Radiographic volume analysis as a novel tool to determine nasopalatine duct cyst dimensions and its association with presenting symptoms and postoperative complications.

OBJECTIVES: The aims of the study were to use cone beam computed tomography (CBCT) images of nasopalatine duct cysts (NPDC) and to calculate the diameter, surface area, and 3D-volume using a custom-made software program. Furthermore, any associations of dimensions of NPDC with age, gender, presence/absence of maxillary incisors/canines (MI/MC), endodontic treatment of MI/MC, presenting symptoms, and postoperative complications were evaluated. MATERIAL AND METHODS: The study comprised 40 patients with a histopathologically confirmed NPDC. On preoperative CBCT scans, curves delineating the cystic borders were drawn in all planes and the widest diameter (in millimeter), surface area (in square millimeter), and volume (in cubic millimeter) were calculated. RESULTS: The overall mean cyst diameter was 15 mm (range 7-47 mm), the mean cyst surface area 566 mm(2) (84-4,516 mm(2)), and the mean cyst volume 1,735 mm(3) (65-25,350 mm(3)). For 22 randomly allocated cases, a second measurement resulted in a mean absolute aberration of ±4.2 % for the volume, ±2.8 % for the surface, and ±4.9 % for the diameter. A statistically significant association was found for the CBCT determined cyst measurements and the need for preoperative endodontic treatment to MI/MC and for postoperative complications. CONCLUSION: In the hands of a single experienced operator, the novel software exhibited high repeatability for measurements of cyst dimensions. Further studies are needed to assess the application of this tool for dimensional analysis of different jaw cysts and lesions including treatment planning. CLINICAL RELEVANCE: Accurate radiographic information of the bone volume lost (osteolysis) due to expansion of a cystic lesion in three dimensions could help in personalized treatment planning.

Representations of work and worker in the three generations of knowledge management. Critical Discourse Analysis of selected texts.

The thesis studies the representations of different elements of contemporary work as present in Knowledge Management (KM). KM is approached as management discourse that is seen to affect and influence managerial practices in organizations. As representatives of KM discourse four journal articles are analyzed, using the methodology of Critical Discourse Analysis and the framework of Critical Management Studies, with a special emphasis on the question of structure and agency. The results of the analysis reveal that structural elements such as information technology and organizational structures are strongly present in the most influential KM representations, making their improvement also a desirable course of action for managers. In contrast agentic properties are not in a central role, they are subjugated to structural constraints of varying kind and degree. The thesis claims that one such constraint is KM discourse itself, influencing managerial and organizational choices and decision making. The thesis concludes that the way human beings are represented, studied and treated in management studies such as KM needs to be re-examined. Pro gradu-tutkielmassa analysoidaan työhön ja sen tekijään liittyviä representaatioita Tietojohtamisen kirjallisuudessa. Tietojohtamista tarkastellaan liikkeenjohdollisena diskurssina, jolla nähdään olevan vaikutus organisaatioiden päätöksentekoon ja toimintaan. Tutkielmassa analysoidaan neljä Tietojohtamisen tieteellistä artikkelia, käyttäen metodina kriittistä diskurssianalyysiä. Tutkielman viitekehyksenä on kriittinen liikkeenjohdon tutkimus. Lisäksi työssä pohditaan kysymystä rakenteen ja toimijan välisestä vuorovaikutuksesta. Tutkielman analyysi paljastaa, että tietojohtamisen vaikutusvaltaisimmat representaatiot painottavat rakenteellisia tekijöitä, kuten informaatioteknologiaa ja organisaatiorakenteita. Tämän seurauksena mm. panostukset em. tekijöihin nähdään organisaatioissa toivottavana toimintana. Vastaavasti representaatiot jotka painottavat yksilöitä ja toimintaa ovat em. tekijöille alisteisessa asemassa. Tapaa, jolla yksilöitä kuvataan ja käsitellään Tietojohtamisen diskurssissa, tulisikin laajentaa ja monipuolistaa.

