Nuori Suomi : Kirjallistaiteellinen joulualbumi

Nuoren Suomen ryhmä eli nuorsuomalaiset oli 1800-luvulla Suomen politiikkaan ja kulttuurielämään syntynyt radikaali liike, joka ajoi voimakkaasti yhteiskunnallisia uudistuksia ja edusti kulttuurielämän uusia virtauksia. Nuoren Suomen ryhmän keskeisin foorumi oli vuonna 1889 perustettu Päivälehti, jonka joulukirjana vuodesta 1891 vuoteen 1903 ilmestynyt kirjallistaiteellinen albumi oli nimeltään Nuori Suomi. Päivälehden lakkauttamisen jälkeen Nuori Suomi joulualbumi jatkoi ilmestymistään Santeri Ivalon toimittamana 1904 - 1923, siirtyi Suomen Kirjailijaliitolle vuonna 1924 ja lopulta Eljas Erkolle vuonna 1930. Albumi ilmestyi vuoteen 1940 saakka kerran vuodessa. Sen 50 vuosikerrassa on yhteensä yli 1000 artikkelia tai kaunokirjallista teosta, sekä saman verran kuvia aikakauden merkittävimpien kuvataiteilijoiden töistä.

[Hän kulkevi kuin yli kukkien]

Soitinnus: lauluääni (tenori), piano.

Application of Sulfentrazone in Stages of Germination of IAC 90 Cassava Cuttings in Clay Soils and Sandy

Weeds interfere dramatically in the productive potential of cassava; however, information regarding herbicides that are selective to crops is still scarce. Thus, the aim in this study was to assess the initial growth of IAC 90 cassava plants after the application of sulfentrazone at different stages of germination of cassava in clayey and sandy soils. Three experiments were simultaneously deployed: the first experiment consisted in the application of sulfentrazone in the non-germinated stage of cassava cuttings; the second one in the stage of germinated cassavas cuttings (0.9 cm shoots); and the third one in applications in the stage of cassava cuttings with buds emerging (6.5 cm shoots and emerging from the soil). For each experiment the experimental design in randomized blocks was used in the 2 x 5 factorial arrangement with four replications. The factors were composed of two soils (sandy and clayey) and five doses of sulfentrazone (0, 250, 500, 750 and 1,000 g ha-1). It was found that depending on the herbicide dose, development stage of the buds of cassava cuttings and the type of soil, damage can occur in the initial development of the IAC 90 cassava plants. The greatest potential of sulfentrazone selectivity has occurred in applications in the non-germinated cassava cuttings stage and in doses lower than 500 g ha-1 in the clayey soil.

Itä-Suomen solmupysäkit : Joukkoliikenteen pysäkkisolmut Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakunnissa

Joukkoliikenteen toimivuuden ja palvelutason kannalta hyvällä pysäkki-infrastruktuurilla on merkittävä vaikutus. Itä-Suomen kolmen maakunnan alueella on noin 12 000 linja-autopysäkkiä, yli 30 rautatieseisaketta ja neljä lentoasemaa. Näistä pieni osa on tässä selvityksessä inventoitu alueen solmupysäkkeinä. Solmupysäkeillä on suuri merkitys paikallisen, alueellisen ja valtakunnallisen kulkumuotoriippumattoman joukkoliikenneverkoston kannalta. Solmupysäkit sijaitsevat keskeisillä paikoilla ja suurimman lähietäisyydellä on tiheää asutusta. Keskeisten solmupysäkkien valinnan jälkeen seuraava kehitysaskel tulisi ottaa solmupysäkkistatuksen viemisenä käytäntöön, pysäkeille ja asiakasinformaatioon. Valitut pysäkit toimivat vaihtopaikkoina, liityntäpysäkkeinä, taajamasolmuina ja matkakeskuksina. Parannustoimenpiteitä tulisi ohjata niin tieympäri stön,pysäkkivarustuksen, opastuksen, pysäkkikohtaisen informaation ja nettipohjaisen tiedon kehittämiseen. Itä-Suomen solmupysäkit työssä valittiin Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan alueelta 125 solmupysäkkiä, jotka ovat monien eri tahojen kehittämis- ja ylläpitovastuulla. Yksittäisistä kehittämiskohteista suurin ovat kuntataajamissa sijaitsevien pysäkkisolmut. Joukkoliikenteen informaatio on taajamasolmujen osalta puutteellista. Pysäkin tarkka paikantaminen hankalaa ja usein myös fyysiset opasteet ovat puutteellisia. Aikatauluja ja tärkeimpien matkakohteiden vuorotarjontaa on vaikeaa selvittää. Lyhyen suunnitelmaraportin lisäksi selvityksen toteuttanut Sito on tuottanut Pohjois-Savon ELY-keskukselle pysäkkeihin liittyvän inventointiaineiston. Paikkatietoaineisto on saatavilla sekä ArcGis että Google-yhteensopivana. Google yhteensopiva aineisto mahdollistaa pysäkkien paikantamisen Google Streetview palvelun avulla.

