Registry of cases of circumcision by Abraham I. Abrahams in New York

Digital image

Opinion on Cohanim, in handwriting of Abraham H. Cohen, son of hazan Cohen of Philadelphia

Digital image

Resolutions in regarding Harmon Hendricks, Naphtali Judah, Abraham Touro, and Washington Hendricks

Digital image

Letter to Abraham Pinto regarding insult to Parnas

Digital image

Conversion certificate of Jacob Bar Abraham Abinu, copy made January 3, 1820

Digital image

Letter from Newport to K. K. S. I. regarding Abraham and Mathias Cohen, two poor men

Digital image

Service on the occasion of the visit of Abraham Defehr of Surinam to the synagogue

Digital image

Memory Meanders : Place, Home and Commemoration in an Ex-Rhodesian Diaspora Community

Memory Meanders is an ethnographic analysis of a postcolonial migrant community, white former Rhodesians, who have emigrated from Zimbabwe to South Africa after Zimbabwe s independence in 1980. An estimated 100 000 whites left the country during the first years of independence. Majority of these emigrants settled in South Africa. In recent years President Mugabe s land redistribution program has inflicted forced expulsions and violence against white farmers and black farm workers, and instigated a new wave of emigration. Concerning the study of Southern Africa, my research is therefore very topical. In recent years there has been a growing concern to study postcolonialism as it unfolds in the lived realities of actual postcolonies. A rising interest has also been cast on colonial cultures and white colonials within complex power relationships. My research offers insight to these discussions by investigating the ways in which the colonial past affects and effects in the present activities and ideas of former colonials. The study also takes part in discussing fundamental questions concerning how diaspora communities socially construct their place in the world in relation to the place left behind, to their current places of dwelling and to the community in dispersal. In spite of Rhodesia s incontestable ending, it is held close by social practices; by thoughts and talks, by material displays, and by webs of meaningful relationships. Such social memory practices, I suggest, are fundamental to how the community understands itself. The vantage points from which I examine how the ex-Rhodesians reminisce about Rhodesia concern ideas and practices related to place, home and commemoration. I first focus on the processes of symbolic investment that go into understanding place and landscape in Rhodesia and ask how the once dwelled-in places, iconic landscapes and experiences within places are reminisced about in diaspora. Secondly, I examine how home both as a mundanely organized sphere of everyday lives and as an idea of belonging is culturally configured, and analyze how and if homes travel in diaspora. In the final ethnographic section I focus on commemorative practices. I first analyze how food and culturally specific festive occasions of commensality are connected to social and sensual memory, considering the unique ways in which food acts as a mnemonic trigger in a diaspora community. The second example concerns the celebration of a centenary of Rhodesia in 1990. Through this case I describe how the mnemonic power of commemoration rests on the fact that culturally meaningful experiences are bodily re-enacted. I show how habitual memory connected to performance is one example of how memory gets passed-on in non-textual ways.

"Ei kansa elä vain leivästä" : Suomen Taideyhdistys ja kuvataiteen kannattajakunnan muotoutuminen Helsingissä 1846-1865.

