Impacto técnico e econômico das perdas de solo e nutrientes por erosão no cultivo da cana-de-açúcar

O objetivo geral foi demonstrar o impacto técnico e econômico das perdas de solo e nutrientes por erosão no cultivo da cana-de-açúcar. Propôs-se avaliar as perdas de nutrientes por erosão (P, K, Ca e Mg), o custo de reposição de nutrientes e o de produção da cana em dois sistemas de colheita (cana crua e queimada) em Catanduva - SP, em área de 100 ha para cada sistema, formadas e colhidas no mesmo período (2002 a 2007), com similaridade quanto ao tipo de solo, variedade, topografia e numero de cortes. A metodologia baseou-se na equação universal da perda de solos e teoria dos custos de produção e de reposição de nutrientes. A maior perda de solo e de nutrientes por erosão ocorreu nas áreas de cana queimada; a cana queimada (corte manual), na média dos cinco cortes, perde 48,82% por hectare a mais de solo, 56,45 % de potássio (K) e 60,78 % de fósforo (P) do que a cana crua (corte mecanizado); o custo de reposição de nutrientes, em média, na cana queimada (R$ 33,92 ha-1 ano-1), foi superior ao da cana crua (R$ 21,12 ha-1 ano-1); a cana crua apresentou menor custo de produção (R$ 29,60 Mg-1) quando comparado à cana queimada (R$ 32,71 Mg-1); a cana crua apresentou maior retorno médio (R$ 5,70 Mg-1ano-1) com relação à cana queimada (R$ 2,59 Mg-1).

Spatial variability of leaf nutrient contents in a drip irrigated citrus orchard

This study aimed to evaluate the spatial variability of leaf content of macro and micronutrients. The citrus plants orchard with 5 years of age, planted at regular intervals of 8 x 7 m, was managed under drip irrigation. Leaf samples were collected from each plant to be analyzed in the laboratory. Data were analyzed using the software R, version 2.5.1 Copyright (C) 2007, along with geostatistics package GeoR. All contents of macro and micronutrients studied were adjusted to normal distribution and showed spatial dependence.The best-fit models, based on the likelihood, for the macro and micronutrients were the spherical and matern. It is suggest for the macronutrients nitrogen, phosphorus, potassium, calcium, magnesium and sulfur the minimum distances between samples of 37; 58; 29; 63; 46 and 15 m respectively, while for the micronutrients boron, copper, iron, manganese and zinc, the distances suggests are 29; 9; 113; 35 and 14 m, respectively.

Custos da irrigação e receita líquida do feijoeiro em um sistema pivô central sob variação do comprimento da tubulação de recalque e desnível topográfico

Neste trabalho, foi simulado o custo da irrigação de um sistema tipo pivô central com diferentes comprimentos da tubulação de recalque e desníveis topográficos na produção do feijoeiro comum, na região de Ilha Solteira -SP, bem como sua receita líquida. Considerou-se uma área irrigada pelo equipamento de 103,58 ha, sendo sua configuração a mais econômica possível para as variáveis consideradas. A participação da irrigação no custo de produção do feijoeiro variou de 14,8 a 21,5% entre as condições extremas, ou seja, do menor desnível topográfico (40 m) e comprimento da tubulação de recalque (2.000 m) ao maior desnível (80 m) e comprimento (3.000 m). Em todas as configurações do sistema de irrigação e com os preços praticados em agosto de 2008 ou com o preço histórico médio, seria viável a cultura do feijoeiro, proporcionando rendas líquidas de até R$ 3.959,64 ha-1 e até R$ 1.203,14 ha-1, respectivamente.

