[Juvelarian ur operan Faust]

Soitinnus: lauluääni (sopraano), orkesteri.

[Jocelyn, op. 100, Berceuse]

Soitinnus: lauluääni (sopraano), orkesteri.

[Hindulaulu oopperasta Sadko]

Äänitetty radiosta.

Työturvallisuuskasvatus käsitöissä. Käsitteen määrittelyä ja laatutavoiteteoria Työturvallisuuskasvatuksen opettamisesta käsityön aineenopettajan koulutuksessa

Tutkielman tarkoituksena oli määritellä mitä työturvallisuuskasvatus on ja miten sitä voidaan tukea käsityön opetuksessa. Määrittelyyn on hankittu tietoa grounded theory –menetelmällä. Tutkielma pohjautuu teoreettiseen perustaan ja pohjatutkimukseen, joiden pohjalta on määritelty työturvallisuuskasvatusnäkemys. Pohjatutkimuksen kohderyhmänä olivat peruskoulun alaluokkien käsityön teknisiä sisältöjä opettavat opettajat. Muodostuneen työturvallisuuskasvatusnäkemyksen varassa on luotu laatutavoiteteoreema työturvallisuuskasvatuksen opettamisesta käsityön aineenopettajan koulutuksessa. Tämä teoreema on testattu kyselytutkimuksella. Kyselytutkimus toteutettiin opettajankoulutuksen opetussuunnitelmia suunnittelevilla ja toteuttavilla henkilöillä, sekä työturvallisuusalan asiantuntijoilla. Kyselytutkimuksen tarkoituksena oli testata suunnittelemamme opetussuunnitelman muutoksen soveltuvuutta käsityön aineenopettajan koulutukseen. Muutoksen tarkoituksena on sitoa työturvallisuuskasvatusnäkemys kiinteäksi osaksi käsityökasvatuksen toteuttamista. Määrittelemämme työturvallisuuskasvatusnäkemys sisältää terminä sekä työturvallisuusopetuksen tiedolliset ja taidolliset osa-alueet, että asennekasvatukseen pyrkivän kasvatuksellisen näkökulman. Se myös erottaa työturvallisuuden omaksi kasvatuksen osa-alueeksi turvallisuuskasvatuksen laajassa kentässä ja luo sille itsenäisen aseman samoin kuin esimerkiksi liikennekasvatus tai paloturvallisuus. Työturvallisuuskasvatus ei saisi unohtaa turvallisuuskasvatuksen yleisiä päämääriä, jotka tähtäävät oppilaan kokonaisvaltaiseen kasvuun ja kehitykseen. Tutkielmamme laatutavoiteteoreema toteutui laatuehtokriteerien vahvistuessa. Suunnittelemamme opetussuunnitelman muutos ja sen sisältämä Käsityön työturvallisuuskasvatuksen perusteet kurssi on toteutettavissa käsityön aineenopettajan koulutuksessa. Muutos myös selkeyttää työturvallisuuden ja käsityökasvatuksen suhdetta.

Challenges in transferring the hydropower control centre

Euroopan sähkömarkkinat ovat viime vuosikymmeninä olleet suurien muutoksien kohteena näiden yhtenäistämisprojektin seurauksena. Fortum, yksi Euroopan johtavista energia-alan yrityksistä valmistautuu tähän muutokseen toteuttamalla omia yrityksen sisäisiä muutoksia, tavoitteenaan yksinkertaistaa organisaatiorakennettaan ja parantaa tehokkuuttaan. Yksi suuri muutos tähän liittyen on vesivoimavalvomojen lokalisaatioprojekti. Vesivoimavalvomojen uudelleenlokalisaation ja vesivoiman käytönvalvojien ikääntymisen myötä nähtiin tarpeelliseksi tehdä tutkimus käytönvalvojien hiljaisesta tiedosta. Näin ollen, tässä diplomityössä perehdyttiin Fortumin vesivoiman käytönvalvojien kompetensseihin ja näiden hiljaiseen tietoon. Tutkimusaiheena oli selvittää minkälaista hiljaista tietoa käytönvalvojat omaavat, ja mikä osa tästä tiedosta muodostaa sen kriittisen osaamisen, jota halutaan säilyttää ja kehittää. Tutkimustyypiksi muodostui kvalitatiivinen, jonka päämetodi oli puoli-avoin haastattelu. Tutkimus koostui seuraavista vaiheista: tarkkailu, tekstianalyysi, haastattelu, transkriptio ja data analyysi. Haastatteluja tehtiin kahdeksan, joista kerääntyi yli 24 tuntia haastattelumateriaalia. Tästä materiaalista muodostettiin analyysien avulla taulukko, jonka avulla tunnistettiin ne osa-alueet, joihin käytönvalvojan tärkeimmät kompetenssit liittyvät. Tuloksilla saatiin myös kerättyä lista korjaus- ja kehityskohteista, sekä tarkemmat määritykset jatkotutkimukselle.

