830 resultados para firm objective
Resumo:
In clinical settings, functional evaluation of shoulder movement is primarily based on what the patient thinks he/she is able to do rather than what he/she is actually performing. We proposed a new approach for shoulder assessment based on inertial sensors to monitor arm movement in the daily routine. The detection of movement of the humerus relative to the trunk was first validated in a laboratory setting (sensitivity>95%, specificity>97%). Then, 41 control subjects and 21 patients suffering from a rotator cuff tear were evaluated (before and after surgery) using clinical questionnaires and a one-day measurement of arm movement. The quantity of movement was estimated with the movement frequency and its symmetry index (SIFr). The quality of movement was assessed using the Kolmogorov-Smirnov distance (KS) between the cumulative distribution of the arm velocity for controls and the same distribution for each patient. SIFr presented differences between patients and controls at 3 month follow-up (p<0.05) while KS showed differences also after 6 months (p<0.01). SIFr illustrated a change in dominance due to the disorder whereas KS, which appeared independent of the dominance and occupation, showed a change in movement velocity. Both parameters were correlated to clinical scores (R(2) reaching 0.5). This approach provides clinicians with new objective parameters for evaluating the functional ability of the shoulder in daily conditions, which could be useful for outcome assessment after surgery.
Resumo:
Introduction: A new ultra congruent, postero-stabilized total knee arthroplasty (TKA) with a mobile bearing, the FIRST knee prosthesis (Free Insert in Rotation Stabilized in Translation, Symbios SA), was designed and expected to significantly reduce polyethylene wear, to improve the range of motion and the overall stability of the knee while ensuring a physiological ligament balance. Gait analysis has proven to give really objective outcome parameters after lower limb surgery. The goal of our study was to compare the subjective and really objective results of this new TKA with two other widespread models of TKA. Methods: A clinical prospective monocentric cohort study of 100 consecutive patients (47-88 yrs) undergoing a FIRST TKA for primary osteoarthritis is currently being done. Pre- and post-operative follow-ups (6 weeks, 4 months and 1 year) were done with well-recognized subjective evaluations (EQ-5D and WOMAC scores) and semi-objective questionnaires (KSS score and radiography evaluation) as well as with a really objective evaluation using gait parameters from 6 walking trials, performed at different speeds (slow, normal and fast) with an ambulatory gait analysis system (Physilog®, BioAGM CH). The outcomes of the first 32 new TKA after one year of follow-up were compared to the results after 1 year of a randomized controlled clinical trial comparing 29 NexGen® postero-stabilized TKA (Zimmer Inc) with a fixed bearing and 26 NexGen® TKA with a mobile bearing using the same methods. Results: Subjective and semi-objective results were similar for the three types of TKA. As for the really objective parameters, the gait cycle time of the FIRST TKA was statistically significantly shorter at normal speed of walk, as well as double-support periods, as compared to both standard models. The extension (in terms of range of motion when walking) of the operated knee was significantly improved for all three types of walk in favour of the FIRST TKAs compared to both NexGen TKAs. The normal walking speed was significantly higher with faster swing speed and stride lengths for the new TKA. Significantly better coordination scores were observed at normal walking speed for the FIRST TKA as compared to the fixed-bearing TKAs. Conclusion: The FIRST TKAs showed statistically significantly better objective outcomes in terms of gait after one year of follow-up with similar subjective and semi-objective results in comparison with widespread TKA designs. These encouraging short-terms results will have to be confirmed at a 5 years follow-up of the FIRST TKAs.
