Kannabiksen vaikutus väkivaltakäyttäytymiseen

Kannabista pidetään yleisesti rauhanomaisena ja haitoiltaan vähäisenä päihteenä, ja sen laillistaminen on jatkuvasti puheenaiheena Suomessa ja muissa länsimaissa. Vuonna 2010 17 % suomalaisista oli käyttänyt joskus kannabista. Hamppukasvin psykoaktiiviset ainesosat, kannabinoidit, vaikuttavat keskushermostossa monilla tavoilla, eikä näitä mekanismeja vielä täysin ymmärretä. Kannabiksen ja väkivaltaisen käyttäytymisen välisestä suhteesta on keskusteltu 1900-luvun alusta lähtien, mutta tutkimustulokset ovat olleet ristiriitaisia. Viime vuosina on saatu uusia todisteita siitä, että kannabiksen käyttö nuoruusiällä varhentaa psykoosisairauksiin sairastumista. Tämän tutkielman tarkoituksena on kirjallisuuteen perehtymällä selvittää, minkälaista tutkimusta kannabiksen ja väkivallan välisestä suhteesta on tähän päivään mennessä tehty, ja arvioida, voidaanko tulosten perusteella tehdä päätelmiä. Lisäksi pohditaan mahdollisia tulevaisuuden tutkimuskohteita ja -menetelmiä. Tutkielmassa luodaan myös katsaus kannabiksen psykofarmakologiaan sekä kannabiksen käyttöön Suomessa. Aineistoa hankittiin alan oppikirjoista sekä tieteellisistä hakukoneista hakusanoilla cannab*, violen*. Hakutuloksista valittiin aihetta parhaiten vastaavat artikkelit. THL:n viimeisimpiin huumeraportteihin perehtymällä luotiin kuva huumetilanteesta Suomessa tällä hetkellä. Aineistoon perehtymällä selvisi, että tutkimustulokset kannabiksen ja väkivaltaisen käytöksen välisestä yhteydestä ovat hyvin vaihtelevia. Tutkimuksesta ja metodeista riippuen on tehty havaintoja sekä väkivaltaisuuden lisääntymisen että vähentymisen puolesta. Lisäksi useat tutkimukset eivät ole löytäneet lainkaan yhteyttä väkivaltaisuuden ja kannabiksen välillä. Tulosten ristiriitaisuus selittyy osaltaan vaihtelevilla menetelmillä, väkivaltaisuuden erilaisella määrittelyllä ja muiden päihteiden samanaikaisen käytön vaikutuksilla. On kuitenkin tunnistettavissa useita selviä mekanismeja, joilla kannabis voi lisätä väkivaltaista käyttäytymistä.

Avoimen julkaisemisen tuen malli

Selvitys kartoittaa avoimen tieteellisen julkaisemisen tilannetta Suomessa ja sisältää ehdotuksia avoimen julkaisemisen prosessien ja roolien järjestämiseksi. Selvitys on julkaistu myös Avoin tiede ja tutkimus -hankkeen verkkosivuilla.

