Rakennukset ja rakentajat Raision Ihalassa rautakauden lopulla ja varhaisella keskiajalla

Turun yliopiston arkeologian oppiaine tutki Raision Ihalan historiallisella kylätontilla, ns. Mullin eduspellolla, asuinpaikan, josta löydettiin maamme oloissa harvinaisen hyvin säilyneitä rakennusten puuosien jäännöksiä. Löytö on ainutlaatuinen Suomen oloissa ja sillä on kansainvälistäkin merkitystä, koska hyvin säilyneet myöhemmän rautakauden ja varhaisen keskiajan maaseutuasuinpaikat, joista tavataan puujäännöksiä, ovat harvinaisia erityisesti itäisen Itämeren piirissä. Rakennukset on ennallistettu käyttäen tiukkaa paikallisen analogian (’Tight Local Analogy’) metodia, erityisesti suoraa historiallista analogista lähestymistapaa. Tätä tarkoitusta varten muodostettiin aluksi arkeologinen, historiallinen ja etnografinen lähdemalli. Tämä valittiin maantieteellisesti ja ajallisesti relevantista tutkimusaineistosta pohjoisen Itämeren piiristä. Tiedot lounaisen Suomen rakennuksista ja rakennusteknologiasta katsottiin olevan tärkein osa mallia johtuen historiallisesta ja spatiaalisesta jatkuvuudesta. Lähdemalli yhdistettiin sitten Mullin arkeologiseen aineistoon ja analyysin tuloksena saatiin rakennusten ennallistukset. Mullista on voitu ennallistaa ainakin kuusi eri rakennusta neljässä eri rakennuspaikassa. Rakennusteknologia perustui kattoa kannattaviin horisontaalisiin pitkiin seinähirsiin, jotka oli nurkissa yhdistetty joko salvoksella tai varhopatsaalla. Kaikissa rakennuksissa ulkoseinän pituus oli 5 – 7 metriä. Löydettiin lisäksi savi- ja puulattioita sekä kaksi tulisijaa, savikupoliuuni ja avoin liesi. Runsaan palaneen saven perusteella on mahdollista päätellä, että katto oli mitä todennäköisimmin kaksilappeinen vuoliaiskatto, joka oli katettu puulla ja/tai turpeella. Kaikki rakennukset olivat samaa tyyppiä ja ne käsittivät isomman huoneen ja kapean eteisen. Kaikki analysoitu puu oli mäntyä. Ulkoalueelta tavattiin lisäksi tunkioita, ojia, aitoja ja erilaisia varastokuoppia. Rakennukset on ajoitettu 900-luvun lopulta 1200-luvun lopulle (cal AD). Lopuksi tutkittiin rakennuksia yhteisöllisessä ympäristössään, niiden ajallista asemaa sekä asukkaiden erilaisia spatiaalisia kokemuksia ja yhteyksiä. Raision Ihalaa analysoidaan sosiaalisen identiteetin ja sen materiaalisten ilmenemismuotojen kautta. Nämä sosiaaliset identiteetit muodostuvat kommunikaatioverkostoista eri spatiaalisilla ja yhteisöllisillä ta¬soilla. Näitä eri tasoja ovat: 1) kotitalous arjen toimintoineen, perhe ja sukulaisuussuhteet traditioineen; 2) paikallinen identiteetti, rakennus, rakennuspaikka, asuinpaikan ympäristö ja sen käyttö, (maa)talo ja kylä; 3) Raision Ihalan kylä laajemmassa alueellisessa kontekstissaan pohjoisen Itämeren piirissä: kauppiaiden ja käsityöläisten kontaktiverkostot, uskonnollinen identiteetti ja sen muutokset.

Revisão taxonômica de algumas espécies de Ravenelia em leguminosas do Cerrado brasileiro

Oito espécies de Ravenelia descritas anteriormente foram revisadas e acrescentadas ilustrações inéditas das características morfológicas de alguns desses fungos causadores de ferrugem em Leguminosae. As espécies de Ravenelia estudadas foram: Ravenelia bezerrae sobre Enterolobium ellipticum ; R. densifera sobre Senna silvestris; R. dieteliana sobre Calliandra dysantha. var. dysantha; R. geminipora sobre Platymenia reticulata; R. lonchocarpi sobre Lonchocarpus campestris; R. mimosae-sensitivae sobre Mimosa radula var. imbricata; R. pileolarioides sobre Caesalpinia pyramydales e R. santos-costae, sobre Calliandra dysantha.