Resumo:
Purpose: Concerns about self-reports have led to calls for objective measures of blood alcohol concentration (BAC). The present study compared objective measures with self-reports. Methods: BAC from breath or blood samples were obtained from 272 randomly sampled injured patients who were admitted to a Swiss emergency department (ED). Self-reports were compared a) between those providing and refusing a BAC test, and b) to estimated peak BAC (EPBAC) values based on BACs using the Widmark formula. Results: Those providing BACs were significantly (P < 0.05) younger, more often male, and less often reported alcohol consumption before injury, but consumed higher quantities when drinking. Eighty-eight percent of those with BAC measures gave consistent reports (positive or negative). Significantly more patients reported consumption with negative BAC measures (N = 29) than vice versa (N = 3). Duration of consumption and times between injury and BAC measurement predicted EPBAC better than did the objective BAC measure. Conclusions: There is little evidence that patients who provide objective BAC measures deliberately conceal consumption. ED studies must rely on self-reports, eg, take the time period between injury and ED admission into account. Clearly, objective measures are of clinical relevance, eg, to provide optimal treatment in the ED. However, they may be less relevant to establishing effects in an epidemiologic sense, such as estimating risk relationships. In this respect, efforts to increase the validity and reliability of self-reports should be preferred over the collection of additional objective measures.
Resumo:
A firm that wishes to launch a new product to the market is faced with a difficult task of deciding what the best moment for the launch is. Timing may also be critical when a firm plans to adopt new processes or intends to head for new markets. The critical question the firm needs to tackle is whether it will try to reach the so-called first-mover advantage by acting earlier than its rivals. The first-mover position may reward the entrant with various opportunities to gain competitive advantage over later movers. However, there are also great risks involved in the early market entry, and sometimes the very first entrant fails even before the followers enter the market. The follower, on the other hand, may be able to free-ride on the earlier entrants' investments and gain from the languished uncertainties that characterize the new markets. According to the current understanding the occurrence of entry order advantages depends not only on the mechanism and attributes in the firm's environment that provide the initial opportunities but also on the firm's ability to capitalize on these advantage opportunities. This study contributes to this discussion by analyzing the linkages between the asset base of the firm, characteristics of the operating environment and the firm's entry timing orientation. To shed light on the relationship between the entry timing strategy and competitive advantage, this study utilizes the concept of entry timing orientation. The rationale for choosing this type of approach arises from the inability of previously employed research tools to reach the underlying factors that result in entry timing advantage. The work consists of an introductory theoretical discussion on entry timing advantages and of four research publication. The empirical findings support the understanding that entry timing advantage is related to the characteristics of the firm's operating environment but may also be related to firm-specific factors. This in turn suggests that some of the traditional ways of detecting and measuring first-mover advantage - which to some extent ignore these dimensions - may be outdated.
Resumo:
Yritysten välinen yhteistyö kasvaa asiantuntijamarkkinoilla. Suppean palvelutarjooman omaavat yritykset muodostavat laajempia palveluita yhdistämällä osaamisiaan kumppaneidensa kanssa. Näin muodostuvat yritysryhmittymät uhkaavat alaa hallitsevia monipuolisen palvelutarjooman omaavia kansainvälisiä moniosaajayrityksiä. Tämän diplomityön tavoitteena on selvittää minkälaisia hyötyjä moniosaajayritys voi saada näitä ryhmittymiä vastaan lisäämällä omaa yhteistyötään. Tavoitteeseen pääsemiseksi markkinoilla olevat yritysryhmittymät tunnistetaan ja selvitetään minkälaisia asioita asiakas pitää tärkeänä ostaessaan asiantuntijapalveluita. Toimialan trendit ja aikaisemmat tutkimukset yritysten välisestä yhteistyöstä sekä asiakkaan ostokäyttäytymisestä osoittavat, että yhteistyön avulla yrityksellä on mahdollisuus saavuttaa monia hyötyjä. Tietoa olemassa olevista yritysryhmittymistä ja asiakkaiden ostokäyttäytymisestä kerättiin haastattelemalla yhden kansainvälisen moniosaajayrityksen henkilöstöä sekä asiakkaita. Tuloksena löytyi yritysryhmittymiä, joista osa uhkaa moniosaajayrityksen kilpailuetua. Asiakkaiden ostokäyttäyminen suosi hieman enemmän asiantuntijapalveluiden hankkimista yritysryhmittymältä moniosaajayrityksen sijaan. Tekemällä yhteistyötä ja tarjoamalla tiettyjä palveluita yhdessä kumppanin kanssa, moniosaajayritys voi saavuttaa hyötyjä yritysryhmittymiä vastaan ja vaikuttaa positiivisesti asiakkaan ostokäyttäytymiseen.
