Verkkotiedustelulta suojautuminen : verkkotunkeutumisen havainnointi ja esto

Tutkimuksessa tutustutaan verkkotunkeutumisen havainnointi- ja estojärjestelmien toimintaperiaatteisiin ja aktiivisen verkkotiedustelun perusteisiin. Tarkoituksena on saada ymmärrys, kykenevätkö verkkotunkeutumisen havainnointi- ja estojärjestelmät parantamaan suojaa verkkotiedustelua vastaan. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen kirjallisuustutkimus, johon pyrittiin käyttämään käsiteltävien aiheiden perusteoksia. Verkkotunkeutumisen havainnointi- ja estojärjestelmät kykenevät parantamaan tietoverkkojen turvallisuutta ja vähentämään verkkotiedustelun onnistumisen todennäköisyyttä. Järjestelmien täytyy perustua useampaan havainnointiin ja tekniikkaan, koska näiden yhdistelmillä kyetään tuottamaan kattava kuva verkon tapahtumista. Myös vanhempien pääsyntarkistuslaitteiden käyttäminen on välttämätöntä, koska näillä voidaan luoda verkon perusturvallisuus ja vähentää tunkeutumisen havainnointi- ja estojärjestelmien työtä ja resurssivaatimuksia.

Ryhmädynamiikka ryhmissä ja ryhmätehtävissä

Ryhmädynamiikan merkitys ryhmän toiminnalle on merkittävä. Puolustusvoimat on täynnä erilaisia ryhmiä, joita muodostuu eri organisaatioiden sisälle. Ryhmien toimintaa ohjaavat ympärillä olevat muut ryhmänjäsenet ja organisaatio. Tutkimus painottuu tarkastelemaan ryhmien sisällä olevaa ryhmädynamiikkaa sosiaalipsykologian kautta. Sosiaalipsykologia muodostaa tutkimuksen teoreettiselle osuudelle rungon, jota sosiologian ja psykologian määritelmillä tuetaan. Sosiaalipsykologian teoreettinen puoli on pitkälti peräisin Helkaman, Myllyniemen ja Liebkindin tarkastelujen pohjalta. Sosiaalipsykologian avulla on helpompi ymmärtää ihmisten toimintaa ja käyttäytymistä eri tilanteissa. Yksilöiden käyttäytymisen ymmärtämisellä on merkitystä kun tarkastellaan henkilöiden vaikutusta ryhmälle. Ryhmädynamiikan kautta muodostuvat toimivat ryhmät. Sotilasympäristössä ryhmillä on merkittävä rooli joukon toiminnan kannalta. Erilaiset ryhmätehtävät lujittavat ja kehittävät ryhmiä. Ryhmätehtävissä ryhmän yhteishenki ja toimivuus testataan. Ryhmän sisäiset johtosuhteet ja kyky toimia haastavissa tai selkeissä tilanteissa on tulkittavissa teoreettisin esimerkein sosiaalipsykologian avulla. Yksilöt opettavat ryhmiä ja ryhmät puolestaan toisiaan josta muodostuu jatkuvan kehittymisen ketju.

The Nature of Object of Perception and Its Role in the Knowledge Concerning the External World

Questions concerning perception are as old as the field of philosophy itself. Using the first-person perspective as a starting point and philosophical documents, the study examines the relationship between knowledge and perception. The problem is that of how one knows what one immediately perceives. The everyday belief that an object of perception is known to be a material object on grounds of perception is demonstrated as unreliable. It is possible that directly perceived sensible particulars are mind-internal images, shapes, sounds, touches, tastes and smells. According to the appearance/reality distinction, the world of perception is the apparent realm, not the real external world. However, the distinction does not necessarily refute the existence of the external world. We have a causal connection with the external world via mind-internal particulars, and therefore we have indirect knowledge about the external world through perceptual experience. The research especially concerns the reasons for George Berkeley’s claim that material things are mind-dependent ideas that really are perceived. The necessity of a perceiver’s own qualities for perceptual experience, such as mind, consciousness, and the brain, supports the causal theory of perception. Finally, it is asked why mind-internal entities are present when perceiving an object. Perception would not directly discern material objects without the presupposition of extra entities located between a perceiver and the external world. Nevertheless, the results show that perception is not sufficient to know what a perceptual object is, and that the existence of appearances is necessary to know that the external world is being perceived. However, the impossibility of matter does not follow from Berkeley’s theory. The main result of the research is that singular knowledge claims about the external world never refer directly and immediately to the objects of the external world. A perceiver’s own qualities affect how perceptual objects appear in a perceptual situation.

