Rakennusalan käännetty arvonlisäverovelvollisuus Suomessa - arviointi ensi hetkien kokemusten perusteella

Tutkielman tavoitteena on selvittää ja arvioida rakennusalan käännettyä arvonlisäverotusta koskevan säännöksen onnistuneisuutta ja toimivuutta siirtymävaiheen ja ensi hetkien kokemuksien perusteella. Empiirisenä aineistona käytetään Verohallinnon neuvontapuhelimeen esitettyjä kysymyksiä. Tutkielmassa käydään läpi yritysten hallinnollista taakkaa ja sen muodostumista sekä tutkitaan veronmaksumyönteisyyttä ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Tutkielmassa esitetään rakennusteollisuus toimialana ja kerrotaan erilaisista harmaan talouden muodoista ja keinoista torjua niitä. Lopuksi rakennusalan käännettyä arvonlisäveroa tutkitaan peilaamalla sen vaikutuksia yritysten hallinnolliseen taakkaan, veronmaksumyönteisyyteen sekä arvioimalla sen tehokkuutta harmaan talouden torjunnassa ja vaikutuksia verokertymään. Rakennusala on erittäin ongelmallinen harmaan talouden suhteen. Uusimpana keinona rakennusalalla harmaan talouden torjunnassa on otettu käyttöön rakennusalan käännetty arvonlisäverovelvollisuus. Säännös lisännee verokertymää ja ehkäisee tehokkaasti sellaista veronkiertoa, jossa ostaja vähentää arvonlisäveron, jonka myyjä jättää maksamatta valtiolle. Säännös saattaa lisätä myös alan veronmaksumyönteisyyttä, jos tulkinnallisia ongelmia pystytään esimerkiksi ohjeistuksen avulla vähentämään tehokkaasti. Säännös lisää yritysten hallinnollista taakka ja lisäkuormitus korostuu etenkin pk-yritysten taloushallinnossa. Useat rajanvedot eri tilanteisiin niin rakentamispalvelun määrittämisen kuin niin sanotun ostajan statuksen suhteen ovat toistaiseksi hyvin tulkinnallisia ja vaikeita ratkaista. Jos Verohallinto onnistuu ohjeistuksensa tai muiden toimiensa avulla vähentämään säännöksen aiheuttamia tulkinnallisia ongelmia, voidaan säännöksen ajatella olevan kokonaisuudessaan suhteellisen onnistunut ja toimiva sekä toteuttavan niitä tavoitteita, joita siltä odotettiinkin, eli kasvattavan verokertymää ja ehkäisevän tietynlaista harmaata taloutta.

Kansallisten viitetietokantojen hyödyntäminen JUREssa

Esitys JURE-projektin tulosseminaarissa 24.11.2011

Innovaation diffuusio - Case sähköinen palvelualusta kiinteistöalalla

Tämän diplomityön tavoitteena oli selvittää tekijöitä, jotka hidastavat ja estävät kiinteistöalalle kehitetyn sähköisen palvelualustan käyttöönottoa isännöitsijätoimistoissa ja niiden isännöimissä taloyhtiöissä. Osana työtä perehdyttiin innovaation diffuusion liittyvään teoriaan ja kirjallisuuteen. Teoriaosuudessa selvitettiin muun muassa tutkimuksessa apuna käytettäviä malleja ja viitekehyksiä uuden tuotteen markkinointiin liittyvien esteiden jäsentämiseksi. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena isännöitsijätoimistojen edustajia haastattelemalla. Merkittävimmät esiin tulleet käyttöönottoa hidastavat tai estävät tekijät liittyivät epävarmuuteen palvelun hyödyistä verrattuna sen käyttöönoton vaatimaan panostukseen, palvelun käyttöönoton edellyttämiin toimintatapojen muutoksiin isännöitsijätoimistossa ja suhteessa taloyhtiöihin, johtamiseen sekä palvelun markkinointiin taloyhtiöille. Johtopäätöksenä oli, että palvelualustan markkinointia on kehitettävä ratkaisukeskeisemmäksi ja palvelun käyttöönoton tukea on parannettava ja tuotteistettava. Lisäksi tukea isännöitsijätoimistoille palvelun markkinointiin ja myyntiin taloyhtiöille on lisättävä.

Tasa-arvotutkimuksen paluu

Kirjallisuusarvostelu

Kurkistus koulutuspolitiikan lähihistoriaan

Kirjallisuusarvostelu

Valinta ja valikoituminen tuoreesta näkökulmasta

Kirjallisuusarvostelu

Kurinpitoa, normalisointia ja tietovaltaa : suomalaisen sairaanhoitajatarkasvatuksen historiaa foucaultilaisittain

Kirjallisuusarvostelu

"Olet ilma, jota hengitän"

Kirjallisuusarvostelu