Ammoniumkloridi Porvoon ja Naantalin jalostamoiden vetyverkoissa

Tässä työssä on käsitelty ammoniumkloridia Porvoon ja Naantalin jalostamoiden vetyverkoissa. Tietoa ammoniumkloridin aiheuttamista ongelmista ja niihin vaikuttavista tekijöistä on kerätty ja niiden pohjalta on pyritty löytämään keinoja, joilla ongelmaa voidaan vähentää tai poistaa. Kirjallisuusosassa on käsitelty ammoniumkloridia, sen aiheuttamaa korroosiota ja materiaalien ammoniumkloridikestävyyttä. Lisäksi kirjallisuusosassa on käsitelty ammoniumkloridin muodostumiseen tarvittavan vetykloridin määritysmenetelmiä sekä ammonium- ja kloridi-ionien määritysmenetelmiä. Työn soveltavassa osassa kerättiin tietoa ammoniumkloridin aiheuttamista ongelmista ja ammoniumkloridin muodostumiseen vaikuttavista tekijöistä. Lisäksi Porvoon jalostamolla suoritettiin mittauksia, joilla määritettiin ammoniakki- ja vetykloridipitoisuuksia vetyvirroista. Tulosten perusteella saatiin käsitys jalostamon ammoniumkloridiongelman nykytilanteesta ja tutkittiin ammoniumkloridia muodostavien ammoniakin ja vetykloridin lähteitä. Lisäksi keinoja vähentää ammoniumkloridin muodostumista tunnistettiin.

Tuotelaadunhallintamallin kehittäminen taajuusmuuttajien varaosaliiketoiminnassa

Tutkimuksen tarkoituksena on ollut arvioida ja kehittää tuotelaadunhallintamalli taajuusmuuttajien elinkaaripalveluja tarjoavassa ABB Oy, Drives, Drives Service liiketoimintayksikössä. ABB:n valmistamat taajuusmuuttajat säätävät asiakkaiden prosesseja ympäri maailman useissa erityyppisissä sovelluksissa. Vanhimmat varaosatuen piirissä olevat asennukset ovat 1980-luvulta. Aluksi työssä tarkastellaan niitä elementtejä, joista laatu muodostuu eli kokemusperäisiä elementtejä sekä kvantitatiivisia attribuutteja. Yhteistä molemmille on, että niitä voidaan aktiivisesti monitoroida ja hallita. Laadun hallitsemiseksi verkostoituneessa toimintaympäristössä tarvitaan ymmärrystä liiketoimintaverkostoista ja erilaisien komponenttitoimittajien ja jakeluverkostojen markkinakentästä. Laatua ja liiketoimintaverkostoja käsittelevien osuuksien jälkeen pureudutaan kunnossapitoon ja sen lainalaisuuksiin. Lopuksi muodostetaan varaosaliiketoimintaa tukeva tuotelaadunhallintamalli, joka pyrkii peilaamaan erilaisien viitekehysten avulla tarkoituksen mukaista toimintamallia varaosatoimitusten tuotelaadun vaalimiseksi.

Verkostoinvestointien optimointi uuden sähkömarkkinalain ympäristössä

Vuonna 2013 uudistunut sähkömarkkinalaki toi sähköverkkoyhtiöille velvoitteen parantaa sähkönjakeluverkkojensa toimintavarmuutta suurhäiriötilanteissa. Toimenpiteet tämän velvoitteen täyttämiseksi näkyvät merkittävinä verkostoinvestointeina. Diplomityössä tarkastellaan uudistuneen sähkömarkkinalain tuomia vaikutuksia Imatran Seudun Sähkön jakeluverkkoa koskeviin verkostoinvestointeihin. Päätavoitteena on selvittää, millaisia toimenpiteitä uuden sähköntoimitusvarmuustason vaatimusten täyttämiseksi tarvitaan ja mitkä ovat optimaaliset ratkaisut näiden toimenpiteiden toteuttamiseksi. Uudella sähköntoimitusvarmuustasolla on vaikutusta jakeluverkon rakennemuutoksiin tulevien 15 vuoden aikana, mutta näiden rakennemuutosten vaikutukset kantavat useiden kymmenien vuosien päähän.

