Geenitekniikan etiikka opastaa ajattelemaan

Kirjallisuusarvostelu

HW2-Taktisen lentokoulutusohjelman muutokset Hawk UG2-päivityksen myötä

Suomen Ilmavoimien lentokalusto on muuttumassa voimakkaasti: Hawk-kalusto käy läpi mittavaa ohjaamopäivitystä nimeltään UG2, jossa siihen asennetaan nykyaikaiset avioniikkaja navigointijärjestelmät. Koko Ilmavoimien toimintakyky on tällä hetkellä laajenemassa F- 18 Hornet -kaluston MLU2-päivityksessä, jossa kalusto saa kyvyn mm. ilmasta-maahan - toimintaan. Tämä on yksi huomattavista tekijöistä nykyaikaisen suihkuharjoituskoneen vaatimuksia silmälläpitäen, sillä Hawk-koulutuksen tavoitteena on antaa ohjaajalle Hawkvalmiusohjaajakelpuutus sekä luoda edellytykset siirtymiselle Hornet-koulutukseen. Tutkimuksen tarkoituksena on tutkia ja kartoittaa UG2-päivityksen saaneen Hawk-kaluston tuomia muutoksia HW2 taktiseen lentokoulutusohjelmaan. Tutkimus pohjustetaan esittelemällä tarpeet Hawkin ohjaamopäivitykselle sekä sen tärkein sisältö ja ominaisuudet ohjaajan kannalta. Tätä seuraa varsinainen pääluku, eli HW2-koulutusohjelman sisällölliset muutokset UG2-päivityksen myötä. Tutkielman aihetta tarkastellaan tutkimuksessa lentokoulutuksen kehittymisen näkökulmasta. Käsittely tapahtuu Hawkin ohjaamopäivityksen ja HW2- lentokoulutusohjelman muutoksen funktiona. Tutkimuksen tutkimusotteeksi on valittu kvalitatiivinen tutkimus ja tutkimusmenetelmäksi aineistolähtöinen sisällönanalyysi. Pääasiallisena tiedonkeruumenetelmänä tutkimuksessa on käytetty dokumentteihin perustuvaa tietoa, joista tärkeimpinä lähteinä käytettiin HW2- lentokoulutusohjelmia, aiempia tutkimuksia, yleistä Hawk-kirjallisuutta sekä oppituntimateriaaleja. Aiheen ainutlaatuisuudesta ja tuoreudesta johtuen saatavilla oleva dokumentoitu tieto on kuitenkin melko vähäistä. Tämän vuoksi toisena tiedonkeruumenetelmänä on käytetty haastattelua, sillä siten pystyttiin keräämään faktapohjaista ja kirjoittamatontakin tietoa tutkijan oman analysoinnin lisäksi ja tueksi. Tutkimuksessa käy ilmi, että UG2-päivityksen ansiosta ohjaajan on mahdollista säilyttää hyvä tilannetietoisuus entistä helpommin. Tästä johtuen ohjaajan kapasiteettia voidaan suunnata entistä enemmän myös muihin tärkeisiin osa-alueisiin. Lisäksi päivityksen myötä mahdollistuneet uudet toimintatavat ja –taktiikat ovat madaltaneet Hawk- ja Hornet-koulutuksen välistä kynnystä, jolloin HW2-lentokoulutusohjelman lopputuote, eli Hornetjatkokoulutuskelpoinen ohjaaja, on entistä parempi.

Tulenkäyttöoikeuden ja ampumatarvikkeiden käyttöoikeuden jakaminen puolustuksessa

Tavoitteena on kartoittaa, miten puolustuksessa on jaettu tulenkäyttöoikeutta ja ampumatarvikkeiden käyttöoikeutta. Tavoitteena on selvittää, minkälaisia hyötyjä ja haittoja on ollut tietyissä toimintatavoissa ja selventää ampumatarvikkeiden käyttöoikeuden ja tulenkäyttöoikeuden merkitystä. Tutkimusongelma on muodostunut ampumatarvikkeiden käyttöoikeuden ja tulenkäyttöoikeuden jakamisen epäselvyydestä. Ongelma pohjautuu tutkijan havaintoihin varusmiesajalta. Tämän päivän taistelunkuva ei mahdollista ylimääräisten minuuttien viivästystä tulituen saapumiseen, vaan epäsuoratuli on saatava niin pian kuin mahdollista. Pääkysymys: Millä tavalla on tehokasta jakaa tulta käyttöön puolustuksessa? Alakysymykset: 1. Mitä vaatimuksia jääkärikomppanian puolustustaistelu asettaa epäsuoran tulen käytölle? 2. Mikä on ampumatarvikkeiden käyttöoikeuden ja tulenkäyttöoikeuden merkitys? Tulokset: Tulenjohtopäällikkö luo komppanian alueelle epäsuoran tulenkäytön painopisteen komppanian päällikön vaatimusten perusteella. Tulenjohtopäällikkö voi jakaa tulenkäyttöoikeuden alueellisesti, ajallisesti tai ampumatarvikkeisiin sitoen. Puolustuksessa korostuu ampumatarvikkeisiin sidottu tulenkäyttöoikeuden ja ampumatarvikkeiden käyttöoikeuden jakaminen. Tutkimuksessa määritellään tulenkäyttöoikeus ja ampumatarvikkeiden käyttöoikeus seuraavasti. Tulenkäyttöoikeuden määritelmä: Tulenkäyttöoikeus on tulenkäytön etuoikeus tuliyksikön tulelle. Ampumatarvikkeiden käyttöoikeuden määritelmä: Ampumatarvikkeiden käyttöoikeus on lupa käyttää tuliyksikön tulta. Tulenjohtopäällikkö tai tulenjohtaja voi aina lähettää tulikomennon tuliyksikköön, mikäli hänelle on myönnetty ampumatarvikkeita käyttöön. Kiireellisessä tilanteessa tai kriittiseen maalin ammuttaessa voi tulikomennon lähettää, vaikkei tulta olisikaan käytössä. Tuliyksikön tulitoiminnasta vastaava on tietoinen ampumatarvikkeiden jaosta ja päättää edellä mainituissa tilanteissa tulikomentojen toteutuksesta.