Krimin sota, Venäjä ja suomalaiset. Siviilit rannikoiden puolustajina ja sen vaikutus sotatoimiin sekä Venäjän suomensuhteisiin

Väitöskirjassa kuvataan aiempaa tutkimusta kattavammin autonomisen Suomen siviiliväestön osallistumista vuosien 1854–1855 sotaan, heidän rakentamaansa meripuolustusjärjestelmää ja vihollisen merenherruuden kiistämistä sekä näiden vaikutusta taisteluiden kulkuun. Siviileiden osallistuminen Suomen sotaan nähdään myös olleen aiemman tutkimuksen osoittamaa merkittävämpi vaikutus Porvoon valtiopäivien kokoon kutsumiselle. Se oli siten eräänlainen verrokkitapahtuma nyt tutkittavalle ajalle. Krimin sodassa siviilihallinto ja lähes spontaanisti toimiva rannikoiden siviiliväestö tuottivat viholliselle henkilö- ja materiaalitappioita sekä hidastivat merkittävästi sen liikkeitä. He kiistivät lännestä iskevän vihollisen meren herruuden etenkin saarronmurtaja-aluksillaan ja suojasivat tehokkaasti merikaupankäyntiin sidottuja investointeja. Suomi vastasi suurelta osin venäläisten ja suomalaisten joukkojen yhteisen vihollisen torjumisen vaatimista hankinnoista, joukkoja ylläpitävästä huollosta sekä sotilaallisen liikkuvuuden vaatimista kuluista ja joutui siksi taloudessaan lähes suoritustilaan. Liitteissä olevilla Suomen rannikot kattavilla karttakuvilla esitetään siviilien luoma oma meripuolustusjärjestelmä. Keisarit kiittivät rannikoiden väestöä laajasta ja merkittävästä osallistumisesta sekä vaikutuksesta sotatoimien kulkuun. Tässä väitöskirjassa todetaan, että näin ansaittu Venäjän turvallisuuspoliittinen luottamus on aiempien tutkimusten osoittamia syitä voimakkaammin vaikuttanut Suomen autonomian voimistumiseen aina vuoteen 1878 asti. Se oli saavutettu Krimin sodassa ja varautumalla edelleen samalla tavalla torjumaan yhteinen vihollinen emämaan luoteisrajan turvaamiseksi. Hypoteesia siviilihallinnon mittavasta satsauksesta sotatoimiin ja Venäjän turvallisuuspoliittisen luottamuksen saavuttamista testataan keräämällä sotatoimien kuvauksia satamakaupunkien historioista, KA:n ja Venäjän laivaston arkistojen sotilasasiakirjoista, Englannin laivaston asiakirjoista sekä tutkimuskirjallisuudesta. Venäjän turvallisuuspoliittista luottamusta suomalaisiin kuvataan keisarin Venäjän kaikkinaisilla kiitoksilla ja luottamusta osoittavilla teoilla. Suomen suhteet Venäjän keisariin nähdään lojaaleina ja pragmaattisina verrattaessa niitä Balttian ja etenkin Puolan venäjänsuhteisiin. Erillisellä koko autonomian ajan kattavalla aikatapahtumagrafiikalla ja sitä kuvailevalla tekstillä esitetään Venäjän ja sen luoteisen reuna-alueen suhteisiin vaikuttaneita tekijöitä ja etenkin Krimin sodan jälkeen tapahtunutta autonomian voimistumista. Siinä Venäjän ulkoiset uhat, sisäpolitiikka sekä turvallisuuspoliittinen luottamus suomalaisiin ovat keskeisiä tekijöitä. Suomi sai Krimin sodan jälkeen Venäjän turvallisuuspoliittisesti luotettavana luoteisena alueena löysät ohjakset voimistaa kansallisvaltiotaan. Sen myötä Suomi pystyisi vieläkin tehokkaammin torjumaan Venäjää uhanneet lännen iskut. Suomi sai siksi Krimin sotaa seuranneena ajanjaksona 1870-luvun lopulle tultaessa kasvaa vahvaksi kansallisvaltioksi. Neuvostoliiton ja Suomen yhteistyö, ystävyys ja avunantosopimus (yya-sopimus) näyttää saaneen nyt tutkittavana olevasta ajasta virikkeitä. Krimin sodan vauhdittaman kehityksen nähdään vuoden 1878 jälkeen jatkuvan niin dynaamisena, että sen luomalla jatkavuuden voimalla oli omalta osaltaan merkitystä taistelussa autonomisen Suomen venäläistämistä vastaan.