Julkaise ja tuhoudu?

Kirjallisuusarvostelu

Ulrich Beckin (1944-2015) sosiologinen perintö

Sosiologian tulevaisuus.

Je suis Charlie, moi non plus

Sosiologian tulevaisuus.

Tiede julkaisemisen vankina

Kirjallisuusarvostelu

Oulun yliopiston pieni ja pienempi sosiologia

Sosiologian tulevaisuus.

Maailmankansalaisen sosiologia

Sosiologian tulevaisuus.

Lectio praecursoria : karisma on moni-ilmeinen ilmiö ja hankala käsite määritellä

TTT, FT, YTT Tuomo Takalan sosiologian alaan kuuluva väitöskirja "Tutkimuksia karismasta eri konteksteissaan" tarkastettiin 1.6.2013 Lapinn yliopistossa.

Robottihitsauksen toimintojen kehittäminen hitsaustuotannossa

Tämän diplomityön tarkoituksena oli kehittää robottihitsauksen toimintoja KKR Steel Oy:ssä. Tärkeimmät tutkimuskohteet olivat robottisolujen toiminnan tehostaminen ja uusien robottihitsaukseen sopivien tuotteiden kartoittaminen. Työ on jaettu teoreettiseen ja käytännön osuuteen. Teoriaosassa perehdytään kirjallisuuskatsauksen kautta robottihitsauksen perusteisiin, hitsauksen robotisointiin sekä tuottavuuteen ja laatuun. Robottihitsauksen osuudessa käsitellään hitsausrobotin rakennetta, siihen liittyviä oheislaitteita ja robottien ohjelmointia. Hitsauksen robotisoinnissa selvitetään syitä robottihitsauksen käyttöönotolle, robotisoitavilta tuotteilta vaadittavia ominaisuuksia sekä erilaisia toimenpiteitä robottiaseman toiminnan tehostamiseksi. Tuottavuuteen liittyvässä osuudessa selvitetään erilaisten laskentakaavojen ja tunnuslukujen käyttöä ja merkitystä hitsauksessa. Käytännön osuudessa kartoitettiin yrityksen robottihitsauksen lähtötilanne ja selvitettiin ongelmakohtien perusteella kehittämistoimenpiteitä. Tutkimuksissa seurattiin ja havainnoitiin hitsaustuotannon eri vaiheita, minkä perusteella laadittiin erilaisia parannuskeinoja. Toimenpiteistä saatavan hyödyn arviointiin käytettiin yrityksen tuotantoon sopivia mittareita kuten läpimenoaikaa ja kaariaikasuhdetta. Havaittujen ongelmakohtien perusteella ryhdyttiin kehittämään hitsauskiinnittimien suunnittelua ja käsittelylaitteiden käyttöä hitsaustuotannossa sekä hyödyntämään etäohjelmointia tuotteiden viennissä robottiasemille. Lisäksi robottiasemien käyttöastetta pyrittiin nostamaan tutkimalla käsinhitsattavia tuotteita ja siirtämällä niistä robotille soveltuvimmat robottiasemille hitsattavaksi.