Ryhmädynamiikka alokkaan toimintakyvyn kehittäjänä

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää vaikuttaako peruskoulutuskauden tupakavereiden yhdessäolo ja heidän keskinäiset suhteensa eri yksilöiden toimintakyvyn kehittymiseen. Yksilön toimintakyvyn kehittyminen ryhmädynamiikan ja -kiinteyden vaikutuksesta on merkittävää selvittää siksi, että kyetään toteamaan, onko tämän hetkinen koulutusmetodi tehokas ja onko kokemukset ryhmän yhteistyöstä toimintakyvyn kannalta kehittäviä. Tutkijan mielenkiintoa aiheeseen kohotti myös Jarmo Toiskallion (2000, 33) väite siitä, että kaikki sotilaspedagogiikan kysymykset tiivistyvät kysymyksiksi ihmisten toimintakyvystä. Tutkimuksen päätutkimusongelma on: Miten ryhmädynamiikka kehittää peruskoulutuskaudella palvelevan alokkaan toimintakykyä? Päätutkimusongelman lisäksi alakysymyksiksi muodostuivat: 1. Mitä tarkoittaa käsite ryhmädynamiikka ja miten se sopii peruskoulutuskauden tupaan? 2. Mistä muodostuu ryhmädynamiikka ja mitkä osa-alueet siihen vaikuttavat? 3. Mitä on peruskoulutuskaudella palvelevan sotilaan toimintakyky ja mitkä asiat siihen vaikuttavat? Tutkimuksessa käytettiin aineistona aiheeseen liittyvää kirjallisuutta ja tieteellisiä artikkeleita. Aineiston valinnassa vallitsevana trendinä oli alallaan tunnustettujen tutkijoiden tekemien tutkimusten käyttö. Kerätystä aineistosta määriteltiin sisällönanalyysin avulla ryhmädynamiikan ja toimintakyvyn käsitteet, sekä selvitettiin ryhmädynamiikan toimintakykyä kehittäneet metodit. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että ryhmädynamiikka kehittää monin eri tavoin alokastuvan muodostaman ryhmän yksittäisen jäsenen eri toimintakyvyn osa-alueita. Merkittävimpänä toimintakyvyn osa-alueena uudessa ryhmässä on alokkaiden sosiaalinen toimintakyky, joka mahdollistaa muiden toimintakyvyn osa-alueiden kehittymisen. Tämä johtuu siitä, että dynaamisen ryhmän perusedellytyksenä on vuorovaikutus, joka luo edellytykset alokasryhmän jäsenien haluun toimia osana ryhmää ja kehittyä ryhmässä. Toimintakyvyn kehittymiseen vaikuttaa vahvasti positiivinen ja negatiivinen ryhmäpaine, joka saattaa johtaa parempiin suorituksiin ja eheämmän minäkuvan syntymiseen. Dynaamisen, tupakavereista muodostuvan, ryhmän jäsen haluaa ryhmälleen parasta. Tällöin alokas on jo psyykkisesti kasvanut niin, että hän kykenee arvostamaan ryhmää ja asettamaan ryhmän itsensä edelle. Osana tätä alokas mahdollisesti saa virikkeen kehittää itseään, joko kehittämisen halu lähtee alokkaasta itsestään, tai sitten ryhmän muut jäsenet tukevat toisiaan. Kehittymisen lopputuloksena saattaa olla sosiaalisesti lahjakkaampi yksilö, jos kehittymisen halu on ollut sosiaalisen itsensä kehittäminen, esimerkiksi osallistumalla tiiviimmin Sotilaskodissa vierailuun ryhmäläisten kanssa. Lopputuloksena saattaa olla myös fyysisen toimintakyvyn kehittyminen, esimerkiksi yhdessä suoritetun lenkkeilyn seurauksena. Alokkaan toimintakyky kehittyy ryhmädynamiikan vaikutuksesta, jos alokas itse haluaa, ja jos hän saa tukea ryhmältään.