Kaakkois-Suomen alueellinen maaseudun kehittämissuunnitelma 2014–2020 : Mahdollisuuksien maaseutu – Kaakkois-Suomi

Kaakkois-Suomen maaseudun kehittämisstrategian 2014–2020 vision mukaan vuonna 2020 Kaakkois-Suomi tuottaa puhtaita ja alkuperältään tunnettuja elintarvikkeita sekä toimii elintarvikkeiden porttina itään. Suotuisan toimintaympäristön vuoksi maaseudulle kehittyy monipuolista ja kilpailukykyistä matkailu- ja muuta yrittäjyyttä. Alueella hyödynnetään laajasti uusiutuvia energiavaroja kestävän kehityksen mukaisesti. Kaakkois-Suomen vahvuutena ovat puhdas luonto ja luonnonvarat, jotka ovat tärkeitä niin maataloudelle kuin matkailulle. Tilakoon kasvun, tilojen erikoistumisen ja muun yritystoiminnan kautta tilojen elinkelpoisuus ja maatalouden jatkuvuus alueella voidaan turvata. Kaakkois-Suomen sijainti Pietarin ja pääkaupunkiseudun välissä, alueen historia ja kulttuuri sekä ihmisten vieraanvaraisuus, luovat hyvät edellytykset erityisesti matkailun kehittämiselle. Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa tarvitaan uudenlaista yritystoimintaa, koska metsäteollisuuden rakennemuutos on vienyt alueelta runsaasti työpaikkoja. Metsän merkitys Kaakkois-Suomelle on kuitenkin edelleen suuri. Alueella on mittavat metsävarat ja korkeatasoista tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Kaakkois-Suomella on hyvät mahdollisuudet toimia kehittyvän biotalouden raaka-aineen tuottajana ja hyödyntäjänä. Kaakkois-Suomen maaseudun kehittämissuunnitelma ohjelmakaudella 2014–2020 ohjaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toteutusta Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson alueella. Kehittämissuunnitelma sisältää alueiden keskeisten toimijoiden yhteisen näkemyksen siitä, mitkä ovat tärkeimmät painopisteet ja toimenpiteet alueen maaseudun kehittämisessä. Kaakkois-Suomen maaseudun kehittämissuunnitelman strategisina painopisteitä ovat toimiva elintarvikeketju, metsätalous ja bioenergia, matkailu, paikallistalous ja yhteisöt sekä vapaa-ajan asuminen, luonnonvarat vahvuutena, maaseudun infrastruktuuri ja yrittäjyyden vahvistaminen. Lisäksi kaikessa kehittämistoiminnassa otetaan huomioon rajan läheisyyden tarjoamat mahdollisuudet sekä kestävä kehitys ja ympäristöasiat. Suunnitelman tavoitteita edistetään kehittämishankkeiden ja yrityskohtaisten hankkeiden avulla. Kehittämishankkeilla vahvistetaan yrittäjien ammattitaitoa, kehitetään yritysten liiketoimintaedellytyksiä ja yhteistyötä, lisätään maaseutuväestön hyvinvointia ja parannetaan ympäristön tilaa. Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson toimijoita kannustetaan etsimään innovatiivisia ratkaisuja mm. maaseudun palveluiden järjestämiseen, biotalouden vauhdittamiseen ja matkailun kehittämiseen. Kehittämistyössä on tärkeää yhteistyö yli toimiala- ja sektorirajojen. Maaseudun yritystuen avulla edistetään uuden yritystoiminnan syntymistä ja kannustetaan yrityksiä kehittämään liiketoimintaansa. Tavoitteena on vahvistaa elintarvikeketjun kilpailukykyä, monipuolistaa maaseudun elinkeinorakennetta ja luoda maaseudulle uusia työpaikkoja.

