268 resultados para TEOS-VTES
Resumo:
La tuberculosis es un serio problema de salud pública, esta enfermedad representa la segunda causa de muerte ocasionada por un agente infeccioso. Una de las razones de la elevada tasa de morbi-mortalidad es la multifarmacorresistencia desarrollada por la bacteria, dicha resistencia es más frecuente en infecciones que requieren un tratamiento prolongado, lo cual conduce a mayor riesgo de incumplimiento por parte del paciente. Considerando la problemática asociada al tratamiento de la tuberculosis, el desarrollo de un sistema que libere isoniazida de manera sostenida representa una forma para mejorar el cumplimiento de la terapia, permitiendo mantener las concentraciones plasmáticas del fármaco en el rango terapéutico y reducir el riesgo de desarrollo de resistencia por el Mycobacterium tuberculosis. Contribuciones y Conclusiones: En el presente trabajo de investigación se evaluaron las características de liberación de la isoniazida incorporada en una matriz cerámica a base de SiO2 a condiciones fisiológicas in vitro. La síntesis del biomaterial se realizó vía sol-gel a diferentes condiciones de pH y relación TEOS/Agua. El material cerámico conteniendo la isoniazida fue caracterizado mediante técnicas térmicas, espectrométricas y microscópicas. Se realizaron pruebas de extracción para determinar la incorporación de isoniazida en el biomaterial, así como ensayos in vitro para evaluar las características de liberación de isoniazida en solución acuosa a pH fisiológico y mediante la determinación de permeabilidad en membranas artificiales. La cinética de liberación a pH fisiológico ocurrió en dos fases y esta dependió directamente de la morfología y de las propiedades texturales de la matriz, el factor más importante fue la porosidad, mientras que el estudio de permeabilidad de isoniazida en membranas artificiales indica que no se ve afectada cuando esta se incorporó en los biomateriales.
Resumo:
El presente trabajo tiene como finalidad el estudio de alternativas de radios que soporten tanto la señalización E&M como DTMF y a partir de ello, lograr que interactúen con servicios de respuesta interactiva de voz. Con radios VHF se puede expandir la cobertura en servicios de comunicación telefónica. Se diseñó un circuito para facilitar la integración de tarjetas E&M y el radio Motorola Pro 3100, utilizándose como un receptor para conectar llamadas de otros radios hacia una planta telefónica conectada a un Router cisco que es una CME o la planta telefónica conectada a una computadora con Elastix. Así un radio que contenga teclado DTMF, puede hacer llamadas hacia las plantas telefónicas como si se tratara de un teléfono y también un teléfono hacer llamadas a los radios, mediante una IVR hacer consultas en una base de datos
Resumo:
263 p.
Resumo:
Tämä tutkielma käsittelee Jeanette Wintersonin romaania The Stone Gods. Tutkielma käyttää keskeisenä teoreettisena kontekstinaan posthumanistisen ajattelua. Wintersonin romaani on science fictionia, se kuvaa erilaisia tulevaisuudenkuvia. Tutkielma ei tarkastele teosta ensisijaisesti tieteiskirjallisuutena, mutta hyödyntää alan tutkimuksen käsitteistöä, erityisesti Darko Suvinin novumin käsitettä teoksen narratiivisen fokuksen paikantamisessa. Teos käsittelee monipuolisesti ihmisyyttä ja ihmisen käsitettä suhteessa niin ei-inhimillisiin eläimiin kuin mekaanisiin entiteetteihin, robotteihin. Teos on vahvasti kriittinen erityisesti valistuksen ajattelua ja rationaalisen ihmissubjektin käsitteitä kohtaan. Tutkielma käsittelee teoksen kuvaamia maailmoja, niiden yhteiskuntia ja ajatusmaailmoja näistä näkökulmista. Keskeiseksi tutkimuskysymykseksi nousee ihmisyyden määrittelyn vaikeus ja kriittistä tarkastelua kestämättömät raja-aidat. Tutkielma toteaa, että teos maalaa kokonaisuudessaan varsin lohduttoman kuvan ihmiskunnan mahdollisuuksista selviytyä ja pitää kiinni elävästä ja hyvinvoivasta planeetasta, mikäli ajattelutapoihin ei tule merkittävää muutosta. The Stone Gods edustaa tieteiskirjallisuuden piirissä “Jos tämä kehitys jatkuu” -tarinoiden perinnettä. Vaikka teksti on paljon tämän päivän tieteen ulottumattomissa olevia tai jopa mahdottomia asioita, antaa teos välineitä myös tämän päivän ongelmien käsittelyyn.
