928 resultados para Teoria formal e substancial do conflito de interesses
Resumo:
Tutkielmassa esitellään ja arvioidaan John Searlen teoriaa tietoisuudesta. Tietoisuus (consciousness) on Searlen mukaan tärkein mielenfilosofinen käsite. Searle ei määrittele käsitettä tarkasti, vaan tyytyy esittämään sitä kuvaavia esimerkkejä ja analogioita. Tietoisuuden keskeisimmiksi ominaisuuksiksi Searlen teoriassa näyttävät muodostuvan intentionaalisuus (intentionality), subjektiivisuus (subjectivity) ja kausaalinen vaikutus käyttäytymiseen (mental causation). Näihin ominaisuuksiin liittyvät myös Searlen painavimmat tietoisuudesta esittämät argumentit. Argumenttien analysointi on tutkielman tärkein tavoite. Searlen yhteysperiaatteen (Connection Principle) mukaan intentionaalisia tiloja voi olla vain olennolla, jolla voi olla tietoisia intentionaalisia tiloja, ja jokainen alitajuinen intentionaalinen tila on ainakin potentiaalisesti tietoinen. Toisin sanoen intentionaalisuuden ja tietoisuuden välillä vallitsee välttämätön yhteys seuraavasti: on loogisesti välttämätöntä, että jokainen intentionaalinen tila voi ainakin periaattessa päästä tietoisuuteen.Tutkielmassa kuitenkin osoitetaan, että yhteysperiaateeseen on syytä suhtautua epäillen. Searlen yhteysperiaatteen puolesta esittämä argumentti näyttää nimittäin sisältävän dilemman. Jos erottelu intrinsiseen ja näennäiseen intentionaalisuuteen tulkitaan Searlen tavoin, syyllistytään sen olettamiseen, mikä pitäisi todistaa; jos taas erottelu tulkitaan toisin kuin Searle, argumentti ei tue yhteysperiaatetta. Searlen mukaan mentaaliset tilat ovat aina jonkun mentaalisia tiloja. Tästä väitteestä Searle pyrkii johtamaan toisen, paljon radikaalimman väitteen: mielen ilmiöt kuuluvat omaan ontologiseen kategoriaansa, subjektiivisten mentaalisten tilojen kategoriaan. Searlen käsitystä tukee Thomas Nagelin esittämä, hyvin samansisältöinen argumentti. Yksimielisyys ei kuitenkaan ole erehtymättömyyden tae, sillä Paul Churchlandin kritiikki näyttää pahasti horjuttavan Searlen subjektiivisuusargumentin uskottavuutta. Churchland väittää Searlen syyllistyvän intensionaaliseen virhepäätelmään. Yksittäisen henkilön episteemisen pääsyn rajoittuneisuudesta ei Churchlandin mukaan voida tehdä mitään ontologisia johtopäätöksiä, koska tiedetyksi tuleminen ei ole objektin aito ominaisuus. Vastaväite näyttää olevan kohtalokas Searlen subjektiivisuusargumentille. Subjektiivisuuden ongelma näyttää olevan perustava metafyysinen vedenjakaja, joka jakaa mielenfilosofiset teoriat toisaalta materialistisiin, toisaalta dualistisiin. Searle uskoo, että mieli-ruumis -ongelma (mind-body problem) on ratkaistavissa ilman, että tarvitsee valita kumpaakaan. Ratkaisu sisältyy kahteen Searlen näennäisesti yhteensopimattomaan teesiin. Ensimmäisen teesin mukaan mentaaliset tilat ovat todellisia ilmiöitä, eikä niitä voida redusoida mihinkään muuhun tai eliminoida määrittelemällä ne uudestaan. Toisen teesin mukaan aivojen operaatiot aiheuttavat mentaaliset tilat ja mentaaliset tilat ovat aivojen piirteitä. Teeseistä jälkimmäinen osoittautuu ongelmalliseksi syistä, jotka Jaegwon Kim on esittänyt. Jos mentaaliset tilat olisivat aivojen ominaisuuksia, ei mielen ja aivojen välinen suhde voisi olla kausaalinen, koska kausaatiossa (causation) on aina kyse kahden erillisen entiteetin tai tapahtuman välisestä relaatiosta, jossa suhteen osapuolien välillä on oltava ajallista etäisyyttä. Toiseksi Searlen vertaus tietoisuuden ja aivojen suhteesta kappaleen kiinteyden ja sen mikrorakenteen suhteeseen epäonnistuu, koska tietoisuus ja kiinteys kuuluvat Searlen teoriassa eri ontologisiin kategorioihin, eikä niitä siten voi ongelmattomasti rinnastaa. Searlen analogia kiinteyteen murtuu myös siksi, että kappaleen mikrorakenne ei yksinkertaisesti aiheuta sen kiinteyttä. Tietoisuus ei siis voi olla samanaikaisesti aivojen ominaisuus ja aivojen kausaalisen toiminnan seuraus. Tutkielmassa päädytään puolustamaan kantaa, että Searlen argumentit eivät ole vakuuttavia ja että Searle ei ole onnistunut eksplikoimaan teoriaa, joka välttäisi dualismiin ja materialismiin liittyvät tunnetut ongelmat. Kysymys mikä on mielen suhde ruumiiseen, jää siten avoimeksi. Avainsanat: intentionaalisuus, mentaalinen, mieli-ruumis -ongelma, Searle, subjektiivisuus, tietoisuus
Resumo:
In this research we modelled computer network devices to ensure their communication behaviours meet various network standards. By modelling devices as finite-state machines and examining their properties in a range of configurations, we discovered a flaw in a common network protocol and produced a technique to improve organisations' network security against data theft.