Differentiaaliyhtälöt lukiolaisille

Tutkielman aiheena on differentiaaliyhtälöt. Tarkoituksena on, että tämä tutkielma toimisi oppikirjana lukion differentiaaliyhtälöiden kurssille. Aluksi kerrataan derivaatan ja integraalin määritelmät. Tämän jälkeen suoritetaan johdatus differentiaaliyhtälöihin. Pääasiasssa perehdytään ensimmäisen kertaluvun yhtälöihin, vaikka useamman kertaluvun yhtälöt mainitaankin teoksessa. Kun differentiaaliyhtälön käsite on määritelty tarkastellaan Sage-ohjelmistoa. Tarkoituksena on, että Sage olisi tukena yhtälöitä ratkaistaessa. Sagen avulla käydään läpi suuntakenttien ja kuvaajien piirtäminen sekä differentiaaliyhtälöiden ratkaiseminen. Differentiaaliyhtälöiden ratkaiseminen aloitetaan separoituvista yhtälöistä, jonka jälkeen siirrytään lineaariseen ja eksaktiin yhtälöön. Näillä metodeilla ratkeaa suuri osa ensimmäisen kertaluvun yhtälöistä. Tämän jälkeen esitellään sopivia muunnoksia, joilla tietyt yhtälötyypit muuttuvat helpommin ratkaistavaan muotoon. Tällaisia tapauksia ovat esimerkiksi Bernoullin ja Riccatin yhtälö. Viimeisessä kappaleessa perehdytään differentiaaliyhtälöiden sovelluksiin. Differentiaaliyhtälöihin päädytään muun muassa fysiikan maailmassa sekä populaatioita tarkkailtaessa.

Arvostelut / Recensioner

Mika Hallila: Puolikuvassa suomalainen romaani (Vesa Haapala & Juhani Sipilä (toim.): Kiviaholinna. Suomalainen romaani.) - Outi Oja: Uusi perusjohdatus kirjallisuuden analyysiin (Aino Mäkikalli ja Liisa Steinby (toim.): Johdatus kirjallisuusanalyysiin.) - Siru Kainulainen: Modernismin runsaudensarvi (Tuula Hökkä: Tuoksuville vuorille. Naisrunoilijoiden poetiikkaa, modernismeja.) - Åsa Arping: Spännande metaberättelse om seglivade myter inom Södergran-forskningen (Agneta Rahikainen: Poeten och hennes apostlar. En biomytografisk analys av Edith Södergranbilden.) - Elina Arminen: Maanaisen tanssi (Toni Lahtinen: Maan höyryävässä sylissä. Luonto, ihminen ja yhteiskunta Timo K. Mukan tuotannossa.) - Anne-Marie Londen: Litterär flerspråkighet i fokus (Julia Tidigs: Att skriva sig över språkgränserna. Flerspråkighet i Jac. Ahrenbergs och Elmer Diktonius prosa.) - Sanna Karkulehto: Miten olla queer? (Mikko Carlson: Paikantuneita haluja. Seksuaalisuus ja tila Christer Kihlmanin tuotannossa.)

"Our aim is to challenge this conventional wisdom". Luokkatutkimuksen keskusteluja Sosiologia-lehdessä ja British Journal of Sociologyssa 1970–2010

Tutkielmani aiheena on sosiologisen luokkatutkimuksen erot ja vaiheet Suomessa ja Iso-Britanniassa neljän vuosikymmenen aikana. Keskeinen tutkimuskysymykseni on, minkälaisia muutoksia suomalaisessa ja brittiläisessä luokkatutkimuskeskustelussa on tapahtunut vuosina 1970–2010, ja miten maiden sisäiset painotukset sosiologisessa luokkatutkimuksessa eroavat toisistaan. Empiirinen tutkimusaineisto koostuu suomalaisen Sosiologian ja brittiläisen British Journal of Sociologyn vuosina 1970–2010 julkaistuista luokkatutkimusartikkeleista. Tarkastelen aineistoani ja sen diskursseja luokasta Foucault'n tiedonarkeologista tutkimusotetta soveltaen. Historian keskeisyys kyseisessä lähestymistavassa sopii tämän tutkimuksen historialliseen tutkimusasetelmaan. Tiedonarkeologinen näkökulma erottuu diskurssianalyysin perinteistä siten, että se ei ole kiinnostunut esimerkiksi kirjoittajien positioinnista erilaisiin valta-asemiin, vaan teksteistä sekä niiden suhteista toisiinsa ja historialliseen tekstien jatkumoon. Haasteelliseksi tutkimukselle osoittautui mm. luokkatutkimuksen rajaaminen foucault'laisittain niin, että saataisiin tutkittavien diskurssien kokonaisuus ja suhteet esiin mahdollisimman hyvin. Diskurssien muutosten ohella olen myös tarkastellut luokkatutkimuksen artikkelimäärien prosentuaalista osuutta kaikista tutkimusartikkeleista vuosittain. Tuloksissa näkyy joitakin eroja maiden välillä, mutta osaksi myös samankaltaisia kehityskulkuja. Muutoksia näkyy esimerkiksi keskustelujen luokkateoreettisissa painotuksissa ja puheessa luokan selitysvoimasta.