ISAF-operaation vaikutus Suomen Kansainvälisen Valmiusjoukon ase- ja ampumakoulutuksen kehitykseen 2009-2012

ISAF-operaatio on vuodesta 2002 käynnissä ollut, sotilasliitto NATOn johtama monikansallinen kriisinhallintaoperaatio Afganistanissa. Suomi on osallistunut operaatioon joukkoja lähettävänä osallistujavaltiona operaation alusta alkaen. Suomen Kansainvälinen Valmiusjoukko (SKVJ) on Porin Prikaatissa toimiva joukkoyksikkö. Yksikössä palvelevat varusmiehet saavat palveluksensa aikana haastaviin kansainvälisiin rauhanturva- ja kriisinhallintatehtäviin tähtäävän koulutuksen. Vuonna 2009 ISAF-operaation suomalaisosastoa vahvennettiin erillisellä vaalivahvennusosastolla, johon kuuluneen suojausjoukkueen henkilöstö koostui pääasiassa SKVJ:ssa varusmiespalveluksensa suorittaneista reserviläisistä sekä SKVJ:n sopimussotilaista. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Afganistanin ISAF-kriisinhallintaoperaation vaikutukset Suomen Kansainvälisen Valmiusjoukon ase- ja ampumakoulutukseen aikavälillä 2009-2012. Tutkimuksessa pyritään myös selvittämään millä tavoin ja kuinka tehokkaasti kriisinhallintatehtävistä saadut kokemukset jalkautuvat Suomessa toteutetun koulutuksen tasalle. Tutkimuksen lähdeaineisto koostuu aihetta käsittelevästä kirjallisuudesta, aikaisemmasta tutkimusaineistosta, operaatioalueen toiminnasta laadituista raporteista sekä haastattelujen kautta kerätystä aineistosta. Tutkimus on tutkijan keräämään lähdeaineistoon perustuva tapaustutkimus. Aineiston analysointimenetelmänä on käytetty sisällön analyysia. Merkittävimmät kehittämiskohteet ase- ja ampumakoulutukseen liittyen todettiin operaatioalueella yksittäisen taistelijan aseenkäsittelyssä, varusteiden käytössä sekä pimeätoiminnassa. Kotimaan koulutuksessa todettuihin kehittämiskohteisiin vastattiin lisäämällä kehitettävien aihealueiden koulutuksen määrällistä osuutta, ja näin ollen siirtämällä koulutuksen painopistettä operaatioalueen vaatimusten edellyttämään suuntaan. Nykyaikaisen toimintamallin mukaisesti kokemukset operaatioalueelta saadaan siirrettyä kotimaahan jopa muutaman viikon aikasyklillä. Tutkimuksen myötä tämä todettiin koulutuksen kannalta riittävän tehokkaaksi tiedonsiirroksi operaatioalueen ja kotimaan välillä

Ilmavoimien johtamisjärjestelmäalan varusmiespalveluksen rekrytoinnin näkyvyys kutsuntaikäiselle

Hakijamäärät Ilmavoimien johtamisjärjestelmäalan varusmiespalvelukseen ovat tippuneet viimeisten vuosien aikana. Tulevaisuudessa pätevien johtamisjärjestelmäalan tehtävien täyttäminen pätevillä varusmiehillä ei tule ainakaan helpottumaan, pienenevien ikäluokkien ja lukuisien muiden syiden vuoksi. Tutkimuksen rakentuminen lähti liikkeelle kirjoittajan omista kutsuntaikäisenä saaduista kokemuksista, jolloin tutkijalla ei ollut tietoa mahdollisuudesta suorittaa varusmiespalvelus johtamisjärjestelmäalalla. Päätutkimusongelmana on selvittää mistä ja miten kutsuntaikäinen saa tietoa Ilmavoimien johtamisjärjestelmäalasta. Tutkimuksen osaongelmissa on pyritty selvittämään, onko kutsuntaikäiselle saatavilla tietoa johtamisjärjestelmäalan varusmiespalveluksesta. Lisäksi tutkimuksessa on pyritty selvittämään tärkeimmät kanavat, joiden kautta kutsuntaikäiset toivoisivat löytävänsä tietoa. Tärkeimpänä aineistonkeruumenetelmänä tutkimuksessa on käytetty strukturoitua eli lomakehaastattelua. Lomakehaastattelut pidettiin 44:lle Ilmasotakoulun 2/2012 saapumiserän erikoisjoukkohaun kautta palvelukseen astuneelle aliupseerikoulun oppilaalle. Strukturoidun haastattelun lisäksi tutkimuksessa on suoritettu avoimia haastatteluita keskeisesti rekrytoinnin parissa työskenteleville Ilmasotakoulun henkilöille. Tutkimuksesta selvisi, että tärkeimpänä tiedonhakukanavana kutsuntaikäiselle toimii www.ilmavoimat.fi -internetsivut. Haastateltujen ja tutkijan mielipiteet yhtyivät siinä, että rekrytointiin sosiaalisessa mediassa tulee tulevaisuudessa panostaa. Pääongelma johtamisjärjestelmäalan rekrytoinnissa on yhtenäisen rekrytointistrategian puuttuminen Ilmavoimista.

