Cultural and textual properties in the translation and interpretation of allusions. An analysis of allusions in Dorothy L. Sayers’ detective novels translated into Finnish in the 1940s and the 1980s

Kulttuuriset ja tekstuaaliset tekijät alluusioiden kääntämisessä ja tulkinnassa. Alluusiot Dorothy L. Sayersin 1940- ja 1980-luvuilla suomennetuissa salapoliisiromaaneissa Väitöskirja käsittelee alluusioiden kääntämistä ja tulkintaa. Alluusio on intertekstuaalinen viittaus, jonka tulkitsemiseen tarvitaan implisiittistä tietoa tutuksi oletetusta viittauskohteesta. Käännösongelma alluusiosta tulee, mikäli kohdekulttuurin lukijat eivät tunne viittauskohdetta eivätkä voi päätellä alluusion merkitystä. Tutkimus pyrkii kuitenkin uuden analyysimenetelmän avulla osoittamaan, että vieraat alluusiot eivät välttämättä johda tulkintaongelmiin. Väitöskirja jakautuu kahteen osaan: analyysimenetelmän kehittämiseen (luvut 1-5) sekä tapaustutkimukseen (luvut 6-7). Kehitetyn menetelmän avulla pystytään analysoimaan aikaisempaa tarkemmin, millaisia tulkintamahdollisuuksia alluusiot tarjoavat eri lukijakunnille ja miten lähdetekstin alluusioiden kulttuuriset ja tekstuaaliset piirteet korreloivat käännösstrategioiden kanssa. Tapaustutkimus selvittää, millaisia tulkintamahdollisuuksia Dorothy L. Sayersin 1940- ja 1980-luvuilla suomennettujen salapoliisiromaanien alluusiot tarjosivat aikansa suomalaisille lukijoille. Tavoitteena on myös hahmottaa, miten suomentajien käännösratkaisut ja alluusioiden tulkintamahdollisuudet liittyvät toisaalta lähdetekstin alluusioiden piirteisiin ja toisaalta kohdekulttuurin kontekstiin. Tapaustutkimus tarjoaa näin uutta tietoa suomennoskirjallisuuden ja salapoliisiromaanien historiasta. Analyysimenetelmä määrittelee aikaisempaa alluusioita ja intertekstuaalisuutta käsitelleen tutkimuksen pohjalta ne kulttuuriset ja tekstuaaliset piirteet, jotka vaikuttavat alluusioiden kääntämiseen ja tulkintaan. Kulttuurisessa mielessä alluusio voi olla tietylle lukijakunnalle tuttu tai tuntematon. Tekstuaalisia tekijöitä ovat alluusion muodon ja tyylin tunnusmerkillisyys sekä alluusion pintamerkityksen koherenttius uudessa tekstikontekstissa, ilman tietoa viittauskohteesta. Alluusioiden tulkinnassa on perinteisesti erotettu toisaalta allusiivinen tulkintamahdollisuus, jossa alluusio on lukijoille tuttu ja yhdistettävissä viittauskohteeseensa, toisaalta kulttuuritöyssy, jonka muodostaa lukijoille tuntematon ja pintamerkitykseltään inkoherentti alluusio. Tutkimuksessa määritellään kulttuuristen ja tekstuaalisten tekijöiden perusteella lisäksi kaksi muuta mahdollisuutta. Pseudo-allusiivisessa tulkinnassa tuntematon alluusio erottuu ympäröivästä tekstikontekstista tyyliltään ja on koherentti ainakin kuvaannollisessa mielessä ilman viittauskohdettaan. Ei-allusiivisessa tulkinnassa taas vieras alluusio sulautuu kontekstiin sekä muodoltaan että merkitykseltään niin, ettei lukija edes huomaa mahdollista alluusiota. Tulkintamahdollisuuksien jakauma antaa yleiskuvan siitä, miten tietty lukijakunta pystyi tulkitsemaan tekstin alluusioita. Lisäksi analyysi tarkastelee lähdetekstin ja käännöksen välillä tulkintamahdollisuuksissa tapahtuneita muutoksia sekä niiden vaikutusta tulkinnan vaatimaan vaivannäköön (effort) ja alluusion funktioihin. Tapaustutkimus perehtyy Sayers-suomennosten kulttuurikonteksteihin tarkastelemalla salapoliisiromaanien asemaa suomalaisessa kirjallisuusjärjestelmässä, suomennoksilta odotettuja piirteitä sekä suomentajien ammattikuvaa, taustoja ja työoloja. Tulosten perusteella alluusioiden kääntäminen oli vaativa tehtävä sekä 1940- että 1980-luvun suomentajille. Lähdetekstien alluusioista 60–70 prosenttia oli todennäköisesti kohdelukijoille vieraita. Molempina aikakausina suomennoksilta odotettiin silti sekä kielellistä sujuvuutta että lähdetekstin merkitysten välittämistä. 