Resumo:
Tämän diplomityön tavoite on luoda viitekehys kahdesta työn pääteorioista, jotka ovat: "liiketoiminnan ulkoiset menestystekijät" ja "alueiden kilpailukyky". Kummatkin teoriat sisältävät tekijöitä, joilla on vaikutusta yrityksen sijaintipaikkapäätökseen. Viitekehyksen pohjalta tarkastellaan kahta tutkimusaluetta: Landen seutua ja Kuuma-aluetta. Työn tuloksena syntyy kuva kummastakin tutkimusalueesta ja analyysi viitekehyksestä. Työn ensimmäisessä osassa käydään läpi aihealueen tutkimuksen taustaa ja mitä ongelmia tutkimuksissa on tullut esille. Senjälkeen esitellään kaikki liiketoiminnan ulkoiset menestystekijät. Alueiden kilpailukyvyn teoriaosuus täydentää viitekehyksen tekijät. Työn jälkimmäinen empiirinen osa perustuu lähdemateriaaliin, joka on kerätty haastatteluista, lehtiartikkeleista ja seminaareista koskien tutkimusalueita. Tutkimustuloksista selviää, että kummatkin tutkimusalueet ovat erilaisia ja niillä on omat avainklusterinsa ja menestyvät toimialansa. Viitekehys luotiin melko onnistuneesti. Lopulta selvisi, että se sopii hyvin aihealueen tutkimuksen laajentamiseen, mutta heikosti yksittäisenyrityksen sijaintipaikkapäätökseen.
Resumo:
Tämän diplomityön tavoitteena oli rakentaa uusi vaihto-omaisuuden arvostamismalli kohdeyritykseen. Vanha arvostamismallioli todettu epätarkaksi ja vaikeasti päivitettäväksi. Uuden mallin oli tarkoitus olla tarkempi ja helpommin päivitettävissä, mutta kumminkin käyttäjäystävällinen. Toisena tavoitteena oli kuvata tuotantoprosessi, jossa kustannukset sitoutuvat tuotteisiin. Työn voi jakaa kolmeen vaiheeseen. Ensin esiteltävä teoria-aineisto pohjautuu pääasiassa vaihto-omaisuuden arvostamisen teoriaan sekä kustannuslaskennan teoriaan. Toisessa vaiheessa kuvataan yrityksen tämänhetkinentuotantoprosessi sekä sen tavoitetila. Viimeisenä vaiheena on arvostamismallin kehittäminen, jossa käydään yksityiskohtaisesti läpi uuden mallin rakenne, logiikka ja sen antamat tulokset. Työn keskeisimpänä lopputuloksena oli taulukkolaskentapohjaisena toteutettu arvostamismalli, mikä huomio erilaiset kustannusrakenteet sekä laskee jälkihinnoittelussa tarvittavan painotetun keskihinnan.Toisena lopputuloksena saatiin tuotannon prosessikuvaukset. Jatkokehitystarpeita kustannuslaskennan osalta ilmeni työn myötä, joihin tullaan myös jatkossa puuttumaan.