Tutkielma käsittelee kuvataideyleisön muotoutumista Suomen Taideyhdistyksen piirissä 1800-luvun puolivälissä sosiaalihistoriallisesta näkökulmasta. Tärkein lähdemateriaali on Suomen Taideyhdistyksen arkisto, jonka avulla tarkastellaan laajemmin yhdistyksen ideaa, sen jäsenyyttä, maanlaajuista jäsenkartuntaa ja johtokunnan taiteen kannattajiin suuntaamaa missiota toiminnan alkuvuosikymmeninä. Yhdistyksen helsinkiläinen jäsenistö vuosina 1846−1865 on luokiteltu kymmeneen luokkaan jäsenluettelossa annettujen nimikkeiden perusteella. Lähdeaineiston ja sen pohjalta tehdyn luokittelun avulla analysoidaan pääkaupungin jäsenkuntaa ja sen suhdetta koko maan jäsenistöön. Jäsenkunnasta nostetaan esille myös joitakin kiinnostavia yksilöitä. Tutkielman pääasiallinen teoreettinen viitekehys on Sosiologi Everett Rogersin malli innovaatioiden diffuusiosta. Taiteen kannattaminen uutena ideana vertautuu tutkielmassa uuteen keksintöön ja sen leviämiseen. Tutkielmassa osoitetaan, että kuvataiteen saadessa 1800-luvun kuluessa uudenlaisia merkityksiä myös taiteen yleisö määrittyi uudelleen. Vuonna 1846 perustetulla Suomen Taideyhdistyksellä oli tässä ratkaiseva ja aktiivinen rooli. Taiteen kannattajakunnan ydin oli Helsingissä, jossa vaikutti yhdistyksen lähinnä korkeista virkamiehistä ja professoreista koostunut johtokunta. Taideyhdistyksen toiminnan vakiintuessa taiteen kannattamisen idea levisi ja sitä levitettiin yhä useammille paikkakunnille sekä laajempiin kansankerroksiin. Yhdistyksen jäsenkuntaan liittyi lähinnä säätyläistöä, mutta taidenäyttelytoiminta tavoitti myös alempia yhteiskuntaluokkia. Taideyhdistyksen helsinkiläisessä jäsenkunnassa virkamiehistön rooli oli suuri. Alkuvaiheessa liittyneet yhteiskunnalliselta statukseltaan korkeat henkilöt saivat hallitsijan vakuuttumaan toiminnan luotettavuudesta. Taiteen kannattajakunta muodostui kuitenkin kasvavassa määrin alemmasta virkamiehistöstä ja elinkeinojen harjoittajista. Merkittävä osuus oli myös Keisarillisen Aleksanterinyliopiston opettajilla ja siellä tutkinnon suorittaneilla. Tärkein taiteen pääkaupunkilaista kannattajakuntaa yhdistänyt sosiaalinen viitekehys olikin yliopisto. Sen antama koulutus, sivistys ja henkinen pääoma olivat taustalla suurimmalla osalla yhdistykseen Helsingissä liittyneistä. He kuuluivat pääsääntöisesti aktivoituvaan sivistyneistöön, joka syntyi sääty-yhteiskunnan vanhojen rakenteiden hämärtyessä ja yliopistotutkintojen saadessa yhä suurempaa yhteiskunnallista merkitystä.

Propensity of formation of zipper architecture vs. Lincoln log arrangement in solvated molecular complexes of melamine with hydroxybenzoic acids

Molecular complexes of melamine with hydroxy and dihydroxybenzoic acids have been analyzed to assess the collective role of the hydroxyl (OH) and carboxyl (COOH) functionalities in the recognition process. In most cases, solvents of crystallization do play a major role in self-assembly and structure stabilization. Hydrated compounds generate linear chains of melamine molecules with acid molecules pendant resulting in a zipper architecture. However, anhydrous and solvated compounds generate tetrameric units consisting of melamine dimers together with acid molecules. These tetramers in turn interweave to form a Lincoln log arrangement in the crystal. The salt/co-crystal formation in these complexes cannot be predicted apriori on the basis of Delta pK(a) values as there exists a salt-to-co-crystal continuum.

Collecção das Leis do Brazil de 1809

Parte 1 - Cartas de Lei, Alvarás, Decretos e Cartas Régias.

Collecção das Leis do Imperio do Brasil de 1865

Parte 1 - Atos do Poder Executivo

Voyages dans la partie septentrionale du Bresil, depuis 1809 jusqu'en 1815, comprenant les provinces de Pernambuco, Fernambouc, Seara, Paraiba, Maragnan, etc.

Titulo original : travels in brazil : in the years from 1809, to 1815.

Modernización y Educación en Vitoria (1865-1931): Espacio escolar e Higienización

Historia de la influencia del higienismo en la evolución del espacio escolar de la ciudad de Vitoria entre 1865-1931.

Los inicios de la vascología en Holanda: El Essai de grammaire de la langue basque de Willem J. van Eys (1865, 1867)

Ed. by Xabier Artiagoitia, Patxi Goenaga & Joseba A. Lakarra.