Kuudesluokkalaisten mielipiteitä opetuksessa käytettävistä työtavoista

Tutkimuksessa tarkastellaan kuudesluokkalaisten oppilaiden mielipiteitä koulussa käytettävistä työtavoista. Tutkimuksessa selvitetään, mitä työtapoja he pitävät toimivina ja mitä mieluisina, sekä kokevatko oppilaat samat työtavat mieluisiksi ja toimiviksi. Lisäksi tarkastellaan tyttöjen ja poikien mielipiteiden eroja. Tutkimuksessa selvitetään myös, millaisen oppitunnin he suunnittelisivat, jos saisivat itse päättää, ja mitä työtapoja he valitsisivat. Sopivien työtapojen valinnoilla voidaan muun muassa vahvistaa oppilaiden motivaatiota ja tukea yhteisöllistä oppimista. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet (2014) korostaa, että oppilaiden tulisi olla mukana työtapojen valinnassa. Tässä tutkimuksessa tutkitaan opettajajohtoista työskentelyä, ryhmä- ja parityöskentelyä, itsenäistä työskentelyä ja tietotekniikka-avusteista työskentelyä. Tutkimusaineistona on 58 oppilaan (28 tyttöä ja 30 poikaa) kyselyllä saadut testivastaukset. Tuloksia syvennetään kahden pienryhmän keskustelutilanteilla. Oppilaat kokevat teknologia-avusteisen työskentelyn kaikkein mieluisimmaksi työtavaksi. Kaikkein toimivimpana työtapana oppilaat pitävät ryhmätyöskentelyä. Itsenäinen työskentely koetaan epämieluisimmaksi ja vähiten toimivaksi työtavaksi. Pojat kokevat samat työtavat sekä toimiviksi että mieluisiksi. Tyttöjen mielipiteissä taas mieluisat työtavat eroavat toimiviksi koetuista. Saadessaan itse suunnitella oppituntia oppilaat haluaisivat kuitenkin paljon opettajajohtoista työskentelyä. Asiasanat: alakoulu, työtapa, mieluisuus, toimivuus, kuudesluokkalainen, opetussuunnitelma, opettajajohtoinen työskentely, ryhmätyöskentely, itsenäinen työskentely, teknologia-avusteinen työskentely

Organisaation uudistumiskyvyn avaintekijät

Tässä tutkielmassa käsitellään organisaation uudistumiskykyä johtajuuden, tietojohtamisen, strategisen kyvykkyyden, oppimismyönteisyyden, vuorovaikutteisuuden ja ajan hyödyntämisen näkökulmista. Tavoitteena on selvittää case-yrityksen uudistumiskyvyn taso näillä eri osa-alueilla.

Valmistuvien käsityön aineenopettajaopiskelijoiden näkemyksiä käsityön aineenopettajan työnkuvasta