Suomi 2014 – kulutus ja elämäntapa: Tutkimusseloste ja aineistojen 1999–2014 vertailua

Julkaisussa tarkastellaan syksyllä 2014 kerättyä Suomi 2014 – kulutus ja elämäntapa -postikyselyaineistoa. Kyselylomake lähetettiin kaikkiaan 3000 suomenkieliselle 18–74-vuotiaalle Suomessa asuvalle. Otantamenetelmänä käytettiin yksinkertaista satun-naisotantaa. Aineistossa olevien tapausten lukumäärä on 1 354 ja aineiston lopullinen vastausprosentti 46. Aineiston keruusta ja tallennuksesta vastasi Turun yliopiston taloussosiologian oppiaine. Aineiston keruun kustannuksiin osallistuivat lisäksi Turun yliopiston ja Jyväskylän yliopiston sosiologian oppiaineet. Julkaisussa esitellään aluksi aineiston keräämisprosessi sekä arvioidaan aineiston katoa ja sen vaikutusta aineiston edustavuuteen. Sen jälkeen esitellään Suomi 2014 -kyselyssä käytettyjä uusia kysymystyyppejä. Julkaisun lopussa tarkastellaan sitä, miten suomalaisten kulutukseen ja elämäntapaan viittaavat asenteet, arvomaailma ja poliittinen suuntautuminen ovat muuttuneet vuosina 1999–2014.

Säröiseksi kerrottu Suomi

Kirjallisuusarvostelu

Cuando una gráfica vale más que 1.000 datos : la interpretación de gráficas por alumnos adolescentes.

Resumen basado en el que aporta la revista

Los periódicos como actualización y renovación del sistema educativo : el programa Prensa-Escuela del MEC (1985-90).

Estudiar el proceso seguido en España por el uso innovador de la prensa escrita en la enseñanza. Analiza la situación en que se encuentra la prensa en los centros educativos de otros países, presenta el programa Prensa-Escuela del Ministerio de Educación, y hace un balance de las principales actividades y la formación del profesorado. Encuesta personal a más de 2.000 docentes de centros de enseñanza pública y privada de enseñanza básica sobre lectura de periódicos. El 91 por ciento de los docentes españoles leen la prensa habitualmente, todos los días o varías veces a la semana. Los periódicos son un instrumento de gran utilidad para la actualización y renovación del sistema educativo. El profesor es el principal impulsor de esta práctica educativa.

Nuevos tiempos nuevas familias : las familias españolas de los años 90 ante los cambios sociales y su relación con el entorno.

Recoge una serie de reflexiones sobre las familias y su organización en la actualidad y su futuro en el año 2.000. Analiza las familias en relacioón con los cambios sociales, el entorno, la educación de los hijos e hijas y la constitución española de 1979. Valora positivamente la tabla reivindicativa de las III Jornadas sobre política familiar, celebradas en Madrid los días 26, 27 y 28 de marzo de 1993.

Respuesta láctica de atletas de élite ante un entrenamiento específico para la prueba de 3.000 metros lisos.