1940-luvun suomentajien tehtävää vaikeutti lisäksi mm. se, että suomentaminen oli enimmäkseen sivutoimista ja englanti oli harvoin parhaiten hallittu vieras kieli. Nämä olosuhteet lienevät vaikuttaneet etenkin vähäarvoisena pidetyn salapoliisikirjallisuuden suomennoksiin. 1980-luvulla suomentajien aikataulut olivat realistisempia, englannin taidot parempia ja päätoiminen suomentaminen mahdollista. Myös salapoliisiromaanien arvostus oli lisääntynyt. Sekä 1940- että 1980-luvun suomennoksissa kohdelukijoille vieraitakin alluusioita oli usein säilytetty, mikäli ne olivat koherentteja ilman viittauskohdettaan. Sen sijaan vieraita ja pintamerkitykseltään epäselviä alluusioita oli muokattu tai poistettu. Kuitenkin 1980-luvun suomentajat säilyttivät lähdetekstin alluusioita useammin ja tarkemmin kuin 1940-luvun suomentajat. Varsinkin poisjättämistä esiintyi 1940-luvun suomennoksissa enemmän. Alluusioiden tulkintamahdollisuudet olivat kaikissa käännöksissä muuttuneet sikäli, että melko harvat suomennetut alluusiot olivat enää kohdelukijoiden tunnistettavissa. Toisaalta myös kulttuuritöyssyt olivat harvinaisia. Erot 1940- ja 1980-luvun suomennosten välillä näkyivätkin pseudo-allusiivisissa ja ei-allusiivisissa tulkintamahdollisuuksissa. 1980-luvun suomennoksissa vieraat alluusiot oli johdonmukaisesti säilytetty niin, että käännetyt alluusiot voitiin tulkita pseudo-alluusioiksi. Sen sijaan 1940-luvun suomennoksissa vieraita alluusioita oli usein muokattu tai jätetty pois tavalla, joka johti ei-allusiiviseen tulkintaan. Kohdelukijoiden kannalta 1980-luvun suomennettujen alluusioiden tulkitseminen lienee vaatinut jonkin verran enemmän vaivaa. Toisaalta pseudo-allusiivisten käännösten pohjalta oli useimmiten mahdollista rakentaa koherentti tulkinta, ja monesti ne jopa välittivät samankaltaisia funktioita kuin lähdetekstin alluusiot. 1940-luvun suomennosten muokkaukset ja poistot periaatteessa helpottivat tulkintaa, mutta mahdollisia kulttuuritöyssyjä esiintyi edelleen, jopa kääntäjän tekemien muutosten seurauksena. 1940-luvun suomennoksissa myös käännettyjen alluusioiden funktiot olivat muuttuneet enemmän lähdetekstin alluusioihin nähden. Kaiken kaikkiaan 1980-luvun suomennokset olivat lähempänä oman aikansa hyvän käännöksen piirteitä. Toisaalta alluusioiden muokkaaminen sai 1940-luvun suomennokset muistuttamaan enemmän perinteistä arvoituksen ratkaisuun keskittyvää salapoliisiromaania, joten tältä osin ne lienevät vastanneet kohdelukijoiden odotuksia. Kulttuurikontekstin vaikutus siis näkyi sekä käännösstrategioissa että käännettyjen alluusioiden tulkintamahdollisuuksissa. Tutkimustuloksissa korostui kuitenkin myös se, että lähdetekstin alluusion pintamerkitys saattaa vaikuttaa käännösratkaisuihin. Lisäksi käännetyt pseudo-alluusiot saattavat välittää samankaltaisia funktioita kuin lähdetekstin alluusiot. Toisin kuin yleensä on esitetty, kohdelukijoille vieraiden alluusioiden säilyttäminen saattaakin siis olla toimiva ratkaisu.