TR(i)P, TR(i)P, hooray : new functions for TRPC2 and TRPC3

Kalciumjonen påverkar många aspekter av cellbiologi, från fertiliseringen av äggcellen till tillväxt och differentiering av alla typer av celler. Störningar i hur kalciumjonerna transporteras in och friges i cellerna kan ha stor betydelse för hur sjukdomar framskrider. På grund av detta är det viktigt att studera hur kalciumtransportörer såsom kalciumkanaler fungerar och hur de påverkar cellernas funktioner. I avhandlingen har klassiska transient receptorpotential (TRPC) katjonkanaler studerats. Dessa kanaler är permeabla för kalcium och aktiveras nedströms av G-proteinkopplade receptorer. Resultaten som presenteras i avhandlingen visar på nya funktioner för TRPC2- och TRPC3-kanalerna. Utöver TRPC3-kanalens roll i plasmamembranen, där den medverkar i receptorreglerat kalciuminflöde, tyder våra resultat på att TRPC3 har en potentiell intracellulär roll. Vid överuttryck av kanalen lokaliserade kanalen till endoplasmatiska nätverket där kanalen friger intracellulärt kalcium. TRPC2 har en viktig funktion i möss där kanalen reglerar hur djuret reagerar på feromoner. Våra resultat tyder på att TRPC2 är involverad i autokrin sfingosin-1-fosfat (S1P)-signalering. S1P som produceras i cellerna transporterades ut från cellerna varpå det aktiverade S1P2-receptorer på plasmamembranen. Diacylglycerol som bildas som en följd av aktivering av S1P2-receptorn aktiverade i sin tur inflöde av extracellulärt kalcium. Våra resultat indikerar att TRPC2 är kanalen som förmedlar detta kalciuminflöde. I sköldkörtelceller studerades nedströms effekter för TRPC2. Kanalen reglerade negativt cAMP-produktionen i cellerna vilket hämmar extracellulärt signalreglerat kinas 1/2 (ERK1/2). När uttrycket för TRPC2 minskades i cellerna, ökades produktionen av cAMP och fosforyleringen av ERK1/2, vilket resulterade i ökat uttryck för receptorn för sköldkörtelstimulerande hormon. Slutligen, presenterar vi resultat som tyder på att TRPC2 är viktigt för sekretion av prekursorn till sköldkörtelhormon.

Maantien 116 ja maantien 11170 liittymän parantamisesta Lohjalla : Esiselvitys ja suunnitelmaselostus

Tämä esisuunnitelma käsittelee maantien 116 (Suitiantie) ja maantien 11170 (Ratakatu-Venteläntie) liittymän parantamista. Maantie 116 on osa Lohjan alueen maanteiden pääverkkoa. Se on seudullinen tieyhteys Lohjalta Siuntioon ja toimii myös yhteytenä pääkaupunkiseudulle. Maantie 11170 on paikallista liikennettä valtatien 25 suuntaisesti välittävä yhteys. Maanteiden liittymä on tyypiltään kahden 1+1 -kaistaisen maantien kanavoitu nelihaaraliittymä, johon on toteutettu kaikille ajosuunnille vasemmalle kääntyvien kaistat. Liittymässä kevyen liikenteen ylitykset on toteutettu keskisaarekkeella. Liittymän nykyiset järjestelyt on toteutettu vuonna 2005 Lohja-Lohjanharju moottoritiehankkeen yhteydessä. Aikaisemmin liittymä oli kolmihaaraliittymä, joka muutettiin nelihaaraiseksi, kun rakentamishankkeen yhteydessä toteutettiin valtatien alitse kulkeva yhteys Nummentien suuntaan. Hankkeen suunnittelu on aloitettu liittymän liikenneturvallisuuspuutteiden vuoksi Lohjan kaupungin tekemän aloitteen pohjalta. Liittymässä on sattunut 3 loukkaantumiseen ja 8 omaisuusvahinkoon johtanutta onnettomuutta vuosina 2006-2010. Tämä suunnitelma on liittymän parantamisen esiselvitys eikä tähän suunnitteluhankkeeseen liity muita meneillään olevia suunnitteluhankkeita. Esisuunnitelmassa on tarkasteltu kahta eri vaihtoehtoa liittymän parantamiselle. Vaihtoehto 1 sisältää liittymän parantamisen yksikaistaisena kiertoliittymänä ja vaihtoehto 2 sisältää liittymän parantamisen liikennevaloliittymänä. Toimenpiteiden liikenneturvallisuusvaikutukset tarkasteltiin TARVA-ohjelmistolla. Vaihtoehdon 1 toteuttaminen vähentäisi 0,09 henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta vuodessa. Vaihtoehdon 2 toteuttaminen vähentäisi 0,07 henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta vuodessa. Liikenteellisen toimivuuden tarkastelut tehtiin Simtraffic/Synchro –ohjelmistolla. Nykyisillä liittymäjärjestelyillä liittymän toimivuus on nykytilanteessa hyvä tai erittäin hyvä ja ennustetilanteessa tyydyttävä tai hyvä. Ennustetilanteessa liittymän toimivuus on kiertoliittymäjärjestelyillä erittäin hyvä ja liikennevalojärjestelyillä tyydyttävä. Kiertoliittymävaihtoehto on liikennevalovaihtoehtoa selkeästi toimivampi ratkaisu. Kiertoliittymävaihtoehdon rakentamiskustannukset olisivat 200 000 € (alv. 0 %) ja liikennevalovaihtoehdon 172 000 € (alv. 0 %). Jatkosuunnitteluun valittiin kiertoliittymävaihtoehto. Jatkosuunnitteluun valittu vaihtoehto suunniteltiin suunnitelmatason vaatimalla tarkkuustasolla. Hankkeen toteuttamisella olisi positiivisia vaikutuksia liikenneturvallisuuteen. Muita merkittäviä vaikutuksia hankkeella ei olisi. Työnaikaiset liikennejärjestelyt on mahdollista toteuttaa niin, ettei liikenteelle aiheudu suurta haittaa.