Valtatien 13 parantaminen välillä Lappeenranta–Nuijamaa : Yleissuunnitelma

Valtatien 13 osuus Lappeenrannasta Nuijamaalle kuuluu Euroopan komission päättämään Suomen kattavaan liikenneverkkoon TEN-T. Tieosuus on maan toiseksi tärkein kansainvälisen liikenteen yhteys kuljetuksille ja henkilöliikenteelle. Valtatie 13 kulkee maan poikki länsirannikolta Kokkolasta Lappeenrantaan ja siitä edelleen Nuijamaan rajanylityspaikan kautta Venäjän puolelle Viipuriin. Valtatie 13 palvelee osaltaan myös paikallista liikkumista Nuijamaan kylätaajaman ja Lappeenrannan välillä. Erityisesti Mustolan alueelle ja myös osittain Nuijamaan raja-aseman läheisyyteen suunnitellut ja jo osittain toteutuneet maankäytön kaupalliset palvelut lisäävät voimakkaasti kasvaessaan myös seudullista liikennettä suunnitteluosuudella. Nuijamaan raja-asema on ollut Suomen itärajan toiseksi vilkkain tieliikenteen rajanylityspaikka. Rajanylityspaikan kautta kulki vuonna 2015 noin miljoona ajoneuvoa ja 2,4 miljoonaa matkustajaa. Venäjän ja Suomen valtioiden välisen liikenteen kasvu on ollut voimakkainta Kaakkois-Suomessa ja sille on edelleen perusteltuja kasvuodotuksia, vaikka viime aikoina liikenne on merkittävästi vähentynyt. Myös tavaraliikenteellä on potentiaalia lisääntyä viimeaikaisesta. Suunnittelualueeseen kuuluu valtatien 13 (16,6 km) lisäksi valtatien 6 länsipuolinen valtatien 13 jatke Karjalantie (mt 3821) (1,2 km). Yleissuunnitelmassa on selvitetty valtatien 13 puutteet ja ongelmat, palvelutasotavoitteet, valtatien 13 ja muiden väylien periaateratkaisut tilantarpeineen, suhde ympäröivään maankäyttöön, vaikutukset sekä mahdollisuudet vaiheittain toteuttamiseksi. Päätavoitteena on ollut selvittää valtatien 13 ja muiden väylien kehittämisen periaatteet niin, että palvelutasopuutteet saadaan poistettua ja valtatie 13 vastaa sille asetettuja vaatimuksia liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden kannalta. Osana suunnitelmaa on esitetty toimenpiteet meluhaittojen torjumiseksi ja ympäristövaikutusten lieventämiseksi. Valtatie 13 parannetaan nykyisellä paikallaan korkealuokkaiseksi nelikaistaiseksi valtatieksi tarvittavine tie-, katu- ja liittymäjärjestelyineen. Vastakkaiset ajosuunnat on erotettu toisistaan rakenteellisesti ja kaikki valtatien liittymät ovat eritasoliittymiä.

Validité et fiabilité d’un questionnaire de fréquence alimentaire visant à évaluer l’adhésion à la diète méditerranéenne

Des méthodes d’évaluation de la consommation alimentaire permettant de vérifier l’efficacité de la diète méditerranéenne en prévention des maladies cardiovasculaires doivent être validées. Objectif: Évaluer la fiabilité et la validité d’un questionnaire de fréquence alimentaire (QF) semi-quantitatif permettant de mesurer l’alimentation dans le cadre d’études cliniques portant sur la diète méditerranéenne dans la population québécoise. Méthodologie: Cinquante-trois participants ont été recrutés. Le QF a été complété à deux reprises pour évaluer la fiabilité et comparé à un journal alimentaire (JA) de 12 jours pour évaluer la validité. Résultats: Pour la fiabilité, les coefficients de corrélation intra-classe (CCI) variaient de 0.38-0.91. Pour la validité, les coefficients de corrélation de Pearson (r) entre le JA et le QF pré-JA variaient de 0.26-0.84 et les CCI variaient de 0.25-0.84. Quant au JA et QF post-JA, les r variaient de 0.36-0.83 et les CCI de 0.36-0.83. Conclusion: Le QF présente une bonne fiabilité et validité pour l’énergie et la majorité des nutriments caractéristiques de la diète méditerranéenne.

Diseño de un programa de rehabilitación pulmonar en la Clínica Universitaria Teletón

Las enfermedades pulmonares crónicas son muy frecuentes en la población mayor de 40 años y es superior en los países con un alto consumo de cigarrillo; han sido durante muchos años consideradas como un problema grave de salud pública, el cual va en aumento de manera acelerada en Colombia y en el mundo debido a su alta incidencia e impacto sobre la calidad de vida de quien la padece y de su familia.La Asociación Colombiana de Neumología y Cirugía de Tórax junto a la Fundación Neumológica Colombiana realizó un estudio acerca de la Prevalencia de la Enfermedad Pulmonar Obstructiva Crónica (EPOC) en Colombia (Prepocol).

