Suomalaista rockmusiikkia Viroon : millaiset puitteet Viro tarjoaa suomalaisen rockmusiikin esittämiselle?

Tämän opinnäytetyön tavoite on selvittää, millaiset puitteet Viro tarjoaa suomalaisen rockmusiikin esittämiselle. Pureudun aiheeseen etsimällä vastaukset kysymyksiin millaista rockmusiikin esitysvientiä Viroon tehdään, kuka sitä tekee, miten käytännön järjestelyt toimivat ja millaisia esitystiloja Virosta löytyy. Selvitän myös julkissektorin roolia viennissä. Opinnäytetyöni keskittyy kohdemaassa eli Virossa tapahtuvaan viennin osaan. Se ei siis selvitä Suomessa tapahtuvia ennakkojärjestelyjä, vaan sitä mitä tapahtuu, kun yhtye pääsee Viroon, ja toisaalta myös sitä, miten Virossa työskentelevä osapuoli toimii. Työn keskeisinä tiedonlähteinä ovat asiantuntijoiden teemahaastattelut ja virolaista musiikkikulttuuria käsittelevät artikkelit ja sivustot. Lisäksi aineistoina toimivat viennin käsitteistöön ja näkymiin liittyvät tutkimukset ja tilastot, ammattilaistapahtumasta kerätty seminaariaineisto, kirjoittajan kokemus sekä sähköpostikyselyn materiaalit. Virolainen musiikkibisnes on vielä lapsenkengissä, mikä heijastuu myös maan rockkulttuuriin ja tapahtumajärjestämiseen ja -tiedottamiseen. Suomalaista rockmusiikkia esitetään Virossa pääasiassa virolaisten konserttijärjestäjien ja ravintoloitsijoiden toimesta. Yhtyeet lähtevät esiintymään toimijoiden kutsusta tai omasta aloitteestaan ja ovat useimmiten yhteydessä suoraan virolaiseen järjestäjään. Virossa on ravintoloita, jotka esittävät suomalaista rockmusiikkia aktiivisesti. Suomalaisten toimijoiden vähyys kentällä johtunee viennin taloudellisesta kannattamattomuudesta ja Viron pienestä koosta markkina-alueena. Jotta suomalaisen rockmusiikin livevientiä Viroon edistettäisiin, on vientiä tehtävä pitkäjänteisemmin ja kokonaisvaltaisemmin. Suomalaisten toimijoiden olisi hyvä havahtua Viron tulevaisuudessa luomiin mahdollisuuksiin ja ryhtyä kehittämään suomalaisen rockin näkyvyyttä Virossa toimimalla yhteistyössä virolaisten järjestäjien kanssa.

Yrityksen strategiaprosessi : Näkökulmia strategisen johtamisen kehitämiseksi konserniorganisaatiossa