Pohjois-Satakunnan alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma 2013 - 2035

Pohjois-Satakunnan alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma koskee Kankaanpään kaupungin sekä Honkajoen, Jämijärven, Karvian, Lavian, Merikarvian, Pomarkun ja Siikaisten kuntien aluetta. Suunnitelmassa on vertailtu suunnittelualueen vesihuollon kehittämismahdollisuuksia. Suunnittelun lopputuloksena saadaan alueelliset vesihuollon ratkaisuvaihtoehdot, joilla vedenhankinta sekä jätevesien käsittely voidaan järjestää parhaalla mahdollisella tavalla. Suunnittelutyön teettivät suunnittelualueen kunnat yhdessä Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen sekä Satakuntaliiton kanssa. Suunnitelman on laatinut AIRIX Ympäristö Oy. Suunnittelutyön aikana kävi ilmeiseksi, että vedenhankinnan kehittämisessä painotetaan vedenhankintayhteyksien varmistamista, koska nykyisin käytössä olevat pohjavesivarat ovat pääosin riittävät. Ainoastaan Honkajoella on tarvetta lisävedelle. Se tullaan varmistamaan joko vedenostolla Kankaanpäästä tai uudella vedenottamolla Palokankaan pohjavesialueelle. Suunnittelualueelle tullaan rakentamaan vedenhankintaa varmistavia yhteyksiä vesiosuuskuntien ja kuntien vesilaitosten välille. Näitä toteutetaan Karviassa ja Jämijärvellä sekä Siikaisten ja Pomarkun välille. Kankaanpäähän rakennetaan uusi vedenottamo, joka varmistaa samalla myös Merikarvian, Siikaisten, Honkajoen, Pomarkun, Lavian ja Sastamalan Kiikoisten vedenhankintaa. Vesihuollon erityistilanteisiin varautumiseen tullaan panostamaan lisääntyvän yhteistyön avulla. Varautumisessa tullaan kartoittamaan mm. varavoimalaitteiden ja desinfiointivalmiuden yhteistä järjestämistä. Kunnallinen jätevesien puhdistus tulee Laviaa lukuun ottamatta säilymään ennallaan pitkälle suunnittelukauden lopulle. Lavian jätevedet tullaan siirtämään Sastamalan Kiikoisiin, josta ne johdetaan Huittisiin käsiteltäväksi. Suunnittelukauden lopulla, vuosien 2030-2035 aikana on tarkoitus lopettaa sekä Jämijärven että Pomarkun puhdistamot ja rakentaa siirtoviemärit Kankaanpäähän. Runsaiden vuotovesimäärien vuoksi koko suunnittelualueelle esitetään laajamittaista viemäriverkostojen saneerausta. Puhdistamoiden kapasiteetin riittävyys sekä puhdistustulos paranevat, kun vuotovesiä saadaan vähennettyä. Vuotovesien vähenemisellä saadaan myös huomattavia käyttökustannusten säästöjä. Puhdistamolietteen osalta ehdotetaan käsittelyn keskittämistä esimerkiksi biokaasulaitokselle. Pomarkun lietteet kuljetaan jatkossakin käsiteltäväksi Porin Luotsinmäen jäteveden puhdistamolle. Lisäksi haja-asutuksen jätevesilietteiden vastaanottoa tullaan kehittämään alueellisesti. Suunnitelmaa hyödynnetään vedenhankintaa ja jätevedenkäsittelyä koskevia päätöksiä tehtäessä. Ehdotukset otetaan huomioon myös kunnallisia vesihuollon kehittämissuunnitelmia laadittaessa. Kehittämissuunnitelma sisältää nykyisessä laajuudessaan hankkeiden mitoitusperusteet ja tekniset perusratkaisut sekä alustavat kustannusarviot. Hankkeiden jatkovalmistelu vaatii hankekohtaisen yleis- ja rakennussuunnittelun ennen toteutusta. Samalla on selvitettävä kunnallisen päätöksenteon eteneminen, hankkeiden rahoitus ja kustannusten jako. Suunnitelmassa esitettyjen hankkeiden rakennuskustannukset ovat vedenhankinnan osalta noin 2,4 M€ ja jätevesihuollon osalta noin 4,8 M€ vuoteen 2035 mennessä.