Resumo:
Tämän diplomityön tavoitteena on kuvata tiedonkulkua projektiliiketoimintaa harjoittavassa yrityksessä sekä analysoida kuvausta määrittäen mahdolliset kehityskohdat. Työssätuotetut kuvaukset ja kehityskohtien määrittäminen toimivat pohjana yrityksen kehittäessä projektien hallintaansa tulevaisuudessa. Työssä valitaan tietojohtamisen näkökulma sopivaksi lähestymistavaksi yrityksen toiminnananalysointiin. Haastatteluin kerätyn tutkimusmateriaalin perusteella luodaan prosessikuvaukset jotka mallintavat tietovirtoja yrityksen projektien aikana tapahtuvien prosessien välillä. Kuvausta peilataan tietämyksen luomisen sekä projektien tietojohtamisen teoriaan ja määritetään kehityskohteita. Kehityskohteiden määrittämisen lisäksi ehdotetaan mahdollisia toimenpiteitä tiedon ja tietämyksen hallinnan kehittämiseksi. Kokemusten ja opittujen asioiden sekäpalautteen kerääminen projektien aikana sekä niiden jälkeen havaittiin tärkeimmäksi kehityskohdaksi. Näiden keräämisen voidaan todeta vaativan järjestelmällisyyttä jotta projektien onnistumiset sekä niissä saavutetut parannukset voidaan toistaa jatkossa ja virheet sekä epäonnistumiset sitä vastoin välttää.
Resumo:
Yhä suurempi osa suurkeittiöistä ja ravintoloista käyttää ruuan valmistuksessa valmiiksi prosessoituja kasviksia, jotka hankitaan pääasiassa lähellä sijaitsevista tilakuorimoista. Kuorimoilla syntyy suuria määriä jätettä, enimmäkseen kuorijätteitä, multaa ja jätevettä. Tässä työssä tarkastellaan perunankuorimoiden kuorintamenetelmiä ja kuorintaprosessia, prosessissa syntyviä jätteitä ja niiden käsittelyä sekä ympäristöasioiden hallintamenetel-miä kuorimoilla Suomessa ja muissa EU-maissa. Työn tavoitteena oli selvittää, minkälainen on lainsäädäntö ja minkälaiset ovat kuorimotoimintaa koskevat lupakäytännöt Ruotsissa, Saksassa, Belgiassa ja Iso-Britanniassa. Lisäksi tavoitteena oli selvittää, onko näissä maissa määritelty, millainen on perunankuorimoille soveltuva paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) erityisesti jätteiden käsittelyssä. Euroopan yhteisön neuvoston direktiivi (96/61/EY) ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistämiseksi edellyttää perunankuorimoilta toimintaansa ympäristöluvan. Laitosten koko, joilta ympäristölupa vaaditaan, vaihtelee suuresti eri maissa. Myös kuorimoiden jäteveden puhdistusvaatimukset vaihtelevat maittain. Belgi-assa ja Saksassa perunankuorimoilla syntyville jätevesille on asetettu päästöraja-arvot laissa. Kansallinen BAT-ohjeistus vihanneksia ja hedelmiä jatkojalostavalle teollisuudelleon tehty Belgiassa ja Iso-Britanniassa. Sen sijaan Saksassa ja Ruotsissa kansallista ohjeistusta ei ole tehty. Kansallisten BAT-ohjeistusten pohjalta Euroopan yhteisöjen komissio on julkaissut tammikuussa 2006 elintarviketeollisuudelle BAT-vertailuasiakirjan eli BREFin (BAT Referense Document), joissa kuvataan yleisellä tasolla BAT-tekniikoiksi