Oy. Auto-Tarvike ab

kuv., 16 x 21 cm

Sosiaalinen rekrytointikanava - tykkääjien kokemukset yrityksen Facebook-sivusta, case Rekrytointipalvelu Sihti Oy

Pro gradu –tutkielman tavoitteena oli tutkia Facebook-tykkääjien ja Oma Sihti –palveluun kirjautuneiden työnhakijoiden sosiaalisen pääoman rakentumista ja hyödyntämistä. Case-yrityksen toimialana oli henkilöstönvuokraus ja asiantuntijarekrytoinnit. Työn tavoitteena oli lisäksi selvittää kuinka vastavuoroista kommunikointi online-yhteisöissä on, miten aktiivisia ja sitoutuneita yhteisön jäsenet ovat ja kuinka hyvin tykkääjät tuntevat toisensa. Empiirisen tutkimuksen tavoitteena oli tuoda teoria käytännön tasolle ja sosiaalista pääomaa, sen rakentumista ja hyödyntämistä tutkittiin erityisesti vuorovaikutuksen kautta. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena tapaustutkimuksena. Tutkimusaineisto kerättiin verkkokyselyinä yrityksen Facebook-sivuilla sekä Oma Sihti –palvelussa. Tutkimukseen poimittiin sosiaalisen pääoman alueelta online-yhteisöön liittyvät olennaiset asiat ja tutkittiin niiden näkymistä verkkopalveluissa. Tutkimuksen tulokset tukivat teoriaa. Online-yhteisössä voidaan nähdä olevan sosiaalista pääomaa ja se rakentuu ja sitä hyödynnetään yhteisön jäsenten kesken.

Myyjien organisaatioon sitoutuminen ja esimiehen vaikutus sitoutumiseen. Case: Alko Oy

Tämän tutkielman tavoitteena on kuvata ja ymmärtää myyjien organisaatioon sitoutumista Alko Oy:ssä, sitä kuinka myyjät ovat sitoutuneita organisaatioon ja sitoutumiseen vaikuttavia tekijöitä. Tarkoituksena on selvittää ja ymmärtää esimiehen vaikutusta sitoutumiseen sekä sitä kuinka esimies voi edistää myyjien sitoutumista. Lisäksi tavoitteena on kartoittaa ja ymmärtää sitoutumisen seurauksia. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostuu organisaatioon sitoutumisen tutkimuksesta ja johtajuuden tutkimuksesta, erityisesti transformationaalisesta johtajuudesta ja sen vaikutuksesta sitoutumiseen. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen ja pääasiallisena tutkimusmetodina on käytetty teemahaastattelua. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla 22 myyjää ja seitsemää esimiestä. Haastattelut nauhoitettiin ja litteroitiin. Haastattelujen lisäksi myyjille tehtiin kysely. Aineistoa analysoitiin teemoittain ja empiirisen aineiston analyysin tulkinta perustuu tutkimuksen teoreettiseen viitekehykseen. Tutkimustulosten mukaan myyjien sitoutuminen kohdeorganisaatiossa on hyvällä tai vähintään kohtuullisella tasolla ja se pohjautuu voimakkaimmin affektiiviseen ulottuvuuteen. Lisäksi sitoutuminen perustuu osittain jatkuvuuteen perustuvaan komponenttiin sekä pieneltä osin myös normatiiviseen. Affektiiviseen sitoutumiseen vaikuttavat merkittävimmin työn monipuolisuus, haastavuus ja mielekkyys, onnistumisen ja merkityksellisyyden tunteet sekä ilmapiiri. Jatkuvuuteen perustuvaan sitoutumiseen vaikuttavat eniten palkitseminen ja siihen liittyen osa-aikaisuus, joka jakoi myyjiä kahtia. Lisäksi työn monipuolisuudella, varmuudella sekä työllistymisvaihtoehdoilla ja perhesyillä on vaikutusta jatkuvuusperusteiseen sitoutumiseen. Normatiiviseen sitoutumiseen vaikuttavat voimakkaimmin positiivinen vapaaehtoinen vastavuoroisuus organisaatiota kohtaan sen toimintaan ja tekemiin investointeihin liittyen. Lisäksi normatiiviseen sitoutumiseen vaikuttavat sosialisaatio kasvatuksen myötä ja psykologinen sopimus odotuksineen. Esimiehen vaikutus sitoutumiseen korostuu tuloksissa ja esimiehen toiminnalla on merkittävin vaikutus affektiiviseen sitoutumiseen. Keskeisimpiä esimiehen vaikutuskeinoja myyjien sitoutumiseen ovat vastuun antaminen ja osallistaminen, palaute, avoin vuorovaikutus ja tiedonkulku sekä tasapuolisuus ja oikeudenmukaisuus toiminnassa. Myös esimiehen kannustavuus ja myyjien yksilöllinen huomiointi, osaamisen kehittämisen tukeminen sekä esimerkillinen toiminta ovat keskeisiä. Sitoutumisen seurauksista merkittävimpiä ovat vähäinen vaihtuvuus sekä työsuorituksen ja asiakaspalvelun laatu. Lisäksi organisaatiokansalaisuuskäyttäytymiseen liittyvät seikat, kuten parhaansa tekeminen, joustavuus ja itseohjautuvuus ovat keskeisiä sitoutumisen seurauksia.