Efeito da chuva na eficiência de herbicidas aplicados em pós-emergência sobre corda-de-viola

O objetivo deste trabalho foi avaliar a influência da chuva na eficiência de herbicidas aplicados em pós-emergência em plantas de Ipomoea grandifolia. As plantas de I. grandifolia foram cultivadas em vasos plásticos com capacidade de 2,5 L, em casa de vegetação, com uma planta por vaso. O delineamento experimental utilizado foi o inteiramente casualizado, com quatro repetições, com os tratamentos dispostos em um esquema fatorial 7x8 (sete tratamentos químicos e oito períodos para ocorrência de chuva após a aplicação dos tratamentos). Os tratamentos químicos constaram da aplicação de glyphosate em cinco formulações comerciais (Roundup Original, Roundup WG, Roundup Transorb, Roundup Transorb R e Roundup Ultra) a 1.080 g e.a. ha-1, amônio-glufosinate (Finale) a 400 g i.a. ha-1 e 2,4-D (DMA 806) a 1.000 g e.a. ha-1 e de oito intervalos de tempo para simulação de uma chuva de 15 mm, com duração de cinco minutos: 15', 30', 1h, 2h, 4h, 6h, 8h após a aplicação dos tratamentos e uma testemunha sem chuva, Foram realizadas avaliações visuais de controle das plantas aos 7, 14, 21, 28 e 35 dias após a aplicação e, por ocasião da última avaliação, determinou-se a massa seca das plantas. A ocorrência de chuvas após a aplicação de 2,4-D não alterou a sua eficiência no controle das plantas de I. grandifolia; já os herbicidas amônio-glufosinate e glyphosate, em todas suas formulações testadas, apresentaram redução na eficiência de controle quando da ocorrência de chuvas em até oito horas após a aplicação dos tratamentos.

Influência de Adjuvantes e Pontas de Pulverização na Deriva de Aplicação do Glyphosate

