503 resultados para Saukkonen, Pasi
Resumo:
Kirjallisuusarvostelu
Resumo:
Kirjallisuusarvostelu
Resumo:
Kirjallisuusarvostelu
Resumo:
Kirjallisuusarvostelu
Resumo:
Tutkimuksen aiheeksi valittiin pienten osakeyhtiöiden verosuunnittelu. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys perustui aiempaan laskentatoimen empiiriseen verotutkimukseen sekä laskentatoimen kontingenssiteoreettiseen pk-yritystutkimukseen. Tutkimusaineistoa kerättiin kyselytutkimuksella sekä tilinpaatostietokannasta Voitto+. Kyselytutkimukseen valittiin satunnaisotannalla osakeyhtiötä Etelä Suomen läänistä, joiden liikevaihto oli välillä 1 10 milj. euroa. Kyselytutkimukseen vastasi 216 yritystä, jolloin vastausprosentiksi saatiin 21,3. Kerättyä tutkimusaineistoa analysoitiin kvantitatiivisin menetelmin. Pääasiallisina analysointimenetelminä käytettiin pääkomponentti-, klusteri- ja regressioanalyysiä. Tutkimuksen tavoitteeksi asetettiin kokonaiskuvan muodostaminen pienten osakeyhtiöiden verosuunnittelusta, verosuunnittelun asemointi osaksi yrityksen taloushallintoa sekä yritysten erilaisia verosuunnittelustrategioita selittävien tekijöiden tunnistaminen. Tutkimusaineistosta kyettiin tunnistamaan pääkomponenttianalyysillä neljä erilaista verosuunnitteluorientaatiota: valistunut, resursseja panostava, veroa minimoiva sekä vastuuta ulkoistava. Verosuunnitteluorientaatioita kuvaavien muuttujien avulla yritykset jaettiin klusterianalyysilla neljään ryhmään. Yritykset nimettiin ryhmien luonteidensa mukaisesti verosuunnittelun osalta vastuun ulkoistajiksi, veron minimoijiksi, veroneutraaleiksi sekä valistuneiksi. Verosuunnitteluvastuuta ulkoistavien yritysten ryhmään kuului n. 57 % kyselyyn vastanneista yrityksistä. Tulos osoittaa sen, että yritykset ovat verosuunnittelun osalta paljolti riippuvaisia taloushallinnon sidosryhmistä, tilitoimistoista sekä tilintarkastajista. Tulosta voidaan tulkita myös niin, että taloushallinnon sidosryhmien ammattitaito verosuunnittelun osalta on keskeisessä roolissa, kun arvioidaan, miten yritysten välinen tasapuolisuus verotuksen osalta käytännössä toteutuu. Yritysten erilaisia verosuunnitteluorientaatioita, jotka kuvasivat yritysten verosuunnittelustrategioita, ei kyetty kvantitatiivisilla analyyseilla selittämään samoilla muuttujilla kuin yritysten erilaisia johdon laskentatoimen käytänteitä. Tätä havaintoa tulkittiin siten, että vaikka verosuunnittelu on selkeästi osa yrityksen taloushallintoa, sen asema ei ole johdon laskentatoimen käytänteiden tavoin taloushallinnon ytimessä. Tutkimuksessa kyettiin tuottamaan tuloksia, jotka kontribuoivat aiempia laskentatoimen empiirisiä verotutkimuksia, ja joilla on uutuusarvoa käytännön toimijoiden näkökulmasta.
Resumo:
Kirjallisuusarvostelu
”Mi en ossaas sanoa mitem mie näin” : erikoisten aistihavaintojen tulkinta uskomusperinteen pohjalta
Resumo:
Artikkelit
Resumo:
Kirja-arvio
Resumo:
Lectio praecursoria 13.5.2005 Tampereen yliopisto.
Resumo:
Tämän kandidaatintyön tarkoituksena on tarkastella aineettomien markkinointiresurssien – brändin, imagon ja maineen – määritelmiä sekä niiden etuja yrityksen liiketoiminnassa. Tarkastelu toteutetaan B2B-liiketoimintaympäristössä. Työ rakentuu viidestä osiosta, joista ensimmäisessä käsitellään aineettomia markkinointiresursseja ja niihin kuuluvaa suhdepääomaa. Toisessa, kolmannessa ja neljännessä osiossa käsitellään suhdepääomaan kuuluvien brändin, imagon ja maineen määritelmiä, etuja ja vaikutuksia yrityksen liiketoiminnassa. Viidennessä osiossa esitellään edellä mainittujen tekijöiden vaikutuksia asiakkaan ostopäätösprosessiin. Työssä käytetyn aineiston pohjalta tehtiin johtopäätös, että B2B-liiketoiminnassa toimiva yritys on yleensä itse brändi, jolla on sekä imago että maine. Brändi-imago ja brändin maine ovat merkittävässä roolissa asiakkaan ostopäätösprosessissa. Työn lopussa esitetään erilaisia asiakkaan ostopäätösprosessia kuvaavia malleja. Käytetyn aineiston ja mallien pohjalta on muodostettu malli brändi-imagon ja brändin maineen vaikutuksista asiakkaan ostopäätösprosessin eri tekijöihin.