Resumen tomado de la publicación

Estudo da toxicidade oral de 90 dias(doses repetidas)do lodo de estação de tratamento de esgoto(LETE) em ratos wistar

Conselho Nacional de Desenvolvimento Científico e Tecnológico (CNPq)

Chronostratigraphy of the 600,000 year old continental record of Lake Van

Lake Van sediment cores from the Ahlat Ridge and Northern Basin drill sites of the ICDP project PALEOVAN contain a wealth of information about past environmental processes. The sedimentary sequence was dated using climatostratigraphic alignment, varve chronology, tephrostratigraphy, argon-argon single-crystal dating, radiocarbon dating, magnetostratigraphy, and cosmogenic nuclides. Based on the lithostratigraphic framework, the different age constraints are compiled and a robust and precise chronology of the 600,000 year-old Lake Van record is constructed. Proxy records of total organic carbon content and sediment color, together with the calcium/potassium-ratios and arboreal pollen percentages of the 174-meter-long Ahlat Ridge record, mimic the Greenland isotope stratotype (NGRIP). Therefore, the proxy records are systematically aligned to the onsets of interstadials reflected in the NGRIP or synthesized Greenland ice-core stratigraphy. The chronology is constructed using 27 age control points derived from visual synchronization with the GICC05 timescale, an absolutely-dated speleothem record (e.g., Hulu, Sanbao, Linzhu cave) and the Epica Dome C timescale. In addition, the uppermost part of the sequence is complemented with four ages from Holocene varve chronology and two calibrated radiocarbon ages. Furthermore, nine argon-argon ages and a comparison of the relative paleointensity record of the magnetic field with reference curve PISO-1500 confirm the accuracy of the age model. Also the identification of the Laschamp event via measurements of 10Be in the sediment confirms the presented age model. The chronology of the Ahlat Ridge record is transferred to the 79-meter-long event-corrected composite record from the Northern Basin and supplemented by additional radiocarbon dating on organic marco-remains. The basal age of the Northern Basin record is estimated at ~90 ka. The variations of the time series of total organic carbon content, the Ca/K ratio, and the arboreal pollen percentages illustrate that the presented chronology and paleoclimate data are suited for reconstructions and modeling of the Quaternary and Pleistocene climate evolution in the Near East at millennial timescales. Furthermore, the chronology of the last 250 kyr can be used to test other dating techniques.

Reconstructed ice-sheet limit in the Kara and Barents Sea area at about 50,000 years ago (Markhida Line)

Glacial landforms in northern Russia, from the Timan Ridge in the west to the east of the Urals, have been mapped by aerial photographs and satellite images supported by field observations. An east-west trending belt of fresh hummock-and-lake glaciokarst landscapes has been traced to the north of 67°N. The southern boundary of these landscapes is called the Markhida Line, which is interpreted as a nearly synchronous limit of the last ice sheet that affected this region. The hummocky landscapes are subdivided into three types according to the stage of postglacial modification: Markhida, Harbei and Halmer. The Halmer landscape on the Uralian piedmont in the east is the freshest, whereas the westernmost Markhida landscape is more eroded. The west- east gradient in morphology is considered to be a result of the time-transgressive melting of stagnant glacier ice and of the underlying permafrost. The pattern of ice-pushed ridges and other directional features reflects a dominant ice flow direction from the Kara Sea shelf. Traces of ice movement from the central Barents Sea are only discernible in the Pechora River left bank area west of 50°E. In the Polar Urals the horseshoe-shaped end moraines at altitudes of up to 560 m a.s.l. reflect ice movement up-valley from the Kara Ice Sheet, indicating the absence of a contemporaneous ice dome in the mountains. The Markhida moraines, superimposed onto the Eemian strata, represent the maximum ice sheet extent in the western part of the Pechora Basin during the Weichselian. The Markhida Line truncates the huge arcs of the Laya-Adzva and Rogovaya ice-pushed ridges protruding to the south. The latter moraines therefore reflect an older ice advance, probably also of Weichselian age. Still farther south, fluvially dissected morainic plateaus without lakes are of pre-Eemian age, because they plunge northwards under marine Eemian sediments. Shorelines of the large ice-dammed Lake Komi, identified between 90 and 110 m a.s.l. in the areas south of the Markhida Line, are radiocarbon dated to be older than 45 ka. The shorelines, incised into the Laya-Adzva moraines, morphologically interfinger with the Markhida moraines, indicating that the last ice advance onto the Russian mainland reached the Markhida Line during the Middle or Early Weichselian, before 45 ka ago.