Além do impacto ambiental, a deriva de glyphosate pode causar danos sobre culturas sensíveis a esse herbicida. O objetivo deste estudo foi avaliar a influência de adjuvantes e pontas de pulverização na deriva de glyphosate aplicado via terrestre. O estudo foi conduzido em campo, arranjado em esquema fatorial (3 x 9), sendo o primeiro fator constituído por três pontas de pulverização: uma de jato plano (Teejet XR 110.015) e duas de jato plano com indução de ar (Teejet AIXR 110.015 e Teejet TTI 110.015). O segundo fator foi composto por sete adjuvantes: Break Thru(r) (0,1% v.v.), Grap' Oil(r) (0,5% v.v.), Grap Super Gun(r) (0,03% v.v.), Iharol(r) (1% v.v.), NP-10(r) (0,075 L ha-1), Dash HC(r) (0,5% v.v.) e Emultec R(r) (0,05 L ha-1). Os adjuvantes foram adicionados à calda de aplicação juntamente com o herbicida Roundup Transorb R(r) na dose de 2,16 kg e.a. ha-1. Além desses, foram incluídos dois tratamentos testemunha: um sem aplicação e outro com aplicação de glyphosate sem adjuvante. As variáveis avaliadas foram a distância percorrida pelas gotas para fora do alvo, a fitotoxicidade causada pela deriva, o diâmetro mediano volumétrico, a densidade de gotas e o volume recuperado pela utilização de papéis hidrossensíveis. As pontas de pulverização TTI 110.015 e AIXR 110.015 proporcionaram menor deriva que a ponta XR 110.015. As pontas TTI e AIXR apresentaram menor densidade de gotas e maior diâmetro mediano volumétrico, quando comparadas à ponta XR. A utilização dos adjuvantes NP-10(r) e Emultec R(r) com a ponta de pulverização XR 110.015 aumentou a deriva quando comparada com a aplicação de glyphosate sem adjuvante, porém não diferiram dos demais adjuvantes. O adjuvante Emultec R(r) aumentou o DMV das gotas, quando geradas pela ponta XR 110.015. A utilização dos adjuvantes Grap' Oil(r), Grap Super Gun(r), Iharol(r) e Dash HC(r) diminuiu a densidade de gotas derivadas, quando geradas pela ponta XR 110.015.

A high-fructose diet induces insulin resistance but not blood pressure changes in normotensive rats

Rats fed a high-fructose diet represent an animal model for insulin resistance and hypertension. We recently showed that a high-fructose diet containing vegetable oil but a normal sodium/potassium ratio induced mild insulin resistance with decreased insulin receptor substrate-1 tyrosine phosphorylation in the liver and muscle of normal rats. In the present study, we examined the mean blood pressure, serum lipid levels and insulin sensitivity by estimating in vivo insulin activity using the 15-min intravenous insulin tolerance test (ITT, 0.5 ml of 6 µg insulin, iv) followed by calculation of the rate constant for plasma glucose disappearance (Kitt) in male Wistar-Hannover rats (110-130 g) randomly divided into four diet groups: control, 1:3 sodium/potassium ratio (R Na:K) diet (C 1:3 R Na:K); control, 1:1 sodium/potassium ratio diet (CNa 1:1 R Na:K); high-fructose, 1:3 sodium/potassium ratio diet (F 1:3 R Na:K), and high-fructose, 1:1 sodium/potassium ratio diet (FNa 1:1 R Na:K) for 28 days. The change in R Na:K for the control and high-fructose diets had no effect on insulin sensitivity measured by ITT. In contrast, the 1:1 R Na:K increased blood pressure in rats receiving the control and high-fructose diets from 117 ± 3 and 118 ± 3 mmHg to 141 ± 4 and 132 ± 4 mmHg (P<0.05), respectively. Triacylglycerol levels were higher in both groups treated with a high-fructose diet when compared to controls (C 1:3 R Na:K: 1.2 ± 0.1 mmol/l vs F 1:3 R Na:K: 2.3 ± 0.4 mmol/l and CNa 1:1 R Na:K: 1.2 ± 0.2 mmol/l vs FNa 1:1 R Na:K: 2.6 ± 0.4 mmol/l, P<0.05). These data suggest that fructose alone does not induce hyperinsulinemia or hypertension in rats fed a normal R Na:K diet, whereas an elevation of sodium in the diet may contribute to the elevated blood pressure in this animal model.