Sobrevida y factores relacionados con reintervención en pacientes tratados con valvuloplastia aórtica con balón en la Fundación Cardioinfantil

Introducción: La valvuloplastía aórtica con balón (VAB) es el procedimiento de elección para el manejo de La estenosis valvular aórtica en pediatría. La mortalidad y la supervivencia libre de reintervenciones no han sido evaluadas en Colombia. Objetivo: Determinar la sobrevida global y los factores asociados de reintervención valvular aórtica (RVA) en los pacientes tratados con VAB en la Fundación Cardio infantil – Instituto de Cardiología entre febrero del 2005 y marzo del 2013. Métodos: estudio estudio analítico de cohorte Resultados: Se evaluaron 69 VAB. La edad promedio de realización fue de 74,89 meses. La relación hombre: mujer de 4:1. Un 30,5% de los pacientes tenían malformaciones cardiacas asociadas. Se presentaron complicaciones en 13% de las VAB. La presión sistólica del ventrículo izquierdo presento una reducción promedio de un 63,6%. Se siguieron el 81,2% de las VAB, encontrando a los 9 años de seguimiento, supervivencia de 89,2% y necesidad de RVA en 14,2% de las VAB, siendo más frecuentes en VAB con gradiente post-VAB mayor de 35 mmhg (p= 0.005), con un RR de 6.6. Los otros factores no mostraron relaciones estadísticamente significativas (edad, morfología valvular, malformaciones asociadas, insuficiencia aórtica post-VAB). Conclusiones: La VAB es eficaz en el manejo de la EVA congénita, con una mortalidad y supervivencia libre de RVA similares a las encontradas en estudios previamente publicados. El gradiente post VAB mayor de 35 mm hg fue el único factor de riesgo que se correlacionó con la supervivencia libre de RVA.

Rasālo:emām:jāfar:sādhak:jo : manuscript, 1890?

A popular treatise in 18 parts.

Increased platelet-derived microparticles in the coronary circulation of percutaneous transluminal coronary angioplasty patients

Platelet-derived microparticles that are produced during platelet activation are capable of adhesion and aggregation. Endothelial trauma that occurs during percutaneous transluminal coronary angioplasty (PTCA) may support platelet-derived microparticle adhesion and contribute to development of restenosis. We have previously reported an increase in platelet-derived microparticles in peripheral arterial blood with angioplasty. This finding raised concerns regarding the role of platelet-derived microparticles in restenosis, and therefore the aim of this study was to monitor levels in the coronary circulation. The study population consisted of 19 angioplasty patients. Paired coronary artery and sinus samples were obtained following heparinization, following contrast administration, and subsequent to all vessel manipulation. Platelet-derived microparticles were identified with an anti-CD61 (glycoprotein IIIa) fluorescence-conjugated antibody using flow cytometry. There was a significant decrease in arterial platelet-derived microparticles from heparinization to contrast administration (P=0.001), followed by a significant increase to the end of angioplasty (P=0.004). However, there was no significant change throughout the venous samples. These results indicate that the higher level of platelet-derived microparticles after angioplasty in arterial blood remained in the coronary circulation. Interestingly, levels of thrombin-antithrombin complexes did not rise during PTCA. This may have implications for the development of coronary restenosis post-PTCA, although this remains to be determined.

