999 resultados para I A Richards


Relevância:

20.00% 20.00%

Publicador:

Resumo:

The purpose of a phase I trial in cancer is to determine the level (dose) of the treatment under study that has an acceptable level of adverse effects. Although substantial progress has recently been made in this area using parametric approaches, the method that is widely used is based on treating small cohorts of patients at escalating doses until the frequency of toxicities seen at a dose exceeds a predefined tolerable toxicity rate. This method is popular because of its simplicity and freedom from parametric assumptions. In this payer, we consider cases in which it is undesirable to assume a parametric dose-toxicity relationship. We propose a simple model-free approach by modifying the method that is in common use. The approach assumes toxicity is nondecreasing with dose and fits an isotonic regression to accumulated data. At any point in a trial, the dose given is that with estimated toxicity deemed closest to the maximum tolerable toxicity. Simulations indicate that this approach performs substantially better than the commonly used method and it compares favorably with other phase I designs.

Relevância:

20.00% 20.00%

Publicador:

Resumo:

(I): Mr= 168, triclinic, P1, Z=2, a= 5.596 (2), b = 6.938 (3), c = 10.852 (4) A, ~t= 75.64 (3), fl= 93.44 (3), ),= 95.47 (3) °, V= 406.0A 3, Din= 1.35 (by flotation using carbon tetrachloride and n-hexane), D x= 1.374 Mg m -3, g(Mo Kct, 2 = 0.7107 A) = 1.08 cm -l, _F(000) = 180, T= 293 K. (II): Mr= 250, triclinic, P1, Z= 2, a = 7.731(2), b=8.580(2), c=11.033(3)A, a= 97-66 (2), fl= 98.86 (2), y= 101.78 (2) °, V= 697.5 A 3, D m = 1.18 (by flotation using KI solution), Dx= 1.190Mgm -3, g(MoKa, 2=0.7107A)= 1.02 cm -1, F(000) = 272, T= 293 K. Both structures were solved by direct methods and refined to R = 4.4% for 901 reflexions for (I) and 5.7% for 2001 reflexions for (II). The C=C bond distances are 1.451 (3) A in (I) and 1.468 (3)A in (II), quite significantly longer than the C=C bond in ethylene [1.336 (2).~; Bartell, Roth, Hollowell, Kuchitsu & Young (1965). J. Chem. Phys. 42, 2683-2686]. The twist angle about the C=C bond in (II) is 72.9 (5) ° but molecule (I) is essentially planar, the twist angle being only 4.9 (5) ° .

Relevância:

20.00% 20.00%

Publicador:

Resumo:

Binuclear complexes of rhodium(I) of the type [(dien)(X)Rh(μ-N-N)Rh(X)(dien)] (dien = 1,5-cyclooctadiene or norbornadiene; N-N = pyrazine, 4,4′-bipyridine or Phenazine and X = Cl or Br) with bridging heterocycles have been isolated and their reactions with carbon monoxide, 2,2′-bipyridine and 1,10-phenanthroline investigated. The crystal structure of [(COD)(Cl)Rh(μ-pyrazine)Rh(Cl)(COD)] has been determined.

Relevância:

20.00% 20.00%

Publicador:

Resumo:

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tutkia Venäjällä ilmestyvän ”Krest’janka”-lehden välittämää naiskuvaa. Tutkimukseen on valittu lehden vuosikerrat 1985, 1995 ja 2005, koska suuret muutokset Venäjällä ajoittuvat tälle aikavälille. Haluamme selvittää, miten naiskuva on muuttunut tänä aikana ja miten se välittyy lehden sivuilta. Tutkimukseemme olemme käyttäneet A.V. Kirilinan työssään käyttämiä metodeja. Keräsimme lehdistä kaikki verbilausekkeet, joiden subjektina on naista tarkoittava sana ja jaoimme ne luokkiin merkityksen mukaan. Jaottelun jälkeen analysoimme kerättyä aineistoa ja pyrimme löytämään kullekin vuosikerralle tyypillisiä verbilausekkeita. Tämän lisäksi keräsimme lehdistä kaikki naista kuvaavat adjektiivit ja vertailimme niiden käyttöä eri vuosina. Tulosten perusteella voidaan sanoa, että vuoden 1985 lehdissä vaikuttaa vielä voimakkaasti sosialismin ihanteet. Nainen kuvataan työnsä kautta aktiivisena ja tavoitteensa ylittävänä kansalaisena. Yksityiselämään ei juuri kiinnitetä huomiota. Vuoden 1995 ja 2005 lehtien naiset ovat keskenään hyvinkin samanlaisia. Naisen elämästä puhutaan nyt jo laajemmin. Työn lisäksi yksityiselämä ja tunteet ovat keskeisiä aiheita. Kun 1985 lehdissä ei puhuttu naisesta negatiiviseen sävyyn, niin 1995 ja 2005 vuosien lehdissä naista kuvataan myös negatiivisessa valossa. Myös yhteiskunnan epäkohtiin kiinnitetään huomiota naisen näkökulmasta.