Towards increased productivity and quality in software development using agile, lean and collaborative approaches

Dagens programvaruindustri står inför alltmer komplicerade utmaningar i en värld där programvara är nästan allstädes närvarande i våra dagliga liv. Konsumenten vill ha produkter som är pålitliga, innovativa och rika i funktionalitet, men samtidigt också förmånliga. Utmaningen för oss inom IT-industrin är att skapa mer komplexa, innovativa lösningar till en lägre kostnad. Detta är en av orsakerna till att processförbättring som forskningsområde inte har minskat i betydelse. IT-proffs ställer sig frågan: “Hur håller vi våra löften till våra kunder, samtidigt som vi minimerar vår risk och ökar vår kvalitet och produktivitet?” Inom processförbättringsområdet finns det olika tillvägagångssätt. Traditionella processförbättringsmetoder för programvara som CMMI och SPICE fokuserar på kvalitets- och riskaspekten hos förbättringsprocessen. Mer lättviktiga metoder som t.ex. lättrörliga metoder (agile methods) och Lean-metoder fokuserar på att hålla löften och förbättra produktiviteten genom att minimera slöseri inom utvecklingsprocessen. Forskningen som presenteras i denna avhandling utfördes med ett specifikt mål framför ögonen: att förbättra kostnadseffektiviteten i arbetsmetoderna utan att kompromissa med kvaliteten. Den utmaningen attackerades från tre olika vinklar. För det första förbättras arbetsmetoderna genom att man introducerar lättrörliga metoder. För det andra bibehålls kvaliteten genom att man använder mätmetoder på produktnivå. För det tredje förbättras kunskapsspridningen inom stora företag genom metoder som sätter samarbete i centrum. Rörelsen bakom lättrörliga arbetsmetoder växte fram under 90-talet som en reaktion på de orealistiska krav som den tidigare förhärskande vattenfallsmetoden ställde på IT-branschen. Programutveckling är en kreativ process och skiljer sig från annan industri i det att den största delen av det dagliga arbetet går ut på att skapa något nytt som inte har funnits tidigare. Varje programutvecklare måste vara expert på sitt område och använder en stor del av sin arbetsdag till att skapa lösningar på problem som hon aldrig tidigare har löst. Trots att detta har varit ett välkänt faktum redan i många decennier, styrs ändå många programvaruprojekt som om de vore produktionslinjer i fabriker. Ett av målen för rörelsen bakom lättrörliga metoder är att lyfta fram just denna diskrepans mellan programutvecklingens innersta natur och sättet på vilket programvaruprojekt styrs. Lättrörliga arbetsmetoder har visat sig fungera väl i de sammanhang de skapades för, dvs. små, samlokaliserade team som jobbar i nära samarbete med en engagerad kund. I andra sammanhang, och speciellt i stora, geografiskt utspridda företag, är det mera utmanande att införa lättrörliga metoder. Vi har nalkats utmaningen genom att införa lättrörliga metoder med hjälp av pilotprojekt. Detta har två klara fördelar. För det första kan man inkrementellt samla kunskap om metoderna och deras samverkan med sammanhanget i fråga. På så sätt kan man lättare utveckla och anpassa metoderna till de specifika krav som sammanhanget ställer. För det andra kan man lättare överbrygga motstånd mot förändring genom att introducera kulturella förändringar varsamt och genom att målgruppen får direkt förstahandskontakt med de nya metoderna. Relevanta mätmetoder för produkter kan hjälpa programvaruutvecklingsteam att förbättra sina arbetsmetoder. När det gäller team som jobbar med lättrörliga och Lean-metoder kan en bra uppsättning mätmetoder vara avgörande för beslutsfattandet när man prioriterar listan över uppgifter som ska göras. Vårt fokus har legat på att stöda lättrörliga och Lean-team med interna produktmätmetoder för beslutsstöd gällande så kallad omfaktorering, dvs. kontinuerlig kvalitetsförbättring av programmets kod och design. Det kan vara svårt att ta ett beslut att omfaktorera, speciellt för lättrörliga och Lean-team, eftersom de förväntas kunna rättfärdiga sina prioriteter i termer av affärsvärde. Vi föreslår ett sätt att mäta designkvaliteten hos system som har utvecklats med hjälp av det så kallade modelldrivna paradigmet. Vi konstruerar även ett sätt att integrera denna mätmetod i lättrörliga och Lean-arbetsmetoder. En viktig del av alla processförbättringsinitiativ är att sprida kunskap om den nya programvaruprocessen. Detta gäller oavsett hurdan process man försöker introducera – vare sig processen är plandriven eller lättrörlig. Vi föreslår att metoder som baserar sig på samarbete när processen skapas och vidareutvecklas är ett bra sätt att stöda kunskapsspridning på. Vi ger en översikt över författarverktyg för processer på marknaden med det förslaget i åtanke.

