The Paradox of Performative Immediacy: Law, Music, Improvisation

In a 1999 essay, J.M. Balkin and Sanford Levinson called for law to be considered as a performing art. Against or perhaps going further than Balkin and Levinson, this commentary claims that while engagement with performance practices in the arts, such as music, is of the utmost value to law and legal theory, we must not take for granted what it means to ‘‘perform’’. Uniting Jacques Derrida’s la Villette performance (with jazz legend, Ornette Coleman) with his writings on performativity in law, this commentary looks to the musical practice of improvisation to trouble the notion of performance as immediate and singular and to question taken for granted distinctions between text and performance, writing and music, composition and improvisation. The consequence of this refined understanding of the performative on legal theory and the actual practice of law is a reconceptualization of law as improvisation, that is, both singular and general, pre-existent and immediate, and a refocusing on the creativity that lies at the heart of law’s conservativism.

Complex organic molecules in protoplanetary disks

Context. Protoplanetary disks are vital objects in star and planet formation, possessing all the material, gas and dust, which may form a planetary system orbiting the new star. Small, simple molecules have traditionally been detected in protoplanetary disks; however, in the ALMA era, we expect the molecular inventory of protoplanetary disks to significantly increase.

Aims. We investigate the synthesis of complex organic molecules (COMs) in protoplanetary disks to put constraints on the achievable chemical complexity and to predict species and transitions which may be observable with ALMA.

Methods. We have coupled a 2D steady-state physical model of a protoplanetary disk around a typical T Tauri star with a large gas-grain chemical network including COMs. We compare the resulting column densities with those derived from observations and perform ray-tracing calculations to predict line spectra. We compare the synthesised line intensities with current observations and determine those COMs which may be observable in nearby objects. We also compare the predicted grain-surface abundances with those derived from cometary comae observations.

Results. We find COMs are efficiently formed in the disk midplane via grain-surface chemical reactions, reaching peak grain-surface fractional abundances similar to 10(-6)-10(-4) that of the H nuclei number density. COMs formed on grain surfaces are returned to the gas phase via non-thermal desorption; however, gas-phase species reach lower fractional abundances than their grain-surface equivalents, similar to 10(-12)-10(-7). Including the irradiation of grain mantle material helps build further complexity in the ice through the replenishment of grain-surface radicals which take part in further grain-surface reactions. There is reasonable agreement with several line transitions of H2CO observed towards T Tauri star-disk systems. There is poor agreement with HC3(N) lines observed towards LkCa 15 and GO Tau and we discuss possible explanations for these discrepancies. The synthesised line intensities for CH3OH are consistent with upper limits determined towards all sources. Our models suggest CH3OH should be readily observable in nearby protoplanetary disks with ALMA; however, detection of more complex species may prove challenging, even with ALMA "Full Science" capabilities. Our grain-surface abundances are consistent with those derived from cometary comae observations providing additional evidence for the hypothesis that comets (and other planetesimals) formed via the coagulation of icy grains in the Sun's natal disk.

Complex organic molecules along the accretion flow in isolated and externally irradiated protoplanetary disks

(Abridged) The birth environment of the Sun will have influenced the conditions in the pre-solar nebula, including the attainable chemical complexity, important for prebiotic chemistry. The formation and distribution of complex organic molecules (COMs) in a disk around a T Tauri star is investigated for two scenarios: (i) an isolated disk, and (ii) a disk irradiated externally by a nearby massive star. The chemistry is calculated along the accretion flow from the outer disk inwards using a comprehensive network. Two simulations are performed, one beginning with complex ices and one with simple ices only. For the isolated disk, COMs are transported without major alteration into the inner disk where they thermally desorb into the gas reaching an abundance representative of the initial assumed ice abundance. For simple ices, COMs efficiently form on grain surfaces under the conditions in the outer disk. Gas-phase COMs are released into the molecular layer via photodesorption. For the irradiated disk, complex ices are also transported inwards; however, they undergo thermal processing caused by the warmer conditions in the irradiated disk which tends to reduce their abundance along the accretion flow. For simple ices, grain-surface chemistry cannot synthesise COMs in the outer disk because the necessary grain-surface radicals, which tend to be particularly volatile, are not sufficiently abundant on the grain surfaces. Gas-phase COMs are formed in the inner region of the irradiated disk via gas-phase chemistry induced by the desorption of strongly bound molecules such as methanol; hence, the abundances are not representative of the initial molecular abundances injected into the outer disk. These results suggest that the composition of comets formed in isolated disks may differ from those formed in externally irradiated disks with the latter composed of more simple ices.