Työhyvinvoinnin kehittäminen – Case: ”Asiantuntija Oy Ab”

Työhyvinvointi on laaja käsite. Se tarkoittaa jokaisen yksilön hyvinvointia eli henkilökohtaista tunnetta ja viretilaa, mutta toisaalta se tarkoittaa myös koko työyhteisön yhteistä vireystilaa. Useimmissa organisaatioissa se nähdään osana henkilöstöpolitiikkaa ja kehittämistyötä. Työhyvinvoinnin rooli korostuu erityisesti silloin, kun on kyseessä asiantuntijaorganisaatio. Tämä tutkimus on toteutettu toimeksiantona yritykselle, josta tässä tutkimuksessa käytetään nimeä Asiantuntija Oy Ab. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, mitkä ovat Asiantuntija Oy Ab:n työhyvinvoinnin kannalta keskeisimmät kehityskohteet, hyödyntäen yrityksessä toteutettua ilmapiiritutkimusta, työhyvinvoinnin kehityspäivän aikana kerättyä ryhmätyöaineistoa ja lähtöhaastatteluissa kerättyjä kommentteja. Tutkimustuloksien perusteella työhyvinvoinnin kehityskohteiksi on nostettu johtaminen ja palkitseminen. Kehityskohteet ovat vahvasti sidoksissa toisiinsa. Johtaminen työpaikoilla on työhyvinvoinnin kannalta tärkeää. Hyvällä johtamisella voidaan edesauttaa yksilön työssäjaksamista. Asiantuntija Oy Ab:ssa suurimmat epäkohdat liittyivät lähiesimiestyöskentelyyn, mutta esille nousi myös ylimmän johdon antaman esimerkin tärkeys. Kohdeorganisaatiossa esimiestyö kaipaa lisää arvostusta ja aikaa. Esimiestyön laadun parantamiseksi esimiestyössä onnistuminen olisi hyvä ottaa huomioon esimiesten palkitsemisessa. Palkitsemisella voidaan vaikuttaa työntekijöiden työmotivaatioon ja tätä kautta organisaation tuottavuuteen. Henkilöstön on koettava, että palkitseminen on oikeudenmukaista. Asiantuntija Oy Ab:n palkitsemisjärjestelmä kaipaa kehitystä siten, että henkilöstö kokee sen motivoivaksi ja oikeudenmukaiseksi. Keskeisimpiä esille nousseita asioita olivat yleisen palkkakehityksen heikkous sekä käytössä oleva bonusjärjestelmä. Maksetun bonuksen ja oman työsuorituksen välillä ei koettu olevan yhteyttä ja bonuksien koettiin määräytyvän sattumanvaraisesti. Palkitsemisen kehittämisessä on kuitenkin hyvä huomioida, että yksilöt kokevat palkitsemistoimenpiteet eri tavalla palkitsevina. Tutkimustuloksien valossa tutkija ehdottaa, että työhyvinvoinnin kehitystyö kohdeorganisaatiossa kootaan yhdeksi selkeäksi kehitysohjelmaksi.