Sähköverkon säävarmuuden kehittäminen verkkoliiketoiminnan valvontamallin näkökulmasta

Sähkömarkkinalain uudistuminen syksyllä 2013 aiheutti sähköverkkoyhtiöille velvoitteen parantaa sähköverkkoja siten, että ne täyttävät uuden lain mukaiset keskeytysaikavaatimukset. Laissa asemakaava-alueilla sallitaan enintään 6 tunnin mittainen sähkönjakelunkeskeytys ja haja-asutusalueella 36 tunnin keskeytys. Diplomityössä kehitetään ElMil Oy:lle palvelumalli, jonka avulla pyritään parantamaan sähköverkkojen säävarmuutta ja arvioimaan parannuksien aiheuttamia taloudellisia vaikutuksia verkkoyhtiön kannattavuuteen verkkoliiketoiminnan valvontamallin kautta. Työn teoriaosiossa käydään läpi uuden sähkömarkkinalain muutoksia toimitusvarmuuden kannalta sekä avataan verkkoliiketoiminnan valvontamallin komponentteja ja sitä kuinka niitä on hyödynnetty tässä työssä. Kyseisiä tietoja hyödynnetään case-tarkastelussa, jossa testataan kehitetyn palvelumallin toimivuutta Järvi-Suomen Energia Oy:n sähkönjakeluverkon kahden sähköaseman jakeluverkkojen kokoisella alueella. Tarkastelualueen sähkönjakeluverkolle tehdään suurhäiriömalli, jonka perusteella arvioidaan vaadittavaa säävarman verkon osuutta, jotta sähkömarkkinalain vaatimukset täyttyvät. Alueen investointikohteet optimoidaan kannattavuuden perusteella, jolloin saadaan kustannustehokas investointiohjelma tiettyjen reunaehtojen puitteissa. Lisäksi suurhäiriömallin parametreja varioidaan herkkyystarkasteluissa. Työn lopputuloksena saadaan ElMil Oy:lle kehitettyä palvelumalli. Case-tarkasteluissa havaitaan, että investointikustannukset nousevat merkittävästi. Verkkoliiketoiminnan valvontamallin kannustinvaikutuksista ja sallitusta tuotosta saadaan hyvä näkemys. Herkkyystarkasteluista nähdään, että suurhäiriömalli on hyvin riippuvainen valituista parametreista, jolloin niiden valintaan tulee kiinnittää huomiota

Kotkan kaupungin ja lähialueen sähkönjakeluverkon kehittämissuunnitelma

Kotkan jakelualueella käytetään historiallisista syistä keskijänniteverkossa kahta jänniteta-soa, 10 kV ja 20 kV. Eri jännitetasojen lisäksi Kotkan jakelualueen 110/20 päämuuntajien kytkentäryhmänä on käytössä YNyn0, kun taas muualla verkossa käytetään YNd11 kyt-kentäryhmää. Jännitetasoista ja kytkentäryhmistä johtuen Kotkan jakeluverkon yhteenkyt-kettävyys ympäröivän verkon kanssa on haastavaa. Työn tavoitteena on selvittää Kotkan kaupungin keskijänniteverkon nykytila ja käytettä-vyys häiriötilanteissa pahimpana mahdollisena aikana, sekä löytää mahdolliset ongelma-kohdat. Verkon nykytila tarkasteltiin verkkotietojärjestelmän avulla käyttäen laskennallisia tuloksia, jotka skaalattiin vastaamaan kovemman pakkastalven kuormitusta. Skaalaus teh-tiin useamman vuoden takaiseen tilanteeseen, jolloin yleinen taloustilanne oli parempi ja verkon kuormitus suurempi, jolloin verkko ei tule alimitoitetuksi taloustilanteen parantuessa. Tulevaisuuden varalta muodostettiin alueen tulevaisuuden kuormitusennusteet käyttämällä historiatietoja sekä tulevaisuuden näkymiä apuna. Työn keskeisimmäksi sisällöksi muodostui selvittää tarve usean käyttöjännitteen säilyttä-miselle sekä erilaisten kytkentäryhmien ylläpitämiseen ja kosketusjänniteongelman ratkai-seminen. Alueen sähköverkon kehittämiseksi tehtiin useita eri vaihtoehtoja, joita vertailtiin elinkaarikustannusperiaatteella toisiinsa. Vertailun pohjalta saatiin investointistrategia ehdo-tukset, joiden pohjalta verkkoyhtiö voi tehdä tulevaisuuteen sijoittuvia ratkaisuja.