Uusien konsolidointistandardien vaikutus suomalaisten pörssiyhtiöiden konsernitilinpäätöksiin

Vuonna 2011 julkaistun IFRS-konsernitilinpäätöksen laatimista koskevan sääntelyuudistuksen noudattaminen on ollut suomalaisille pörssiyhtiöille pakollista vuoden 2014 alusta alkaen. Tämän konsolidointistandardiuudistuksen seurauksena julkaistiin kolme täysin uutta tilinpäätösstandardia: IFRS 10, IFRS 11 sekä IFRS 12. Näiden standardien julkaisemisen yhteydessä aikaisemmin olemassa olleet standardit IAS 27 ja IAS 28 uudistettiin vastaamaan uusien standardien mukanaan tuomaa sääntelyä. Uudistuksen taustalla on vaikuttanut vahvasti vuonna 2007 alkanut ja koko maailmantaloutta koskettanut finanssikriisi, joka lisäsi merkittävästi yrityksen sidosryhmien tarvetta saada tietoa riskeistä, joille yritykset altistuvat sijoituksissaan toisiin yrityksiin. Tämän lisäksi sääntelyn uudistamiseen on vaikuttanut tarve vähentää konsernitilinpäätöksen laatimiseen liittyviä tulkintakysymyksiä ja siten parantaa konsernitilinpäätösten vertailukelpoisuutta ja läpinäkyvyyttä. Tutkielmassa selvitetään standardiuudistuksen keskeinen sisältö ja pyritään vastaamaan kysymykseen, onko uudistuksella vaikutusta suomalaisten pörssiyhtiöiden konsernitilinpäätöksiin ja millaisia nämä mahdolliset vaikutukset ovat. Tutkielman teoria koostuu tilinpäätösraportoinnin, kansainvälisten tilinpäätösstandardien sekä konserniraportoinnin perusteisiin liittyvistä teorioista ja standardiuudistuksesta aikaisemmin tehdyistä tutkimuksista. Teoreettisen viitekehyksen pohjalta uudistuksen keskeiseksi sisällöksi todettiin uusi määräysvallan määrittämismalli, pääomaosuus-menetelmän soveltaminen yhteisyritysten ainoana yhdistelymenetelmänä, uudistettu yhteis-järjestelyjen luokittelu sekä uudet liitetietovaatimukset. Tutkielman empiirisessä osiossa standardiuudistuksen vaikutuksia tutkittiin aineistolla, joka koostui Helsingin pörssissä listattujen yhtiöiden vuoden 2014 konsernitilinpäätöksistä. Tutkimus-menetelmänä aineiston analysoinnissa käytettiin sisällönanalyysiä. Sen avulla saatujen tulosten perusteella voitiin todeta, että IFRS 10 ja IFRS 11 -standardien vaikutukset tutkimusaineistossa olivat lähinnä yksittäisiä, mutta hieman yli kolmasosa yrityksistä raportoi IFRS 12 -standardin vaikuttaneen konsernitilinpäätöksen liitetietoihin. Tutkielman johtopäätöksenä todettiin, että konsolidointistandardiuudistus ei lähtökohtaisesti sisällä merkittäviä uudistuksia konsernitilinpäätöksen laatimiseen ja tutkimusaineistosta havaitut vaikutukset olivat siten linjassa tämän sekä aikaisempien tutkimusten kanssa, sillä havaitut muutokset konsernien raportointiin olivat yleisesti melko vähäisiä.