Relevância:

20.00% 20.00%

Publicador:

Resumo:

The field bean (Dolichos lab lab ; Tamil name, Mochai ; Kanarese, Avarai) is a legume which is widely cultivated in South India often as a mixed crop with cereals. The kernel of the seed enters into the diet of may South Indian households, and in the Mysore State the seed are used as a delicacy when they are green for over four months in the year. The haulm, husk and pods are commonly used a fodder. As the kernel which is widely used as an article of food and considered to be very nutritious, contains about 24% of protein hitherto uninvestigated and as the quality of protein plays an important role in nutrition, the present work was undertaken.

Relevância:

20.00% 20.00%

Publicador:

Resumo:

Venäjän kieleen on kautta historian lainautunut sanoja muista kielistä. Historian tapahtumat ovat vaikuttaneet siihen, mistä kielistä sanoja on lainautunut eri aikakausina. Viime vuosikymmeninä venäjän kieleen on tulvinut lainasanoja englannin kielestä yhteiskunnan eri alueille. Tiiviit poliittiset, taloudelliset ja kulttuurisuhteet maiden ja kansojen välillä ovat ulkoisia, ei-kielellisiä syitä sanojen lainaamiseen. Kielen osa-alueista sanasto on kaikista avoimin ulkoisille vaikutteille ja samalla se on alue, johon heijastuvat yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset. Lainasanojen ilmaantumiselle kieleen on myös siisiä, kielellisiä syitä. Lainasanojen ilmaantumisessa kirjallisessa muodossa venäjän kieleen voidaan erottaa kolme tapaa: transplantaatio eli sitaattilaina, translitteraatio sekä käytännöllinen transkriptio, jossa jokainen vieraskielinen foneemi pyritään esittämään vastaavalla venäjän foneemilla, jolloin vieraskielisen sanan ääntämys säilyy mahdollisimman alkuperäisenä. Lider-sana on esimerkki käytännöllisestä transkriptiosta, jossa venäläinen kirjoitusasu vastaa englannin kielen ääntämystä. Tutkimuksen kohteena on englanninkielinen lainasana lider, joka on ilmaantunut venäjän kieleen jo 1800-luvun puolivälissä. Sana on johdettu verbistä lead, merkityksessä ’johtaa, olla johdossa’, ja siinä on muodostunut substantiivi leader, ’johtaja’. Tutkimusaineistoa varten on poimittu 100 poliittiseen kielenkäyttöön liittyvää lider-sanaa sähköisessä tietokannassa Integrumissa olevassa Izvestija-lehdestä kahtena eri ajanjaksona, vuoden 1994 alusta alkaen sekä vuoden 2004 alusta alkaen. Tutkimuksessa keskityttiin lider-sanan käyttöön poliittisessa kielenkäytössä, mutta tutkimusaineiston keräysvaiheessa kirjattiin ylös myös muilla aihealueilla esiintyneet lider-sanat niidenkin käytön tarkastelua varten. Tutkimusta varten tarkasteltiin, millaisia määrityksiä lider-sanalle löytyy erilaisista nykykielen sanakirjoista eri vuosikymmeniltä. Vanhin mukana oleva sanakirja on venäläis-suomalainen sanakirja vuodelta 1912, jossa lider-sana määritellään yhdellä sanalla, ’puolueenjohtaja’. Aineisto jaettiin myös kolmeen ryhmään maantieteellisen sijainnin mukaan: Venäjä, entiset neuvostotasavallat ja ulkomaat. Tällä haluttiin selvittää, käytetäänkö lider-sanaa enemmän ulkomaisten vai venäläisten tapahtumin yhteydessä. Tutkimuksessa ilmeni, että suurin osa lider-sanoista liittyi Venäjän tapahtumiin molempina tarkasteluajanjaksoina – v. 1994 osuus oli 54 % ja v. 2004 50 %. Tähän tulokseen vaikuttavat varmaankin v. 1993 joulukuussa pidetyt ensimmäiset parlamenttivaalit sekä vuoden 2003 joulukuussa pidetyt duuman vaalit. Tutkimuksessa lider-sana jaettiin seitsemään eri kategoriaan käyttöyhteytensä mukaan ja saatujen tulosten perusteella suuri9n osa sanoista kuului kategoriaan ”puolueen johtaja”, v. 1994 osuus oli 47 % ja v. 2004 oli 40 %. Lider-sanan käyttö on levinnyt myös monelle muulle alueelle: urheilu, liike-elämä, kulttuuri, taide, tiede ja tekniikka. Venäjän kieleen ilmaantuu koko ajan vieraskielisiä sanoja, mutta kaikki niistä eivät sopeudu eivätkä juurru kieleen. Lainasanan on täytettävä tiettyjä edellytyksiä, jotta sitä voitaisiin pitää kieleen sopeutuneena: mukautumien kielen foneettiseen järjestelmään, sopeutuminen kielen graafiseen järjestelmään, sopeutuminen kieliopilliseen ympäristöön, semanttinen vakiintuminen sekä vakiintuminen vähintään kahdelle temaattiselle alueelle. Lainasanan juurtumisesta ja sopeutumisesta ovat todisteena myös siitä johdetut sanat. Lider-sana täyttää kaikki em. ehdot, joten sitä voidaan pitää venäjän kieleen sopeutuneena ja juurtuneena.