Nurmijärven liikenneturvallisuussuunnitelma 2010

Nurmijärven liikenneturvallisuussuunnitelma on laadittu Nurmijärven kunnan ja Uudenmaan ELY-keskuksen yhteistyönä. Suunnitelmassa on selvitetty liikenneturvallisuuden nykytilaa kunnassa sekä kartoitettu liikenneturvallisuusongelmia mm. onnettomuusanalyysin ja asukaskyselyn avulla. Nykytila-analyysi on toiminut lähtökohtana liikenneturvallisuustyön tavoitteiden ja päämäärien asettamiselle. Työssä laaditut liikenneympäristön parantamistoimenpiteiden ohjelma sekä hallintokuntien liikenneturvallisuustyön toimenpiteistä kootut toimintasuunnitelmat tukevat tavoitteisiin pääsemistä. Tilastokeskuksen tietojen mukaan Nurmijärvellä tapahtui vuosina 1999-2009 yhteensä noin 2 200 poliisin tietoon tullutta liikenneonnettomuutta. Onnettomuuksista 520 johti henkilövahinkoon ja näistä 28 kuolemaan. Kuluneiden yhdentoista vuoden aikana tapahtuneiden onnettomuuksien laskennalliset kustannukset ovat olleet noin 23,0 M€/vuosi, josta kunnalle kohdistuvien kustannusten osuus on ollut noin 4,0 M€/vuosi. Kunnan kustannuksista suurin osa kohdistuu terveys- ja sosiaalitoimelle. Asukkaille suunnatun kyselyn mukaan koululaisia pidettiin turvattomimpana tienkäyttäjäryhmänä Nurmijärvellä, ja pyöräilyä ja kävelyä turvattomimpina kulkutapoina. Tärkeimmiksi kehittämistarpeiksi nousivat kevyen liikenteen yhteyksien lisääminen, liikennekäyttäytymisen parantaminen sekä valaistuksen lisääminen. Onnettomuusanalyysin, asukaskyselyn ja valtakunnallisten tavoitteiden pohjalta Nurmijärvelle laadittiin henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien vähenemätavoite ja liikenneturvallisuustyön vuositeemat: turvallinen koulumatka ja esikoulumatka (vuonna 2010), nuorten liikenneturvallisuus, erityisryhmien liikenneturvallisuus, turvallinen työmatka, kestävät ja turvalliset liikkumisen valinnat sekä turvallinen kesäliikenne. Työn aikana laadittiin toimenpideohjelma liikenneympäristön turvallisuuden parantamiseksi. Esitettyjen toimenpiteiden pääpaino on nopeasti toteutettavissa ja kustannustehokkaissa hankkeissa. Noin 60 kohdetta käsittävään ohjelmaan sisältyy mm. kävelyn ja pyöräilyn turvallisuutta parantavia hankkeita, nopeusrajoitusten tehostamistoimia sekä liittymien turvallisuutta parantavia toimenpiteitä. Ainoastaan liikenneympäristöön kohdistuvilla toimenpiteillä ei voida saavuttaa asetettua onnettomuuksien vähenemätavoitetta, joten kunnan on sitouduttava aktiiviseen liikenneturvallisuustyöhön ja asenekasvatussuunnitelman toteuttamiseen. Lisäksi liikkumisen ohjauksen, kuten maankäytön suunnittelun ja kaavoituksen keinoin voidaan vaikuttaa toimintojen ja asuinalueiden sijoitteluun, ja mahdollisesti vähentää liikkumistarvetta esimerkiksi omalla autolla. Myös edistämällä kävelyn ja pyöräilyn sekä joukkoliikenteen käyttöä voidaan vähentää yksityisautoilua ja edistää turvallista ja ekologista liikkumista. Nurmijärvellä toimii eri hallintokuntien ja yhteistyötahojen edustajista koostuva liikenneturvallisuusryhmä. Ryhmän toimintaa on tehostettu suunnitelmatyön aikana, ja se tulee jatkossa seuraamaan suunnitelman toteutumista.

