Vertical Syndication-Proof Competitive Prices in Multilateral Markets

[eng] A multi-sided Böhm-Bawerk assignment game (Tejada, to appear) is a model for a multilateral market with a finite number of perfectly complementary indivisible commodities owned by different sellers, and inflexible demand and support functions. We show that for each such market game there is a unique vector of competitive prices for the commodities that is vertical syndication-proof, in the sense that, at those prices, syndication of sellers each owning a different commodity is neither beneficial nor detrimental for the buyers. Since, moreover, the benefits obtained by the agents at those prices correspond to the nucleolus of the market game, we provide a syndication-based foundation for the nucleolus as an appropriate solution concept for market games. For different solution concepts a syndicate can be disadvantageous and there is no escape to Aumman’s paradox (Aumann, 1973). We further show that vertical syndicationproofness and horizontal syndication-proofness – in which sellers of the same commodity collude – are incompatible requirements under some mild assumptions. Our results build on a self-interesting link between multi-sided Böhm-Bawerk assignment games and bankruptcy games (O’Neill, 1982). We identify a particular subset of Böhm-Bawerk assignment games and we show that it is isomorphic to the whole class of bankruptcy games. This isomorphism enables us to show the uniqueness of the vector of vertical syndication-proof prices for the whole class of Böhm-Bawerk assignment market using well-known results of bankruptcy problems.

Symmetrically multilateral-bargained allocations in multi-sided assignment markets

[cat] Aquest treball tracta d’extendre la noció d’equilibri simètric de negociació bilateral introduït per Rochford (1983) a jocs d’assignació multilateral. Un pagament corresponent a un equilibri simètric de negociación multilateral (SMB) és una imputación del core que garanteix que qualsevol agent es troba en equilibri respecte a un procés de negociación entre tots els agents basat en allò que cadascun d’ells podria rebre -i fer servir com a amenaça- en un ’matching’ òptim diferent al que s’ha format. Es prova que, en el cas de jocs d’assignació multilaterals, el conjunt de SMB és sempre no buit i que, a diferència del cas bilateral, no sempre coincideix amb el kernel (Davis and Maschler, 1965). Finalment, responem una pregunta oberta per Rochford (1982) tot introduïnt un conjunt basat en la idea de kernel, que, conjuntament amb el core, ens permet caracteritzar el conjunt de SMB.

Complements and substitutes in multilateral assignment markets

[cat] En aquest treball provo que, en mercats d’assignació amb més de dos costats, agents de diferents sectors poden no ser complementaris mentre que agents del mateix sector poden no ser substituts. Shapley (1962) va provar que això mai pot succeïr quan el mercat d’assignació només té dos costats. No obstant, demostro que existeixen condicions suficients que garanteixen la substitutabilitat i la complementarietat entre agents en aquests tipus de mercats. A més, provo que, quan els béns al mercat son homogenis, el resultat de Shapley (1962) es manté.

IFRS and Asymmetrical Information: Empirical Evidence from the Finnish Stock Markets

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää kansainvälisiin tilinpäätösstandardeihin siirtymisen vaikutuksia epäsymmetriseen informaatioon Suomen osake-markkinoilla. Suomalaisten tilinpäätöskäytäntöjen ja kansainvälisten standardien eroja on selvitetty ensin laadullisin menetelmin,jonka jälkeen on tehty asymmetrisen informaation markkinapohjaisiin mittareihinperustuva kvantitatiivinen tutkimus. Yleisiin eroavaisuuksiin liittyvän selvityksen lisäksi on tutkittu erikseen erityisesti standardimuutoksen vaikutusta älylliseen pääomaan liittyvään informaation asymmetriaan. Empiirisessä osiossa älyllisen pääoman epäsuoraksi mitaksi on valittu kehitys- ja tutkimusmenojen suhde taseen loppusummaan. Kuten oletus oli, sekä laadullisen että empiirisen osion tulokset viittaavat siihen, että IFRS:n myötä informaatioympäristö on parantunut. Uudet standardit vaativat laajempaa ja tarkempaa informaation julkaisua liittyen älylliseen pääomaan, mikä ei ole kuitenkaan havaittavissa valituissa mittareissa

A panel data analysis of FDI and informal labor markets

The objective of this paper is to examine whether informal labor markets affect the flows of Foreign Direct Investment (FDI), and also whether this effect is similar in developed and developing countries. With this aim, different public data sources, such as the World Bank (WB), and the United Nations Conference on Trade and Development (UNCTAD) are used, and panel econometric models are estimated for a sample of 65 countries over a 14 year period (1996-2009). In addition, this paper uses a dynamic model as an extension of the analysis to establish whether such an effect exists and what its indicators and significance may be.