Lower incisor dentoalveolar compensation and symphysis dimensions among Class I and III malocclusion patients with different facial vertical skeletal patterns

Objective: To compare lower incisor dentoalveolar compensation and mandible symphysis morphology among Class I and Class III malocclusion patients with different facial vertical skeletal patterns. Materials and Methods: Lower incisor extrusion and inclination, as well as buccal (LA) and lingual (LP) cortex depth, and mandibular symphysis height (LH) were measured in 107 lateral cephalometric x-rays of adult patients without prior orthodontic treatment. In addition, malocclusion type (Class I or III) and facial vertical skeletal pattern were considered. Through a principal component analysis (PCA) related variables were reduced. Simple regression equation and multivariate analyses of variance were also used. Results: Incisor mandibular plane angle (P < .001) and extrusion (P  =  .03) values showed significant differences between the sagittal malocclusion groups. Variations in the mandibular plane have a negative correlation with LA (Class I P  =  .03 and Class III P  =  .01) and a positive correlation with LH (Class I P  =  .01 and Class III P  =  .02) in both groups. Within the Class III group, there was a negative correlation between the mandibular plane and LP (P  =  .02). PCA showed that the tendency toward a long face causes the symphysis to elongate and narrow. In Class III, alveolar narrowing is also found in normal faces. Conclusions: Vertical facial pattern is a significant factor in mandibular symphysis alveolar morphology and lower incisor positioning, both for Class I and Class III patients. Short-faced Class III patients have a widened alveolar bone. However, for long-faced and normal-faced Class III, natural compensation elongates the symphysis and influences lower incisor position.

Conservation banking and the economization of nature : an institutional analysis

During the last decade, conservation banking mechanisms have emerged in the environmental discourse as new market instruments to promote biodiversity conservation. Compensation was already provided for in environmental law in many countries, as the last step of the mitigation hierarchy. The institutional arrangements developed in this context have been redefined and reshaped as market-based instruments (MBIs). As such, they are discursively disentangled from the complex legal-economic nexus they are part of. Monetary transactions are given prominence and tend to be presented as stand alone agreements, whereas they take place in the context of prescriptive regulations. The pro-market narrative featuring conservation banking systems as market-like arrangements as well as their denunciation as instances of nature commodification tend to obscure their actual characteristics. The purpose of this paper is to describe the latter, adopting an explicitly analytical stance on these complex institutional arrangements and their performative dimensions. Beyond the discourse supporting them and notwithstanding the diversity of national policies and regulatory frameworks for compensation, the constitutive force of these mechanisms probably lies in their ability to redefine control, power and the distribution of costs and in their impacts in terms of land use rather than in their efficiency.

Narrative discourse in interviews to linguistically mixed couples

This article deals with self-referential storytelling in sociolinguistic interviews. It analyzes the personal stories in ten interviews to linguistically heterogeneous couples. For this purpose, it is applied the model of linguistic analysis of drama (Bruner & Weisser 1991) and it identifies and interprets discursive markers of autobiographical storytelling. Therefore it takes into consideration the elements referred to agents and to their actions, to the sequences of events, to the canon or rule, and to the narrator's perspective. At the same time, it proposes to extend our approach to the existence itself of the participants. Resumen.-"Discurso narrativo en entrevistas a parejas lingüísticamente mixtas". Este artículo trata de las narraciones autorreferenciales en entrevistas sociolingüísticas sobre concepciones y usos de las lenguas en familias lingüísticamente mixtas. Analiza los relatos que aparecen en diez entrevistas a padres y madres que forman parejas lingüísticamente heterogéneas. Aplica el modelo de análisis lingüístico del dramatismo (Bruner & Weisser 1991). Identifica e interpreta los marcadores discursivos de la narración autobiográfica. Con este propósito considera los constituyentes que se refieren a los agentes y sus acciones, a las secuencias de sucesos, al canon o norma y a la perspectiva del narrador. Y propone la ampliación del estudio a los guiones de vida de lo actores. Palabras clave: entrevista, relato, narración, pareja, política lingüística de la familia, multilingüismo, marcador discursivo.

A framework for the analysis of CLIL lecturers’ discourse from a genre perspective

Internationalization strategies and the European Space of Higher Education are causing a growing interest in English medium instruction (EMI). University linguistic and internationalization policies are attempting to provide lectures with the required training and education. Linguists can supply not only the knowledge of the language but the knowledge about language which may enable lecturers to increase their academic language competence autonomously. This paper presents a framework for the analysis of lecturers’ discourse to trigger reflection about the linguistic needs in CLIL/EMI contexts.

Secondary growth of the Arabidopsis hypocotyl-vascular development in dimensions.