sovitut tekniikat mm. perunan prosessoinnissa. Tässä työssä tuli ilmi, että kokoerot Suomen ja tässä työssä tarkasteltavien maiden kuo-rimoiden välillä ovat suuret. Voidaankin todeta, että tässä työssä tarkastelluissa BAT - ohjeistuksissa ja Euroopan komission BREF-dokumentissa esitetyt BAT-tekniikat etenkin jätevedenpuhdistuksessa eivät suoraan ole sovellettavissa Suomen olosuhteisiin kuorimoidemme pienestä koosta johtuen. Kiinteiden kuorintajätteiden käsittelyssä BAT-tekniikoiksi ulkomailla on määritelty lä-hinnä rehukäyttö, kompostointi ja peltoon levitys. Perunankuorimoiden jäteveden puhdistuksessa BAT-tekniikaksi Belgiassa on määritelty primääripuhdistus ja sekundääripuhdistus aerobisella menetelmällä. Iso-Britanniassapuolestaan BAT-tekniikkaa on primää-ripuhdistus, sekundääripuhdistus aerobisesti tai anaerobisesti ja tertiääripuhdistus, mikäli se on taloudellisesti mahdollista toteuttaa. Kuorijätteiden kompostointi on tällä hetkelläSuomessa melko harvinaista, sillä jätteiden suuri vesipitoisuus ja kylmä ilmastomme vaikeuttavat kompostointia. Kompostointimah-dollisuuksia ja kompostointiprosessin optimointia kuorintajätteille sopivaksi tulisikin tutkia tulevaisuudessa yhtenä jätteiden käsittelyvaihtoehtona. Kuorimoiden jätevesien puhdistuksessa tulevat Suomessa kysymykseen lähinnä yksinkertaiset kiinteistökohtaiset pienpuhdistamot, kuten panospuhdistamot. Pienpuhdistamolaitteistoihin liittyvää tutki-mus-ja kehitystyötä on viime vuosina tehty paljon ja sitä olisi tärkeää jatkaa edelleen, jotta löydettäisiin entistä kustannustehokkaampia ratkaisuja.
Resumo:
Tutkielman tavoitteena on kehittää prosessi yrityksen strategisten investointien hal-lintaan siten, että yrityksen strateginen arkkitehtuuri mukailee dynaamisten mark-kinoiden jatkuvasti muuttuvia kriittisiä menestystekijöitä. Tutkielma tarjoaa ratkai-sun strategisten investointien kohtaamaan epävarmuuteen, kompleksisuuteen ja si-säisiin konflikteihin luomalla dynaamisiin kyvykkyyksiin perustuvan prosessin, joka toteutetaan ryhmäpäätöksenteon tukisysteemien avulla asiantuntijatietoa hyö-dyntäen. Yrityksen strateginen arkkitehtuuri on mahdollista mallintaa skenaariopohjaisen strategiakartan eli kyvykkyyskartan avulla. Kyvykkyyskarttaan sisällytetyt QFD- ja AHP-mallit mahdollistavat strategisten investointien arvottamisen markkinoiden kriittisten menestystekijöiden suhteen. Dynaamisiin kyvykkyyksiin perustuvat lead user- ja skenaariosuunnitteluvaiheet mahdollistavat puolestaan joustavan investoin-tistrategian luonnin. Tutkielma osoittaa dynaamisia kyvykkyyksiä ja ryhmäpäätök-senteon tukisysteemejä hyödyntävän strategisten investointien hallintaprosessin tarjoavan ratkaisun strategisien investointipäätösten kohtaamiin haasteisiin.Ky-vykkyyskarttaan pohjautuvan strategisen arkkitehtuurin optimointimallin katsottiin olevan realistinen ja uskottava ja korostavan investointien strategisia vaikutuksia.
