämisprosessia johdon kannattaa kuitenkin kiinnittää huomiota tutkimuksessa ilmenneisiin eriäviin mielipiteisiin muun muassa henkilösuhteiden vaikutuksesta ja organisaatiotason ymmärryksestä, jotta toimittajayhteistyön hyödyt saadaan realisoitumaan halutulla tavalla.

”HUVIN JA URHEILUN VUOKSI” Tyttöjunioreiden salibandyharrastuksen taustalla olevia tekijöitä

Tämän tutkimuksen tarkoituksensa oli selvittää, millaisia tekijöitä tyttöjunioreiden salibandyharrastuksen taustalla on. Lisäksi kartoitettiin, kuinka moni kyselyyn vastanneista junioreista oli harkinnut salibandyharrastuksensa lopettamista, ja millaisia tekijöitä lopettamisajatusten taustalla oli. Tavoitteena oli etsiä keinoja, joilla tyttöjuniorit saataisiin pidettyä harrastuksen parissa. Aineisto kerättiin Webropol –kyselyllä B- ja C-ikäisiltä tyttöjunioreilta, jotka pelasivat kaudella 2014-15 Suomen Salibandyliiton alaisissa sarjoissa. Kyselyn linkki lähetettiin seurojen yhteyshenkilöille sähköpostin välityksellä. Kyselyyn vastasi 165 tyttöjunioria. Kyselylomake sisälsi taustatietoja kartoittavia kysymyksiä, 75 salibandyharrastusta koskevaa väittämää, joihin vastattiin viisiportaisella Likert-asteikoilla sekä yhden avoimen kysymyksen. Väittämät rakennettiin pohjautuen aiempaan tutkimustietoon harrastuksen taustalla olevista tekijöistä. Tekijät jaoteltiin viiteen kategoriaan: psyykkiset, sosiaaliset, valmennukselliset, fyysiset ja olosuhdetekijät. Tulokset analysoitiin SPSS-tilastoanalyysiohjelmalla. Juniorit jaettiin kahteen ryhmään sen perusteella olivatko he harkinneet harrastuksen lopettamista kuluneen kauden aikana. Ryhmien vastausten keskiarvoeroja vertailemalla etsittiin lopettamisajatuksiin mahdollisesti yhteydessä olevia tekijöitä. Keskiarvovertailu toteutettiin sekä t-testillä, että epäparametrisella Mann–Whitneyn testillä. Tyttöjuniorit pitivät salibandyä lajina, jonka parissa voi pitää hauskaa ystävien kanssa, kehittyen ja kuntoa kohottaen. Tulosten mukaan kuitenkin neljännes junioreista oli harkinnut lopettavansa ja lopettamisajatukset olivat yleisempiä vanhempien junioreiden keskuudessa. Suurin osa tyttöjunioreista oli tyytyväisiä salibandyharrastukseensa, mutta lopettamista harkinneiden vastausten keskiarvot olivat jokaisessa väittämässä matalampia kuin niillä, jotka eivät olleet harkinneet lopettamista. Lopettamisajatusten taustalla oli useita tekijöitä, eikä mikään yksittäinen tekijä noussut toista selittävämmäksi. Saatujen tulosten pohjalta voidaan todeta, että jokaisella juniorilla on yksilölliset motiivit harrastaa. Seuratoimijoiden olisi tärkeää tiedostaa nämä motiivit ja ottaa ne huomioon toimintaa suunnitellessa ja jokaiselle pelaajalle tulisi luoda mahdollisuus harrastaa omista lähtökohdistaan. Suomen Salibandyliiton ja seurojen tulisi vastata tähän tarpeeseen kehittämällä edelleen monimuotoisia mahdollisuuksia harrastaa.

Kumpi päätti? Työsopimuksen päättäjää koskevien riitojen ratkaiseminen tuomioistuimissa

Olen tutkielmassani tutkinut sellaisia työsopimuksen päättämiseen liittyviä riitoja, joissa on riitaisaa, kumpi työsuhteen osapuoli, työnantajan edustaja vai työntekijä, on päättänyt työsopimuksen. Aiheesta ei ole Suomessa juurikaan kirjoitettu. Aineistonani on ollut noin kaksisataa hovioikeustuomiota kaikista Suomen hovioikeuksista 80-luvulta nykypäivään. Tutkielmassani esitän oikeustapausaineistosta tekemieni johtopäätösten perusteella, että työsopimuslain 8:3 §:ssä säädettyä työnantajan oikeutta käsitellä työsopimusta purkautuneena on kumpi päätti –tyyppisissä riidoissa tulkittava supistavasti. Työntekijän poistuminen epäselvän tilanteen jälkeen ja poissaolo työstä luo työnantajalle selonottovelvollisuuden eli velvollisuuden varmistaa, tarkoittaako työntekijä näin tekemällä päättää työsopimuksensa. Työnantaja voi suoriutua velvollisuudestaan pyrkimällä ottamaan yhteyttä työntekijään ennen purkautuneena käsittelemistä. Työntekijän suojelun periaatetta ilmaisee myös oikeuskäytännössä vahvistunut tulkinta, jonka mukaan työsuhteen päättäminen on niin merkittävä oikeustoimi, että se on toteutettava selkeästi ja yksiselitteisesti niin, ettei osapuolen tarkoituksesta jää epäselvyyttä. Velvollisuus varmistautua sopimusosapuolen tarkoituksesta on ensisijaisesti työnantajalla. Kun sellaisiin sanoihin, jotka on kiihtyneenä harkitsemattomasti lausuttu tai jotka eivät ole muutoin vastanneet osapuolen tahtoa esimerkiksi erehdyksen vuoksi, vedotaan päämääränä päättää työsuhde tai saada korvauksia perusteettomasta päättämisestä, katsotaan tuollainen päättämisilmoitus pätemättömäksi ja päättämis- ilmoitukseen vetoava osapuoli työsopimuksen päättäjäksi. Tutkimani tyyppiset riidat ovat usein oikeustosiseikastonsa suhteen riitaisia. Oikeudellisessa arvioinnissa annetaan tällöin usein erityistä merkitystä sille, miten osapuolet ovat toimineet ennen päättämistilannetta ja sen jälkeen ja mitä keskusteluja on käyty asianosaisten välillä muutoin, sekä kumman osapuolen intressinä on ollut päättää työsuhde. Vertailen tutkielmassani vallitsevaa oikeustilaa kansainvälisesti, erityisesti Ruotsiin, ja katson, että muotovaatimuksen sisällyttäminen lakiin saattaisi merkittävästi vähentää kumpi päätti –tyyppisiä riitoja.