Kannattavuuden arviointi ja kehittäminen elementtiliiketoiminnassa

Kirjallisuus tukee näkemystä hyvän kannattavuuden positiivisesta merkityksestä yritykselle. Näin sen merkitystä ei voida sivuuttaa menestystekijänä yrityksen kilpailukyvylle ja jatkuvuudelle. Tutkimuksen case-organisaatiossa kannattavuus on ollut heikko jo kolmella viimeisellä tilikaudella. Pitkään jatkuessaan heikko kannattavuus voi johtaa taloudellisiin ongelmiin, joten olisi löydettävä keinot kääntää tulos jälleen positiiviseksi. Tutkimuksen tavoitteina on tutkia mitä kannattavuus on, miten sitä voidaan mitata ja arvioida sekä mitä keinoja on parantaa kannattavuutta. Lisäksi tutkitaan miten soveltaa näitä teoriapohjaisia keinoja tutkimuksen case-organisaatiossa sen kannattavuuden analysoinnin sekä parantamisen kontekstissa. Tutkimuksen teoria aineisto kerätään kannattavuutta käsittelevästä kirjallisuudesta. Empiirinen tutkimus suoritetaan case-organisaation tuottamaa informaatiota hyödyntäen, kyselytutkimuksella sekä tutkijan havainnoin n.12 vuoden ajalta case-organisaation palveluksessa. Kirjallisuus esittää useamman tavan kannattavuuden parantamiseen. Kaikki esitetyt tavat eivät sellaisinaan sovellu case-organisaation kannattavuuden parantamiseen. Tutkimus esittää toiminnan luonteen ja toimintaympäristön huomioiden mahdollisia sopivia keinoja kehittää kannattavuutta.

Coercion, Perceived Care and Quality of Life Among Patients in Psychiatric Hospitals

The goals of the study were to describe patients’ perceptions of care after experiencing seclusion/restraint and their quality of life. The goal was moreover to identify methodological challenges related to studies from the perspective of coerced patients. The study was conducted in three phases between September 2008 and April 2012. In the first phase, the instrument Secluded/ Restrained Patients’ Perception of their Treatment (SR-PPT) was developed and validated in Japan in cooperation with a Finnish research group (n = 56). Additional data were collected over one year from secluded/restrained patients using the instrument (n = 90). In the second phase, data were collected during the discharge process (n = 264). In the third phase, data were collected from electronic databases. Methodological and ethical issues were reviewed (n = 32) using systematic review method. Patients perceived that co-operation with the staff was poor; patients’ opinions were not taken into account, treatment targets collated and treatment methods were seen in different ways. Patients also felt that their concerns were not well enough understood. However, patients received getting nurses’ time. In particular, seclusion/restraint was considered unnecessary. The patients felt that they benefited from the isolation in treating their problems more than they needed it, even if the benefit was seen to be minor. Patients treated on forensic wards rated their treatment and care significantly lower than in general units. During hospitalization secluded/restrained patients evaluated their quality of life, however, better than did non-secluded/restrained patients. However, no conclusion is drawn to the effect that the better quality of life assessment is attributable to the seclusion/restraint because patients’ treatment period after the isolation was long and because of many other factors, as rehabilitation, medication, diagnostic differences, and adaptation. According to the systematic mixed studies review variation between study designs was found to be a methodological challenge. This makes comparison of the results more difficult. A research ethical weakness is conceded as regards descriptions of the ethical review process (44 %) and informed consent (32 %). It can be concluded that patients in psychiatric hospital care and having a voice as an equal expert require special attention to clinical nursing, decision-making and service planning. Patients and their family members will be consulted in plans of preventive and alternative methods for seclusion and restraint. The study supports the theory that in ethical decision-making situations account should be taken of medical indications, in addition to the patients’ preferences, the effect of treatment on quality of life, and this depends on other factors. The connection between treatment decisions and a patient’s quality of life should be evaluated more structurally in practice. Changing treatment culture towards patients’ involvement will support daily life in nursing and service planning taking into account improvements in patients’ quality of life.

Kansainväliset tutkijatunnisteet

Esitys OKM:n Tutkijan identifiointi -seminaarissa 25.2.2014

Sijoituskiinteistöjen arvostaminen suomalaisten pörssiyritysten IFRS-konsernitilinpäätöksissä : IFRS 13 -standardin voimaantulon vaikutus tilinpäätösraportointiin