Valtatien 13 parantaminen välillä Lappeenranta–Nuijamaa : Hanke-esite

Valtatien 13 osuus Lappeenrannasta Nuijamaalle kuuluu Euroopan komission päättämään Suomen kattavaan liikenneverkkoon TEN-T. Tieosuus on maan toiseksi tärkein kansainvälisen liikenteen yhteys kuljetuksille ja henkilöliikenteelle. Valtatie 13 kulkee maan poikki länsirannikolta Kokkolasta Lappeenrantaan ja siitä edelleen Nuijamaan rajanylityspaikan kautta Venäjän puolelle Viipuriin. Valtatie 13 palvelee osaltaan myös paikallista liikkumista Nuijamaan kylätaajaman ja Lappeenrannan välillä. Erityisesti Mustolan alueelle ja myös osittain Nuijamaan raja-aseman läheisyyteen suunnitellut ja jo osittain toteutuneet maankäytön kaupalliset palvelut lisäävät voimakkaasti kasvaessaan myös seudullista liikennettä suunnitteluosuudella. Nuijamaan raja-asema on ollut Suomen itärajan toiseksi vilkkain tieliikenteen rajanylityspaikka. Rajanylityspaikan kautta kulki vuonna 2015 noin miljoona ajoneuvoa ja 2,4 miljoonaa matkustajaa. Venäjän ja Suomen valtioiden välisen liikenteen kasvu on ollut voimakkainta Kaakkois-Suomessa ja sille on edelleen perusteltuja kasvuodotuksia, vaikka viime aikoina liikenne on merkittävästi vähentynyt. Myös tavaraliikenteellä on potentiaalia lisääntyä viimeaikaisesta. Suunnittelualueeseen kuuluu valtatien 13 (16,6 km) lisäksi valtatien 6 länsipuolinen valtatien 13 jatke Karjalantie (mt 3821) (1,2 km). Yleissuunnitelmassa on selvitetty valtatien 13 puutteet ja ongelmat, palvelutasotavoitteet, valtatien 13 ja muiden väylien periaateratkaisut tilantarpeineen, suhde ympäröivään maankäyttöön, vaikutukset sekä mahdollisuudet vaiheittain toteuttamiseksi. Päätavoitteena on ollut selvittää valtatien 13 ja muiden väylien kehittämisen periaatteet niin, että palvelutasopuutteet saadaan poistettua ja valtatie 13 vastaa sille asetettuja vaatimuksia liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden kannalta. Osana suunnitelmaa on esitetty toimenpiteet meluhaittojen torjumiseksi ja ympäristövaikutusten lieventämiseksi. Valtatie 13 parannetaan nykyisellä paikallaan korkealuokkaiseksi nelikaistaiseksi valtatieksi tarvittavine tie-, katu- ja liittymäjärjestelyineen. Vastakkaiset ajosuunnat on erotettu toisistaan rakenteellisesti ja kaikki valtatien liittymät ovat eritasoliittymiä.

Parental influences and mothers’ experiences on infant and young child feeding practices

The objective of this thesis was to better understand how parental factors influence feeding practices, how mothers experience feeding and what factors mothers perceive influencing feeding in different contexts. This study is largely based on STEPS Study (Steps to Healthy Development of Children), which is a longitudinal cohort of 1797 families. In addition, qualitative data was collected among mothers in Finland and Solomon Islands. The results of this study show that different parental determinants associate with infant and young child feeding behavior and practices. Mothers with high cognitive restraint of eating introduced complementary foods earlier and neophobic mothers’ breastfed exclusively for a shorter time than mothers who ranked lower in these behaviors. Fathers’ poor diet quality associated with shorter total breastfeeding duration. Mothers’ postnatal depressive symptoms associated with shorter duration of exclusive breastfeeding, earlier introduction of complementary foods and lower compliance of feeding recommendations. The higher amount of marital distress associated with longer duration of exclusive breastfeeding and better compliance with feeding recommendations. Mothers, who participated in qualitative interviews, described how complex interplay of individual perceptions, significant others and socio-cultural environment influenced feeding practices and behavior. This study showed that several parental factors influence infant and young child feeding practices as well as compliance with the feeding recommendations. Maternal experiences and perceptions on child feeding relate to the context where mother-infant pair lives in. These results highlight the importance of targeting feeding support and, if needed, specific interventions to mothers and families who are in risk of poor feeding practices.

Future consumers’ perceptions of sustainability, and their reflections on buying decisions

The purpose of this quantitative study is to study future consumers’ perception of sustainability in relation to business in general and specifically concerning the forest industry. The aim is to understand, what they feel is important for sustainable business and how the forest industry, in their opinion, is performing in this respect. Further, it aims to study how these perceptions reflect in their buying decisions. The research was conducted by a quantitative survey in two countries, Finland and Hong Kong, in the spring of 2015. All data used in the research is primary. The result indicate that consumers see sustainability issues important today and in the future. Sustainability is seen important both for business in general for the forest industry. The industry is considered sustainable now, but room for improvements exists. The appreciation of sustainability does not reflect to buying decisions, however. The buying of ecological products seems to be more up to chance than to intention. Consumers are not proactive in searching for more ecological or responsible options. Information needs to be taken to them. Ecologicalness as such is still not a strong selling point.