Towards the Best A++ Rating Productivity of Research and Teaching in Finnish Universities

Tämän tutkimusraportin suomenkielinen versio on osoitteessa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-4509-2

Combining Productivity and Renewal in a Production Organization: a Case Study on Organizational Ambidexterity

This case study examined how productivity and renewal are combined in a production organization operating in process industry through the antecedents of organizational ambidexterity; structure, culture, and management. The empirical material consisted of semi-structured interviews, observations and case organization documents. The findings suggest that the case organization structurally separates exploitation and exploration to separate units. However, it was found that the units focusing on exploration also devote resources to exploitation. External networks, such as customers, suppliers, and other factories seemed to play a role in the exploration activities, as well as in learning activities, which were connected to renewal. Productivity was seen as a natural part of a production organization and pursued at manufacturing units. Process management techniques appeared to be spread across the organization and having positive impact on exploitation and negative impact on exploration. The managerial culture and management’s capability to communicate goals, vision and strategy was found to be unsatisfactory. This thesis contributes to the new research paradigm of organizational ambidexterity by providing unique results on how the antecedents of organizational ambidexterity are accomplished in a production organization. Furthermore, the thesis extends the previous research of organizational renewal capability by connecting it to the ambidexterity theory.

The Productivity, Economy and Quality of Welding in the Different Geographical Areas of China - Today and in the Future

This master’s thesis gives out the real situation of the China welding industry and factories nowadays in different geographical areas, in order to inform the Finnish companies who have the willing to find a Chinese welding subcontractor a proper and correct selection concept by analyzing and supplying the information of different scale and form welding factories in different Chinese areas. The first section of this thesis gives out the general situation about the co-operation between China and Finland in the welding industry, also includes the general introduction of the Chinese welding industry. The second section gives out the geographical compartmentalization result of Chinese welding industry, which is where and how many areas will be studied in this thesis. The main body of this thesis is the real information of welding productivity, welding cost, and welding quality in China. All the information was collected from real factories in China by the author. The last section of this thesis is the improvements to the Chinese welding factories that have the willing to become a subcontractor, and the suggestions to the Finnish companies who may find a Chinese welding factory as their subcontractor in future.

FRUIT MORPHOLOGY AND PRODUCTIVITY OF BABASSU PALMS IN NORTHERN MINAS GERAIS STATE, BRAZIL1

ABSTRACT The objectives of this study were to morphologically characterize fruits of the babassu palm tree (Attalea vitrivir) and to estimate their productivity in the north of Minas Gerais State, Brazil. Twenty mature fruits were collected from 10 plants in three different areas in Januária, Minas Gerais. Eighteen biometric parameters of the fruits were measured, the oil contents of the seeds was determined, the adherence to normal distribution was evaluated, distribution frequencies were evaluated and the effects of individuals and areas on the variables and the correlations between them were analyzed. The production of fruit bunches per plant and the number of fruits per bunch from 10 plants were quantified in three areas and the potential production under both natural harvesting and cultivation conditions were estimated. Significant differences were found among all of the biometric parameters examined between the different individuals and the different areas, which shows wide morphological variability in the fruits. The average oil content was 45.7%, but with significant differences among individuals. The observed variability favors the selection of productive individuals in genetic improvement programs. The potential productivity of endocarps and oil based on a density of 400/plants per hectare would be respectively 6.4 and 1.2 tons/ha, which indicates the possibility of using A. vitrivir for producing charcoal, bio fuels, and for carbon fixation.