Ataluren for the treatment of nonsense-mutation cystic fibrosis: a randomised, double-blind, placebo-controlled phase 3 trial

Background: Ataluren was developed to restore functional protein production in genetic disorders caused by nonsense mutations, which are the cause of cystic fibrosis in 10% of patients. This trial was designed to assess the efficacy and safety of ataluren in patients with nonsense-mutation cystic fibrosis. 

Methods: This randomised, double-blind, placebo-controlled, phase 3 study enrolled patients from 36 sites in 11 countries in North America and Europe. Eligible patients with nonsense-mutation cystic fibrosis (aged ≥6 years; abnormal nasal potential difference; sweat chloride >40 mmol/L; forced expiratory volume in 1 s [FEV₁] ≥40% and ≤90%) were randomly assigned by interactive response technology to receive oral ataluren (10 mg/kg in morning, 10 mg/kg midday, and 20 mg/kg in evening) or matching placebo for 48 weeks. Randomisation used a block size of four, stratified by age, chronic inhaled antibiotic use, and percent-predicted FEV₁. The primary endpoint was relative change in percent-predicted FEV₁ from baseline to week 48, analysed in all patients with a post-baseline spirometry measurement. This study is registered with ClinicalTrials.gov, number NCT00803205. 

Findings: Between Sept 8, 2009, and Nov 30, 2010, 238 patients were randomly assigned, of whom 116 in each treatment group had a valid post-baseline spirometry measurement. Relative change from baseline in percent-predicted FEV₁ did not differ significantly between ataluren and placebo at week 48 (-2·5% vs -5·5%; difference 3·0% [95% CI -0·8 to 6·3]; p=0·12). The number of pulmonary exacerbations did not differ significantly between treatment groups (rate ratio 0·77 [95% CI 0·57-1·05]; p=0·0992). However, post-hoc analysis of the subgroup of patients not using chronic inhaled tobramycin showed a 5·7% difference (95% CI 1·5-10·1) in relative change from baseline in percent-predicted FEV₁ between the ataluren and placebo groups at week 48 (-0·7% [-4·0 to 2·1] vs -6·4% [-9·8 to -3·7]; nominal p=0·0082), and fewer pulmonary exacerbations in the ataluern group (1·42 events [0·9-1·9] vs 2·18 events [1·6-2·7]; rate ratio 0·60 [0·42-0·86]; nominal p=0·0061). Safety profiles were generally similar for ataluren and placebo, except for the occurrence of increased creatinine concentrations (ie, acute kidney injury), which occurred in 18 (15%) of 118 patients in the ataluren group compared with one (<1%) of 120 patients in the placebo group. No life-threatening adverse events or deaths were reported in either group. I

nterpretation: Although ataluren did not improve lung function in the overall population of nonsense-mutation cystic fibrosis patients who received this treatment, it might be beneficial for patients not taking chronic inhaled tobramycin. 

Funding: PTC Therapeutics, Cystic Fibrosis Foundation, US Food and Drug Administration's Office of Orphan Products Development, and the National Institutes of Health. 

Efficacy and safety of ivacaftor in patients with cystic fibrosis who have an Arg117His-CFTR mutation: a double-blind, randomised controlled trial

BACKGROUND: Ivacaftor has been previously assessed in patients with cystic fibrosis with Gly551Asp-CFTR or other gating mutations. We assessed ivacaftor in patients with Arg117His-CFTR, a residual function mutation.

METHODS: We did a 24-week, placebo-controlled, double-blind, randomised clinical trial, which enrolled 69 patients with cystic fibrosis aged 6 years and older with Arg117His-CFTR and percentage of predicted forced expiratory volume in 1 s (% predicted FEV1) of at least 40. We randomly assigned eligible patients (1:1) to receive placebo or ivacaftor 150 mg every 12 h for 24 weeks. Randomisation was stratified by age (6-11, 12-17, and ≥18 years) and % predicted FEV1 (<70, ≥70 to ≤90, and >90). The primary outcome was the absolute change from baseline in % predicted FEV1 through week 24. Secondary outcomes included safety and changes in sweat chloride concentrations and Cystic Fibrosis Questionnaire-Revised (CFQ-R) respiratory domain scores. An open-label extension enrolled 65 of the patients after washout; after 12 weeks, we did an interim analysis.