Suomen ja Viron tehtaiden välisen uistinliiketoiminnan suorituskyvyn ja kannattavuuden kasvattaminen

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Päijät-Hämeessä toimivan uistimia valmistavan tehdasyksikön sekä saman konsernin Virossa toimivan tehdasyksikön välisen uistinliiketoiminnan kannattavuuden ja suorituskyvyn mahdollinen kasvattaminen. Konsernilla on käytössään kannattavan kasvun strategia, johon tämäkin yksi liiketoiminnan kehittämishankekin omalta osaltaan myös tähtää. Kannattavuutta tarkasteltiin tehtaiden välisen päätoimialan ja sen tuottavuuden ja suorituskyvyn näkökulmasta. Työssä on lähdetty rakentamaan tehtaiden väliselle uistinliiketoiminnalle uudenlaista mittaristoa operationaalisen johdon käyttöön. Suorituskykymittaristossa otetaan huomioon suunnittelutiimin avulla määritellyt avainmittarien osa-alueet ja niiden kehittäminen tulevaisuudessa. Työ käsittelee myös hieman toimipisteissä tapahtuvan muutosten hallitsemista sekä kehittävän ilmapiirin kasvattamista. Tässä tutkimuksessa havaittiin, että suorituskyvyn mittaamisesta oli hyötyä niin operationaaliselle toimipaikkakohtaiselle johdolle kuin tuotannon työntekijällekin. Tehtaiden välisestä suorituskyvystä saatiin vertailevaa tietoa, jota voidaan käyttää hyödyksi tulevaisuudessa. Tulevaisuudessa tästä järjestelmästä saatava tieto helpottaa tuotantolaitoksissa tapahtuvaa työvaiheiden kokonaisvaltaista prosessointia josta kuitenkin pitkällä tähtäimellä suurimmat kustannussäästöt tulevat yritykselle.

Sun haltuus, rakas Isäni

Anonyymi (1543), Ranska.

Harvinaisten metallien talteenotto epäorgaanisista jätevirroista

Taloudellisesti tärkeiden metallien varannot ja tuotanto eivät ole jakautuneet tasaisesti. Maantieteelliset alueet, joilla ei ole omia varantoja ovat riippuvaisia muualta tuoduista raaka-aineista. Euroopan komissio ja USA:n energiaministeriö ovat luokitelleet tietyt metallit kriittisiksi niiden taloudellisen merkittävyyden ja saatavuuteen liittyvien epävarmuustekijöiden johdosta. Tällaisten metallien saatavuutta voitaisiin mahdollisesti parantaa lisäämällä niiden talteenottoa jätteistä. Tutkimuksessa kartoitettiin Euroopan komission kriittiseksi luokittelemien metallien pitoisuuksia eräissä jätevirroissa. Kartoitetut jätteet olivat teollisissa poltto-prosesseissa syntyneitä polttojätteitä, prosessiteollisuuden jätesakkoja ja sähkö- ja elektroniikkajätteitä. Kartoituksen perusteella valittiin lupaavimmat jätteet ja suoritettiin niille talteenottokokeita. Talteenottokokeita suoritettiin kolmelle jätteelle. Yhdestä jätesakasta liuotettiin indiumia rikki- ja suolahapoilla. Kahden eri polttojätteen seoksesta liuotettiin galliumia rikkihapolla. Käytettyjen loisteputkien käsittelyprosessista peräisin olleesta sakasta liuotettiin maametalleja rikki- ja suolahapoilla sekä rikki- ja typpihapon seoksella. Indium liukeni heikosti (korkeintaan 25 %) huoneenlämmössä rikkihapolla. Suolahapolla se liukeni paremmin (68 %). Polttojätteen liuotuskokeissa galliumin talteenottoasteen todettiin riippuvan käytetyn liuottimen määrästä. Loisteputkijätesakasta liukeni yttriumia ja europiumia kaikilla käytetyillä happoliuoksilla noin 70–100 %. Käytetyillä happokonsentraatioilla ei havaittu suuria eroja yttriumin ja europiumin liukoisuuksissa. Näitä metalleja voitaisiin mahdollisesti ottaa talteen tämän tyyppisestä sakasta liuottamalla ne happoliuoksella ja saostamalla oksalaattina. Tarvittaessa liuokset voitaisiin puhdistaa tai metallit erottaa toisistaan neste–nesteuutolla, joka on tärkein maametallien tuotantoon käytetty hydrometallurginen menetelmä.

