Tilintarkastuksen odotuskuilu

Tutkimuksen tarkoitus on selvittää millaista tilintarkastuksen odotuskuilu on, mitkä syyt siihen johtavat ja miten odotuskuilua voidaan kaventaa. Aluksi käydään läpi tilintarkastusta, hyvää tilintarkastustapaa, mitä lakisääteiseen tilintarkastukseen sekä konsultointiin kuuluu ja mitä erikoisuuksia pk-yritysten tilintarkastamiseen kuuluu. Sen jälkeen käsitellään tilintarkastuksen odotuskuilua kirjallisuuden ja artikkelien perusteella. Tässä käydään tarkemmin läpi mitä tilintarkastuksen odotuskuilu on, mitkä syyt siihen johtavat sekä miten sitä voidaan kaventaa. Tämän jälkeen käydään tutkimuksen empiiristä osiota läpi, jossa auktorisoidut tilintarkastajat ovat vastanneet tilintarkastuksen odotuskuilua koskeviin kysymyksiin. Voidaan sanoa, että tilintarkastuksen odotuskuilu on kuilu yleisön odotuksista tilintarkastuksesta verrattuna siihen, mitä lakisääteinen tilintarkastus itse asiassa on. Odotuskuiluun on monia syitä, muun muassa tilintarkastuksen todennäköinen luonne ja yleisön ylisuuret odotukset. Odotuskuilua voidaan kaventaa kahdella tavalla: valistamalla yleisöä tai muuttamalla tilintarkastuksen luonnetta vastaamaan yleisön odotuksia.

Öljyvahinkojätteiden käsittely alusonnettomuuden jälkeen Kymenlaakson alueen näkökulmasta