Resumo:
This thesis evaluates the security of Supervisory Control and Data Acquisition (SCADA) systems, which are one of the key foundations of many critical infrastructures. Specifically, it examines one of the standardised SCADA protocols called the Distributed Network Protocol Version 3, which attempts to provide a security mechanism to ensure that messages transmitted between devices, are adequately secured from rogue applications. To achieve this, the thesis applies formal methods from theoretical computer science to formally analyse the correctness of the protocol.
Resumo:
A formal total synthesis of (-)-didemniserinolipid B from L-(+)-tartaric acid is presented. Key features of the synthesis include construction of the bicyclic acetal core from bisdimethyl amide of tartaric acid and further elaboration by cross metathesis.
Resumo:
We present a case study of formal verification of full-wave rectifier for analog and mixed signal designs. We have used the Checkmate tool from CMU [1], which is a public domain formal verification tool for hybrid systems. Due to the restriction imposed by Checkmate it necessitates to make the changes in the Checkmate implementation to implement the complex and non-linear system. Full-wave rectifier has been implemented by using the Checkmate custom blocks and the Simulink blocks from MATLAB from Math works. After establishing the required changes in the Checkmate implementation we are able to efficiently verify, the safety properties of the full-wave rectifier.
Resumo:
According to certain arguments, computation is observer-relative either in the sense that many physical systems implement many computations (Hilary Putnam), or in the sense that almost all physical systems implement all computations (John Searle). If sound, these arguments have a potentially devastating consequence for the computational theory of mind: if arbitrary physical systems can be seen to implement arbitrary computations, the notion of computation seems to lose all explanatory power as far as brains and minds are concerned. David Chalmers and B. Jack Copeland have attempted to counter these relativist arguments by placing certain constraints on the definition of implementation. In this thesis, I examine their proposals and find both wanting in some respects. During the course of this examination, I give a formal definition of the class of combinatorial-state automata , upon which Chalmers s account of implementation is based. I show that this definition implies two theorems (one an observation due to Curtis Brown) concerning the computational power of combinatorial-state automata, theorems which speak against founding the theory of implementation upon this formalism. Toward the end of the thesis, I sketch a definition of the implementation of Turing machines in dynamical systems, and offer this as an alternative to Chalmers s and Copeland s accounts of implementation. I demonstrate that the definition does not imply Searle s claim for the universal implementation of computations. However, the definition may support claims that are weaker than Searle s, yet still troubling to the computationalist. There remains a kernel of relativity in implementation at any rate, since the interpretation of physical systems seems itself to be an observer-relative matter, to some degree at least. This observation helps clarify the role the notion of computation can play in cognitive science. Specifically, I will argue that the notion should be conceived as an instrumental rather than as a fundamental or foundational one.
Resumo:
Enantioselective formal total syntheses of the marine trisnorsesquiterpenes clavukerin A and isoclavukerin A, starting from (R)-limonene employing an RCM reaction as the key step, are described.
Resumo:
A short but uneventful formal synthesis of perhydrogephyrotoxin 3 from readily available tricyclo[5.2.1.0(2,6)]decane derivative 8 via the intermediacy of the cis-hydroindanone 13 is reported. This work constitutes further demonstration of the carbocycle-heterocycle equivalency theme in the synthesis of alkaloids.
Resumo:
The enantiodivergent formal syntheses of both enantiomers of aspercyclide C is accomplished. Starting from L-(+)-tartaric acid, the key protected allylic alcohol, (3R,4R)-4-(methoxy-methoxy) non-1-en-3-ol is prepared, and is then elaborated into both enantiomers of 3-(4-methoxybenzyl)oxy]non-1-en-4-ol via Mitsunobu inversion. Esterification with a known biaryl acid, followed by ring-closing metathesis and deprotection completes the syntheses.
Resumo:
A conformationally locked fluoropentol undergoes an interesting transformation to (trans,anti,trans,anti,trans)-perhydro-2,3,4a,6,7,8a-naphthalenehexol essentially under conditions of base-induced transesterification. The proposed rationale for the observed metamorphosis involves a nucleophilic displacement of fluoride, and subsequent stereo- and regioselective anti-Furst-Plattner-type ring-opening of the epoxide thus formed.
Resumo:
The formal total synthesis of (+)-didemniserinolipid B, a marine tunicate possessing a 6,8-dioxabicyclo3.2.1]octane framework, was accomplished starting from L-(+)-tartaric acid. The key transformations in the synthesis include the elaboration of a gamma-hydroxy-amide readily obtained by desymmetrization of tartaric acid bis-amide via the controlled addition of a Grignard reagent followed by stereoselective reduction of the resulting ketone. (C) 2010 Elsevier Ltd. All rights reserved.
Resumo:
A general and simple methodology for spirocyclopentannulation of cyclic ketones (or 4,4-disubstituted cyclopentenones from acyclic ketones) and its application in the synthesis of the spirodienone 7 via a prochiral precursor constituting a formal total synthesis of (+/-)-acorone (6), are described.
Resumo:
ChemInform is a weekly Abstracting Service, delivering concise information at a glance that was extracted from about 100 leading journals. To access a ChemInform Abstract of an article which was published elsewhere, please select a “Full Text” option. The original article is trackable via the “References” option.