Sisäinen markkinointi ja henkilöstön työtyytyväisyys Alko Oy:ssa

Työntekijät ovat yksi yrityksen tärkeimmistä voimavaroista. Ammattitaitoisina, motivoituneina ja sitoutuneina työntekijät muodostavat tärkeän osan yrityksen liiketoimintaa. Työntekijöiden mieltäminen sisäisiksi asiakkaiksi johtaa sisäisen markkinoinnin toteuttamisen kautta yrityksen menestyksekkäämpään toimintaan. Kirjallisuudessa on esitetty monia eri näkemyksiä sisäisen markkinoinnin käsitteestä. Tässä tutkimuksessa tärkeimmiksi sisäisen markkinoinnin keinoiksi on valittu sisäinen viestintä, koulutus, motivointi ja yrityksen sisäiset suhteet. Tämän tutkielman tarkoituksena oli tarkastella sisäisen markkinoinnin roolia työtyytyväisyyden ja tätä kautta myös sitoutumisen edistäjänä yrityksen esimiesten ja työntekijöiden näkökulmasta. Tätä tutkitaan kolmen osaongelman avulla: 1) Miten sisäisen markkinoinnin keinot toimivat yrityksessä? 2) Miten sisäisen markkinoinnin keinoja voidaan hyödyntää työtyytyväisyyden kehittämisessä? 3) Mihin sitoutuneisuus perustuu yrityksessä? Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena haastattelututkimuksena alkoholialan monopoliyrityksen Alko Oy:ssa. Tutkimusstrategiana käytettiin tapaustutkimusta ja empiirinen aineisto kerättiin teemahaastatteluiden avulla. Tulosten perusteella sisäinen markkinointi on tärkeä osa yritystä, vaikkei se käsitteenä tule ehkä esiin jokapäiväisessä toiminnassa. Tarkasteltavassa yrityksessä sisäistä markkinointia pyritään toteuttamaan tehokkaasti. Kuitenkin siitä huolimatta yrityksen tulisi kiinnittää enemmän huomiota sisäisen markkinoinnin toimintoihin ja täten parantaa entisestään toimintaansa. Tulokset osoittivat lisäksi, että Alkon sisäisessä markkinoinnissa tulisi painottaa vahvasti yhteisöllisyyttä ja yhdessä tekemistä. Sisäisen markkinoinnin toteuttaminen edellyttää siis avointa kommunikointia esimiesten ja työntekijöiden välillä ja työntekijöiden mahdollisuuksia vaikuttaa asioihin yrityksessä. Tulosten perusteella työtyytyväisyyden merkitys on suuri. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että sisäisen markkinoinnin toteuttamisella on mahdollista vaikuttaa työntekijöiden työtyytyväisyyteen ja sitä kautta myös sitoutumiseen. Tämä edellyttää, että yrityksessä viestintä tavoittaa kaikki toivotulla tavalla ja että viestit ovat tarpeeksi selkeitä ja yksiselitteisiä. Keskeisenä asiana tuloksista tuli esiin esimiesten rooli sisäisen markkinoinnin toteuttamisessa ja työtyytyväisyyden parantamisessa. Vastuiden selkiyttäminen on yksi yrityksen sisäisen toiminnan parantamisen kehittämisalueita, koska sen avulla yritys pystyy vaikuttamaan työtyytyväisyyteen. Sitoutuneisuus perustui mahdollisuuteen tehdä erilaisia asioita ja kehittää itseään ja vaikuttaa asioihin omalla panostuksellaan. Etenkin esimiesaseman kautta koettiin positiivista velvollisuuden tunnetta. Sitoutuneisuus perustui myös vahvasti rakentuneeseen työtyytyväisyyteen.

Sisäinen brändijohtamisprosessi huippu-urheilujoukkueessa : Case: Oy HIFK Hockey Ab ja Blues / Jääkiekko Espoo Oy