Työn tavoitteena oli selvittää Suomenlahden rannalta merkittävän suuruisen alusöljyvahingon jälkeen kerättävän öljyisen jätteen käsittelymahdollisuudet ja -kapasiteetit sekä loppusijoitusmahdollisuudet ja -kapasiteetit Kymenlaakson alueen näkökulmasta. Tarkoituksena oli selvittää, missä jätteiden käsittely voidaan toteuttaa sekä, miten öljyisiä jätteitä voidaan esikäsitellä välivarastoinnin aikana puhdistuksen ja loppusijoituksen tehostamiseksi. Tutkimuksen kohteena oli sekä rannalta kerättävät kiinteät öljyiset ainekset että öljyinen merivesi. Työn alussa on perehdytty jätehuoltovastuuseen, eli kenen vastuulla öljyalusonnettomuuksissa syntyvät öljyiset jätteet ovat. Työssä on esitelty lyhyesti öljyvahinkojätteille teknisesti soveltuvien käsittelymenetelmien periaatteet ja menetelmien rajoituksia käsitellä öljyvahinkojätetteitä. Työssä on myös mainittu aiemmin Suomea koskettaneiden tai maailmalla tapahtuneiden alusöljyvahinkojen jätemääriä ja tapauksissa käytettyjä jätteiden käsittelymenetelmiä. Työ painottuu esittelemään Kymenlaakson alueen laitosten, Riihimäen Ekokem Oy Ab:n ja siirrettävien laitteistojen mahdollisuuksia käsitellä öljyisiä jätteitä. Lisäksi on esitelty öljyisen meriveden käsittelyyn soveltuvia laitoksia Kymenlaakson alueen näkökulmasta. Tietoja on kerätty puhelimitse ja sähköpostitse yritysten edustajilta vuoden 2007 aikana. Kymenlaakson alueella voidaan polttaa voimalaitosten leijupedeissä puhtaaseen polttoaineeseen sekoitettuja öljyisiä orgaanisia aineksia ja murskautuvia puhdistustyössä käytettyjä varusteita noin 10 000 t/a, homogenoitua öljyistä orgaanista ainesta voidaan polttaa Leca-soratehtaan rumpu-uunissa noin 1 200 t/a. Alueen polttokapasiteetti kasvaa, kun työn aikana rakenteilla oleva jätteenpolttolaitos valmistuu ja jätettä voidaan polttaa laitoksen arinalla. Haihtuvilla öljy-yhdisteillä pilaantuneita maa-aineksia voidaan alipainekäsitellä, jos yhdisteet eivät ole haihtuneet jo merellä. Erityisesti öljyiset maaainekset voidaan käsitellä alhaisilla öljypitoisuuksilla (öljypitoisuus noin alle 1-2 %) bitumistabiloimalla, aumakompostoimalla tai pesemällä siirrettävällä pesulaitteistolla. Kymenlaakson alueelle voidaan tuoda myös alueen ulkopuolelta siirrettäviä laitteistoja. Siirrettävät termodesorptiolaitteistot on tehty pilaantuneen maa-aineksen ensisijaiseen käsittelyyn, mutta samalla voidaan käsitellä myös muita jätejakeita, joilla on pieni partikkelikoko (alle 5-10 cm). Savaterra Oy:n siirrettävän termodesorptiolaitteiston kapasiteettiarvio on 100 000 t/a. Myös Niska & Nyyssönen Oy:llä on siirrettävä termodesorptiolaitteisto. Doranova Oy:n siirrettävän pesulaitteiston kapasiteettiarvio on 30 000- 50 000 t/a öljyistä maa-ainesta. Tutkimuksessa on ollut mukana myös Riihimäen Ekokem Oy Ab:n jätevoimala, jonka kapasiteettiarvio on 40 000-45 000 t/a erityisesti öljyisille orgaanisille aineksille, varusteille ja kuolleille eläimille. Riihimäen Ekokem Oy Ab:n ongelmajätelaitoksen rumpuuuneissa voidaan käsitellä arviolta 80 000-100 000 t/a öljyisiä maa-aineksia eli kiinteitä jätteitä, joiden partikkelikoko on suunnilleen alle 10 cm, ja 20 000 t/a nestemäisiä öljyisiä jätteitä. Työn loppupuolella on esitelty myös öljyisen meriveden käsittelyyn soveltuvia laitoksia ja niiden rajoituksia käsitellä kyseistä jätettä. Kyseisten laitosten kapasiteetit selviävät usein vasta onnettomuuden sattuessa. Kaikkiin annettuihin kapasiteettiarvioihin vaikuttaa merkittävästi jätteen koostumus. Raportin lopussa on esitelty alustava toimintasuunnitelma öljyvahinkojätteen käsittelemiseksi. Suunnitelmaan sisältyvät eri jätejakeille laaditut kaaviot, joista voi nähdä muun muassa eri jätekoostumuksille teknisesti soveltuvat käsittelymenetelmät ja käsittelymenetelmiä suorittavat yritykset. Öljyalusonnettomuuden sattuessa soveltuviin yrityksiin tulee ottaa yhteyttä ja selvittää kyseisellä hetkellä vapaana oleva käsittelykapasiteetti. Raportissa on myös esitelty käsittelykustannuksiin vaikuttavia tekijöitä ja arvioitu aiheutuvia kuljetuskustannuksia. Saadut tutkimustulokset ovat hyödynnettävissä erityisesti Kymenlaakson alueella. Tiedot käsittelymenetelmistä ja niiden rajoitteista ovat hyödynnettävissä valtakunnallisesti.