Causality and Contagion in EMU Sovereign Debt Markets

This paper contributes to the literature by applying the Granger causality approach and endogenous breakpoint test to offer an operational definition of contagion to examine European Economic and Monetary Union (EMU) countries public debt behaviour. A database of yields on 10-year government bonds issued by 11 EMU countries covering fourteen years of monetary union is used. The main results suggest that the 41 new causality patterns, which appeared for the first time in the crisis period, and the intensification of causality recorded in 70% of the cases, provide clear evidence of contagion in the aftermath of the current euro debt crisis.

Growth strategies of international companies in the emerging markets of South-East Europe

Työn tarkoituksena oli tutkia niitä tekijöitä jotka ovat vaikuttaneet kansainvälisten yritysten myynnin kasvuun Romaniassa, Bulgariassa, Serbiassa ja Sloveniassa. Tutkimusta varten haastateltiin neljää kansainvälisen yrityksen edustajaa sekä 16 kansainvälisen kaupan ammattilaista. Työn akateemisena viitekehyksenä käytettiin keskeisiä kansainvälisen liiketoiminnan teorioita sekä myynnin strategista viitekehystä. Johtopäätöksenä katsotaan, että menestyvillä yrityksillä on selvä kansainvälistymis-strategia, kansainvälinen organisaatio, konsultoiva myyntityyli ja resursseja investoida koulutukseen. Tarkastelun alla olevista maista etenkin Romaniasta ja Bulgarista löytyy liiketoiminta potentiaalia. Tutkimuksen johtopäätökset perustuvat laadullisiin ja määrällisiin tutkimusmenetelmiin ja ne on tarkoitettu palvemaan Tikkurila Oy:tä. Tutkimustuloksia on myös mahdollista soveltaa laajemmin samanlaisessa tutkimusympäristössä, kunhan tutkittavan liiketoimintaympäristön erityispiirteet ovat otetttu huomioon

Luoteis-Venäjän metsävaratja niiden hyödyntämismahdollisuudet

Tuontipuulla onsuuri merkitys suomalaiselle metsäteollisuudelle. Tämän tutkimuksen tavoitteitaovat Suomen metsäteollisuuden puuntuonnin tärkeimmän alueen, Luoteis-Venäjän metsävarojen kartoittaminen ja niiden hyödyntämismahdollisuuksien arviointi. Työssä käsitellään myös lyhyesti suoria ulkomaisia investointeja Luoteis-Venäjän metsäsektorille. Luoteis-Venäjällä on suuremmat metsävarat kuin muulla Euroopalla yhteensä. Koko maailmassa on vain 5 valtiota, jolla olisi suuremmat metsävarat kuin sillä. Eniten metsiä Luoteis-Venäjällä on Komin tasavallassa ja Arkangelin alueella. Kuusi ja mänty ovat yleisimmät puulajit. Hyvien iikenneyhteyksien varsilta metsät on hakattu ja jätetty uudistamatta, minkä seurauksena koivu ja haapa ovat vallanneet alaa havupuilta. Niinpä alueen metsäteollisuus, etenkin sahateollisuus kärsii puupulasta. Suomen metsäteollisuus on sen sijaan hyötynyt siitä, että koivukuitupuuta on runsaasti saatavilla. Metsävarojen hyödyntämisen suurimmatesteet ovat harva ja huonokuntoinen metsätieverkosto sekä metsien riittämätön hoito. Venäläisestä näkökulmasta alueen metsävarat ovat vajaakäytössä: vuotuiset hakkuut ovat alle puolet kasvusta, suuri osa puusta viedään raakapuuna ulkomaille, ja alueen metsäteollisuuden tuotteiden jalostusarvo jää alhaiseksi. Suoria ulkomaisia investointeja Luoteis-Venäjän metsäsektorille houkuttelevat suuret puuvarat, halpa energia ja tulevaisuudessa etenkin kasvavat markkinat. Investointejahaittaavat huono infrastruktuuri, korruptio ja epävarmuus maan kehityksestä.