Post-transaction brand and model line-up integration in the automotive industry: Case studies of European companies as target of acquisitions by Chinese and Indian multinational corporations

Corporations practice company acquisitions in order to create shareholder’s value. During the last few decades, the companies in emerging markets have become active in the acquisition business. During the last decade, large and significant acquisitions have occurred especially in automotive industry. While domestic markets have become too competitive and companies are lacking required capabilities, they seek possibilities to expand into Western markets by attaining valuable assets through acquisitions of developed country corporations. This study discusses the issues and characteristics of these acquisitions through case studies. The purpose of this study was to identify the acquisition motives and strategies for post-transaction brand and product integration as well as analyze the effect of the motives to the integration strategy. The cases chosen for the research were Chinese Geely acquiring Swedish Volvo in 2010 and Indian Tata Motors buying British Jaguar Land Rover in 2008. The main topics were chosen according to their significance for companies in automotive industry as well as those are most visible parts for consumers. The study is based on qualitative case study methods, analyzing secondary data from academic papers and news articles as well as companies’ own announcements e.g. stock exchange and press releases. The study finds that the companies in the cases mainly possessed asset-seeking and market-seeking motives. In addition, the findings refer to rather minimal post-acquisition brand and product integration strategies. Mainly the parent companies left the target company autonomous to make their own business strategies and decisions. The most noticeable integrations were in the product development and production processes. Through restructuring the product architectures, the companies were able to share components and technology between product families and brands, which results in cutting down costs and in increase of profitability and efficiency. In the Geely- Volvo case, the strategy focused more on component sharing and product development know-how, whereas in Tata Motors-Jaguar Land Rover case, the main actions were to cut down costs through component sharing and combine production and distribution networks especially in Asian markets. However, it was evident that in both cases the integration and technology sharing were executed cautiously to prevent on harming the valuable image of the luxury brand. This study has concluded that the asset-seeking motives have significant influence on the posttransaction brand and model line-up integration strategies. By taking a cautious approach in acquiring assets, such as luxury brand, the companies in the cases have implemented a successful post-acquisition strategy and managed to create value for the shareholders at least in short-term. Yritykset harjoittavat yritysostoja luodakseen osakkeenomistajille lisäarvoa. Viimeisten muutamien vuosikymmenien aikana yritykset kehittyvissä maissa ovat myös aktivoituneet yritysostoissa. Viimeisen vuosikymmenen aikana erityisesti autoteollisuudessa on esiintynyt suuria ja merkittäviä yritysostoja. Koska kilpailu kotimaan markkinoilla on kiristynyt ja yritykset ovat vailla vaadittavia valmiuksia, ne etsivät mahdollisuuksiaan laajentaa länsimaisiin markkinoihin hankkimalla arvokkaita etuja kehittyneiden maiden yrityksistä yritysostojen avulla. Tämä tutkimus pohtii näiden yritysostojen olennaisia kysymyksiä ja ominaisuuksia casetutkimuksien kautta. Tutkimuksen tarkoitus oli tunnistaa sekä yritysostojen motiiveja ja brändi- ja mallisto-integraation strategioita että analysoida kyseisten motiivien vaikutusta integraatiostrategiaan. Tapaus-tutkimuksiksi valittiin kiinalaisen Geelyn yritysosto ruotsalaisesta Volvosta vuonna 2010 ja intialaisen Tata Motorsin yritysosto englantilaisesta Jaguar Land Roverista vuonna 2008. Tutkimus on kvalitatiivinen case-tutkimus ja siinä analysoidaan toissijaista tietoa sekä akateemisten ja uutisartikkeleiden että yritysten omien ilmoitusten, kuten pörssi- ja lehdistötiedotteiden, kautta. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että tutkittujen yritysten toiminnat perustuivat motiiveihin, joita ajoivat etujen and uusien markkinoiden tarve. Sen lisäksi tutkimustulokset osoittivat, että yritysoston jälkeinen brändi- ja mallisto-integraatio pidettiin minimaalisena. Pääasiallisesti kohdeyrityksille jätettiin autonomia tehdä omat liikkeenjohdolliset päätökset yritysstrategioihin liittyen. Huomattavimmat integraatiot koskivat tuotekehityksellisiä ja tuotannollisia prosesseja. Kehittämällä uudelleen tuotearkkitehtuureja, yritykset pystyivät jakamaan komponentteja ja teknologiaa tuoteperheiden ja brändien välillä. Tämä mahdollisti kustannusleikkauksia sekä kannattavuuden ja tehokkuuden parantamista. Geely-Volvo –tapauksessa integraatiostrategia keskittyi komponenttien jakamiseen yhteisten tuotearkkitehtuurien avulla ja tuotekehityksen ammattitaitoon, kun taas Tata Motors-JLR –tapauksessa päätoiminnat olivat kustannuksien leikkaus sekä tuotannon ja jakeluverkoston yhdistäminen erityisesti Aasian maissa. Yhteistä yrityskaupoissa oli, että brändi- ja mallisto-integraatio sekä teknologian jakaminen suoritettiin varoen ehkäistäkseen arvokkaiden luksus-brändien tuotekuvan vahingoittamista. Tutkimuksen lopputulokset osoittavat, että yrityskaupan motiiveilla on huomattava vaikutus brändija mallisto-integraation strategiaan. Toteuttamalla varovaista lähestymistapaa luksus-brändin hankinnassa ja integraatiossa, yritykset ovat onnistuneet luomaan lisäarvoa osakkeenomistajille vähintään lyhyellä aikavälillä.