Resumo:
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella suomalaisten kustantamoiden käännöskäytäntöjä. Erityisesti pyrittiin selvittämään, käännettiinkö suomalaisissa kustantamoissa 2010-luvun taitteessa suoraan lähtökielen pohjalta vai käytettiinkö apuna välikieltä. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluilla ja se koostuu 10 henkilön haastattelusta. Haastateltavat työskentelivät kahdeksassa eri kustantamossa, joista kahdesta haastateltiin kustantamon toiveesta kahta henkilöä. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysin avulla. Tutkimuksessa ilmeni, että kustantamoiden suhtautuminen välikielen kautta kääntämiseen vaihtelee suuresti. Osa kustantamoista kääntää välikielen kautta, kun kyseessä on esimerkiksi Suomen näkökulmasta harvinaisemmasta kielestä käännettävä teos. Tällöin kääntäjä saattaa käyttää alkukielistä teosta apunaan tai käännös saatetaan lähettää tarkistettavaksi toiselle kääntäjälle. Joissain kustantamoissa käännetään aina vain suoraan alkutekstistä. Vaikuttaisi siltä, että välikielen kautta tehty käännös voi auttaa meitä tutustumaan useamman kulttuurialueen kirjalliseen perintöön, erityisesti marginaalisempien kielten kohdalla. Käytäntö kaipaisi lisää tutkimusta, jotta sen erityispiirteitä tunnettaisiin paremmin.
Resumo:
Tutkielmani käsittelee kioskikirjallisuuden suomennosten historiaa ja sitä, miten kioskikirjasarjoissa julkaistuja teoksia on suomennosvaiheessa lyhennetty. Suomessa on tehty vain vähän akateemista tutkimusta kioskikirjallisuudesta. Varsinkin siitä, miten ja millaisissa oloissa kioskikirjoja on suomennettu, on vain vähän tietoa. Tutkielman teoreettinen pohja on deskriptiivinen käännöstutkimus. Tutkin kioskikirjallisuutta aikakautensa ilmiönä ja pohdin sitä, miten aikakauden normit ja suomentajien asema ovat vaikuttaneet kioskikirjallisuuden suomennoksiin. Hyödynnän myös Gideon Touryn käännösnormeihin liittyvää tutkimusta. Pohdin tutkimuksessani lisäksi sitä, toteutuuko uudelleenkäännöshypoteesi tutkimissani suomennoksissa. Tutkielman empiirisessä osassa analysoin sitä, miten kioskikirjoja on lyhennetty ja mitä niihin on lisätty suomennosvaiheessa. Tutkimusmateriaalina on Ed McBainin teos The Pusher (1956) ja sen kaksi suomennosta, Vaasa Oy:n Ilves-sarjassa julkaistu Poikani on narkomaani? (1963, suom. Uolevi Maajärvi) ja Grammamies (1973, suom. Kalevi Nyytäjä). Sain tutkimuksessani selville, että Uolevi Maajärven suomennokseen tekemät poistot kohdistuivat pääasiassa seuraavanlaisiin tekstisegmentteihin: muistelu, kielellinen leikittely, epämiellyttäviksi koetut aiheet, toistoa sisältävät kappaleet, poliisitutkimuksen kuvaus ja henkilöhahmojen välisen vuorovaikutuksen kuvaus. Maajärvi oli myös lisännyt suomennokseensa kääntäjän huomautuksia. Maajärven suomennokseen tekemät poistot ja lisäykset eivät vaikeuttaneet kirjan pääjuonen seuraamista, mutta niiden kautta teoksesta katosi Ed McBainin kirjoitustyylille ominaisia aspekteja, kuten tarkat poliisitoiminnan kuvaukset. Maajärven suomennosta on todennäköisesti ensisijaisesti lyhennetty, jotta se sopisi pituudeltaan paremmin kustantajan kirjasarjaan. Suomennokseen tehdyissä poistoissa voidaan kuitenkin nähdä mm. suomentajan itsesensuuria. Kalevi Nyytäjän suomennos noudatti pääsääntöisesti alkuperäistekstiä. Käännösanalyysin perusteella suomennosten julkaisuajankohtien välisen vuosikymmenen aikana on tapahtunut selkeitä muutoksia, esimerkiksi tabu-aiheiden kääntämiseen liittyvissä normeissa. Käännösvertailun perusteella tutkimusmateriaalini tuki jossain määrin uudelleenkääntämishypoteesin olettamusta, jonka mukaan uudemmat käännökset ovat ensimmäisiä käännöksiä vieraannuttavampia.