Adenosine A1 receptor-mediated inhibition of in vitro prolactin secretion from the rat anterior pituitary

In previous studies, we demonstrated biphasic purinergic effects on prolactin (PRL) secretion stimulated by an adenosine A2 agonist. In the present study, we investigated the role of the activation of adenosine A1 receptors by (R)-N6-(2-phenylisopropyl)adenosine (R-PIA) at the pituitary level in in vitro PRL secretion. Hemipituitaries (one per cuvette in five replicates) from adult male rats were incubated. Administration of R-PIA (0.001, 0.01, 0.1, 1, and 10 µM) induced a reduction of PRL secretion into the medium in a U-shaped dose-response curve. The maximal reduction was obtained with 0.1 µM R-PIA (mean ± SEM, 36.01 ± 5.53 ng/mg tissue weight (t.w.)) treatment compared to control (264.56 ± 15.46 ng/mg t.w.). R-PIA inhibition (0.01 µM = 141.97 ± 15.79 vs control = 244.77 ± 13.79 ng/mg t.w.) of PRL release was blocked by 1 µM cyclopentyltheophylline, a specific A1 receptor antagonist (1 µM = 212.360 ± 26.560 ng/mg t.w.), whereas cyclopentyltheophylline alone (0.01, 0.1, 1 µM) had no effect. R-PIA (0.001, 0.01, 0.1, 1 µM) produced inhibition of PRL secretion stimulated by both phospholipase C (0.5 IU/mL; 977.44 ± 76.17 ng/mg t.w.) and dibutyryl cAMP (1 mM; 415.93 ± 37.66 ng/mg t.w.) with nadir established at the dose of 0.1 µM (225.55 ± 71.42 and 201.9 ± 19.08 ng/mg t.w., respectively). Similarly, R-PIA (0.01 µM) decreased (242.00 ± 24.00 ng/mg t.w.) the PRL secretion stimulated by cholera toxin (0.5 mg/mL; 1050.00 ± 70.00 ng/mg t.w.). In contrast, R-PIA had no effect (468.00 ± 34.00 ng/mg t.w.) on PRL secretion stimulation by pertussis toxin (0.5 mg/mL; 430.00 ± 26.00 ng/mg t.w.). These results suggest that inhibition of PRL secretion after A1 receptor activation by R-PIA is mediated by a Gi protein-dependent mechanism.

Acute kidney injury in AIDS: frequency, RIFLE classification and outcome

The objective of the present study was to evaluate the characteristics of acute kidney injury (AKI) in AIDS patients and the value of RIFLE classification for predicting outcome. The study was conducted on AIDS patients admitted to an infectious diseases hospital inBrazil. The patients with AKI were classified according to the RIFLE classification: R (risk), I (injury), F (failure), L (loss), and E (end-stage renal disease). Univariate and multivariate analyses were used to evaluate the factors associated with AKI. A total of 532 patients with a mean age of 35 ± 8.5 years were included in this study. AKI was observed in 37% of the cases. Patients were classified as "R" (18%), "I" (7.7%) and "F" (11%). Independent risk factors for AKI were thrombocytopenia (OR = 2.9, 95%CI = 1.5-5.6, P < 0.001) and elevation of aspartate aminotransferase (AST) (OR = 3.5, 95%CI = 1.8-6.6, P < 0.001). General mortality was 25.7% and was higher among patients with AKI (40.2 vs17%, P < 0.001). AKI was associated with death and mortality increased according to RIFLE classification - "R" (OR 2.4), "I" (OR 3.0) and "F" (OR 5.1), P < 0.001. AKI is a frequent complication in AIDS patients, which is associated with increased mortality. RIFLE classification is an important indicator of poor outcome for AIDS patients.

Do whole-body vibration exercise and resistance exercise modify concentrations of salivary cortisol and immunoglobulin A?