FINDINGS: After 24 weeks, the treatment difference in mean absolute change in % predicted FEV1 between ivacaftor (n=34) and placebo (n=35) was 2·1 percentage points (95% CI -1·13 to 5·35; p=0·20). Ivacaftor treatment resulted in significant treatment differences in sweat chloride (-24·0 mmol/L, 95% CI -28·01 to -19·93; p<0·0001) and CFQ-R respiratory domain (8·4, 2·17 to 14·61; p=0·009). In prespecified subgroup analyses, % predicted FEV1 significantly improved with ivacaftor in patients aged 18 years or older (treatment difference vs placebo: 5·0 percentage points, 95% CI 1·15 to 8·78; p=0·01), but not in patients aged 6-11 years (-6·3 percentage points, -11·96 to -0·71; p=0·03). In the extension study, both placebo-to-ivacaftor and ivacaftor-to-ivacaftor groups showed % predicted FEV1 improvement (absolute change from post-washout baseline at week 12: placebo-to-ivacaftor, 5·0 percentage points [p=0·0005]; ivacaftor-to-ivacaftor, 6·0 percentage points [p=0·006]). We did not identify any new safety concerns. The studies are registered with ClinicalTrials.gov (the randomised, placebo-controlled study, number NCT01614457; the open-label extension study, number NCT01707290).

INTERPRETATION: Although this study did not show a significant improvement in % predicted FEV1, ivacaftor did significantly improve sweat chloride and CFQ-R respiratory domain scores and lung function in adult patients with Arg117His-CFTR, indicating that ivacaftor might benefit patients with Arg117His-CFTR who have established disease.

SN 2009ip at late times - an interacting transient at+2 years

We present photometric and spectroscopic observations of the interacting transient SN 2009ip taken during the 2013 and 2014 observing seasons. We characterize the photometric evolution as a steady and smooth decline in all bands, with a decline rate that is slower than expected for a solely Co-56-powered supernova at late phases. No further outbursts or eruptions were seen over a two year period from 2012 December until 2014 December. SN 2009ip remains brighter than its historic minimum from pre-discovery images. Spectroscopically, SN 2009ip continues to be dominated by strong, narrow (less than or similar to 2000 km s(-1)) emission lines of H, He, Ca, and Fe. While we make tenuous detections of [Fe II] lambda 7155 and [O I] lambda lambda 6300, 6364 lines at the end of 2013 June and the start of 2013 October, respectively, we see no strong broad nebular emission lines that could point to a core-collapse origin. In general, the lines appear relatively symmetric, with the exception of our final spectrum in 2014 May, when we observe the appearance of a redshifted shoulder of emission at +550 km s(-1). The lines are not blueshifted, and we see no significant near-or mid-infrared excess. From the spectroscopic and photometric evolution of SN 2009ip until 820 d after the start of the 2012a event, we still see no conclusive evidence for core-collapse, although whether any such signs could be masked by ongoing interaction is unclear.

First Detection of Gas-phase Methanol in a Protoplanetary Disk

The first detection of gas-phase methanol in a protoplanetary disk (TW Hya) is presented. In addition to being one of the largest molecules detected in disks to date, methanol is also the first disk organic molecule with an unambiguous ice chemistry origin. The stacked methanol emission, as observed with the Atacama Large Millimeter/submillimeter Array, is spectrally resolved and detected across six velocity channels (>3σ), reaching a peak signal-to-noise of 5.5σ, with the kinematic pattern expected for TW Hya. Using an appropriate disk model, a fractional abundance of 3 x 10^-12 – 4 x 10^-11 (with respect to H₂) reproduces the stacked line profile and channel maps, with the favored abundance dependent upon the assumed vertical location (midplane versus molecular layer). The peak emission is offset from the source position, suggesting that the methanol emission has a ring-like morphology: the analysis here suggests it peaks at ≈30 au, reaching a column density ≈3–6 x 10¹² cm⁻². In the case of TW Hya, the larger (up to millimeter-sized) grains, residing in the inner 50 au, may thus host the bulk of the disk ice reservoir. The successful detection of cold gas-phase methanol in a protoplanetary disk implies that the products of ice chemistry can be explored in disks, opening a window into studying complex organic chemistry during planetary system formation.