Resumo:
Tässä tutkielmassa vertaillaan Burda Style -lehden käännöksiä alkuperäisestä saksan kielestä englannin, ranskan, suomen ja unkarin kielelle käännöstieteilijä Christiane Nordin käännöslähtöisen analyysimallin avulla. Tutkin erityisesti lehden ompeluohjeosiota, joka on lehdessä itsenäinen kokonaisuus. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten ompeluohjeiden informaatio on säilynyt käännöksessä ja miten sitä on mahdollisesti muokattu uusi vastaanottaja huomioon ottaen. Burda Style on saksalainen lehti, jolla on pitkä historia. Lehti ilmestyy nykyään 99 maassa ja se on käännetty 17 kielelle. Christiane Nordin käännöslähteisessä analyysimallissa tarkastellaan tekstin ulkoisia ja sisäisiä tekijöitä. Analyysimalli on joustava ja tarkastelunkohteita voidaan käyttää niiden tarpeen mukaan. Tekstin ulkoisia tekijöitä ovat: lähettäjä, lähettäjän aikomus, vastaanottaja, väline, paikka aika, motiivi sekä funktio. Tekstin sisäisiä tekijöitä taas ovat: aihe, sisältö, presuppositiot, rakenne, nonverbaaliset elementit, sanasto, rakenne sekä suprasegmentaaliset piirteet. Nord esittelee nämä tekijät hyvin selkeästi teoksessaan Text Analysis in Translation: Theory, Methodology, and Didactic Application of a Model for Translation-Oriented Text Analysis (1991) ja tämä teos onkin tärkein teos tutkielmani kannalta. Lähestyn toisaalta aineistoani myös Katharina Reissin ja Hans J. Vermeerin funktionaalisen käännösanalyysimallin avulla, jonka mukaan kääntämisen ensisijainen tehtävä on mahdollistaan tekstin toimivuus uudessa tilanteessa. Tekstin skopos, eli funktio, määrää ensisijaisesti jokaisessa käännösvalinnan. Käytän työssäni Reissin ja Vermeerin teosta Mitä kääntäminen on: teoriaa ja käytäntöä (1986). Tutkielman empiirisessä osassa analysoin ompeluohjeet Nordin ulkoisten ja sisäisten tekijöiden avulla. Jotkut tekijät ovat toisia oleellisempia, siksi perehdyn tiettyihin tekijöihin enemmän. Tutkielmassa ilmeni, että lehtiä oli muokattu jonkin verran uutta vastaanottajaa huomioon ottaen. Ohjeisiin oli mm. tehty poistoja sekä lisäyksiä. Tekstilajin konventiot oli otettu hyvin huomioon eri käännöksissä ja ammattisanastoa oli tasapuolisesti. Suurimman muutoksen käännösprosessissa oli kokenut unkarinkielinen käännös, josta oli poistettu monia osakokonaisuuksia alkuperäiseen nähden.