Miten Pohjois-Kymen OP-Kiinteistökeskuksen tulisi toimia Kouvolan seudun Osuuspankin vision ja strategian mukaan

Osuuspankkiryhmä on valinnut markkinointistrategiakseen asiakassuuntautuneen palvelutavan. Pankin puolella uskotaan, että näin toimimalla on mahdollista saavuttaa pitkäaikainen asiakkuus ja sitä kautta saada kilpailuetua muihin pankkeihin nähden. Koska pankkimaailma, myös Osusspankkiryhmä, on etsinyt yhteistyökumppaneita esimerkiksi vakuutusyhtiöistä, tässä tutkimustyössä on käsitelty myös suhdemarkkinointia, joka on asiakassuhdemarkkinointia laajempi käsite. Valtakunnallisessa OP-Kiinteistövälitys -ketjussakin on valittu sama strategia kuin pankin puolella. Lisäksi alueet voivat tehdä oman strategian valtakunnallisen pohjalta. pohjois-Kymen OP-Kiinteistökeskus Oy on paikallisen pankin, Kouvolan Seudun Osuuspankin, omistama yritys, joten voidaan väittää, että kiinteistövälityksen varsinainen tehtävä on tukea konsernin liiketoiminnan ydintä, pankkitoimintaa. Tutkielmani tarkoitus on pohtia, miten Pohjois-Kymen OP-Kiinteistökeskuksen tulisi toimia pankin vision ja strategian mukaan, huomioituna se, että kiinteistövälitys on asiantuntija organisaatio ja sillä on oma valtakunnallinen strategia.

Ihmislähteistä saatava tiedustelutieto johtamisen tiedustelutuen osana

Tieto on tärkeä päätöksenteon apuväline. Sotilaallisessa toimintaympäristössä tiedusteluprosessi tuottaa tätä tarvittavaa tietoa johtamisen apuvälineeksi. Tekniikan kehittyminen monipuolistaa ja uudistaa tiedustelumenetelmiä, mutta vuoden 2001 syyskuun 11. päivän terrori-iskut osoittivat vanhojen tiedustelumenetelmien tärkeyden ja käyttökelpoisuuden. Tiedustelumenetelmänä ihmislähteistä saatava tieto on vanhin, eikä sitä voida täysin korvata millään muulla menetelmällä. Tutkielman tavoitteena on asemoida ihmislähteistä saatava tiedustelutieto johtami-sen nelikenttään ja johtamisen kokonaisuuteen. Tiedustelutietoa tarkastellaan ensisi-jaisesti kriisinhallinnan toimintaympäristössä. Tutkielman alakysymyksiä ovat: 1. Millaisia johtamisen nelikentän osa-alueet ovat? 2. Mitä ihmislähteistä saatavat tiedustelutiedot ovat? 3. Mikä on CIMIC – toiminnan suhde HUMINT – toimintaan ja johtamiseen? 4. Miten toimintaympäristö vaikuttaa tiedusteluun? Tutkielman tutkimusote on hermeneuttinen ja tutkimus on laadultaan kvalitatiivinen. Tutkielmassa selvitetään johtamisen nelikentän ja ihmislähteistä saatavan tieduste-lutiedon sisältö, jonka perusteella tutkija tulkitsee hermeneuttisen ymmärryskokonai-suuden kautta HUMINT – toiminnan asemoitumista johtamisen nelikenttään. Johtamisen nelikenttä koostuu johtamisen (management), johtajuuden (leadership), organisaatiorakenteen ja organisaatiokulttuurin osa-alueista. Ne sisältävät edelleen alakohtia, joihin johtamisen tutkimuksen teoria usein kohdistetaan. Johtamiseen lisäksi liittyvät prosessit ja johtamisprosessi ovat tämän tutkielman kannalta oleellisia. Tiedustelun tavoitteena on tukea johtamisprosessia. Tiedusteluprosessissa toimin-taa ohjataan, tietoa kerätään ja analysoidaan sekä jaetaan tarvitsijoille. Tiedustelu voidaan lähteensä ja keräysmenetelmänsä perusteella jakaa kategorioihin. Tässä tutkielmassa tiedustelu jaetaan julkisista lähteistä hankittuun tietoon, teknisin apuvä-linein hankittuun tietoon ja ihmislähteistä hankittuun tietoon. Ihmislähteistä saatava tiedustelutieto (HUMINT) on tärkeä kriisinhallinnan toimin-taympäristössä, koska sillä voidaan saada tietoa, jota muilla menetelmillä ei saada. Tässä tutkielmassa HUMINT -tietona pidetään NATO:n määritelmän mukaisesti kaikkea sitä tietoa, joka on hankittu ihmisiltä ja kerääjänä on ollut ihminen. Tällöin HUMINT -tiedonkerääjiä ovat myös siiviili-sotilasyhteistyö – toimijat (CIMIC). Tutkijan lähtökohtana oli hypoteesi, jonka mukaan tiedustelu kytkeytyy johtamiseen ainoastaan prosessien kautta. Hypoteesi osoittautui kuitenkin vääräksi ja hermeneuttinen tutkimusote auttoi tutkijaa huomaamaan ihmislähteistä saatavan tiedustelutiedon asemoitumisen johtamisen nelikenttään monella tavalla. Muun muassa keräysprosessi muodostaa kytkentöjä syväjohtamiseen ja tietojen jakamisessa tulee huomioida eettiset näkökohdat. Informaatiosodankännin suhde HUMINT – toimintaan ja ihmisten sosiaalisten ominaisuuksien tarkastelu tiedonkeräysprosessin kannalta ovat aiheita jatkotutkimukselle.