Most Haunted and the Convergence of Traditional Belief and Popular Television.

LivingTV's flagship series, Most Haunted, has been haunting the satellite network since 2002. The set-up of the series is straightforward: a team of investigators, including a historian, a parapsychologist, and "spiritualist medium" Derek Acorah, "legend-trip," spending the night at some location within the United Kingdom that is reputed to be haunted, with the hopes of catching on video concrete proof of the existence of ghosts. However, unlike other reality television or true-life supernatural television shows, Most Haunted includes and addresses the audience less as a spectator and more as an active participant in the ghost hunt. Watching Most Haunted, we are directed not so much to accept or reject the evidence provided, as to engage in the debate over the evidence's veracity. Like legend-telling in its oral form, belief in or rejection of the truth-claims of the story are less central than the possibility of the narrative's truth - a position that invites debates about those truth-claims. This paper argues that Most Haunted, in its premise and structure, not only depicts or represents legend texts (here ghost stories), but engages the audience in the debates about the status of its truth-claims, thereby bringing this mass-mediated popular culture text closer to the folkloristic, legend-telling dynamic than other similar shows.

Säännöstelyjen kehittämistyön vaikutukset Oulujoen vesistössä : seurannan tulokset vuosina 1999–2009

Ympäristöviranomaiset ja Oulujoen vesistön alueella toimivat voimayhtiöt tekivät vuosina 1989–1992 monitieteisen selvityksen vesistöjen säännöstelyn kehittämiseksi. Kehittämisen tavoitteina oli ottaa virkistyskäytön tarpeet ja vesiluonnon tilaan vaikuttavat tekijät paremmin huomioon, mutta säilyttää säännöstelyn alkuperäinen tavoite, eli palvella energiantuotantoa sekä estää tulvavahinkoja ja rantavyöryjä. Selvityksen tuloksena annettiin Oulujoen vesistön säännöstelyä, siihen liittyvää ympäristönhoitoa ja tiedotusta koskevia kehittämissuosituksia. Suositusten perusteella otettiin käyttöön järvikohtaiset kesäajan vedenkorkeuksia ohjaavat tavoitetasot ja yläsuositukset. Kehittämisselvityksen tuloksena annettuja suosituksia alettiin noudattaa vuodesta 1993 lähtien. Ensimmäinen suositusten seurantaselvitys tehtiin vuonna 1998 ja tässä raportissa on esitelty vuoden 2009 seurantahankkeen tulokset. Syksyn 2009 seuranta osoittaa, että suositukset ovat toteutuneet pääasiassa hyvin. Niiden toteuttamisella on saavutettu säännöstelyn kehittämisselvityksessä asetettuja tavoitteita. Ennen kaikkea suositukset kesäajan vedenkorkeuksissa ovat toteutuneet hyvin lukuun ottamatta Kianta- ja Vuokkijärviä. Suositusten toteutumisen seurauksena vesistön virkistyskäyttömahdollisuudet ovat parantuneet. Käytössä olevat kesäajan vedenkorkeuksien tavoitetasot ja yläsuositukset ovat selvityksen perusteella tarpeelliset, ja suurin osa vesistön käyttäjistä pitääkin vedenkorkeuksia sopivana juhannuksesta elokuulle. Tarkastellun ajanjakson aikana Kianta- ja Vuokkijärvien vedenpintaa on jouduttu laskemaan voimalaitosten korjausten vuoksi; kesällä 2003 Ämmän ja