Models and algorithms for the capacitated location-routing problem

Le problème de localisation-routage avec capacités (PLRC) apparaît comme un problème clé dans la conception de réseaux de distribution de marchandises. Il généralisele problème de localisation avec capacités (PLC) ainsi que le problème de tournées de véhicules à multiples dépôts (PTVMD), le premier en ajoutant des décisions liées au routage et le deuxième en ajoutant des décisions liées à la localisation des dépôts. Dans cette thèse on dévelope des outils pour résoudre le PLRC à l’aide de la programmation mathématique. Dans le chapitre 3, on introduit trois nouveaux modèles pour le PLRC basés sur des flots de véhicules et des flots de commodités, et on montre comment ceux-ci dominent, en termes de la qualité de la borne inférieure, la formulation originale à deux indices [19]. Des nouvelles inégalités valides ont été dévelopées et ajoutées aux modèles, de même que des inégalités connues. De nouveaux algorithmes de séparation ont aussi été dévelopés qui dans la plupart de cas généralisent ceux trouvés dans la litterature. Les résultats numériques montrent que ces modèles de flot sont en fait utiles pour résoudre des instances de petite à moyenne taille. Dans le chapitre 4, on présente une nouvelle méthode de génération de colonnes basée sur une formulation de partition d’ensemble. Le sous-problème consiste en un problème de plus court chemin avec capacités (PCCC). En particulier, on utilise une relaxation de ce problème dans laquelle il est possible de produire des routes avec des cycles de longueur trois ou plus. Ceci est complété par des nouvelles coupes qui permettent de réduire encore davantage le saut d’intégralité en même temps que de défavoriser l’apparition de cycles dans les routes. Ces résultats suggèrent que cette méthode fournit la meilleure méthode exacte pour le PLRC. Dans le chapitre 5, on introduit une nouvelle méthode heuristique pour le PLRC. Premièrement, on démarre une méthode randomisée de type GRASP pour trouver un premier ensemble de solutions de bonne qualité. Les solutions de cet ensemble sont alors combinées de façon à les améliorer. Finalement, on démarre une méthode de type détruir et réparer basée sur la résolution d’un nouveau modèle de localisation et réaffectation qui généralise le problème de réaffectaction [48].

Droit du transport intermodal international de marchandises : une perspective « supply chain management ».