Kansainvälisen politiikan opetus Suomessa1970- ja 1980-lukujen taitteessa : Morgenthaun realistisen opetusfilosofian näkökulma

English abstract: Teaching international relations in Finland : perspective of Morgenthau's realistic philosophy of education

The synchronization of personal information between mobile devices and online services by using SyncML

Monet henkilökohtaiset mobiililaitteet tarjoavat mahdollisuuden tallentaa henkilötietoja ja mahdollisuuden lyhyen kantaman radiotekniikoiden hyödyntämiseen. Vastaavasti henkilötietoja käyttävien tai vaativien verkkopalveluiden määrä on kasvussa. Mobiililaitteisiin tallennetut henkilötiedot tarjoavat potentiaalisen keinon välttää samojen henkilötietojen toistuva käsinsyöttö erilaisiin verkkopalveluihin ja keskitettyyn ajantasallapitoon. Tässä työssä käydään läpi ratkaisumalli henkilökohtaisen mobiililaitteen ja verkkopalveluiden välillä tapahtuvaan henkilötietojen siirtoon ja synkronointiin. Malli pohjautuu selainlaajennukseen, joka voi pyytää sekä selaimessa auki olevalta verkkopalvelun sivulta että mobiililta päätelaitteelta senhetkiset henkilötiedot ja synkronoida ne. Jo olemassaolevia henkilötietojen hallintaa helpottavia ratkaisuja käydään läpi arvioiden käyttökelpoisuutta tämänkaltaisiin tarpeisiin. Ratkaisumallin kannalta olennaiset tekniikat ja standardit, erityisesti Bluetooth ja SyncML, esitellään. Ratkaisumallin arkkitehtuuri käydään korkealla tasolla läpi ja esitellään toteutuksen yksityiskohtia. Tuloksena on periaatteeltaan kelvollinen henkilökohtaisten tietojen synkronointijärjestelmä, jonka toteutusta nykyisten mobiilien päätelaitteiden toiminnallisuus jossain määrin hankaloittaa.

Paperin ja kartongin laserleikkauksen teknistaloudellinen kannattavuus

Diplomityö on tehty kuitumateriaalien laserleikkauksen tutkimusprojektissa ILAC/PAPER. Päätavoitteena on selvittää laserleikkauksen kustannukset ja arvioida kahden laserleikkaussovelluksen taloudellista kannattavuutta. Teoriaosassa tavoitteena on etsiä teknologiainvestoinneista piirteitä, jotka tulee ottaa huomioon hanketta suunnitellessa. Työssä esitellään myös menetelmä teknologiainvestointien arviointiin. Työssä on kolme aihepiiriä; teknologiainvestointien arviointi, laserleikkauksen perusteet ja kuitumateriaalien laserleikkauskustannuksia käsittelevä empiriaosa. Teoriaosan lähdemateriaalina on käytetty toimintolaskentaa ja teknologiainvestointeja käsiteleviä julkaisuja. Empiriaosa on koottu teollisuuden tiedonannoista, tutkimusmateriaalista ja myyntitarjouksista. Teknologiainvestointien perusteleminen on vaikeaa perinteisillä investointilaskennan menetelmillä vähäisistä suorista kustannussäästöistä johtuen. Sopiva menetelmä arvioikin hankkeet laajempina kokonaisuuksina. Laserlaitteistojen vuosittaiset kustannukset ovat suuret. Luotettavuus, huoltovapaus ja joustavuus ovat hyötyjä, jotka tekevät laserlaitteistosta kannattavan. Hankintahinta ja tuottavuus ratkaisevat investoinnin kannattavuuden.

Implementing telephony signalling over IP networks using SIGTRAN standards

Diplomityössä tutkitaan yhteiskanavamerkinantoverkon signalointiliikenteen siirtoa IP-pohjaisiin verkkoihin käyttäen IETF:n aliorganisaation, SIGTRAN:in, määrittelemiä standardeja. Tutkimuksen lisäksi työssä suoritetaan myös toteutus, joka mahdollistaa em. verkkojen yhdistymisen. Ensin työssä käsitellään yhteiskanavamerkinantoverkon tulevaisuus ja alan yleiset näkymät, jotka luovat pohjan työn toteutuksen ymmärtämiseen. Toiseksi työssä esitellään toteutuksessa käytetyt teknologiat. Esiteltäviin teknologioihin kuuluvat yhteiskanavamerkinantoverkko, IP-pohjainen verkko, SIGTRAN:in määrittelemät standardit, toteutustyökalut sekä ympäristö, johon toteutus liitetään. Toteutukseen olennaisesti liittyvät asiat ovat painotettuina teknologioiden esittelyssä. Diplomityön loppuosassa kuvataan merkinantoyhdyskäytävän toteutus suunnittelun ja toteutettujen toiminnallisuuksien osalta. Diplomityön tuloksena saatiin uusi testattu merkinantosovellus, joka täyttää yhteiskanavamerkinantoverkolle asetetut vaatimukset. Toteutus toimii osana Intellitel(TM) ONE palvelualustaa. Toteutuksen kehitys tulee jatkumaan.