Tässä tutkielmassa kartoitettiin perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2014) mukaista käsityön aineenopettajan työnkuvaa lähiaikoina valmistuvien opiskelijoiden näkökulmasta. Tutkimuskysymys on: Minkälaisia näkemyksiä käsityön aineenopettajaopiskelijoilla on käsityön aineenopettajan työnkuvasta? ja alaongelmina Minkälaisia haasteita ja mahdollisuuksia käsityön aineenopettajaopiskelijat näkevät tulevassa työssään? Tutkielma toteutettiin laadullisena fenomenografisena tutkimuksena, jossa vastaajien erilaiset näkemykset ovat kiinnostuksen kohteena. Kysely suoritettiin Google forms -nettikyselynä, joka sisälsi avoimia kysymyksiä ja joka lähetettiin kaikille maisterivaiheen opiskelijoille (58 opiskelijaa), jotka lukevat pääaineenaan käsityökasvatusta. Kyselyyn vastasi 15 opiskelijaa. Vastaukset analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin, jossa käytettiin Blombergin (2008) mallia opettajan työskentelystä ryhmän jäsenenä (työyhteisö), ryhmän johtajana (opetustilanteet) ja verkostoissa toimijana. Tutkimustulosten mukaan käsityön aineenopettajan työ on opetustilanteisiin painottunutta työskentelyä, jossa tullaan enenevissä määrin korostamaan yhteistyötä niin työyhteisön kuin verkostojenkin tasolla. Työn vaativuuden odotetaan kasvavan ajan puutteen ja kasvavien sisältöjen myötä. Käsityön aineenopettajan tärkeimmät tehtävät ovat arjen perustaitojen opettaminen ja mielihyvän aikaansaaminen oppilaille. Myös omaa ammatillista kehittymistä pidettiin tärkeänä. Yksilöllisen ohjauksen tarve, työturvallisuus ja työskentelytilat ovat käsityön aineenopettajan työn erityispiirteitä. Uudet opetussuunnitelman perusteet (2014) mahdollistavat monenlaiset oppiaineen toteutuksen tavat ja yhteistyön mahdollisuudet. Toisaalta opiskelijat kokevat perusteiden tulkinnan olevan haastavaa. Myös teknologinen kehitys ja ajan puute asettavat omat haasteensa käsityön aineenopettajan työlle. Johtopäätöksinä voidaan todeta opiskelijoiden olevan valmiita kehittämään käsityöoppiainetta monimateriaaliseen suuntaan ja toteuttamaan käsityön ja muiden aineiden integrointia. Opiskelijat ovat myös selkeästi perehtyneet opetussuunnitelman perusteisiin (2014). Jatkotutkimusaiheissa haluaisimme tutkia: Miten käsityön aineenopettajat tulkitsevat opetussuunnitelman perusteita (2014)? Käsityöoppiaineen tulevaisuus, muuttuuko sisältö vai pysyykö samana? Minkälaisia ovat tulevaisuuden valinnaisaineet? Toteutuuko yhteisopettajuus käsitöissä tulevaisuudessa?

Julkisten peruspalveluiden rakentamisesta teknologia-aaltoon : Suomen yliopistollisten koulutusalojen määrällinen kehitys 1950-luvulta 2010-luvulle

Referee-artikkeli

Vesien tila hyväksi yhdessä : Pirkanmaan vesienhoidon toimenpideohjelma 2016 - 2021

Vesienhoidon tavoitteena on saada joet, järvet, rannikkovedet sekä pohjavedet vähintään hyvään tilaan ja samalla estää hyvälaatuisten vesien tilan heikkeneminen. Tavoitteiden saavuttamiseksi on laadittu vesienhoitosuunnitelmat ja niitä tarkentavat yksityiskohtaisemmat toimenpideohjelmat. Tämä julkaisu on Pirkanmaan vesienhoidon toimenpideohjelma vuosille 2016 -2021 ja se tarkentaa Kokemäenjoen- Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaa Pirkanmaan osalta. Toimenpideohjelmassa on kuvattuna alueen järvien, jokien ja pohjavesien nykytila, vesistöjä muuttavat tekijät, pohjavesien riskitekijät, nykyiset vesiensuojelutoimenpiteet ja tilan parantamistarpeet sekä tarvittavat lisätoimenpiteet. Yhteensä toimenpideohjelmassa on arvioitu yli 400 vesimuodostuman ja 160 pohjavesialueen tila. Arvioiduista vesimuodostumista noin 140 tila on tällä hetkellä hyvää huonompi. Vastaavasti pohjavesialueista 28 on nimetty ns. riskialueiksi, joilla ihmistoiminta on heikentänyt tai voi merkittävästi heikentää pohjavesimuodostuman tilaa ja huonoon tilaan on arvioitu kuusi pohjavesialuetta. Riskissä olevien pohjavesialueiden sekä tilaltaan heikentyneiden järvien, jokien ja pohjavesialueiden tilan heikentymisen syyt on toimenpideohjelmassa kuvattu ja esitetty toimenpiteitä tilan parantamiseksi. Toimenpiteiden suunnittelussa on käyty läpi kaikki pinta- ja pohjavesiin vaikuttavat toimintamuodot ja kuormitustekijät. Näiden tausta-arvioiden pohjalta pintavesien lisätoimenpide-esitykset kohdentuvat erityisesti maa- ja metsätalouteen ja vesistöjen kunnostustoimintaan. Pohjavesien osalta riskejä ja kuormitusta aiheutuu etenkin asutuksesta, maankäytöstä ja pilaantuneista maa-alueista. Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelussa tavoitteena on ollut löytää mahdollisimman kustannustehokkaat toimenpidekokonaisuudet, joilla vesienhoidon ympäristötavoitteet saavutetaan. Sekä vesienhoitosuunnitelmat että toimenpideohjelmat on valmistettu sidosryhmäyhteistyössä ja kansalaisia, viranomaisia sekä muita sidosryhmiä on kuultu useissa eri vaiheissa.