Yritysten ja sijoitustoiminnan kansainvälistyminen ovat luoneet tarpeen vertailla eri maissakin toimivien yritysten tilinpäätöksiä keskenään. IFRS-standardit täyttävät tämän tarpeen määrittämällä viitekehyksen tilinpäätösten yhdenmukaiseen ja vertailukelpoiseen laatimiseen. IFRS-tilinpäätöksen ensisijaisena tehtävänä on esittää yrityksen taloudellinen asema ja vasta toissijaisena tehtävänä on tuloksen kuvaaminen. Siten IFRS-tilinpäätökset suosivat omaisuus- ja velkaerien määrittämistä tilinpäätöspäivän mukaiseen käypään arvoon. Realisoitumattomat käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmaan joko tilikauden voitoksi tai tappioksi. Erityisesti sijoituskiinteistöjen käyvän arvon muutokset voivat vaikuttaa merkittävästi tilikauden tulokseen. Sijoituskiinteistöjen esittämistä IFRS-tilinpäätöksessä sääntelee sijoituskiinteistöjä koskeva IAS 40 -standardi ja vuoden 2013 tilinpäätöksiin voimaantuleva käyvän arvon laskentaa koskeva IFRS 13 -standardi. Sijoituskiinteistöt voidaan arvostaa taseessa joko hankintamenomallin mukaisesti tai käypään arvoon. Sijoituskiinteistöjen käypä arvo tulee kuitenkin esittää liitetiedoissa vaikka sovellettaisiin hankintamenoon perustuvaa mallia. Tässä tutkimuksessa tutkitaan sijoituskiinteistöjen esittämistä IAS 40 -standardin vaatimalla tavalla ja IFRS 13 -standardin vaikutuksia tilinpäätösraportointiin. Tutkimuksen teoriaosuudessa tutkitaan sijoituskiinteistöjen tilinpäätösraportointia ja arvostamista säänteleviä standardeja. Lisäksi tutkitaan kiinteistöjen arvostusmenetelmiä ja käyvän arvon laskennan kohtaamaa kritiikkiä. Tutkimuksessa käytetään empiirisenä aineistona suomalaisten pörssiyritysten vuoden 2012 konsernitilinpäätöksiä. Tutkimus on laadullinen ja tarkoituksena on kuvailla kokonaisvaltaisesti sijoituskiinteistöjen arvostamista sekä tilinpäätösraportointia. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että kiinteistösijoitusalan yhtiöt noudattavat standardien vaatimuksia muiden toimialojen yhtiöitä paremmin. IFRS 13 - standardi tulee lisäämään käyvän arvon tilinpäätösraportointia esimerkiksi vaatimalla käypien arvojen hierarkiatasojen esittämistä. Suomalaiset pörssiyhtiöt suosivat sijoituskiinteistöjen arvostuksessa tuottoarvomenetelmää. Tutkijan mielestä on tulkinnanvaraista, mille hierarkiatasolle kassavirtalaskennalla arvostetut sijoituskiinteistöt luokitellaan. IFRS 13 -standardin myötä yritysjohto joutuu tarkoin harkitsemaan, mitä liitetietoja tilinpäätöksessä tulee esittää, jotta siitä saa riittävän kuvan sijoituskiinteistöjen arvostukseen vaikuttavista tekijöistä.

Kouluttajan asiantuntijuus : fenomenografinen tutkimus huoltolinjan kadettien käsityksistä

Yhteiskunnallisten muutoksien seurauksena käsityksemme asiantuntijuudesta ovat murroksessa. Myös puolustusvoimat valtiollisena organisaationa on suuren kulttuurinmuutosprosessin keskellä. Organisaatiokulttuurit ovat siirtymässä kohti asiantuntijakulttuuria-oppivaa organisaatiota. Asiantuntijuutta on tutkittu paljon, mutta koulutuskulttuurin muutosprosessi antaa perusteen tutkia sitä edelleen. Lisäksi aikaisemmat tutkimukset ovat pääosin kohdistuneet pääosin jo virassa olevaan kantahenkilökuntaan. Tässä tutkimuksessa asiantuntijuutta lähestytään kadettien käsityksillään sille antamien merkitysten kautta. Tutkimuksen tavoitteena oli ymmärtää kadettien käsityksiä perusyksikössä toimivan sotilaskouluttajan asiantuntijuudesta. Asiantuntijuutta lähestyttiin muodostetun teoreettisen viitekehyksen avulla, jossa asiantuntijaksi kehittyminen pelkistetään tapahtuvan ammatillisen taitotiedon, persoonallisten ominaisuuksien ja toimintaympäristön vuorovaikutuksessa. Työn tutkimuskysymykseksi muodostui: “Minkälaisia käsityksiä kadeteilla on kouluttajan asiantuntijuudesta ja sen kehittymisestä sekä toimintaympäristön vaikutuksesta siihen?” Asiantuntijuus, sen kehittäminen edellytyksineen ja toimintaympäristön merkitys muodostivat tutkittavat pääteemat, mutta niiden sisälle mahtui pienempiä alateemoja. Tutkimuksen tekemisen taustalla vaikutti konstruktivistinen paradigma eli tutkimuskohdetta lähestyttiin tulkinnallisesti praktisen tiedonintressin ohjaamana. Tutkimusmenetelmäksi valitsin fenomenografian. Tutkimuksen kohdejoukoksi valittiin tutkijan oman aselajin mukaisesti 90. kadettikurssin huoltolinja kokonaisuudessaan. Tutkimushenkilöitä oli 17 ja heiltä kerättiin empiiristä aineistoa avoimella tekstikyselylomakkeella sekä sen perusteella tarkennetulla teemahaastattelulla. Tutkimustulokset esitettiin jäsennettyinä ja ryhmitettyinä fenomenografisiin merkityskategorioihin, jotka edustivat kadettien käsityksiä sotilaskouluttajan asiantuntijuudesta, sen kehittämisestä, noviisikouluttajien toiminnasta, kouluttajan persoonallisten ominaisuuksien merkityksestä sekä toimintaympäristön merkityksestä. Johtopäätöksien perusteella voidaan todeta, että kadetit ymmärsivät asiantuntijuuden pääosin tiedollisena hallintana ja sotilaskouluttajan asiantuntijuudessa korostui oman aselajinsa mukaisen tiedon hallinnan lisäksi sen välittäminen eteenpäin koulutettaville eli opetusmenetelmällinen osaaminen. Myös jatkuva itsensä kehittäminen ja halu siihen nähtiin tärkeinä. Persoonallisten ominaisuuksien yhteydessä käsitykset jakautuivat selvästi kahtia: toisten mielestä kaikista saattoi tulla asiantuntijoita kun toiset taas olivat vahvasti sitä mieltä, että kaikista ei voi tulla asiantuntijoita koska joiltakin ihmisiltä puuttuvat asiantuntijalta edellytettäviä persoonallisia ominaisuuksia ja valmiuksia. Erityisesti psyykkiset ja sosiaaliset tekijät saivat runsaasti mainintoja. Myös kouluttajan kasvatuksellinen rooli sai yllättävän paljon mainintoja. Kadettien näkemyksen mukaan oppiminen on elinikäistä, mutta suurin osa kehittymisestä tapahtuu ensimmäisten työvuosien aikana, milloin korostuu hyvä työhön perehdytys ja perusyksiköiden kehittäminen oppivien organisaatioiden suuntaan. Yhteenvetona voidaan todeta kadettien käsitysten asiantuntijuudesta olevan varsin moderneja ja sotilaskouluttajat ymmärrettiin oman alansa asiantuntijoina, ei rutiinisuorittajina.