Resumo:
Tutkimukseni tavoitteena on tutkia inhimillisen ja ei-inhimillisen sekoittumista, kytköksiä ja samuutta Hannele Huovin Höyhenketjussa (2002) ja Siiri Enorannan Painajaisten lintukodossa (2012). Tarkastelen kohdeteosteni henkilöhahmojen inhimillisyyden ja ei-inhimillisyyden rakentumista. Toinen keskeinen tutkimuskysymykseni on, kuinka teoksissa esiintyvät henkilöhahmot ja ympäristöt materiaalisesti muodostuvat. Kumpikin tutkimani teos edustaa suomalaista nuortenfantasiaa. Teosten maailmat ovat runsaita ja niistä on löydettävissä hahmoja, jotka eivät selkeästi ole niin inhimillisiä kuin ei-inhimillisiäkään. Molemmissa teoksissani keskeisiä ovat luonto-kulttuuri-oppositiot, jotka selkeimmin näkyvät teosten pääpareissa: Höyhenketjussa matkaa tekevät lintu ja tyttö, Painajaisten lintukodossa poika ja robotti. Tutkimuksessani purankin näitä kulttuurisesti omaksuttuja oppositioita ja pyrin osoittamaan, että luonto ja kulttuuri ovat enemmänkin verkottuneet, päällekkäin menevät kategoriat kuin kaksi toisilleen vastakkaista maailmaa. Haluan tutkimuksessani irrottautua siitä perinteestä, jossa luonto tai ei-inhimillinen nähdään vertauskuvana ihmisen toiminnalle. Haluan ymmärtää luonnon nimenomaan luonnoksi; linnun linnuksi; koneen koneeksi. En myöskään keskity tarkastelemaan sitä, mitä teokset pyrkivät opettamaan luonnosta tai luonnonsuojelusta. Minua kiinnostavat luonto ja ei-inhimillinen sellaisenaan, ilman inhimillisyyden peiliä. Teoreettiset lähtökohtani ovat ekokriittisessä ja posthumanistisessa tutkimuksessa. Tärkeimmät käsitteeni ovat inhimillinen, ei-inhimillinen ja materiaalisuus. Inhimillinen ja ei-inhimillinen ovat vakiintunut vastinpari, jossa inhimillinen tarkoittaa ihmistä ja ei-inhimillinen kaikkea, joka määrittyy ihmisyyden ulkopuolella. Materiaalisuus tarkoittaa tutkimuksessani nimenomaan kohdeteosten maailmojen sisäistä materiaalisuutta, sitä kuinka teosten maailmat konkreettisesti rakentuvat. Hyödynnän materiaalisuuden uutta tulkintaa, jossa materia nähdään elävänä ja aktiivisena toimijana. Lopputuloksena avautuu maailmoja, joissa inhimillisen ja ei-inhimillisen sekä materiaalisen ja ei-materiaalisen rajat ovat ylitettävissä ja purettavissa.