Resumo:
Sosiaalinen pääoma on viime aikoina ollut suosittu tutkimusaiheeri tieteenaloilla maailmanlaajuisesti. Tästä huolimatta yritysjohtajien rooliasosiaalisen pääoman rakentajana ja innovaatiotoiminnan edistäjänä on tutkittu melko vähän. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, miten sosiaalinen pääoma mahdollistaa tiedon ja muiden resurssien nopeamman ja paremman saatavuuden. Tämä tapaustutkimus keskittyy yrityksen johtajan rooliin, erityisesti yrittäjänä toimivien pk-yritysten johtajien rooliin. Tavoitteena on kerätä tietoa siitä, miten johtajat ovat kehittäneet ja kokeneet sosiaalisen pääoman. Tavoitteena on myös tutkia kuinka sosiaalinen pääoma on vaikuttanut innovaatiotoimintaan. Tutkimuksen empiirinen osuus perustuu kahden pk-yrityksen yrittäjä-johtajan haastatteluihin. Tutkimuksessa havaitaan, että sosiaalinen pääoma on tärkeintä johtajan suhteissa avainasiakkaisiin ja rahoittajiin. Nämä kontaktit ovat elintärkeitä myöskoko yrityksen suoriutumisen kannalta. Johtajan kyky luottaa ja olla luotettu on yksi sosiaalisen pääoman edellytyksistä. Tiivis yhteistyö teknologiainnovaatioiden kehitystyössä ei ole mahdollista ilman hyviä suhteita ja osapuolten keskinäistä luottamusta. Tutkimus myös tuo esiin miten yrityksen alkuvaiheessa johtajanrooli sosiaalisen pääoman rakentajana ja innovaatiotoiminnan edistäjänä on keskeinen.
Resumo:
Tutkielman teoriaosuuden tavoitteena on selvittää kuinka Balanced scorecard -malli rakentuu ja toimii. Caseosuuden tavoitteena on määritellä esimerkkiyritykselle sopiva tasapainotettu mittaristo ottaen huomioon yrityksen toimiala ja toimintaympäristön sekä toimintaympäristön muutostrendit. Lisäksi tutkimuksen tavoitteena on antaa esimerkkiyritykselle toimintaohjeet heidän Balanced scorecard -projektin loppuunviemiseksi. Toiminnanohjausmalleista syvällisimmin käsitellään Kaplanin jaNortonin Balanced scorecard -mallia, josta käytetään myös nimitystä tasapainotettu mit-taristo. Tutkimus perustuu laajaan kirjallisuuskatsaukseen aihepiiristä sekä esimerkkiyrityksen avainhenkilöiden haastatteluihin ja caseyrityksen kirjallisiin dokumentteihin. Kaplanin ja Nortonin julkaisut ovat toimineet teoriaosuuden runkoaineistona varsinkin Balanced scorecardia käsittelevien osioiden osalta. Myös Olven ym. sekä Toivasen tutkimukset Balanced scorecardin käyttöönotossa ovat merkittävässä osassa teoriaosuudessa. En työskentele yrityksessä, vaanteen tutkimukseni ulkopuolisena tutkijana.
Resumo:
Tämän Pro gradu -tutkielman tavoitteena on tarkastella hyväksytyn tilintarkastajan roolia asiantuntijana sekä vastuuta ja tehtäviä yrityskaupan yhteydessä suoritettavassa due diligence -tutkimuksessa (DD). Lisäksi tarkastellaan DD:een välillisesti kohdistuvaa sääntelyä, tutkimuksen eri osa-alueita, raportointia ja tutkimusprosessin merkitystä osana yrityskauppaa. Tutkimusmenetelmä on käsiteanalyyttinen. Tutkimuksessa on haastateltu DD:ia suorittavia hyväksyttyjä tilintarkastajia. DD:n tavoitteena on saada mahdollisimman kattava kuva ostettavasta kohteesta, liiketoiminnasta sekä riskeistä ja mahdollisuuksista. Taloudellinen DD keskittyy tilinpäätökseen, kannattavuuteen ja tuloksentuottamiskykyyn. Yrityskauppojen luku- ja euromäärän kasvettua viime vuosina, on due diligencestä tullut erottamaton osa yrityskauppaprosessia. DD:ta on tarkasteltu ostajan, erityisesti pääomasijoittajan, näkökulmasta huutokauppaprosessissa, jolloin ostajalla ei aina ole tuntemusta ostettavan yrityksen toimialasta ja liiketoiminnasta. Tällöin asiantuntijana toimivan tilintarkastajan rooli korostuu erityisesti.