The secondary thickening of plant organs in extant dicotyledons is a massive growth process that constitutes the major carbon sink in perennial, woody plants. Yet, our understanding of its molecular genetic control has been mostly obtained by its analysis in an herbaceous annual model, Arabidopsis. Recent years have seen increased interest in this somewhat under-researched topic, and various (non-)cell autonomous factors that guide the extent and vascular patterning of secondary growth have been identified. Concomitantly, a more detailed understanding of vascular differentiation processes has been obtained through analyses of primary growth, mostly in the root meristem. A future challenge will be the integration of these patterning and differentiation modules together with cambial activity into the 4-dimensional frame of secondary thickening.

Äitiys kulttuurisina odotuksina

Tutkimuksen kohteena ovat äitiydelle tuotetut kulttuuriset odotukset, joita tarkastellaan kahdella yhteiskunnallisella keskustelufoorumilla. Tutkimuksessa tarkastellaan yhtäältä lastensuojelun perhetyössä toimivien ammattilaisten ja toisaalta median puhetta äitiydestä. Tutkimuksen tavoitteena on tehdä näkyväksi vaihtoehtoisia tapoja konstruoida äitiyttä hyvänä tai riittämättömänä sekä haastaa pohtimaan erilaisten tulkintojen perusteita ja seurauksia lastensuojelutyössä. Kulttuuriset, äitiyttä koskevat odotukset vaikuttavat myös siihen, miten äitiys henkilökohtaisella tasolla koetaan. Äitiyden kulttuurista määrittelyä analysoidaan kahdesta tekstiaineistosta. Yhtenä aineistona ovat Stakesissa vuonna 1999 toteutetun Perhetyöprojektin yhteydessä kerätyt, lastensuojelussa toimivien perhetyöammattilaisten ryhmäkeskustelut. Toisena aineistona on projektin ajankohtana ilmestyneistä suomalaisista naisten- ja perhelehdistä (Kotiliesi, Anna, Kaksplus) kerätyt äitien haastattelut. Tutkimuksessa kysytään 1) Mihin ammattilaisten äitejä koskeva huolipuhe kiinnittyy ja millaisia kulttuurisia äitiyden odotuksia se konstruoi? 2) Millaisia äitiyden odotuksia median äitihaastattelut konstruoivat? 3) Millaisen äitiyden odotushorisontin nämä puhekäytännöt yhdessä tuottavat? Analyysin teoreettis-metodologisina kulmakivinä ovat sosiaalinen konstruktionismi ja feministinen tietokäsitys. Analyysimenetelmänä on laadullinen, aineistojen ehdoilla etenevä, feministisesti ja kriittisesti sävyttynyt lukutapa, joka hyödyntää teemoittelun, diskurssianalyysin ja feministisen metodologian ideoita ja käsitteitä. Analysoitavana olevissa keskusteluissa äitiyttä konstruoidaan lapsen tarpeiden (ammattilaiset) ja naisen tarpeiden (media) näkökulmista. Ammattilaiset puhuvat tilanteista, joissa äitien toiminta rikkoo kulttuurista hyvän äidin kuvaa, vaarantaa lapsen hyvinvointia ja äitiyteen joudutaan puuttumaan ammatillisesti. Ammattilaisten tulkinnat kuvaavat taitavaa lapsen edun näkökulmasta tehtyä arviointia, jonka kiintopisteenä ovat äidit yksilöllisine ominaisuuksineen ja piirteineen. Ammatillisen huolipuheen keskiössä ovat äidin vuorovaikutussuhteet sekä äidin tunteet, käyttäytyminen ja asenteet. Riittävää äitiyttä konstruoi kodin luominen, kiintymyssuhteen rakentaminen ja lapsen ensisijaiseksi asettaminen. Sen sijaan vaikuttaa siltä, ettei äitiyden arviointia juurikaan tehdä suhteessa äidin muihin identiteetteihin tai äitiyden toteuttamisen kontekstiin. Paikoin ammattilaisten tulkinnat heijastavat myös stereotyyppisiä ja idealistisia odotuksia, joita vasten äitiyttä arvioidaan. Tällaiset piirteet voivat kertoa siitä, että äitien avuntarpeet jäävät lastensuojelutyössä kohtaamatta ja ymmärtämättä. Mediapuhe äitiydestä käydään naiseuden ja äitiyden mallien antamisen kontekstissa. Puheen keskiössä ovat mediajulkisuuteen päässeiden naisten äidiksi tuloon ja äitiyden toteuttamiseen liittyvät valinnat ja käyttäytyminen. Mediapuhe on puhetta kulttuuristen ja ammatillisten äitiyden odotusten rikkomisesta, uudelleen tulkinnasta ja niiden muovaamisesta itselle sopiviksi. Mediapuheessa hyvää äitiyttä konstruoi äidin itsenäisyys ja oma aika, sosiaalisen elämän rikkaus, ammatillinen identiteetti ja persoonalliset valinnat. Aineistojen kautta rakentuu moninaisten ja ristiriitaisten, äitejä eri suuntaan vetävien kulttuuristen odotusten kirjo. Odotukset jäsentyvät neljälle ulottuvuudelle: 1) lapselle omistautuva – itseään toteuttava, 2) emotionaalinen side – rationaalinen tehtävä, 3) odotuksia toteuttava – omaehtoinen, 4) itsenäinen - äitiyttä jakava. Äitiyden toteuttaminen kulttuurisesti ”oikein” on näiden odotusten välissä tasapainoilua. Ulottuvuuksien kautta esille tulevat kaksoisviestit voivat heikentää äitien itsetuntoa, tuottaa riittämättömyyden tunteita tai yllyttää suorittamaan äitiyttä. Myös äitiyden ammatillinen tukeminen edellyttää tasapainoilua, jottei äitejä idealisoida tai syyllistetä kulttuurisia odotuksia vasten.