La thèse propose d’introduire une perspective globale dans le traitement juridique du transport intermodal international qui prendrait racine dans la stratégie logistique des entreprises. La conception juridique se heurte, en effet, aux évolutions opérationnelles et organisationnelles des transports et aboutit à une incertitude juridique. Les transporteurs ont dû s’adapter aux exigences d’optimisation des flux des chargeurs dont les modes de production et de distribution reposent sur le supply chain management (SCM). Ce concept est le fruit de la mondialisation et des technologies de l’information. La concurrence induite par la mondialisation et le pilotage optimal des flux ont impulsé de nouvelles stratégies de la part des entreprises qui tentent d’avoir un avantage concurrentiel sur le marché. Ces stratégies reposent sur l’intégration interfonctionnelle et interoganisationnelle. Dans cette chaîne logistique globale (ou SCM) l’intermodal est crucial. Il lie et coordonne les réseaux de production et de distribution spatialement désagrégés des entreprises et, répond aux exigences de maîtrise de l’espace et du temps, à moindre coût. Ainsi, le transporteur doit d’une part, intégrer les opérations de transport en optimisant les déplacements et, d’autre part, s’intégrer à la chaîne logistique du client en proposant des services de valeur ajoutée pour renforcer la compétitivité de la chaîne de valeur. Il en découle une unité technique et économique de la chaîne intermodale qui est pourtant, juridiquement fragmentée. Les Conventions internationales en vigueur ont été élaborées pour chaque mode de transport en faisant fi de l’interaction entre les modes et entre les opérateurs. L’intermodal est considéré comme une juxtaposition des modes et des régimes juridiques. Ce dépeçage juridique contraste avec la gestion de la chaîne intermodale dont les composantes individuelles s’effacent au profit de l’objectif global à atteindre. L’on expose d’abord l’ampleur de l’incertitude juridique due aux difficultés de circonscrire le champ d’opérations couvert par les Conventions en vigueur. Une attention est portée aux divergences d’interprétations qui débouchent sur la « désunification » du droit du transport. On s’intéresse ensuite aux interactions entre le transport et la chaîne logistique des chargeurs. Pour cela, on retrace l’évolution des modes de production et de distribution de ces derniers. C’est effectivement de la stratégie logistique que découle la conception de la chaîne intermodale. Partant de ce système, on identifie les caractéristiques fondamentales de l’intermodal. La thèse aboutit à dissiper les confusions liées à la qualification de l’intermodal et qui sont à la base des divergences d’interprétations et de l’incertitude juridique. De plus, elle met en exergue l’unité économique du contrat de transport intermodal qui devrait guider la fixation d’un régime de responsabilité dédié à ce système intégré de transport. Enfin, elle initie une approche ignorée des débats juridiques.

Angepasste Kommunikationssysteme für den effizienten Einsatz in dezentralen elektrischen Versorgungsstrukturen