Koelentotoiminnan tuloksellisuusarviointi TX-projektissa

Tutkimuksen päämääränä oli määrittää koelentotoiminnan (uuden konetyypin evaluaatiot ja uuden konetyypin vastaanotot) tuloksellisuusarviointi TX-projektissa tapaustutkimuksena. Koelentotoiminnan tuloksellisuuden määrittäminen valitussa tapauksessa vaati koelentotoiminnan ja tuloksellisuuden määrittämisen ennen tapauksen aineiston analyysiä. Tuloksellisuuden määrittäminen tehtiin mukaillen valtionhallinnon tuloksellisuusprisman määrittelyjä. Tutkimuksen avulla on voitu määrittää kuinka tuloksellista koelentotoiminta oli TX-projektin lentoevaluaatioissa ja vastaanotoissa. Tuloksellisuuden määritetyt osa-alueet olivat koelentotoiminnan laatu ja tehokkuus, koelentotoiminnan vaikuttavuus, Koelentotoiminnan taloudellisuus sekä koelentokoulutuksen ylläpito ja kehittäminen. Koelentotoiminta oli kokonaisuutena arvioiden erittäin tuloksellista TX-projektissa. Määrittelemieni tuloksellisuuden osa-alueiden mukaisesti toiminta oli pääsääntöisesti tehokasta ja laadukasta muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Lisäksi toiminnalla saavutettiin erittäin suuri vaikuttavuus sekä evaluaatiovaiheessa, että vastaanottovaiheissa ja toiminta oli taloudellisesti erittäin kannattavaa Ilmavoimien kannalta ajateltuna. Tutkimuksen perusteella nähtiin lisäksi, että nykyaikana ja erityisesti tulevaisuuden edelleen teknistyvässä sotatekniikan maailmassa on erittäin tärkeää, että hankkeisiin osallistuu koulutettu henkilöstö, joka osaa evaluoida ja vastaanottaa uusia lentokoneita ja asejärjestelmiä.