Aittokosken voimalaitosten peruskorjauksen, kesällä 2005 Aittokosken voimalaitoksen turbiinin uusimisen ja kesällä 2008 Seitenoikean voimalaitoksen peruskorjauksen takia. Lisäksi erityisen matalia vedenkorkeuksia esiintyi kuivina vuosina 2003 ja 2006. Eri aikoina toteutettujen kasvillisuusseurantojen tulosten tulkintaa haittaavat voimakkaasti erot seurantamenetelmissä. Vuoden 2009 seurantatutkimuksen tulosten tulkintaa hankaloitti myös havaintovuoden 2003 poikkeuksellisen alhaiset vedenkorkeudet, jotka lisäsivät merkittävästi pienten häiriölajien lukumäärää säännösteltyjen järvien rantavyöhykkeellä. Vedenkorkeusanalyysin perusteella pitäisi tilanteen kasvillisuuden kannalta olla kuitenkin parantunut ja kasvillisuuden vyöhykkeisyyden olla paremmin kehittynyttä ja vakiintuneempaa verrattuna aiempiin tarkasteltuihin ajanjaksoihin. Kasvillisuuden strategia-analyysin perusteella voidaan todeta, että ylempi rantavyöhyke on vakiintuneempaa ja eroosion ja jään vaikutukset kasvillisuuteen ovat vähentyneet. Järvien vedenkorkeuden säännöstelyn on arvioitu vaikuttaneen negatiivisesti kalastoon pohjaeläinten muodostamien ravintovarojen vähenemisen takia. Säännösteltyjen kohdejärvien pohjaeläimistö erosi pääsääntöisesti vertailujärvien eläimistöstä, etenkin koostumuksensa perusteella. Rantavyöhykkeen eläimistö erosi vähiten lievemmin säännösteltyjen järvillä ja eniten voimakkaammin säännöstellyillä järvillä. Kuitenkin Oulujoen vesistön säännöstelyjen muutokset suosituksia edeltävän ja sen jälkeisen ajanjakson välillä ovat olleet pohjaeläimistön kannalta hyvin pieniä eikä pohjaeläinaineiston koostumuksessa tai runsaudessa ei ole havaittavissa sellaisia eroja tai yhdenmukaista kehityssuuntaa, jotka olisi yhdistettävissä säännöstelyssä toteutuneisiin muutoksiin ajanjaksojen välillä. Säännöstely vaikuttaa kalojen lisääntymiseen ja ravintovaroihin, sillä se voi heikentää pohjaeläimistön ja rantaeläinplanktonin elinolosuhteita sekä vaikeuttaa mädin säilymistä ja vähentää sopivien lisääntymisalueiden määrää. Säännöstelykäytännön muutoksen vaikutusta kalastoon on vaikea arvioida käytettävissä olevien saalis- tai yksikkösaalistietojen perusteella. Muutoksen mahdolliset vaikutukset kalakantoihin peittyvät samanaikaisesti istutuksissa tapahtuneisiin kalayhteisömuutoksiin. Kalastuksen suuntautumisen eri lajeihin aiheuttaa sen, että verkkokalastuksen yksikkösaaliit eivät enää välttämättä kerro todellisista muutoksista kalastossa. Vedenkorkeuksien vaihtelussa on Oulujärvellä kuitenkin tapahtunut kalakantojen kannalta myönteisiä muutoksia viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tiedotuksen tarve säännöstelyn ja vedenkorkeuksien osalta nousi kyselytutkimuksessa vahvasti esiin. Vesistön käyttäjien yleiskuva säännöstelystä on huonontunut aiemmasta seurannasta vuonna 1998 lukuun ottamatta Oulujärveä, jossa yleiskuva on parantunut. Tehtyjen vesistön ja rantojen hoito- ja kunnostustöiden hyödyllisyys koetaan hyväksi, ja suurin osa vesistön käyttäjistä on sitä miltä, että alueella tulisi tehdä lisätoimenpiteitä vesistön käytön parantamiseksi.

Palkitsemisen ja toiminnan ohjauksen vaikutus työmotivaatioon – Suomen valtion turvallisuusviranomaisten kokemana