Sodan oikeutuksesta : varusmiesjohtajien ajatuksia sodasta ja sen moraalisesta oikeutuksesta

Oikeutetun sodan teorialla pyritään määrittelemään, mitkä ovat oikeudenmukaisen sodan perusteet ja milloin sota on oikeutettu. Sodan oikeutuksesta on käytetty pääsääntöisesti kahta eri nimitystä, jotka ovat oikeudenmukainen sota ja oikeutettu sota. Oikeudenmukainen sota viittaa valtioiden väliseen, tai Yhdistyneiden kansakuntien vahvistamaan kansainvälisten lakien mukaiseen oikeuteen käydä sotaa. Oikeudenmukainen sota saa perustansa kansainväliseltä oikeudelta, joka määrittelee oikeudenmukaisen sodan ehdot. Oikeudenmukainen sota perustuu valtioiden, Yhdistyneiden Kansakuntien ja sotilasliittojen välisiin lakeihin ja sopimuksiin. Termi oikeutettu sota viittaa sodan moraaliseen oikeutukseen. Oikeutetulla sodalla tarkoitetaan sellaisia sodan käymisen eettisiä ehtoja, joiden vallitessa on oikeus tarttua aseisiin. Tässä tutkimuksessa käsitellään Hämeen Ratsujääkäripataljoonan varusmiesjohtajien ajatuksia sodasta ja sodan oikeudesta. Tutkimus on toteutettu laadullisena fenomenografisena tutkimuksena, jonka tarkoituksena on tutkia varusmiesten eettisiä näkökulmia sodan oikeutuksesta. Tutkimuksessa kartoitetaan varusmiesten mielipiteitä niissä tilanteissa, joissa he kokevat sodan oikeutetuksi. Tutkimuksella pyritään selvittämään kohtaavatko Puolustusvoimien ja varusmiesten eettiset näkökannat sodan oikeutuksesta, vai onko näkökannoissa ristiriitaisuuksia. Tutkimukseen osallistui yhteensä 17 varusmiestä. Tutkimuksen pääkysymys on: Missä tilanteissa varusmiesjohtajat kokevat sodan oikeutetuksi? Tutkimuksen pääkysymystä tukeva alakysymys on: Onko varusmiespalvelus muokannut varusmiesjohtajien eettisiä arvoja sodan kysymyksen osalta? Tulokset ja johtopäätökset. Puolustussota koetaan ainoana sodan muotona, joka on hyväksytty. Sodan oikeuttamiseen tarvitaan, sekä moraalinen perustelu, että sopimuksellinen hyväksyntä. Oikeutetun sodan kriteerit voidaan varusmiesjohtajien vastausten, Sotilaan käsikirjan ja kirkkoisä Augustinuksen oikeutetun sodan teorian perusteella määritellä viiteen tekijään, jotka ovat: 1. Sotaan tulee olla aina oikeutettu syy. 2. Sodan tulee olla viimeinen keino. 3. Sotaa tulee käydä laillisen esivallan johdolla. 4. Sodankäynnin päämääränä on rauhan palauttaminen ja vääryyden estäminen. 5. Sodassa tulee välttää tarpeetonta hävitystä ja kärsimystä.