Desarrollo de las competencias a través de la biblioteca escolar.

Seleccionado en la convocatoria: Ayudas a la innovación e investigación educativa en centros docentes de niveles no universitarios, Gobierno de Aragón 2010-11

Modelo de gestión cultural para el arte itinerante con ciencia y tecnología

Diseñar un modelo de gestión cultural que busca llevar el arte, la ciencia y la tecnología a distintas regiones y ciudades del país, iniciando en la ciudad de Tunja, por medio de una exposición itinerante que vincule estos tres campos de una manera transversal con el fin de acercar a los distintos públicos a experiencias vivenciales de aprendizajes, interacción y exploración. Estas experiencias tendrán lugar por medio de contenedores.

El Proyecto Curricular y la formación del Claustro.

Elaborado por el equipo directivo y el claustro del Colegio Público Generalisimo Franco de Burgos, contando con la ayuda del CPR de esta misma ciudad su objetivo principal es la formación del Proyecto Curricular y Educativo. En este trabajo se presentan los pasos y los esquemas de trabajo que se fueron produciendo como modelo y estrategia de trabajo. Para ello se desglosa en las siguientes partes: 1) Elaboración del Proyecto Educativo y Curricular; 2) Objetivos generales de Primaria y la práctica diaria; 3) Objetivos generales de Area en el Primer Ciclo de Primaria; 4) Secuencia de contenidos (necesidades de formación que se plantean); 5) Decisiones metodológicas en el Ciclo (6-8); 6) Evaluación; 7) Análisis y criterios para la selección del Material Curricular; 8) Integración de los temas transversales del Currículum; 9) Criterios para elaborar adaptaciones curriculares; 10) Acción tutorial; 11) Planificación del tercer nivel de concrección; 12) Elaboración del Proyecto Educativo.

Zambujeira e Serra do Calvo: uma equipa júnior de futsal em evolução

RESUMO: O Futsal é uma modalidade em plena ascensão e com crescente popularidade em Portugal e no Mundo, com a particularidade de ser a modalidade com mais praticantes femininos em Portugal. Neste relatório pretendo apresentar a forma como interpreto o jogo e o treino de Futsal, aplicando os conhecimentos alcançados ao longo de dois anos de estudo da modalidade, no meu percurso académico e nos seis anos como treinador principal. Ao longo do relatório irei evidenciar os aspectos fundamentais da minha visão sobre o processo de treino através da elaboração de um Modelo de Jogo coerente e adequado à realidade do Grupo Desportivo Cultural e Recreativo Zambujeira e Serra do Calvo, no escalão de Júnior “A”. Cabe ao treinador a criação de um Modelo de Jogo a atingir, em que este irá direccionar todo o processo de treino através de intervenções ajustadas à jogadora de acordo com situação em que está inserida. Ao longo do processo de treino, o treinador tem que saber observar e analisar os contextos em que o clube, equipa e competição se inserem, de modo a que consiga elaborar e dotar o planeamento de uma flexibilidade desejável. ABSTRACT: The Futsal is a sport booming in popularity in Portugal and the World, with the distinction of being the sport with more female athlete’s in Portugal. In this report, I intend to present the way I play the game of Futsal, by training and applying the knowledge, achieved over two years of studying the sport during my academic background and over six years as head coach. Throughout the report will highlight the fundamental aspects of my vision of the training process by developing a coherent model of game and suitable for the reality of the Cultural and Recreational Sports Group Zambujeira E Serra do Calvo in Junior "A" team. It is the coach responsibility to create a game model to be achieved this is the model that will direct the entire training process through adjusted interventions to the player according to the situation in which it operates. Throughout the training process, the coach has to know how to observe and analyze the contexts in which the club, team and competition is been held, so he can prepare and provide the planning of a desirable flexibility if necessary the possible changes.