MODELING AND SIMULATION OF RELIEF INFLUENCE ON EUCALYPTUS FORESTS: INTERACTION BETWEEN SOLAR IRRADIANCE AND PRODUCTIVITY

ABSTRACT This study aimed to verify the differences in radiation intensity as a function of distinct relief exposure surfaces and to quantify these effects on the leaf area index (LAI) and other variables expressing eucalyptus forest productivity for simulations in a process-based growth model. The study was carried out at two contrasting edaphoclimatic locations in the Rio Doce basin in Minas Gerais, Brazil. Two stands with 32-year-old plantations were used, allocating fixed plots in locations with northern and southern exposure surfaces. The meteorological data were obtained from two automated weather stations located near the study sites. Solar radiation was corrected for terrain inclination and exposure surfaces, as it is measured based on the plane, perpendicularly to the vertical location. The LAI values collected in the field were used. For the comparative simulations in productivity variation, the mechanistic 3PG model was used, considering the relief exposure surfaces. It was verified that during most of the year, the southern surfaces showed lower availability of incident solar radiation, resulting in up to 66% losses, compared to the same surface considered plane, probably related to its geographical location and higher declivity. Higher values were obtained for the plantings located on the northern surface for the variables LAI, volume and mean annual wood increase, with this tendency being repeated in the 3PG model simulations.

Regulated deficit irrigation and tommy atkins mango orchard productivity under microsprinkling in brazilian semi arid

This study aimed to test controlled levels of water deficiency in soil in mango trees, under microsprinkling irrigation, in semi-arid conditions, and to evaluate its effect in the productivity and fruits quality. The deficits were applied in the phases I, II and III of growth of the fruit, during the productive cycles of the mango tree in 2006 and 2007. The experiment in both cases was arranged in an entirely random design with 10 treatments and 3 repetitions, in the year I, and with 8 treatments and 3 repetitions in the year II. The values of soil water potential, of the treatments submitted to regulated deficit irrigation (RDI), were placed in the range of 0 to -0.011 MPa, showing that the soil humidity varied between the saturation and the field capacity, not characterizing deficit water condition. The average values of stem water potential (Ψstem) varied between -0.90 and -1.74 MPa, evidencing significant effect (p <0.05) just for T1 (without irrigation), T7 and T8 (RDI with 30% of the ETc in the phases II and III, respectively). Through the variance analysis, significant differences were not verified among productivity, number of fruits per plant and size of the fruit, in none of the experiments, what indicates the possibility of reduction of the water use in the irrigation of the mango tree without significant losses of productivity and fruit quality.

Modalities for soil preparation and gypsum application in ultisol: stem productivity of sugarcane

The study was conducted in an area of expansion of sugarcane at Vale do Paraná factory in Suzanápolis city - São Paulo (SP), in Brazil, in the northwestern region of the State of São Paulo. It was used the sugarcane variety RB92-5345, 1.5m of spacing between rows, in an Ultisol. The study aimed to evaluate the productivity of sugarcane and first ratoon and some soil chemical attributes in function of soil tillage and application or not of gypsum. The experimental design was randomized blocks with six treatments, in a factorial 3x2 and six replicates, the main treatments were soil tillage with three equipments, moldboard plow, chisel plow, and heavy harrow, and two secondary treatments with application of 1 t ha-1of gypsum and no gypsum. After each harvest of cane, the soil was characterized as to its fertility indicators in layers of 0.0-0.15; 0.15-0.30 and 0.30-0.45m. Differences in values of soil chemical attributes due to the methods of preparation occurred in the sugarcane did not last until the harvest of the 1st ratoon cane, and also did not influence the crop productivity. The gypsum application resulted in higher values ​​of total recoverable sugar (TRS) and the productivity of tons of stems per hectare (TSH) to sugarcane and 1st ratoon cane, respectively, confirming the initial hypothesis.

Corn productivity in function of surface application of lime in differents management systems and cultural preparation

The evaluation of technologies employed at the agricultural production system such as crop rotation and soil preparation, both associated with crop-livestock integration, is crucial. Therefore, the aim of the present study was to evaluate the incorporation of lime for three no-tillage systems and cultural managements in system of crop-livestock integration, with emphasis on corn grain yield. The experiment was conducted from January 2003 to April 2005 at Selvíria city, MS, in Dystroferric Red Latosol, clay texture. The experimental design was randomized blocks with split plots consisted of three main treatments, aimed the soil physics conditioning and the incorporation of lime: PD - No-no-tillage; CM - minimum no-tillage, and PC - conventional no-tillage; and of two secondary treatments related to the management: rotation and crop succession, with four replications. Data on agronomic traits of maize were analyzed: plant height, stem diameter, height of the first spike insertion, 100 grains weight and grain yield. The results showed that the maize produced under the system of crop-livestock integration is quite feasible, showing that grain yields are comparable to averages in the region and the different soil physical conditioning and incorporation of lime did not influence the corn yield as well as the cultural managements, rotation and succession, did not affect the maize crop behavior after two years of cultivation.