Indikaattorin vaikutus tuloksellisuusrahoitukseen : TKI-toiminnan vaikuttavuuden mittaamisen haasteita ammattikorkeakouluissa

Ammattikorkeakoulujen tuloksellisuuden mittaamisen ja toimivan mallin kehittämiseen tuloksellisuuden vertailuun ammattikorkeakoulujen välillä on tehty paljon työtä erityisesti ammattikorkeakoulujen yhteisissä kehittämishankkeissa, opetus- ja kulttuuriministeriössä sekä ammattikorkeakouluissa. Tuloksellisuuden mittaaminen liittyy myös ammattikorkeakoulujen toimintaympäristöjen menestykseen, koska tulos vaikuttaa ammattikorkeakoulun kokonaisrahoitukseen ja sitä myötä opetuksen ja tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI-toiminta) mahdollisuuksiin. TKI-toiminta muodostaa 15 % ammattikorkeakoulujen kokonaisrahoituksesta. Tämän laadullisen tapaustutkimuksen kohteena on tuloksellisuusmittari, joka kuvaa hakemuspohjaisen, ulkopuolisen rahoituksen volyymia ammattikorkeakoulun TKItoiminnassa ja jonka osuus ammattikorkeakoulun kokonaisrahoituksesta on 8 %. Työssä tutkittiin hakemuspohjaisen rahoituksen taustalla vaikuttavia tekijöitä tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden mittaamisen haasteina. Hakemuspohjaisen rahoituksen kokonaisuus koostuu eri rahoittajien erilaisille kohteille ja eripituisille toteutuksille ajoittuvista hankkeista ja projekteista. Tutkimuksen aineistona olivat aiheesta tehdyt tutkimukset, raportit, selvitykset ja asiantuntijoiden kannanotot sekä tutkijan havainnot TKI-toiminnan työtehtävissä vuosina 1997 – 2012. Tutkimusmenetelmänä oli aineistolähtöinen tutkimus ja tutkimuksen tuloksena esitettiin 84 tuloksellisuusmittarin taustalla vaikuttavaa tekijää. Ensimmäisenä johtopäätöksenä tuloksellisuusmittarin taustatekijöiden analyysistä esitettiin, että taustatekijöiden vaikutus vaihtelee ammattikorkeakouluittain ja taustatekijät vaikuttavat tuloksellisuusrahoituksen indikaattoriin. Toisena johtopäätöksenä esitettiin, että ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnan tuloksellisuuden vertailuun on mahdollista tuoda alueellista näkökulmaa.

Varusmiesten palvelusmotivaatio aluspalveluksessa

Tämän tutkimuksen luonne on selittävä ja kuvaileva. Tutkimuksen päämääränä on selvittää aluspalveluksessa olevien varusmiesten palvelusmotivaation taso sekä määrittää siihen vaikuttavia tekijöitä. Päämenetelmänä käytetään kvantitatiivista survey-tutkimusta. Tutkimusongelma on: Millainen on varusmiesten palvelusmotivaatio aluspalveluksessa? Vastauksia etsittiin kyselytutkimuksen avulla, joka toteutettiin Saaristomeren Meripuolustusalueella taistelualuksilla palveleville varusmiehille. Kyselyyn osallistui 105 varusmiestä saapumiserästä I/08. Kyselyssä kartoitettiin varusmiesten palvelusmotivaation tasoa sekä tutkittiin miten eri tekijät vaikuttavat motivaatioon. Motivaatioon vaikuttavat tekijät oli määritetty motivaatioteorioiden, aiempien tutkimusten sekä tutkijan omien kokemusten kautta. Vaikuttavat tekijät jakautuivat seitsemään osa-alueeseen, jotka olivat halukkuus, koulutus, meripalvelus, henki ja ilmapiiri, liikunta, vapaa-aika sekä etuudet. Kyselytutkimuksen tulosten perusteella aluspalveluksessa olevien varusmiesten palvelusmotivaatio on hyvä. Asteikolla 1-5 palvelusmotivaation lukuarvoksi saatiin 3.69. Tärkeimmät motivaatioon vaikuttavat tekijät olivat saatu koulutus sekä aluksen henki ja ilmapiiri. Koulutuksen osalta korostui oman erikoisalan koulutuksen merkitys sekä teoriakoulutuksen ja käytännön harjoittelun suhde. Ilmapiirin osalta tärkeimmiksi koettiin joukkoon kuulumisen tunne sekä henkilösuhteet, joissa tärkeimpänä henkilökunnan ja varusmiesten välinen henki. Liikuntakoulutuksella ja vapaa-ajan viettomahdollisuuksilla oli rantaviikoilla huomattava merkitys palvelusmotivaatioon, mutta meriviikoilla vain vähäinen.