Angepasste Kommunikationssysteme für den effizienten Einsatz in dezentralen elektrischen Versorgungsstrukturen - In öffentlichen Elektrizitätsnetzen wird der Informationsaustausch seit längerem durch historisch gewachsene und angepasste Systeme erfolgreich bewerkstelligt. Basierend auf einem weiten Erfahrungsspektrum und einer gut ausgebauten Kommunikationsinfrastruktur stellt die informationstechnische Anbindung eines Teilnehmers im öffentlichen Versorgungsnetz primär kein Hemmnis dar. Anders gestaltet sich dagegen die Situation in dezentralen Versorgungsstrukturen. Da die Elektrifizierung von dezentralen Versorgungsgebieten, mittels der Vernetzung vieler verteilter Erzeugungsanlagen und des Aufbaus von nicht an das öffentliche Elektrizitätsnetz angeschlossenen Verteilnetzen (Minigrids), erst in den letzten Jahren an Popularität gewonnen hat, sind nur wenige Projekte bis dato abgeschlossen. Für die informationstechnische Anbindung von Teilnehmern in diesen Strukturen bedeutet dies, dass nur in einem sehr begrenzten Umfang auf Erfahrungswerte bei der Systemauswahl zurückgegriffen werden kann. Im Rahmen der Dissertation ist deshalb ein Entscheidungsfindungsprozess (Leitfaden für die Systemauswahl) entwickelt worden, der neben einem direkten Vergleich von Kommunikationssystemen basierend auf abgeleiteten Bewertungskriterien und Typen, der Reduktion des Vergleichs auf zwei Systemwerte (relativer Erwartungsnutzenzuwachs und Gesamtkostenzuwachs), die Wahl eines geeigneten Kommunikationssystems für die Applikation in dezentralen elektrischen Versorgungsstrukturen ermöglicht. In Anlehnung an die klassische Entscheidungstheorie werden mit der Berechnung eines Erwartungsnutzens je Kommunikationssystems, aus der Gesamtsumme der Einzelprodukte der Nutzwerte und der Gewichtungsfaktor je System, sowohl die technischen Parameter und applikationsspezifischen Aspekte, als auch die subjektiven Bewertungen zu einem Wert vereint. Mit der Ermittlung der jährlich erforderlichen Gesamtaufwendungen für ein Kommunikationssystem bzw. für die anvisierten Kommunikationsaufgaben, in Abhängigkeit der Applikation wird neben dem ermittelten Erwartungsnutzen des Systems, ein weiterer Entscheidungsparameter für die Systemauswahl bereitgestellt. Die anschließende Wahl geeigneter Bezugsgrößen erlaubt die Entscheidungsfindung bzgl. der zur Auswahl stehenden Systeme auf einen Vergleich mit einem Bezugssystem zurückzuführen. Hierbei sind nicht die absoluten Differenzen des Erwartungsnutzen bzw. des jährlichen Gesamtaufwandes von Interesse, sondern vielmehr wie sich das entsprechende System gegenüber dem Normal (Bezugssystem) darstellt. Das heißt, der relative Zuwachs des Erwartungsnutzen bzw. der Gesamtkosten eines jeden Systems ist die entscheidende Kenngröße für die Systemauswahl. Mit dem Eintrag der berechneten relativen Erwartungsnutzen- und Gesamtkostenzuwächse in eine neu entwickelte 4-Quadranten-Matrix kann unter Berücksichtigung der Lage der korrespondierenden Wertepaare eine einfache (grafische) Entscheidung bzgl. der Wahl des für die Applikation optimalsten Kommunikationssystems erfolgen. Eine exemplarisch durchgeführte Systemauswahl, basierend auf den Analyseergebnissen von Kommunikationssystemen für den Einsatz in dezentralen elektrischen Versorgungsstrukturen, veranschaulicht und verifiziert die Handhabung des entwickelten Konzeptes. Die abschließende Realisierung, Modifikation und Test des zuvor ausgewählten Distribution Line Carrier Systems unterstreicht des Weiteren die Effizienz des entwickelten Entscheidungsfindungsprozesses. Dem Entscheidungsträger für die Systemauswahl wird insgesamt ein Werkzeug zur Verfügung gestellt, das eine einfache und praktikable Entscheidungsfindung erlaubt. Mit dem entwickelten Konzept ist erstmals eine ganzheitliche Betrachtung unter Berücksichtigung sowohl der technischen und applikationsspezifischen, als auch der ökonomischen Aspekte und Randbedingungen möglich, wobei das Entscheidungsfindungskonzept nicht nur auf die Systemfindung für dezentrale elektrische Energieversorgungsstrukturen begrenzt ist, sondern auch bei entsprechender Modifikation der Anforderungen, Systemkenngrößen etc. auf andere Applikationsanwendungen übertragen werden.

A hybrid method for sag source location in power network

The work presented in this paper belongs to the power quality knowledge area and deals with the voltage sags in power transmission and distribution systems. Propagating throughout the power network, voltage sags can cause plenty of problems for domestic and industrial loads that can financially cost a lot. To impose penalties to responsible party and to improve monitoring and mitigation strategies, sags must be located in the power network. With such a worthwhile objective, this paper comes up with a new method for associating a sag waveform with its origin in transmission and distribution networks. It solves this problem through developing hybrid methods which hire multiway principal component analysis (MPCA) as a dimension reduction tool. MPCA reexpresses sag waveforms in a new subspace just in a few scores. We train some well-known classifiers with these scores and exploit them for classification of future sags. The capabilities of the proposed method for dimension reduction and classification are examined using the real data gathered from three substations in Catalonia, Spain. The obtained classification rates certify the goodness and powerfulness of the developed hybrid methods as brand-new tools for sag classification