Influence of Heat Treatment on Strength Properties of Finger-jointed Components

The purpose for the thesis was to study the thermo treatment of finger-jointed wood. The thesis concentrated on examining the tensile and bending strength of finger-jointed and thermo treated wood. The aim was to find out how different treatment temperature levels and adhesives influence the strength of wood that has been finger-jointed before heat treatment. Secondary objectives were to examine the influence of the treatment time at one temperature, determine differences in the strength between the joints in heartwood and sapwood, examine the visual appearance of the finger joints after the treatment and establish possibilities to reach a characteristic strength level corresponding to C14. Only minor differences in strength properties were measured between the finger-jointed wood treatments II and III. A greater difference was shown between these two treatment temperatures I, which lead to reduced strength. The average strength of joints glued with adhesive 2 was higher after treatments II and III compared to those glued with the adhesive 1. At the treatment temperature I, the adhesive 1 strength properties were at the same level compared to the adhesive 2 or better. There were not any significant differences.

Ectoparasitos de animais silvestres no Maranhão

Objetivou-se identificar os ectoparasitos de animais silvestres recepcionados pelo Centro de Triagem de Animais Silvestres, São Luís, Maranhão. Os ectopararasitos identificados foram: piolhos Acidoproctus sp., Trinoton sp., Ciconiphilus sp, Austromenopon sp., Quadraceps sp., Saemundssonia sp. e Trichodectes canis; carrapato Amblyomma rotundatum e Rhipicephalus sanguineus; pulgas Ctenocephalides felis e larvas de Cochliomyia hominivorax. Os resultados apresentados documentam a infestação de mamíferos, répteis e aves silvestres por ectoparasitos.

Anti-Rickettsia spp. antibodies in free-ranging and captive capybaras from southern Brazil

Capybaras (Hydrochaeris hydrochaeris) are among the main hosts of Amblyomma spp. ticks, which is able to transmit Rickettsia species to human beings and animals. Since they are often infested with potential vector ticks, capybaras may be used as sentinels for rickettsiosis, such as the Brazilian Spotted Fever. The aim of the present study was to determine the prevalence of antibodies against Rickettsia spp. using the indirect immunofluorescence assay (IFA) in 21 free-ranging and 10 captive animals from the Zoological Park of the 'Bela Vista Biological Sanctuary' (BVBS), Itaipu Binational, Foz do Iguaçu, Southern Brazil. Antigens of six rickettsial species already identified in Brazil (Rickettsia rickettsii, R. parkeri, R. bellii, R. rhipicephali, R. amblyommii and R. felis) were used for IFA. Ticks from each capybara were collected for posterior taxonomic identification. A total of 19 (61.3%) samples reacted to at least one of tested species. Seropositivity was found in 14 (45.2%), 12 (38.7%), 5 (16.1%), 4 (12.9%), 3 (9.7%) and 3 (9.7%) animals for R. rickettsii, R. bellii, R. parkeri, R. amblyommii, R. felis and R. rhipicephali, respectively. Two captive capybaras presented suggestive titers of R. rickettsii infection and one sample showed homologous reaction to R. parkeri. Only one free-ranging capybara presented evidence R. bellii infection. Ticks collected on capybaras were identified as Amblyomma dubitatum e Amblyomma sp. Results evidenced the rickettsial circulation in the area, suggesting a potential role of capybaras on bacterial life cycle.