Resumo:
Dissertação de Mestrado, Engenharia Biológica, Faculdade de Ciências e Tecnologia, Universidade do Algarve, 2014
Resumo:
Dissertação de Mestrado, Engenharia Biológica, Faculdade de Ciências e Tecnologia, Universidade do Algarve, 2014
Resumo:
Different types of heterogeneous catalysts of the silicoaluminophosphate type, (SAPO-5, SAPO-11, SAPO-31, SAPO-34 and SAPO-41), molecular sieves with a: AFI, AEL, ATO, CHA and AFO structure, respectively, were synthesized through the hydrothermal method. Using sources such as hydrated alumina (pseudobohemita), phosphoric acid, silica gel, water, as well as, different types of organic structural templates, such as: cetyltrimethylammonium bromide (CTMABr), di-isopropylamine (DIPA), di-n- propylamine (DNPA) and tetraethylammonium hydroxide (TEOS), for the respective samples. During the preparation of the silicoaluminophosphates, the crystallization process of the samples occurred at a temperature of approximately 200 ° C, ranging through periods of 18-72 h, when it was possible to obtain pure phases for the SAPOs. The materials were furthermore washed with deionized water, dried and calcined to remove the molecules of the templates. Subsequently the samples were characterized by X-ray diffraction (XRD), scanning electron microscopy (SEM), absorption spectroscopy in the infrared region (FT-IR), specific surface area and thermal analysis via TG/DTG. The acidic properties were determined using adsorption of n-butylamine followed by programmed termodessorption. These methods revealed that the SAPO samples showed a typically weak to moderate acidity. However, a small amount of strong acid sites was also detected. The deactivation of the catalysts was conducted by artificially coking the samples, followed by n-hexane cracking reactions in a fixed bed with a continuous flow micro-reactor coupled on line to a gas chromatograph. The main products obtained were: ethane, propane, isobutene, n-butane, n-pentane and isopentane. The Vyazovkin (model-free) kinetics method was used to determine the catalysts regeneration and removal of the coke
Resumo:
The production of synthesis gas has received renewed attention due to demand for renewable energies to reduce the emissions of gases responsible for enhanced greenhouse effect. This work was carried out in order to synthesize, characterize and evaluate the implementation of nickel catalysts on MCM-41 in dry reforming reactions of methane. The mesoporous molecular sieves were synthesized using as silica sources the tetraethyl orthosilicate (TEOS) and residual glass powder (PV). The sieves were impregnated with 10% nickel to obtain the metallic catalysts (Ni/MCM-41). These materials were calcined and characterized by Thermogravimetric Analysis (TG), Infrared spectroscopy (FTIR), X-ray Diffraction (XRD), Temperature-Programmed Reduction (TPR) and N2 Adsorption/Desorption isotherms (BET/BJH). The catalytic properties of the samples were evaluated in methane dry reforming with CO2 in order to produce synthesis gas to be used in the petrochemical industry. The materials characterized showed hexagonal structure characteristic of mesoporous material MCM-41 type, being maintained after impregnation with nickel. The samples presented variations in the specific surface area, average volume and diameter of pores based on the type of interaction between the nickel and the mesoporous support. The result of the the catalytic tests showed conversions about 91% CO2, 86% CH4, yelds about 85% CO and 81% H2 to Ni/MCM-41_TEOS_C, and conversions about 87% CO2, 82% CH4, yelds about 70% CO and 59% H2 to Ni/MCM-41_PV_C. The similar performance confirms that the TEOS can be replaced by a less noble materials
Resumo:
The oily sludge is a complex mix of hydrocarbons, organic impurities, inorganic and water. One of the major problems currently found in petroleum industry is management (packaging, storage, transport and fate) of waste. The nanomaterials (catalysts) mesoporous and microporous are considered promising for refining and adsorbents process for environment protection. The aim of this work was to study the oily sludge from primary processing (raw and treated) and vacuum residue, with application of thermal analyses technique (pyrolysis), thermal and catalytic pyrolysis with nanomaterials, aiming at production petroleum derived. The sludge and vacuum residue were analyzed using a soxhlet extraction system, elemental analysis, thin layer chromatography, thermogravimetry and pyrolysis coupled in gas chromatography/mass spectrometry (Py GC MS). The catalysts AlMCM-41, AlSBA-15.1 e AlSBA-15.2 were synthesized with molar ratio silicon aluminum of 50 (Si/Al = 50), using tetraethylorthosilicante as source of silicon and pseudobuhemita (AlOOH) as source of aluminum. The analyzes of the catalysts indicate that materials showed hexagonal structure and surface area (783,6 m2/g for AlMCM-41, 600 m2/g for AlSBA-15.1, 377 m2/g for AlSBA-15.2). The extracted oily sludge showed a range 65 to 95% for organic components (oil), 5 to 35% for inorganic components (salts and oxides) and compositions different of derivatives. The AlSBA-15 catalysts showed better performance in analyzes for production petroleum derived, 20% increase in production of kerosene and light gas oil. The energy potential of sludge was high and it can be used as fuel in other cargo processed in refinery