Johdonmukainen ja kokonaisvaltainen sisäinen brändijohtaminen mahdollistaa organisaation kaikkien toimijoiden paremman ymmärryksen, sitoutumisen ja samastumisen organisaation brändi-identiteettiin. Sisäisessä brändijohtamisessa ylimmän johdon asettama tavoiteidentiteetti määrittelee välitettyjen viestien sisältöä. Tavoiteidentiteetti voi sisältää monia erilaisia organisaatioon liittyviä arvoja tai elementtejä. Tämän tutkielman tarkoituksena oli ymmärtää kahden jääkiekon SM-liigassa toimivan huippu-urheilujoukkueen brändijohtamisstrategiaa sekä pyrkiä tulkitsemaan niiden toteutuksen johdonmukaisuutta ja kokonaisvaltaisuutta läpi organisaation. Tutkimuskysymys jaettiin neljään osaongelmaan: 1) Miten urheilujoukkueen identiteetti rakentuu? 2) Mistä urheilujoukkueen brändi rakentuu? 3) Millainen brändistrategia urheilujoukkueelle on asetettu? 4) Miten brändistrategia välittyy urheilujoukkueen eri tasoille? Tutkimus on luonteeltaan laadullinen tapaustutkimus, jossa aineisto kerättiin teemahaastattelujen avulla. Tutkimuskohteiksi valittiin Helsingin IFK ja Espoon Blues. Tutkimuksen tuloksena saatiin mielenkiintoista informaatiota kummankin organisaation hyödyntämistä tekniikoista ja eri osa-alueiden painotuksesta. Sisäistä brändijohtamista tarkasteltiin neljän eri alateeman kautta: 1) brändikeskittynyt henkilöstöjohtaminen, 2) brändiviestintä, 3) brändijohtamisen syvyys ja 4) brändikansalaisuus. Tutkimuksessa havaittiin, että identiteetin pelillisiin ominaisuuksiin liittyen differointia ei ole kovinkaan helppo tehdä. Sen sijaan erilaisilla arvoja ja koko organisaation tekemistä kuvaavilla elementeillä on mahdollista luoda suuriakin eroja kilpailijoihin. HIFK:n tavoiteidentiteetti oli huomattavasti selkeämpi kuin Bluesilla ja oletettavasti tämän seurauksena oli havaittavissa selvä etu HIFK:n puolesta myös sisäisen brändijohtamisen kokonaisvaltaisessa onnistumisessa. Molemmissa tapausorganisaatioissa kuitenkin hyödynnettiin joko tietoisesti tai tiedostamatta kaikkia sisäisen brändijohtamisen elementtejä.

Teollisella alalla toimivan tietointensiivisen asiantuntijapalveluyrityksen strateginen viestintä: Case Elomatic Oy

Tämän tutkielman tarkoituksena oli tarkastella yrityksen strategista viestintää ja sen suunnittelua teollisella alalla ja globaaleilla B2B-markkinoilla toimivan tietointensiivisen asiantuntijapalvelu-yrityksen eli niin sanotun KIBS-yrityksen näkökulmasta. Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena tarkastelemalla suomalaista insinööri- ja konsultointi-toimisto Elomatic Oy:tä. Tutkimusmenetelmäksi valittiin laadullinen tutkimus ja empiirinen aineisto kerättiin haastattelemalla viittätoista case-yrityksen työntekijää. Tutkimuksen teoriaosuudessa havaittiin, ettei yksikään kolmesta tarkastellusta viestintästrategiamallista soveltunut sellaisenaan käytettäväksi case-yrityksen viestintästrategian pohjana. Siksi tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä ja myös teemahaastattelujen käytännön runkona päädyttiin käyttämään itse luotua mallia, joka yhdistää useamman tunnetun viestintästrategiamallin piirteitä ja vastaa näin niihin viestintätarpeisiin, jotka nousevat kuvatunkaltaisen KIBS-yrityksen toimintaympäristön erityispiirteistä. Sekä tutkimuksen teoreettisessa että empiirisessä osuudessa todettiin, että teollisella alalla toimivan asiantuntijapalveluyrityksen viestinnässä korostuvat viestinnän asiantuntevuus ja referenssien merkitys, yrityksen maine ja brändi sekä henkilökohtaiset suhteet ja luottamus. Asiakkaiden ohella työntekijät ovat asiantuntijapalveluja myyvän yrityksen strategisimpia sidosryhmiä. Teoriassa korostettiin myös median tärkeyttä sidosryhmänä, yrityksen maineen muodostajana ja yrityskuvan levittäjänä suuren yleisön tietoisuuteen. Tutkimuksen merkittävin anti liittynee sen manageriaaliseen kontribuutioon. Aineiston perusteella Elomaticin viestinnästä muodostettiin kokonaisvaltainen kuva. Havaittiin, että sisäisen viestinnän ja asiakasviestinnän osalta yrityksen viestinnän tilanne oli kohtuullisen hyvä, mutta mediaviestintään ei ollut juurikaan panostettu. Samoin viestinnän tulosten ja kustannustehokkuuden seuranta ja arviointi olivat jääneet yrityksessä vähälle huomiolle. Tutkimustulosten perusteella case-yritykselle muodostettiin kattava viestintästrategia. Elomaticin viestinnän nykytilaa ja strategisesta yritys-viestinnästä kirjoitettua kirjallisuutta vertaamalla case-yritykselle esitettiin kehotusehdotuksia ja kannustettiin sitä viestinnän jatkuvaan seuraamiseen ja kehittämiseen. Kirjallinen viestintästrategia auttaa case-yritystä toivottavasti toteuttamaan viestintäänsä tulevaisuudessa entistä systemaattisemmin ja strategisemmin, yrityksen koko liiketoiminnan tavoitteiden pohjalta.