Parasitos de aves e mamíferos silvestres em cativeiro no estado de Pernambuco

Resumo: Os animais silvestres são hospedeiros de uma grande variedade de parasitos que podem interferir em sua conservação ex situ. O objetivo deste estudo foi identificar os parasitos gastrointestinais (PGI) e ectoparasitos dos animais do Centro de Triagem de Animais Silvestres (CETAS) do Instituto Brasileiro de Meio Ambiente e Recursos Naturais Renováveis (IBAMA) de Recife, Pernambuco, além de determinar os aspectos do manejo em cativeiro que possam estar relacionados com os parasitos identificados. Foram coletados ectoparasitos e amostras fecais de 223 aves e mamíferos, as quais foram processadas pelos métodos: microscopia direta, flutuação e sedimentação. Helmintos e/ou protozoários foram detectados em 91 (40,8%) amostras fecais, sendo 64 (70,3%) de aves e 27 (29,7%) de mamíferos. Ovos de Capillaria sp., Ascaridida, Spirurida e oocistos de Eimeria sp. foram detectados nas amostras fecais das aves, enquanto ovos de Trichuris trichiura, Strongyloides sp., Toxocara canis, Ancylostoma sp., Strongylida e oocistos de Coccídios foram encontrados nas amostras fecais de mamíferos. Os ectoparasitos identificados em aves foram Colpocephalum turbinatum, Kurodaia (Kurodaia) fulvofasciata, Halipeurus sp., Naubates sp., Saemundssonia sp., Austromenopon sp., Paragoniocotes sp., Brueelia sp., Myrsidea sp. and Pseudolynchia sp., enquanto em mamíferos os ectoparasitos identificados foram Rhipicephalus sanguineus, Amblyomma varium, A. calcaratum, A. nodosum, Ornithodoros talaje e Ctenocephalides felis felis. A. calcaratum e O. talaje são registrados pela primeira vez em Pernambuco e T. tetradactyla é apresentado como novo hospedeiro de O. talaje. Nenhum dos animais estudados apresentou sinais clínicos em decorrência da infecção/infestação parasitária. Parasitos com potencial zoonótico como T. trichiura, Strongyloides sp., T. canis e Ancylostoma sp. foram identificados em primatas não humanos e carnívoros. Precárias condições estruturais e sanitárias do CETAS-PE estão relacionadas com os parasitos identificados neste estudo e devem ser levadas em consideração para a adoção de medidas adequadas de controle. Os resultados deste estudo contribuirão de maneira significativa para a conservação de animais selvagens no CETAS-PE e para a saúde dos profissionais responsáveis pela manutenção destes animais.

Karvianjoen koskien valuma-alue 2 : Maatalousalueiden yleissuunnitelma

Suojavyöhykkeiden, monivaikutteisten kosteikkojen ja luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelma Karvianjoen koskien valuma-alueella 2 tehtiin kesällä ja syksyllä 2013. Työssä päivitettiin aikaisemmat suojavyöhykesuositukset ja etsittiin uusia. Samalla etsittiin luonnon monimuotoisuuskohteita, perinnebiotooppeja sekä sopivia paikkoja kosteikoille. Yleissuunnitelman tavoitteena on innostaa viljelijöitä vesiensuojelutoimiin sekä vaalimaan maiseman ja luonnon monimuotoisuutta. Toimenpiteiden toteuttaminen on maanomistajille vapaaehtoista. Suunnitelman tietoja voidaan käyttää yksityiskohtaisen suunnittelun tukena haettaessa rahoitusta kohteiden toteuttamiseen. Raportissa esitellään inventoinnin tulokset ja kerrotaan asiaan liittyvää perustietoa alueesta ja vesistöistä. Tietoa tarjotaan suojavyöhykkeiden ja kosteikkojen perustamisesta ja hoidosta. Suojavyöhyketarvetta vesistöjen varsilla on yhteensä 11,4 kilometriä. Pohjavesialueen peltoja on yhteensä 25 hehtaaria. Tulvapeltoja suunnitelmassa on 37 kohdetta, yhteensä 72 hehtaaria. Luonnon monimuotoisuuskohteita ehdotetaan 96 kappaletta. Perinnebiotooppeja on jäljellä 26, mutta moni näistä on kasvamassa umpeen. Suunnittelu on toteutettu Varsinais-Suomen ELY-keskuksen toimeksiannosta. Suunnitelman ovat laatineet Esko Vuorinen ja Petra Nyqvist Silvestris luontoselvitys oy:stä. Arvokkaita näkemyksiä, kommentteja ja tietoja saatiin asukastilaisuuksien osallistujilta ja alueen asukkailta yleissuunnittelun eri vaiheissa.

Plasma cortisol levels in captive wild felines after chemical restraint

Eight Panthera onca (Po), 13 Felis concolor (Fc), 7 Felis yagouaroundi (Fy), 7 Felis tigrina (Ft) and 5 Felis pardalis (Fp) specimens from São Paulo State zoos were used. All animals were restrained with darts containing 10 mg/kg ketamine and 1 mg/kg xylazine. Venous blood samples were collected as soon as possible (within 15-20 min) and serum was frozen until the time for cortisol quantification. Cortisol was determined using a solid phase radioimmunoassay with an intra-assay coefficient of 8.51%. Data were analyzed statistically by the Kruskal-Wallis test, followed by Dunn's multiple comparisons test, and the one-sample t-test, with the level of significance set at P<0.05. Data are reported as means ± SEM. Cortisol levels differed among the captive felines: Po = 166 ± 33a, Fc = 670 ± 118b, Fy = 480 ± 83b, Ft = 237 ± 42ab, Fp = 97 ± 12a nmol/l (values followed by different superscript letters were significantly different (P<0.001)). Since most of the veterinary procedures on these species involve chemical restraint, these results show the necessity of preventive measures in order to minimize the effect of restraint stress on more susceptible species