Suomen valtio-organisaatioon kuuluvat virastot ja laitokset ovat 1990-luvulta lähtien siirtyneet uuteen palkkausjärjestelmään, jossa virkamiehen henkilökohtainen palkka perustuu työn vaativuuteen, osaamiseen ja työsuoritukseen. Uuden järjestelmän yhtenä tavoitteena on tukea ministeriön ja viraston välisessä tulossopimuksessa sovittujen tulostavoitteiden saavuttamista. Organisaatiot voivat ohjata työntekijöitä mittaamalla työsuorituksia. Mikäli työntekijä arvostaa työsuorituksesta myönnettyä palkkiota, on hän motivoitunut ponnistelemaan kohti organisaation tavoitteita. Palkitsemiskeinoina voidaan käyttää sekä taloudellisia että aineettomia palkkioita. Tässä tutkielmassa tutkitaan, miten aineettomat ja taloudelliset palkitsemiskeinot sekä toiminnan ohjauskeinot vaikuttavat asiantuntijoiden motivaatioon. Tutkielmassa keskitytään sisäiseen motivaatioon ja aineettomaan palkitsemiseen. Pro gradu -tutkielma on toiminta-analyyttinen tapaustutkimus. Tutkielman kohdeorganisaationa oli sisäasiainministeriön tulosohjaama turvallisuusalan asiantuntijaorganisaatio. Tutkielman teoreettisessa viitekehyksessä analysoidaan motivaatiota, palkitsemista ja toiminnan ohjausta kognitiivisen arviointiteorian, kokonaispalkitsemisen ja johdon ohjausjärjestelmien kautta. Pro gradu -tutkielman empiirisessä osiossa kuvataan case-organisaation kolmen toimintayksikön kokonaispalkitseminen apulaispäälliköiltä kerättyjen faktatietojen perusteella. Työntekijöiden kokemukset palkitsemisesta ja toiminnan ohjauksesta analysoitiin teemoittelemalla. Turva-alan asiantuntijoiden mielestä taloudellinen palkitseminen on omassa työssä tärkein palkitsemiskeino, mutta myös aineeton palkitseminen motivoi. Henkisesti kuormittavassa työssä hyvä palkka, terveyteen ja liikuntaan liittyvät edut sekä samanhenkiset työkaverit ovat tärkeitä. Myös työn palkitsevuus ja työsuorituksesta saatu palaute on tärkeää. Asiakkaiden epäasiallinen käyttäytyminen, rajattu mahdollisuus vaikuttaa omaa työtä kokeviin asioihin, suoritusarvioinnin subjektiivisuus ja palautteen fokusoituminen virheisiin herättivät haastatelluissa kielteisiä tuntemuksia. Mikäli asiantuntija ei koe tarvitsevansa, ei käytä, ei tiedä tai tietää, mutta kokee jonkin muun asian palkkiota tai ohjauskeinoa tärkeämmäksi, ei palkkio tai toiminnan rajoite vaikuta asiantuntijan motivaatioon. Tutkielmassa havaittiin, että palkitseminen ja toiminnan ohjaus voivat joko vahvistaa, heikentää tai niillä on neutraali vaikutus asiantuntijoiden sisäiseen motivaatioon. Asiantuntijat kokivat, että nopeuden lisäksi myös työsuorituksen laadun arviointi on tärkeää. Korjaava kielteinen palaute edistää osaamisen kehittymistä, mutta myös säännöllisesti annettu myönteinen palaute on tärkeää. Tutkielmassa havaittiin myös, että auttamisketjun jokainen lenkki, myös asiantuntija itse, vaikuttaa operatiivisen työn sisäiseen palkitsevuuteen.

Every man his own guide to the Falls of Niagara : or, The whole story in a few words /

Cover title: Guide to Niagara Falls.

The Cutting out of the Caroline (1838)

Two newspaper clippings from the Montreal Herald of 1838 and an essay clipped from a book, handsewn into a booklet with paper cover and handwritten title and notes. The burning of the Caroline / Susanna Moodie -- The cutting out of the Caroline : a true story / by Francis W. Rowsell -- Juvenile courage and patriotism : instanced in Canada, during the disturbances at the close of the year 1837

Acyclic 5-Choosability of Planar Graphs Without Adjacent Short Cycles

The conjecture claiming that every planar graph is acyclic 5-choosable[Borodin et al., 2002] has been verified for several restricted classes of planargraphs. Recently, O. V. Borodin and A. O. Ivanova, [Journal of Graph Theory,68(2), October 2011, 169-176], have shown that a planar graph is acyclically 5-choosable if it does not contain an i-cycle adjacent to a j-cycle, where 3<=j<=5 if i=3 and 4<=j<=6 if i=4. We improve the above mentioned result and prove that every planar graph without an i-cycle adjacent to a j-cycle with3<=j<=5 if i=3 and 4<=j<=5 if i=4 is acyclically 5-choosable.

Map - Plan of Attack of a Iagdkommaudo west of Cantigny, 27 May 1918

A map titled "Plan of Attack of a Iagdkommaudo west of Cantigny on 27 May 1918. There are two sketches and the legend indicates that sketch no. 1 is "Firing until 7A.M." and sketch no. 2 is "Firing after 7A.M."