Huoltoasentajien kannustava palkkiojärjestelmä: case Konecranes Service Oy

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli laatia Konecranes Service Oy:n huoltohenkilökunnalle kannustava palkkiojärjestelmä nykyisen kannustinjärjestelmän rinnalle. Diplomityö toteutettiin huhti- syyskuussa 2012 Konecranes Service Oy:ssä projektina, jonka työryhmän jäsenenä tutkija toimi. Tutkimusaineistoa kerättiin haastattelemalla yrityksen henkilökuntaa mahdollisimman laajasti sekä etsimällä käytössä olevia kannustinjärjestelmiä muista vastaavista yrityksistä. Työn teoreettisessa osiossa tarkasteltiin tulospalkkauksen kokonaisuutta sekä työhön liittyviä sisäisiä ja ulkoisia motivaatiotekijöitä. Teoriaosuudessa käsiteltiin lisäksi palkitsemisen kokonaisuutta sekä määriteltiin palkitsemiskohteen (huoltoasentajan) toimenkuvaa, jolloin mahdolliset, huoltoasentajan vaikutuspiirin alaiset mittarit, saatiin rajattua. Empiirinen osuus keskittyi mittareiden hakemiseen sekä sopivan mittariston kehittämiseen toimivaksi kokonaisuudeksi. Tutkimuksen tuloksena syntyi Konecranes Service Oy:n huoltohenkilökunnalle räätälöity mittaristo, jossa on pyritty ottamaan huomioon yrityksen eri toimipisteiden huoltoasentajien mahdollisuudet mahdollisimman kattavasti. Mittaristo on sovellettavissa eri toimintaympäristöihin, mikä vastaa yrityksen asettamiin tarpeisiin.

Yhteispohjoismainen taseselvitysmalli ja sen vaikutukset Lahti Energia Oy:lle

Pohjoismaisten sähkömarkkinoiden kehitys ja integroiminen vaatii eri maiden taseselvitysmallien harmonisointia. Suomi, Ruotsi ja Norja ovat yhteispohjoismaisen taseselvitysmallin (Nordic Balance Settlement, NBS) takana. Uuden taseselvitysmallin tarkoituksena on luoda yhtenäiset normit taseselvitykselle kyseisissä maissa. Uusi taseselvitysmalli tulee muuttamaan käytäntöjä Suomen taseselvityksessä ja se tullaan ottamaan käyttöön suunnitelmien mukaan vuoden 2015 aikana. Taseselvityksessä ylimpänä tahona tulee toimimaan uusi kantaverkkoyhtiöiden yhteisomistama yhtiö, jota kutsutaan selvitysyksiköksi tässä raportissa. Yksikkö vastaa hierarkkisesti Suomen osalta Fingrid Oyj:tä nykyisessä taseselvitysmallissa. Taseselvityksen kulku muuttuu uuden yksikön myötä ja taseselvityksen aikataulu nopeutuu. Suurimpana yksittäisenä muutoksena tulee olemaan tiedonsiirron harmonisointi, joka on vielä osittain kesken. Tämä tulee myös olemaan energiayhtiöille konkreettisista uudistuksista merkittävin. Uusi taseselvitysmalli saattaa muuttua vielä hieman, sillä projektihenkilöstö on tarkastamassa joitain osia mallista markkinatoimijoiden palautteen perusteella.