Omistajuuden määritelmät S-ryhmässä

Tämän tutkimuksen tavoitteena on kuvata miten omistajuus on ollut esillä S-ryhmän Ässä ammattilehdessä vuosina 1991- 2005. Tutkimuksen tarkoituksena on ymmärtää millaisia merkityksiä omistajuuteen on liitetty valittuna ajanjaksona. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen, jossa tutkimusmetodina on käytetty diskurssianalyysia. Tutkimusaineisto koostuu vuosilta 1995—2000 kerätyistä S-ryhmän ammattilehdistä. Tutkimuksessani tarkastellaan omistajuuden ilmenemistä aineistossa institutionaalisesta, psykologisesta ja sosiaalisesti rakentuvasta dimensiosta. Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että S-ryhmässä asiakasomistajuudesta viestittiin neljän diskurssin kautta: Osuustoiminnallinen yhteisöllisyys", "Omistajuudesta lisäarvoa", "Omistajuudesta kumppanuuteen, sekä " Asiakasomistajuus tärkein kilpailuvaltti". Asiakasomistajuutta S-ryhmässä kuvaa vahva yhteisöllisyys sekä pyrkimys psykologisen omistamisen vahvistamiseen päämääränä asiakasomistajan lisäksi työntekijän emotionaalinen sitoutuminen ryhmään. Omistajuutta kuvaavat tutkimustulosten perusteella yhteisöllisyys, Iisäarvo, kilpailuetu, sitoutuneisuus sekä kumppanuus. Merkittävimmin omistajuus esiintyy tutkimusaineistossa psykologisessa dimensiossa ja tämän kollektivistisessa näkökulmassa.

Repensando la relación entre la ley y la violencia hacia las mujeres. Una aproximación a los discursos de los/las agentes del ámbito judicial en relación a la ley integral de violencia de género en España = Rethinking the relationship between law and violence against women. an approach to the juridical agents' discourses in relation to the integral law of gender-based violence

Of the many dimensions of the problem of violence exercised by men toward women in the context of the relations of partner or ex partner, this article deals with the analysis of the discursive productions of the institutional actors that are part of the judicial process. Our intention is to investigate the relationship between criminal law and gender-based violence starting from the implementation of the Law of Integral Gender-based Violence in Spain (LO. 1 / 2004) from a theoretical perspective which includes contributions from social psychology, and socio-legal feminism. We have approached the legal instrument - the Law of Integral Gender-based Violence - through the discourse of legal officers with a perspective that questions the values, so often proclaimed, of universality, objectivity and neutrality of the law

Idoneidad didáctica de un protocolo sociocultural de enseñanza y aprendizaje de las matemáticas

En este estudio se evalúa la adecuación de un protocolo para la enseñanza delconcepto de poliedro regular, destinado a alumnos de 14 y 15 años. Este protocolo se ha diseñado desde una perspectiva sociocultural y su evaluación se basa en la aplicación de los criterios deidoneidad didáctica que ofrece el enfoque ontosemiótico. La idoneidad se estudia con la revisión de sus diferentes dimensiones: matemática, cognitiva, interaccional, mediacional, emocional y ecológica. El análisis ha permitido detectar algunos factores que favorecen la validez del protocolo y la adecuación para su empleo en el aula, como el tipo de discurso, el uso de material manipulable o el trabajo cooperativo