Siuntionjoen valuma-alueen yleissuunnitelma : – suojavyöhykkeet, kosteikot ja luonnon monimuotoisuus

Suojavyöhykkeiden, monivaikutteisten kosteikkojen ja luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelma Siuntionjoen valuma-alueella tehtiin kesällä ja syksyllä 2014. Työssä etsittiin suojavyöhykkeille soveltuvia paikkoja. Samalla etsittiin luonnon monimuotoisuuskohteita, perinnebiotooppeja sekä sopivia paikkoja kosteikoille. Yleissuunnitelman tavoitteena on innostaa viljelijöitä vesiensuojelutoimiin sekä vaalimaan maiseman ja luonnon monimuotoisuutta. Toimenpiteiden toteuttaminen on maanomistajille vapaaehtoista. Suunnitelman tietoja voidaan käyttää yksityiskohtaisen suunnittelun tukena haettaessa rahoitusta kohteiden toteuttamiseen. Raportissa esitellään inventoinnin tulokset ja kerrotaan asiaan liittyvää perustietoa kohteiden perustamisesta ja hoidosta. Suojavyöhyketarvetta vesistöjen varsilla on yhteensä 227 kilometriä. Pohjavesialueen peltoja on yhteensä 614 hehtaaria. Tulvapeltoja tai vedenvaivaamia peltoja suunnitelmassa on yhteensä 378 hehtaaria. Kosteikkopaikkoja ehdotetaan 64, yhteensä 183 hehtaaria. Luonnon monimuotoisuuskohteita ehdotetaan 127 kappaletta. Perinnebiotooppeja on niukasti jäljellä: tässä suunnitelmassa on mukana 14 kohdetta. Suunnittelu on toteutettu Uudenmaan ELY-keskuksen toimeksiannosta. Suunnitelman ovat laatineet Esko Vuorinen ja Petra Nyqvist Silvestris luontoselvitys oy:stä. Arvokkaita näkemyksiä, kommentteja ja tietoja saatiin asukastilaisuuksien osallistujilta ja alueen asukkailta yleissuunnittelun eri vaiheissa.

Pyhärannan yleissuunnitelma : Suojavyöhykkeet, kosteikot ja luonnon monimuotoisuus sekä rantojen monikäyttö

Yleissuunnittelu Pyhärannan kunnan alueelle tehtiin kesällä ja syksyllä 2014. Samanaikaisesti tehtiin sekä ranta-alueiden monikäyttösuunnittelu että maatalousalueiden yleissuunnitelma. Ranta-alueiden suunnittelun kohteena olivat vesistöalueet Mannerveden lahden pohjukassa ja sen lähistöllä. Suunnittelun tavoitteena oli laatia käyttösuunnitelma osoitetuille ruovikkoalueille ja rantaniityille. Maatalousalueiden yleissuunnittelu kattaa koko kunnan alueen. Siinä tavoitteena oli selvittää alueen suojavyöhyketarpeet, löytää maatalouskosteikkojen perustamispaikkoja sekä inventoida luonnon ja maiseman monimuotoisuuskohteita sekä perinnebiotooppeja. Raportissa esitellään inventoinnin tulokset ja kerrotaan asiaan liittyvää perustietoa alueesta ja vesistöistä. Tietoa tarjotaan suojavyöhykkeiden ja kosteikkojen perustamisesta ja hoidosta. Suunnitelmalla pyritään auttamaan viljelijää hyödyntämään maatalouden korvausjärjestelmää. Suunnitelman tietoja voidaan käyttää yksityiskohtaisen suunnittelun tukena haettaessa rahoitusta kohteiden toteuttamiseen. Suunnitelmassa esitetyt toimet ovat täysin vapaaehtoisia. Suunnittelu on toteutettu Varsinais-Suomen ELY-keskuksen toimeksiannosta. Suunnitelman ovat laatineet Esko Vuorinen ja Petra Nyqvist Silvestris luontoselvitys oy:stä. Arvokkaita näkemyksiä, kommentteja ja tietoja saatiin asukastilaisuuksien osallistujilta ja alueen asukkailta yleissuunnittelun eri vaiheissa.