Metsäteollisuusintegraatin energiaraportoinnin kehittäminen

Työn tavoitteena on Stora Enso Oyj:n Imatran tehtaiden energiaraportoinnin luotettavuuden parantaminen. Raportoinnissa esiintyvää tase-eroa lämmön tuotannon ja kulutuksen välillä on erilaisten selvitysten perusteella pyritty pienentämään. Höyryn ja lauhteen mittausten virheellisyyttä on tutkittu erilaisten osasto- ja höyrylinja- kohtaisten lämpötaseiden avulla. Taseiden lisäksi mittauksen oikeellisuutta selvitettäessä on käytetty tunnuslukuina lämmön ominaiskulutuksia, joita on verrattu Suomen metsäteollisuuden keskimääräisiin arvoihin. Työssä on tarkistettu myös raportointijärjestelmän laskenta ja päivitetty tarvittavat muutokset. Osa raportoinnin tase-erosta johtuu höyryn virtausmittauksen epävarmuudesta. Tässä työssä on esitetty erilaisia vaihtoehtoja sille, mistä mittauksen epävarmuus johtuu. Samalla on selvitetty virtausmittauksen periaatetta ja siihen tarvittavaa laitteistoa.

Design for Customer Needs: Utilization of Quality Function Deployment in Product Development

Kansainvälisen kaupan kiristyessä yrityksien kyky täyttää asiakasketjunsa lailliset, sosiaaliset ja toiminnalliset asiakastarpeet tulee punnituksi. Globaalisuuden lisääntyessä asiakasketju voi sisältää toimintoja samanaikaisesti yli sadassa maassa. Jotta asiakasketjun tarpeet voidaan sisällyttää tuotteeseen tehokkaasti yhä useammat yritykset ovat siirtyneet käyttämään Quality Function Deployment nimistä projektijohto- ja laatutyökalua. Quality Function Deployment työkalu auttaa yritystä muuntamaan sisäisten ja ulkoisten asiakkaittensa tarpeet, tuotefunktioiksi ja tuotespesifikaatioiksi. Näin tehdessä voidaan uuden tuotteen kehitysaikaa ja hintaa alentaa merkittävästi suunnittelmalla tuote alunalkaen paremmin. QFD:tä on käytetty useissa yrityksissä Aasiassa, Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa, sen kehittämisen jälkeen Japanissa 1960 luvulla. Tämä diplomityö antaa teoreettisen ja käytännön kuvauksen siitä miten QFD:tä kannatta käyttää ja mitä sen avulla voidaan saavuttaa vastaten kysymykseen "miten minä, ja yritykseni hyötyy jos käytän QFD:tä".