The use of ALOS/PALSAR data for estimating sugarcane productivity

Some models have been developed using agrometeorological and remote sensing data to estimate agriculture production. However, it is expected that the use of SAR images can improve their performance. The main objective of this study was to estimate the sugarcane production using a multiple linear regression model which considers agronomic data and ALOS/PALSAR images obtained from 2007/08, 2008/09 and 2009/10 cropping seasons. The performance of models was evaluated by coefficient of determination, t-test, Willmott agreement index (d), random error and standard error. The model was able to explain 79%, 12% and 74% of the variation in the observed productions of the 2007/08, 2008/09 and 2009/10 cropping seasons, respectively. Performance of the model for the 2008/09 cropping season was poor because of the occurrence of a long period of drought in that season. When the three seasons were considered all together, the model explained 66% of the variation. Results showed that SAR-based yield prediction models can contribute and assist sugar mill technicians to improve such estimates.

Natural shading and productivity index of broiler chickens

The appropriate use of natural resources in the design of broiler houses provides a reduction in farming operating costs and optimization of production conditions. Therefore, the natural shading around the broiler house can be an alternative for improving internal conditions of comfort. This study verified the efficiency of natural shading in the broiler productivity index (PI) in East-West oriented commercial housings. The PI of 32 commercial broiler houses in five flocks divided throughout a year was compared. The sheds had the same management, density and the same structural features, except from tree shading: on the North face; on the South face; on both faces and without shading. It was observed that broiler house in East-West direction with shading on the South face had higher productivity index compared to houses with shading only on the North face or on both sides, between autumn and spring. For the summer period, sheds without shading showed productivity indexes superior to others.

Productivity and Services – Safety Telephone Services for the Elderly

Previous research on productivity is often associated with manufacturing or uses manufacturing definitions of productivity. Marketing research on services has not been satisfied with the manufacturing definitions. No universal definition for service productivity exists. The lack of a universal definition highlights the complexity entailed in the concept of productivity. The objective of this study was to investigate service productivity in situations, where traditional ways are in some cases even not possible or are not enough. In one definition of the productivity of service organisations there is the efficiency of the organisation on the input side and on the output side the customers’ perceived quality or value-in-use. To learn about value-in-use, many methods have been developed. A common practice is to make customer opinion surveys in the form of customer questionnaires and interviews. However, customers cannot always be asked directly, for example, because of impaired cognitive abilities. Such cases include the elderly and children. Furthermore, customer opinion surveys are time consuming. In addition, customers do not always know what kind of services they would benefit from. For the empirical part of the study, a business area was identified where traditional ways of measuring value-in-use are difficult or in some cases even not possible. This business area is safety telephone services. These services are most often used by the elderly. The way to define value-in-use here was to assess how well the services offered met customer expectations. Comparing the services customers asked for and the services provided to them indicated whether customer expectations were met. This study showed that customers had their ideas concerning the contents of the services but many times the services provided did not meet these expectations. Organisational efficiency aspirations can decrease customers’ value-in-use. This study found a solution, in which increasing organisational efficiency would go hand-in-hand with increasing customers’ value-in-use; the result being that the organisations’ needs and the service users’ expectations were in line. Value creation for customers produced organisational efficiency and thus increased productivity. In this study, customer expectations were observed by means of wellness technology. With the help of modern technology, customer expectations can be followed quickly and easily and customers can co-create with the organisation. This type of an approach could be useful even in the development of other services for other ages and in different contexts. If a service organisation decreases the number of personnel and, at the same time, tries to offer services to the same or a larger clientele, customers easily notice the change, which is often negative. To avoid harmful decrease in value-in-use, limitations to the aspiration of efficiency should be implemented – one of such is that the organisation is required to meet certain quality standards defined by experts. The aim is to secure that, as a result of efficiency aspirations in the organisation, the quality of the service offerings does not diminish below mutually agreed standards. Traditionally, when productivity in services has been estimated, organisational efficiency has not been combined with both customer expectations and an expert assessment of quality. This study contributes with novel thinking entitled ‘Relationship Management of the Elderly’. This study handles productivity, expert defined quality and value-in-use in an organisational context, which is practically untouched in previous research studies.