Latin 16246

Contient : I Poetria magistri Alberici ; Bernardi Silvestris commentum super Eneid. (44) ; De barbarismo, solecismo, scematibus, etc. (69) ; Epistola Enee Silvii, in qua laudat poeticam (81) ; Ejusdem epistole (83 et 134v) ; De dictamine (92) ; Pius II, pro laude Homeri, etc. (99) ; Jac. de Cessolis, super libro scacorum (111). -Pene infernales quas describit S. Paulus (133v) ; Epistola Johannis de Luwere, super stupro civitatis Camerac. (135 ) ; Litterarum exempta (147) ; Guill. de Saliceto, de salute corporis (192) ; Pii II tractatus de amore (200v), opusculum de duobus amantibus (203), remedium contra amorem (228v) ; De proprietatibus terminorum Ciceronis (231) ; De mensibus hebreorum, de divinationibus, etc. (248v) ; De orthographia (250) ; De accidentibus (252) ; Legenda S. Albani (257) ; Synonyma (261v) ; Carmen de conjugio (271), de mulieribus pecuniarum devoratricibus (272) ; Senece et aliorum sentencie (273v) ; Leonardi Krieke orationes (257) ; II Dialogus creaturarum

El mercado de trabajo de los titulados universitarios en la Comunidad Valenciana.

Conocer la situación laboral y profesional de los titulados universitarios que finalizaron sus estudios en las promociones 85/86, 86/87 y 87/88 en las universidades de la Comunidad Valenciana. Planteamiento de hipótesis. El trabajo de campo se realiza en tres etapas: 1. Obtención de una relación nominal de los titulados, a fin de estimar el volumen de los datos a manejar. 2. Selección aleatoria de los mismos para obtener una muestra representativa de la población a la que remitir los cuestionarios. 3. Control de los cuestionarios recibidos y codificación de los mismos, agrupando las treinta titulaciones estudiadas en cuatro grupos: Ciencias Humanas y Sociales, Ciencias Básicas, Ciencias de la Salud y Ciencias Tecnológicas. Análisis de los resultados. Test de chi-square. Tablas. Los índices de desempleo de los titulados universitarios, aunque inferiores a los del conjunto de la población, son significativos, siendo el colectivo de mujeres el más discriminado. Las titulaciones que otorgan mayor facilidad para acceder al mercado de trabajo son las tecnológicas. Existe una mayor tasa de desempleo para las titulaciones de ciclo corto que para las licenciaturas. Más de la mitad de los titulados trabajan en el sector público, y en especial el colectivo de mujeres. La mayoría de los titulados ocupados poseen un empleo relacionado con los estudios cursados, y ven reconocida su titulación a la hora de formalizar un contrato.

Identification of Bartonella species in rodents, shrews and cats in Denmark: detection of two B-henselae variants, one in cats and the other in the long-tailed field mouse

Small mammals and stray cats were trapped in two areas of North Zealand, Denmark, and their blood cultured for hemotrophic bacteria. Bacterial isolates were recovered in pure culture and subjected to 16S rDNA gene sequencing. Bartonella species were isolated from five mammalian species: B. grahamii from Microtus agrestis (field vole) and Apodemus flavicollis (yellow-necked field mouse); B. taylorii from M. agrestis, A. flavicollis and A. sylvaticus (long-tailed field mouse); B. tribocorum from A. flavicollis; R vinsonii subsp. vinsonii from M. agrestis and A. sylvaticus; and B. birtlesii from Sorex vulgaris (common shrew). In addition, two variant types of B. henselae were identified: variant I was recovered from three specimens of A. sylvaticus, and B. henselae variant 11 from I I cats; in each case this was the only B. henselae variant found. No Bartonella species was isolated from Clethrionomys glareolus (bank vole) or Micromys minutus (harvest mouse). These results suggest that B. henselae occurs in two animal reservoirs in this region, one of variant I in A. sylvaticus, which may be transmitted between mice by the tick Ixodes ricinus, and another of variant 11 in cats, which may be transmitted by the cat flea (Ctenocephalides felis). To our knowledge, this is the first report of the occurrence of B. henselae and B. tribocorum in Apodemus mice.

Habitat Suitability Analysis of the Critically Endangered Florida Panther

The purpose of this study was to conduct a habitat suitability analysis of the critically endangered Florida panther (Felis concolor coryi) in Florida. We gathered land cover, population and road data from the Florida Geographic Data Library and performed map algebra using ESRI’s ArcGIS to compile a suitable habitat map. We found that there is 20381.7 km² of highly suitable habitat and 557124.4 km² of less desirable but usable habitat for the Florida panther. The highest concentration of highly suitable habitat is in Big Cypress National Park, with smaller patches in Tates Hell State Forest and along the southeast portion of the Panhandle. Due to extensive fragmentation, however, and without establishment of habitat linkages to the existing southern population, there is little chance of survival of additional panther populations in much of northern Florida.