A single bout of resistance exercise (RE) induces hormonal and immune responses, playing an important role in a long-term adaptive process. Whole-body vibration (WBV) has also been shown to affect hormonal responses. Evidence suggests that combining WBV with RE may amplify hormonal and immune responses due to the increased neuromuscular load. Therefore, the aim of this study was to evaluate salivary cortisol (Scortisol) and salivary IgA (SIgA) concentrations following a RE session combined or not with WBV. Nine university students (22.9 ± 5.1 years, 175.8 ± 5.2 cm, and 69.2 ± 7.3 kg) performed five sets of squat exercise (70% one-repetition-maximum) combined (R+V30) or not (R) with WBV at 30 Hz. Saliva samples were obtained before and after exercise. Subjects also rated their effort according to the Borg CR-10 scale (RPE). Data were analyzed by a mixed model. RPE was higher after R+V30 (8.3 ± 0.7) compared to R (6.2 ± 0.7). However, Scortisol (pre: 10.6 ± 7.6 and 11.7 ± 7.6, post: 8.3 ± 6.3 and 10.2 ± 7.2 ng/mL for R and R+V30, respectively) and SIgA concentrations (pre: 98.3 ± 22.6 and 116.1 ± 51.2, post: 116.6 ± 64.7 and 143.6 ± 80.5 µg/mL for R and R+V30, respectively) were unaffected. No significant correlations were observed between Scortisol and RPE (r = 0.45, P = 0.22; r = 0.30, P = 0.42, for R and R+V30, respectively). On the basis of these data, neither protocol modified salivary cortisol or IgA, although RPE was higher after R+V30 than R.

Speciell och lycklig: en studie om specialundervisning och välbefinnande

Syftet med denna studie var att analysera relationen mellan erhållen specialundervisning i grundskolan och välmående i vuxen ålder. Välmående mäts i den här studien utifrån hur nöjda med livet respondenterna är, eftersom det visat sig vara en god indikator på hur individer upplever sitt välbefinnande. De specifika forsknings-frågorna i studien är: 1. Hurdant samband finns det mellan erhållen specialundervisning i årskurs 9 och livstillfredsställelsen fem år senare? 2. a) Hurdana skillnader finns det i livstillfredsställelsen som ung vuxen mellan de som fått specialundervisning och de som inte fått specialundervisning i årskurs 9? b) Hurdana skillnader finns det efter att arbetslöshet och generell självuppfattning kontrollerats för? Ett svagt samband gick att påvisa mellan erhållen specialundervisning i grundskolan och livstillfredsställelsen i vuxen ålder. Resultaten från den här studien visar dock att majoriteten av dem som fått specialundervisning i grundskolan har ett gott välbefinnande i vuxen ålder, även om medelpoängen för livstillfredsställelsen visade sig vara något lägre jämfört med dem som inte fått specialundervisning. Självuppfattning och arbetslöshet hade dock en signifikant inverkan på välmåendet och således även på skillnaderna. Efter kontrollanalysen för de här två faktorerna fanns inga statistiskt signifikanta skillnader kvar i livstillfredsställelsen mellan dem som fått specialundervisning och dem som inte fått specialundervisning. Specialundervisningen kan därmed antas tjäna sitt syfte i att stöda eleverna och motverka de negativa konsekvenser skolsvårigheterna kan ha för välbefinnandet. Resultaten tyder dock på att det i skolan ännu finns skäl att stärka självuppfattningen bland elever som får specialundervisning och fortsätta ge eleverna byggstenar som hjälper dem att få en utbildning och ett framtida arbete. På sikt främjar det välbefinnandet.

Contrast-induced nephropathy after computed tomography

Introduction: Contrast induced nephropathy is the third most prevalent preventable cause of acute kidney injury in hospitalized patients. It defined as an absolute increase in serum creatinine ≥ 0.5 mg/dL and relative ≥ 25% increase. Objective: We studied the risk factors to intravenous injection contrast nephropathy after computed tomography. Methods: We studied 400 patients prospectively. Results: The incidence of contrast induced nephropathy, with an absolute or a relative increase were 4.0% and 13.9%, respectively. Diabetes and cardiac failure were independent risk factors for CIN a relative increase de serum creatinine (O.R.: 3.5 [95% CI: 1.92-6.36], p < 0.01, 2.61 [95% CI: 1.14-6.03%], p < 0.05, respectively). Conclusions: We showed association between uses of intravenous injection contrast after computed tomography with acute injury renal, notably with diabetes and heart failure.

Recueil concernant principalement l'histoire de France sous Charles VI.

Contient : 1 Histoire de Charles VI, de 1380 à 1422, par JEAN JUVENAL DES URSINS, incomplète du début ; 2 Histoire de Ponthus, roi de Galice et de Bretagne, incomplète du début ; 3 Pièce de 8 vers