Relevância:

20.00% 20.00%

Publicador:

Resumo:

Tutkielman tavoitteena on kvalitatiivisen ja kvantitatiivisen analyysin avulla selvittää, millaisia poisjättöjä erityyppiset ohjelmat sisältävät. Tutkimusmateriaalina on lastenohjelma (Sune och hans värld), dokumentti (Yrke: kung) ja keskusteluohjelma (Bettina S) sekä niiden suomenkieliset tekstitykset. Jokaisesta ohjelmasta on analysoitu 15 minuuttia. Poisjättöjen luokittelussa pohjana on Koljosen (1995, 1997 ja 1998) luokittelu, joka koostuu kolmesta pääluokasta ja useasta alaluokasta. Kolme pääluokkaa ovat fakultatiiviset lauseenjäsenet (fakultativa satsdelar), puhekieliset piirteet (talspråkliga drag) ja informatiiviset osaset (informativa fragment). Hypoteeseja tutkielmassa on kaksi: suurin osa poisjätöistä on puhekielisyyksiä, mikä johtuu median vaihtumisesta puhutusta kirjoitettuun, ja informaatiota ei häviä, vaikka paljon on jätettävä pois aika- ja tilarajoitusten takia. Teoriaosassa käsitellään katsojan (tekstityksen vastaanottajan) tärkeää asemaa, poisjättöjen syitä ja poisjättöjä Koljosen luokittelun mukaisesti. Lisäksi teoriaosassa esitellään materiaalina olevat ohjelmatyypit, eli lastenohjelma, dokumentti ja puheohjelma. Analyysiosasta käy ilmi, että ohjelmat sisältävät melko erilaisia poisjättöjä. Tämä johtuu siitä, että lastenohjelmassa dialogi perustuu käsikirjoitukseen, kun taas dokumentissa ja keskusteluohjelmassa puhe on vapaata. Dokumentti on tyypillinen esimerkki monologista, eikä sisällä dialogille tyypillisiä piirteitä, kuten dialogipartikkeleita tai tervehdyksiä. Analyysistä käy myös ilmi, että valinnaisia lauseenjäseniä on jätetty eniten pois. Tämä johtuu ainoastaan siitä, että poisjätettyjen konjunktioiden määrä on suuri. Koljonen ei ole luokitellut konjunktioita tutkimuksissaan. Konjunktiot voitaisiin laskea myös diskurssipartikkeleihin (puhekielisiin piirteisiin), koska niillä on selvästi puhetta ohjaileva funktio, jolloin ensimmäinen hypoteeseista osoittautuisi todeksi. Puhekielisten piirteiden määrä vaihtelee ohjelmatyypistä riippuen. Dokumentti sisältää paljon toistoa, joka voidaan jättää pois. Keskusteluohjelmassa on puolestaan paljon poisjätettyjä dialogipartikkeleita, jotka toimivat vastauksena kysymykseen tai lyhyinä kommentteina. Lastenohjelmassa poisjättöjen jakauma on tasaisin: mikään ryhmä ei prosentuaalisesti erotu joukosta. Poisjätettyjen informaatiota sisältävien osasten määrä ei myöskään ole merkittävä. Analyysin perusteella voidaankin sanoa, että kummatkin hypoteesit osoittautuivat todeksi.

Relevância:

20.00% 20.00%

Publicador:

Resumo:

Russian Karelians were one of the small peasant nations of the Russian Empire that began to identify themselves as nations during the late imperial period. At that historical moment Russian Karelia fell between an economically undeveloped empire and the rapidly modernizing borderland of Finland. The economic and cultural lure of Finland drew Karelians into the Finnish camp. This attraction was seen as a challenge to Russia and influenced the straggle between Russia and Finland for the Karelians. This struggle was waged from 1905 to 1917. This work is focused on the beginning stage of the struggle, its various phases, and their results. The confrontation extended into different dimensions (economic, political, ideological, church and cultural politics) and occurred on two levels: central and regional. Countermeasures against local nationalisms developed much earlier both in Russia and in other empires for use were also used in the Russian Karelian case. Economic policies were deployed to try to make relations with Russia more alluring for Karelians and to improve their economic condition. However, these efforts produced only minimal results due to the economic weakness of the empire and a lack of finances. Fear of the economic integration of the Karelians and Finns, which would have stimulated the economy of the Karelia, also hindered these attempts. The further development of the Orthodox Church, the schools and the zemstvos in Karelia yielded fewer results than expected due to the economic underdevelopment of the region and the avoidance of the Finnish language. Policizing measures were the most successfull, as all activities in Russian Karelia by the Finns were entirely halted in practice. However, the aspiration of Russian Karelians to integrate their home districts with Finland remained a latent force that just waited for an opportunity to push to the surface again. Such a chance materialized with the Russian revolution. The Karelian question was also a part of Russian domestic political confrontation. At the and of the 1800s, the Russian nationalist right had grown strong and increasingly gained the favor of the autocracy. The right political forces exploited the Karelian question in its anti-Finnish ideology and in its general resistance to the national emancipation of the minority peoples of Russia. A separate ideology was developed, focusing on the closeness of Karelians to the "great Russian people." Simultaneously, this concept found a place in the ultramonarchist myth of the particularly close connection between the people and tsar that was prominent in the era of Nicholas II. This myth assigned the Karelians a place amongst the "simple people" faithful to the tsar.

Relevância:

20.00% 20.00%

Publicador:

Resumo:

A recently developed radioimmunoassay (RIA) for measuring insulin-like growth factor (IGF-I) in a variety of fish species was used to investigate the correlation between growth rate and circulating IGF-I concentrations of barramundi (Lates calcarifer), Atlantic salmon (Salmo salar) and Southern Bluefin tuna (Thunnus maccoyii). Plasma IGF-I concentration significantly increased with increasing ration size in barramundi and IGF-I concentration was positively correlated to growth rates obtained in Atlantic salmon (r2=0.67) and barramundi (r2=0.65) when fed a variety of diet formulations. IGF-I was also positively correlated to protein concentration (r2=0.59). This evidence suggested that measuring IGF-I concentration may provide a useful tool for monitoring fish growth rate and also as a method to rapidly assess different aquaculture diets. However, no such correlation was demonstrated in the tuna study probably due to seasonal cooling of sea surface temperature shortly before blood was sampled. Thus, some recommendations for the design and sampling strategy of nutritional trials where IGF-I concentrations are measured are discussed

Relevância:

20.00% 20.00%

Publicador:

Resumo:

Carol and I just missed each other in the early 1990s: Carol left Manchester for Australia in 1990, while I aiv·ed in Manchester from Australia in 1993. Sixteen years later and on the very opposite side of the world, we found ourselves sharing an adjacent room during the 2009 Agri-Food Research Network conference in Auckland. Carol was already an accomplished sociologist; I was a newbie PhD student, presenting on a thesis topic that was only just starting to take shape...

Relevância:

20.00% 20.00%

Publicador:

Resumo:

The study examines the debate in Finland at the beginning of the 20th century surrounding the philosophy of Henri Bergson. Both within as well as outside of academic philosophy Bergsonism was adapted to the philosophical and cultural landscape in Finland by a process of selective appropriation. The ambiguous relationship between the sender and the receiver is accentuated in reference to philosophical celebrities such as Bergson, whose reputations spread more quickly than the content of their philosophy and whose names are drawn into the political and social discourse. As a philosophical movement the aim of Bergsonism was to create a scientific philosophy of life as an alternative to both idealism and modern empirical and antimetaphysical currents, during a period when European philosophy was searching for new guidelines after the collapse of the idealistic system philosophies of the 19th century. This reorientation is examined from a Finnish viewpoint and in the light of the process of intellectual importation. The study examines how elements from an international discourse were appropriated within the philosophical field in Finland against a background of changes in the role of the university and the educated elites as well as the position of philosophy within the disciplinary hierarchy. Philosophical reception was guided by expectations that had arisen in a national context, for example when Bergsonism in Finland was adjusted to a moral and educational ideal of self-cultivation, and often served as a means for philosophers to internationalize their own views in order to strengthen their position on the national stage. The study begins with some introductory remarks on the international circulation of ideas from the point of view of the periphery. The second section presents an overview of the shaping of the philosophical field at the turn of the 20th century, the naturalism and positivism of the late 19th century that were the objects of Bergson s critique, and an introduction to the attempts of a philosophy of life to make its way between idealism and naturalism. The third and main section of the study begins with a brief presentation of the main features of the philosophy of Bergson, followed by a closer examination of the different comments and analyses that it gave rise to in Finland. The final section addresses the ideological implications of Bergsonism within the framework of a political annexation of the philosophy of life at the beginning of the 20th century.