REASONS BEHIND THE USAGE OF ONLINE AD BLOCKING TOOLS

Online advertising has been growing rapidly since the mid-90s. In recent years, online advertising has become as relevant as an advertising medium as print and television are. However, despite the growth, the generally held consensus is that consumers are not interested in online advertisements. The arrival of online ad blocking tools has offered consumers a very effective way to avoid and block online advertisements. Although these tools have now been around for several years and the most popular software’s have hundreds of millions of active users, the phenomenon of ad blocking has gathered surprisingly little attention from academic marketing research. For this reason, ad blocking was chosen as the topic of this thesis study. The researcher was particularly interested in the reasons behind the usage of online ad blocking tools. The object of the empirical part of this study is to provide new and valid information regarding the reasons behind the usage of online ad blocking tools. The empirical research of this study consisted of a survey study that mixed both quantitative and qualitative elements. Although the sample size of the study was fairly limited, the study provided useful answers to individual research questions and provided new knowledge regarding the reasons behind the usage of online ad blocking and the phenomenon of ad blocking as a whole. The study provides further evidence that consumers are aware of online ad blocking tools and a significant portion of them are interested in using them. This study indicates that many of the consumers who do not have previous knowledge of these tools would actually be interested in them. The reason for the usage of online ad blocking tools varies from institutional reasons to instrumental reason, such as poor quality of the online advertisements. However, there were participants who were not interested in the usage of online ad blocking tools, and some of them reported to find online advertising useful. There also seems to be a concern among some consumers that online ad blocking will have a negative effect on online content in the future if the ad blocking will keep growing as a phenomenon. This certainly can be the case, and it is very interesting to see how the development of online ad blocking will shape the online advertising, how the advertising industry will respond to the growth of online ad blocking and how will the consumers respond to these changes.

Arvokeskustelu Chilen aborttilain muutoksesta. Diskurssianalyysi el Mercurio -sanomalehdessä vuosina 2014 - 2015 julkaistuista kirjoituksista

Tässä pro gradu -työssä tarkastellaan sitä, minkälaisin diskurssein abortista puhutaan ja mitä merkityksiä abortti saa aborttia ja aborttilainsäädäntöä koskevissa kirjoituksissa. Abortti on asia, joka nostattaa voimakkaita tunteita ja mielipiteitä, ja siihen liitetään erilaisia arvoja, myös pyhyyttä. Abortti toimii laukaisijana, joka aktivoi kulttuurisia erotteluja ja rajanvetoja. Tutkimusaineisto on kerätty el Mercurio -sanomalehden aborttiin liittyvistä kirjoituksista ajanjaksona (toukokuu) 2014 - 2015 (toukokuu). Tämä lehti on yksi vaikutusvaltaisimmista lehdistä Chilessä. Aborttikuvan rakentumista tutkitaan seuraavalla tutkimuskysymyksellä, joka jakaantuu kahdeksi alakysymykseksi: 1 Miten arvoja jäsennetään ja miten niitä erotetaan toisistaan? 1.1 Mitä arvoja diskursseista tuodaan esille? 1.2 Miten pyhyyttä käytetään arvojen perustelussa? Tutkimuksen metodina on käytetty diskurssianalyysiä, jonka avulla on etsitty aborttilain muutoksen käynnistämästä keskustelusta arvodiskursseja chileläisessä kulttuurissa. Aineistosta on erotettu neljä diskurssia, jotka ovat oikeus-, hyvinvointi-, samanarvoisuuden- ja tahdonvapaudendiskurssi. Nämä hahmotellut diskurssit ovat muodostuneet merkityksellisten arvojen ympärille, ja näitä ovat autonomia, elämä, terveys, tasa-arvo ja suvaitsevaisuus. Näiden arvodiskurssien suhdetta on tutkittu maan sosiokulttuuriseen ja uskonnolliseen kontekstiin. Tämän tutkimuksen perusteella uskonto ja katolinen kirkko ovat edelleen tärkeä osa kansallista identiteettiä, etenkin maan varakkaamman väestön keskuudessa. Lehtikirjoittelun perusteella näyttää siltä, ettei chileläinen yhteiskunta ole sekularisoitumassa. Elämä ja kuolema paikallistuvat tässä tutkimuksessa keskeisiksi rajapinnoiksi, joihin pyhä määrittyy. Nämä arvot ovat yhteisöelämän järjestyksen perustana. Abortin dekriminalisointi uhkaa kansakuntaa ja sen identiteettiä kristillisenä yhteiskuntana.