Jätteenpolttolaitoksen kunnossapidon erityispiirteet

Työn tavoitteena oli selvittää arinatekniikkaan perustuvan jätteenpolttolaitoksen kunnossapidon erityispiirteet. Laajemmassa mittakaavassa tapahtuva jätteenpoltto on suomessa uusi asia. Työn alussa tarkastellaan jätteenpolttovaihtoehdon perusteluita sekä yhdyskuntajätteen poltto-ominaisuuksia ja polttotekniikkaa. Jätteenpolttolaitoksen kunnossapidon erityispiirteet ja normaalia suurempi kunnossapitotarve ovat seurausta jätteenpoltossa käytettävän polttotekniikan ja laitoksen käyttötavan eroista sekä jätteiden perinteisiä polttoaineita epämääräisemmästä koostumuksesta. Tässä työssä tehtävä tarkastelu rajattiin koskemaan vain polttoaineen ja poltosta vapautuvien savukaasujen kanssa kosketuksissa olevia laitoksen osia, eli käytännössä kattilaa ja savukaasunpuhdistuslaitteistoa. Työn aikana tehtiin vierailut kahdelle eri jätteenpolttolaitokselle, joista saatujen käyttökokemustietojen pohjalta muodostettiin käsitys laitoksen kunnossapidollisesti tärkeimmistä kohteista. Näiden kohteiden kunnossapitoa sekä vikaantumismekanismeja tarkasteltiin yksityiskohtaisemmin. Jätteenpolttolaitoksen kunnossapitokustannuksista ei voitu muodostaa tämän tarkastelun pohjalta riittävän luotettavaa kuvaa. Arinatekniikkaan perustuvan jätteenpolttolaitoksen kunnossapidollisesti merkittävimmät kohteet ovat arina, muuraukset ja tulistimet. Merkittävin vikaantumiskohde laitoksen ikääntyessä ovat lämpöpintojen putkistot. Putkistojen tarkastukset ja seinämäpaksuuksien mittaukset on suoritettava vuosittain huolellisesti johtuen kattilassa vallitsevista korroosiolle erittäin otollisista olosuhteista. Korkeaseosteisten pinnoitusten sekä käynninaikaisten kattilanpuhdistusmenetelmien käyttöä tulee harkita tarkoin. Arinalla tapahtuvan palamisen hallinta ja kattilan tarkennettu virtaustekninen mitoitus nähdään yhtenä merkittävimpänä keinona hallita kattilakorroosiota ja täten myös kunnossapitotarvetta. Jätteenpolttolaitoksen suunnittelussa kunnossapitotöiden suorittamisen helppouteen sekä työskentelyhygieniaan tulisi kiinnittää erityishuomio niissä laitoksen osissa kuin se suinkin on mahdollista ja taloudellisesti järkevää. Yhdyskuntajätteen vaihteleva lämpöarvo on polttotapahtuman kannalta vaikeimmin hallittava jätteen ominaisuus. Arinatekniikassa poltettavan jätteen laatuun voidaan vaikuttaa erityisesti bunkkerissa tapahtuvalla jätteen sekoituksella sekä syntypistelajittelua tehostamalla.

Monitelakalanterin esisuunnitteluaineiston luonti tuotekehitysprojektissa

Työ liittyy uuden sukupolven monitelakalanterin tuotekehitysprojektiin. Työssä tutkittiin uuden monitelakalanterin tuoterakennetta, esisuunnitteluaineistoa ja mahdol- lisuuksia parametriseen 3D-suunnitteluun. Työssä ei suoritettu teknistä laskentaa. Uuden monitelakalanterin modulaarinen tuoterakenne ja esisuunnitteluaineisto pohjautuu markkinoilla olevaan OptiLoad-monitelakalanteriin. Tuoterakenteella ja esisuunnitteluaineistolla ohjataan monitelakalantereiden asiakastoimitusprojekteissa eri kokoluokkien kustannuksia, suunnittelua ja tuotantoa. Modulaarisella tuoterakenteella, jolla on selkeät mitoitusperusteet vaikutetaan oleellisesti asiakastoimitusten luotettavuuteen. Huomioimalla tuotekehitysprojektissa asiakaskohtaiset muutokset modulaarisessa tuoterakenteessa voidaan tehdä alustava esisuunnitteluaineisto. Parametrinen 3D-suunnittelu sekä lopullinen esisuunnitteluaineisto vaatii uuden monitelakalanterin rakenteiden tuotteistusta, standardointia ja elementtimenetelmään perustuvaa lujuuslaskentaa.