Crossfit-harjoittelun soveltuvuus varusmiesten liikuntakoulutukseen

Puolustusvoimat on Suomen suurin kuntokoulu. Puolustusvoimien liikuntakoulutus on julkisessa keskustelussa esillä oleva asia. Liikunta on tärkeä kansanterveyttä edistävä tekijä, jonka vuoksi varusmiehille tulisi jäädä innostus liikuntaan palveluksen jälkeen heidän siirtyessään reserviin. On tarpeellista tutkia uusien urheilulajien käyttöä koulutuksessa. Tutkielmassa tarkastellaan CrossFit (Cf)-harjoittelua, kuvataan sen metodiikkaa ja harjoittelun toteuttamista ja tuodaan lajin harjoitusmetodien vaikutusmekanismit esille. Cfharjoittelusta tehdyn tutkimuksen tulokset esitellään. Tutkielmassa verrattiin Cf-harjoittelua ja nykymuotoista lihaskuntokoulutusta toisiinsa. Vertailu suoritettiin kolmen eri kriteerin suhteen: harjoittelun vaikuttavuus fyysiseen suorituskykyyn, harjoittelun vaatimat tilat ja resurssit sekä lähtötason mukaan. Lisäksi Cfharjoittelusta laadittiin nelikenttäanalyysi. Cf-harjoittelun todettiin vaikuttavan useampaan fyysisen suorituskyvyn osa-alueeseen, kuin nykymuotoinen lihaskuntokoulutus. Kuitenkin muut liikunnan osa-alueet, kuten esimerkiksi kamppailukoulutus, hiihto, suunnistus ja lenkkeily tulee säilyttää mukana koulutuksessa. Tilojen ja resurssien puolesta laji mahdollistaa harjoittelun joustavasti ja periaatteessa siellä, missä joukko toimiikin. Yksikön harjoitteluun tarvitsema materiaali voidaan säilyttää yksikössä. Cf-harjoittelu huomioi yksilöllisesti ja uudella tavalla lähtötason. Harjoittelussa ei tarvitse myöskään erillisiä tasoryhmiä, koska tehtävien liikkeiden kuormittavuus tai vaikeus määritetään jokaiselle erikseen. Tämä edesauttaa ryhmäkiinteyden muodostumista palveluksen alusta alkaen. Nelikenttäanalyysissä löydettiin vahvuuksia ja mahdollisuuksia enemmän kuin heikkouksia ja uhkia. Negatiivisina havaittiin harjoittelun toteuttamiseen ja henkilökunnan kouluttamiseen ja sitouttamiseen liittyvät seikat. Analyysin pohjalta voidaan todeta, että lajia on mahdollista käyttää varusmiesten liikuntakoulutukseen. Se voi luoda myös lisää mahdollisuuksia liikunnan harrastamisella varusmiespalveluksen jälkeen.

Viron puolustusvoimien ampumaohjesäännön tarkoituksenmukaisuus

Tämän työn tarkoitus oli löytää Viron Puolustusvoimien ampumaohjesäännön yhtäläisyyksiä Kanadan, Suomen ja USA:n ampumaohjesääntöjen kanssa ja löytää ne alueet, joita ei ole huomioitu ja joita jalostamalla pystytään kehittämään Viron Puolustusvoimien ampumaohjesääntöjä ja ampumakoulutusta. Vertailu toisten maiden ampumaohjesääntöjen kanssa avasi paitsi uusia kysymyksiä myös mahdollisuuksia yleistyksiin; sen tutkimiseen, mikä on kansallista ja mikä puolestaan yleisemmillä tekijöillä selittyvää. Katseen siirtäminen pois omasta maasta tai muuten tutusta kohteesta sekä asioiden peilaaminen vertailukelpoisia tapauksia vasten saattaa myös avata silmät uusille kysymyksille. Tässä työssä keskitytetään rynnäkkökivääriin perusampumakoulutukseen ja yritetään selvittää, mitkä ovat ne osa-alueet, joita kehittämällä pystytään nostamaan perusammuntakoulutuksen tasoa. Perusammuntakoulutuksen tason nostaminen antaa sotilaille paremmat edellytykset jatkaa ammunnan jatkokoulutuksessa ja taisteluammunnoissa. Samalla perusampumakoulutuksen tason nosto vähentää jatkokoulutuksen ja lisäresurssien tarvetta. Tutkimuksen pääongelmaksi muodostui: – Mitkä ovat poikkeavaisuudet/samankaltaisuudet eri maiden ampumaohjesääntöissä, ja miten näitä todettuja poikkeavaisuuksia/samankaltaisuuksia pystytään hyödyntämään Viron Puolustusvoimien ampumaohjesäännön kehittämisessä? Tutkimuksen alaongelmiksi muotoutuivat lopulta seuraavat: – Millaista oppimisympäristöä ammunta edustaa, miten ammuntaa on koulutettava, ja miten sotilas parhaiten oppii ampumaan? – Miksi ja miten ampumakoulutus on rakennettu muissa asevoimissa? Tutkimus on kvalitatiivinen tutkimus jossa käytetään aineistolähtöistä sisältöanalyysiä. Tutkielman tutkimusaineistoa ovat olleet eri maiden ampumaohjesäännöt ja koulutusohjeet, sekä ase- ja ampumakoulutuksesta suunnitteluun kertova kirjallisuus. Tutkimuksessa selvisi, että Viron Puolustusvoimien ampumaohjesääntö on rynnäkönkiväärin peruskoulutuksen osalta vertailukelpoinen ja tarkoituksenmukainen, jos sitä verrataan muihin maihin ja pienillä muutoksilla ampumaohjesääntöä pystytään kehittämään edellekin vastamaan tulevia haasteita.