Copyright and DRM

A slideshow and an accompanying audio podcast about DRM and piracy, and a poster advertising them

Monitoring and modelling the three-dimensional flow of water under drip irrigation

The interpretation of soil water dynamics under drip irrigation systems is relevant for crop production as well as on water use and management. In this study a three-dimensional representation of the flow of water under drip irrigation is presented. The work includes analysis of the water balance at point scale as well as area-average, exploring uncertainties in water balance estimations depending on the number of locations sampled. The water flow was monitored by detailed profile water content measurements before irrigation, after irrigation and 24 h later with a dense array of soil moisture access tubes radially distributed around selected drippers. The objective was to develop a methodology that could be used on selected occasions to obtain 'snap shots' of the detailed three-dimensional patterns of soil moisture. Such patterns are likely to be very complex, as spatial variability will be induced for a number of reasons, such as strong horizontal gradients in soil moisture, variations between individual sources in the amount of water applied and spatial variability is soil hydraulic properties. Results are compared with a widely used numerical model, Hydrus-2D. The observed dynamic of the water content distribution is in good agreement with model simulations, although some discrepancies concerning the horizontal distribution of the irrigation bulb are noted due to soil heterogeneity. (c) 2006 Elsevier B.V. All rights reserved.

Profiling management for personalised multimedia delivery on-demand within the AXMEDIS framework

Media content distribution on-demand becomes more complex when performed on a mass scale involving various channels with distinct and dynamic network characteristics, and, deploying a variety of terminal devices offering a wide range of capabilities. It is practically impossible to create and prepackage various static versions of the same content to match all the varying demand parameters of clients for various contexts. In this paper we present a profiling management approach for dynamically personalised media content delivery on-demand integrated with the AXMEDIS Framework. The client profiles comprise the representation of User, Device, Network and Context of content delivery based on MPEG-21:DIA. Although the most challenging proving ground for this personalised content delivery has been the mobile testbed i.e. the distribution to mobile handsets, the framework described here can be deployed for disribution, by the AXMEDIS PnP module, through other channels e.g. satellite, Internet to a range of client terminals e.g. desktops, kiosks, IPtv and other terrminals whose baseline terminal capabilities can be made availabe by the manufacturers as is normal.

A general basis for quarter-power scaling in animals

It has been known for decades that the metabolic rate of animals scales with body mass with an exponent that is almost always <1, >2/3, and often very close to 3/4. The 3/4 exponent emerges naturally from two models of resource distribution networks, radial explosion and hierarchically branched, which incorporate a minimum of specific details. Both models show that the exponent is 2/3 if velocity of flow remains constant, but can attain a maximum value of 3/4 if velocity scales with its maximum exponent, 1/12. Quarterpower scaling can arise even when there is no underlying fractality. The canonical “fourth dimension” in biological scaling relations can result from matching the velocity of flow through the network to the linear dimension of the terminal “service volume” where resources are consumed. These models have broad applicability for the optimal design of biological and engineered systems where energy, materials, or information are distributed from a single source.

Control methodologies: Peak reduction algorithms for DNO owned storage devices on the Low Voltage network

The Distribution Network Operators (DNOs) role is becoming more difficult as electric vehicles and electric heating penetrate the network, increasing the demand. As a result it becomes harder for the distribution networks infrastructure to remain within its operating constraints. Energy storage is a potential alternative to conventional network reinforcement such as upgrading cables and transformers. The research presented here in this paper shows that due to the volatile nature of the LV network, the control approach used for energy storage has a significant impact on performance. This paper presents and compares control methodologies for energy storage where the objective is to get the greatest possible peak demand reduction across the day from a pre-specified storage device. The results presented show the benefits and detriments of specific types of control on a storage device connected to a single phase of an LV network, using aggregated demand profiles based on real smart meter data from individual homes. The research demonstrates an important relationship between how predictable an aggregation is and the best control methodology required to achieve the objective.