Maintaining supply performance during an ERP system implementation phase : case Cloetta Suomi Oy

Implementing an enterprise resource planning (ERP) system often means a major change to an organization and involves significant risks. It is typical that many of the ERP system implementations fail resulting in tremendous damage to the business. Moreover, running normal business operations during an ERP system implementation is far more complicated than normally. This thesis focuses on how an organization should manage the ERP system implementation process in order to maintain supply performance during the implementation phase. The theoretical framework in this thesis focuses on ERP system implementations with a critical success factor approach. Critical success factors can be divided into strategic and tactical level success factors. By considering these critical success factors, ERP system implementation project’s timeline and best practices of an ERP implementation, a critical success factor based ERP system implementation management framework is presented. The framework can be used as a theoretical framework when the goal is to avoid ERP system implementation phase issues that are driven by the ERP system implementation project and that may decrease organization’s supply performance. This thesis is a case study that was written on an assignment to a confectionary company Cloetta Suomi Oy. In order to collect data, interviews of the case company personnel were conducted. In addition, several other data collection methods were used throughout the research process. These data collection methods include examination of presentations and archival records as well as direct observations in case company meetings and in various work duties. The results of this thesis indicate that there are several factors that may decrease organization’s supply performance during the ERP system implementation. These issues are categorized under external and internal issues and further into six risk drivers that are suppliers, customers, products, staff, information systems and other projects. After the description and categorization of each issue, the thesis focuses on finding solutions on how to avoid or mitigate the impact of these issues on the organization’s supply performance. This examination leads to several operational activities that are also practical to business practitioners. It is also stated that a successful ERP system implementation that also causes minimal disturbance to organization’s supply performance during the ERP system implementation, is achieved by considering three levels of actions.

Nykyaikainen sotataito : sotilaallinen voima murroksessa

Nykyaikainen sotataito – sotilaallinen voima muutoksessa esittelee nykyaikaisen sotataidon keskeisiä ja ajankohtaisia piirteitä. Painopiste on sotateorioissa ja operaatiotaidossa. Tähän liittyen tarkastellaan erityisesti liikesodankäynnin teoriaa, koska sillä on ollut 1970-luvulta alkaen merkittävä rooli sodankäyntiä koskevassa keskustelussa. Myös puolustushaarojen yhteisoperaatioita käsitellään osana sotataidon nykyisiä trendejä. Kirja ei ole siis perinteinen kuvaus Napoleonin sotien jälkeisen ajan sotahistoriasta. Se pyrkii sen sijaan osoittamaan meidän aikaamme asti ulottuvien sotaan liittyvien ajatusten ja teknologisten trendien kehittymisen. Kirjassa on myös kiinnitetty huomiota sotaan inhimillisenä ilmiönä. Näitä ajatuksia on tuotu esiin erityisesti valittujen sotateoreetikoiden ja sodankäynnin filosofien kautta. Kirjassa pohditaan sotataidon historian lisäksi myös kylmän sodan päättymisen jälkeistä aikaa ja näistä kokemuksista mahdollisesti johdettavia trendejä. Sotaa on yleensä käyty maa-alueiden, voimavarojen ja kansojen hallinnasta, vaikka aseellisen konfliktin puhkeamiseen on luonnollisesti muitakin syitä. Sota on syttynyt, kun osapuolet eivät ole voineet päästä keskenään hyväksyttävään ja rauhanomaiseen ratkaisuun sisäpoliittisesti tai valtioiden tai liittoutumien välillä. Tavanomaisten sotien tarkastelu ei toisaalta anna kattavaa kuvaa sodankäynnin kokonaisvaltaisesta muuttumisesta, koska erityisesti nykyaikaa leimaa yhä enemmän epätavanomainen sodankäynti, sissisodat sekä matalan intensiteetin konfliktit. Tämä kirja on tarkoitettu opetuskäyttöön sotilasopetuslaitoksissa (alun perin Ruotsissa ja Norjassa). Sotilasalaan liittyvä kansainvälinen yhteistyö saattaa lisääntyä Euroopassa tulevina vuosina. Tämä merkitsee sitä, että entistä useampien upseerien mutta myös poliitikoiden tulee tuntea sotataitoon liittyvät kansainväliset termit sekä keskeiset ongelmanasettelut sotatieteissä sotateorian sekä sotahistorian aloilta. Luonnollisesti tämän tietämyksen tulee olla myös osa siviiliasiantuntijoiden asevoimia koskevaa taustatietoa.