Meripelastuksen johtaminen

Tämä tutkielma kuuluu johtamisen tieteenalaan, ja se on meripelastuksen johtamiseen liittyvää perustutkimusta. Tutkimuksen kohteena on meripelastuksen johtaminen käsitteenä suhteessa sotilasjohtamisen nelikentän teoreettiseen viitekehykseen. Meripelastuksen johtaminen on yleiskäsite, joka kuvaa eri yhteyksissä meripelastukseen liittyvää johtamista. Tutkielman tavoitteena on selvittää, mitä meripelastuksen johtaminen on yleiskäsitteenä ja miten sitä voidaan määritellä sotilasjohtamisen nelikentän näkökulmasta. Lisäksi tutkielmassa etsitään vastauksia seuraaviin kysymyksiin: – Mitä meripelastus on? – Mitä johtaminen on? – Mikä ohjaa meripelastuksen johtamista? – Mitä johtaminen on meripelastuksessa? Tutkielmassa selvitetään, mitä johtamisen nelikentän eri osa-alueet merkitsevät meripelastuksen johtamisessa ja nousevatko jotkin nelikentän osa-alueista keskeiseksi. Teorian muodostamisessa käytetään tulkitsevaa käsiteanalyysiä. Tämän avulla pyritään saavuttamaan ymmärrys meripelastuksen johtamisesta. Tutkimuksella pyritään tämän kokonaisuuden hermeneuttiseen ymmärtämiseen, jolloin esiymmärrystä jalostetaan tutkimuksen lähdeaineiston avulla tapahtuvan vaiheittaisen tulkinnan mukaisesti. Tutkimuksen perusteella meripelastuksen johtamisen käsite voidaan määritellä johtamisen nelikentän näkökulmasta hallinnolliseksi ja operatiiviseksi johtamiseksi. Molempien tavoitteet ovat yhteydessä keskenään. Hallinnollisella johtamisella luodaan edellytykset operatiiviselle toiminnalle, ja operatiivisella johtamisella toteutetaan tehokasta pelastustoimintaa. Meripelastuksen johtamisjärjestelmä on Kansainvälisen Merenkulkujärjestön ohjeiden mukainen. Kansainväliset ohjeet ja määräykset ovat pitkälti ohjaavia, eivät kuitenkaan velvoittavia. Merkittävimpänä meripelastuksen johtamista ohjaavana normina voidaan pitää kansalliseen lainsäädäntöömme kuuluvaa meripelastuslakia, joka päivitettiin vuoden 2009 lopussa ja joka astui voimaan vuoden 2010 alussa. Päivitetty lainsäädäntö on esimerkki hallinnollisen johtamisen ja operatiivisen johtamisen toimintojen limittymisestä toisiinsa.

Lentäjälle annettava pelastautumiskoulutus kansainvälisiä kriisinhallintatehtäviä varten

Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, mitä pelastautumiskoulutusta kansainvälisiin kriisinhallintatehtäviin osallistuvalla lentäjällä tulee olla, jotta hän olisi koulutettu saamaan CSAR-palvelua. Oletuksena on, että kouluttamatonta lentäjää ei lähdetä pelastamaan CSAR-operaatiolla. Tutkimuksen tavoitteeseen pyritään selvittämällä Yhdysvaltojen ja Ranskan ilmavoimien pelastautumiskoulutusta ja vertaamalla niitä Suomessa annettavaan pelastautumiskoulutukseen.