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli määritellä strategiaprosessiin liittyvät kriittiset alueet, konsernijohdon tehtävät strategiaprosessissa sekä edellisten pohjalta kehittää konsernityyppiselle yritykselle normatiivinen strategiaprosessin malli kriittisten alueiden hallitsemiseksi. Tavoitteena oli myös lisätä strategisen ajattelun ja strategiaprosessien ymmärtämistä selittämällä niiden historiallista kehittymistä sekä niiden käsitteistöä ja käsitteiden sisältöä. Probleemaa lähestyttiin sekä doktriinin kautta että tulkitsemalla strategiaprosessissa ilmeneviä ongelmia ja analysoimalla niiden syy ja seuraussuhteita. Käsillä oleva teoreettis praktinen tutkimus toteutettiin osittain toiminta-analyyttisella tutkimusotteella, osittain toiminta analyyttisella tutkimusotteella case tutkimuksen ja komparatiivisen analyysin tukemana sekä osittain päätöksentekometodologisella tutkimusotteella. Työn teoreettinen osa tehtiin kirjallisuustutkimuksena. Siinä luotiin strategiaprosessin ja konsernijohtamisen käsitteellinen perusta ja tutkimuksen viitekehys. Konsernijohtaminen laajennettiin tutkimuksessa tulosten osalta yleistäen koskemaan muitakin hajautettuja yritysorganisaatioita kuin pelkän juridiikan pohjalta muodostuneita konserneja. Tutkimuksen aluksi tarkasteltiin strategisen ajattelun koulukuntia eri näkemyksineen sekä toisaalta strategia-ajattelun kehittymistrendeja 1950 luvulta nykyhetkeen. Samoin tarkasteltiin sitä, kuinka strategiaprosessit oval kehittyneet samara ajanjaksona. Huomion painopisteen todettiin siirtyneen strategisen johtamisen inhimilliseen puoleen strategisem johtajuuden samalla korostuessa ja strategisen ajattelun laajentuessa Empiirinen osuus toteutettiin case tutkimuksena. Sen kuluessa kartoitettiin strategiaprosessin keskeiset ongelma alueet ja analysoitiin niiden takana olevat syyt, jotta voidin määritellä strategiapmsessin kehittämisen suunnat ja painopisteaiueet. Teoreettisen ja empiirisen osan penisteella määriteltiin strategiaprosessin kriittiset alueet yleisellä tasolla. Kriittisellä alueella tarkoitetaan asiakokonaisuutta tai asiaa, jonka on oltava kunaossa, jotta strategiaprosessit toimisivat. Nämä alueet liittyvat itse strategiaprosessiin suoraan tai välillisesti muun johtamistyön kautta. Strategiaprosessin kriittisten alueiden määrittelyn yhteydessä asetettiin doktriiniin tukeutuen strategiaprosessin kehittämissuunnat konsernijohdon nakäkökulmasta tarkasteltuna. Näihin kehittämissuuntiin ja edelleen doktriiniin tukeutuen määriteltiin konsernijohdon strategiaprosessin substanssitehtävät, prosessia tukevat tehtävät sekä prosessin toteuttamis- ja kehittämistehtävtä. Konsernijohdon strategiaprosessin tehtävät eivät muodosta sekventiaalista ja hierarkista järjestelmää vaan ovat joukko aktiviteetteja, joita toteutetaan tarpeen mukaan. Konsernijohdon strategiaprosessi määriteltiin ja kuvattiin tutkimuksessa johdon työskentelyprosessiksi sellaisten toimeenpanokelpoisten strategioiden tuottamiseksi ja toimeenpanemiseksi, jotka lisäävät yrityksen (konsernin) arvoa omistajan näkökulmasta mutta huomioivat myös muiden keskeisten sidosryhmien vaatimukset, tavoitteet ja rajoitteet. Konsernijohdon strategiaprosessi nähdään tässä jatkuvana konsernitasoisena päämäärä- ja keinopuolen tarkasteluna. Siinä konsernijohto tiedostaa konsernin ulkoisesta ja sisäisestä ymparistostä tulevat signaalit sekä pitää yllä näkemystä konsernin strategisesta asemasta. Tiedon massan näkemyksen saavutettua kriittisen rajansa se pakottaa konsernijohdon aivioimaan aiempia ratkaisuja uudessa valossa. Tämä validointi perustuu jatkuvasti esitettyihin neljään kysymykseen: onko ympäristö , premissi ja toimeenpanoseurannasta kertyneen tietämyksen perusteella nähtävissä vaikutuksia välittömiin toimenpiteisiin, vaikutuksia toimintasuunnitelmiin tai kriittisiin seurannan kohteisiin, vaikutuksia suunnanvalintoihin tai vaikutuksia perususkomuksiin? Konsernijohdon strategiaprosessi etenee jatkuvana prosessina päätösten ja ajan virrassa.

Vähän tunnettu keskiaikainen suomalainen kynäniekka

Kirjallisuusarvostelu

Ensimmäinen tunnettu suomenkielinen kirja

Kirjallisuusarvostelu

Kristillistä ajantietoa vuoden jokaiselle päivälle vuosisatojen varrelta

Kirjallisuusarvostelu

Yrityshistorian ongelmista yhä : keskustelua

Keskustelua. Kommentti artikkeliin: Historiallinen aikakauskirja. 99 (2001) : 2, s. 220-223.

Nettikyselyjä ei myydä "galluppeina" : keskustelua

Kommentti kirja-arvosteluun: Turbokapitalismin helvetinnäyt / Juhana Vartiainen. // Historiallinen aikakauskirja. 102 (2004) : 4, s. 537-547.