[Kirja-arvostelu]

Kirjallisuusarvostelu

Automaattiset ohjelmakoodintarkastusmenetelmät

Automaattinen koodintarkastus on tehokas ja nopea tapa havaita virheitä ohjelmakoodissa. Erilaisia menetelmiä on kehitetty jo pitkään ja lähestymistapoja on monia. Tavoitteena kaikilla menetelmillä on löytää koodista mahdollisimman suuri osa ohjelmassa olevista virheistä pienellä työmäärällä. Tässä tutkielmassa tutustutaan koodin analyysiin, sekä erilaisiin automaattisiin koodintarkastusmenetelmiin. Jokaista menetelmää tarkastellaan eri näkökulmista ja tutustutaan niiden vahvuuksiin ja heikkouksiin. Lopuksi tehdään katsaus näihin menetelmiin käytännön kautta. Koodintarkastus alkaa analysoinnista, joka voidaan suorittaa joko staattisesti lähdekoodia tarkastamalla tai dynaamisesti, eli koodin suorituksen myötä. Staattisia tarkastustyökaluja löytyy useimmista ohjelmointiympäristöistä jo valmiiksi integroituna. Nämä ilmoittavat ohjelmoijalle virheistä jo koodia kirjoitettaessa. Perinteiset virheentarkastukset ja hieman monimutkaisemmat muodolliset menetelmät ovat hyviä esimerkkejä staattisesta analyysistä. Dynaaminen analyysi taas alkaa suorituksesta ja oikeiden syötteiden valitsemisesta. Analyysillä pyritään käymään läpi kaikki virheille potentiaaliset suorituspolut. Dynaamisesta analyysista saadaan staattisesta analyysistä eriäviä tuloksia, kuten esimerkiksi resurssien kulutus, silmukoiden kompleksisuus ja ohjelman suorat virheet, esimerkiksi nollalla jakamiset, tyhjät osoitukset ja muistivuodot. Itse ohjelmakoodin tarkastusmenetelmiä löytyy lukuisia, joista monet osoittautuvat erittäin lupaaviksi. Abstrakti tulkinta on hyvin yleinen lähestymistapa ohjelmakoodin tarkastukselle. Tässä tulkinnassa pyritään luomaan kaikki mahdolliset suorituspolut, ja määrittelemään päätyykö yksikään polku virhetilaan. Erilaisia abstrakteja tulkintoja ovat esimerkiksi mallien louhinta ja deduktiivinen koodintarkastaminen. Tässä tutkielmassa tutustutaan koodin analyysiin, sekä erilaisiin automaattisiin koodintarkastusmenetelmiin. Jokaista menetelmää tarkastellaan eri näkökulmista ja tutustutaan niiden vahvuuksiin ja heikkouksiin. Lopuksi tehdään katsaus näihin menetelmiin käytännön kautta.

Alisuoriutuminen työsopimuksen päättämisperusteena

Työsopimuksen päättämistä työntekijän henkilöön liittyvällä perusteella on tutkittu laajasti. Perinteisesti oikeusyhteisön mielenkiinnon kohteina ovat olleet työntekijän tahalliset menettelyt. Vähemmälle huomiolle ovat jääneet tahattomat puutteet työntekijän työntekovelvollisuuden täyttämisessä ja niiden merkitys työsopimussuhteen jatkumisen kannalta. Kyse on useimmiten tapauksista, joissa työntekijän työsuoritus ei syystä tai toisesta täytä työnantajan sille asettamia vaatimuksia. Työntekijän työnjälki voi olla huolimatonta, hänen työtahtinsa voi olla riittämätön tai hän ei kykene saavuttamaan työnantajan työnteolle asettamia muita tavoitteita. Näissä tapauksissa on kyse työntekijän alisuoriutumisesta. Tutkielman tarkoituksena on selvittää, millä edellytyksillä ja missä tilanteissa työnantajalla on oikeus päättää alisuoriutuvan työntekijän työsuhde. Metodisesti tutkielma on oikeusdogmaattinen. Sen tavoitteena on selvittää voimassa olevan oikeuden sisältöä lainsäädännön, lain esitöiden, oikeuskäytännön ja oikeuskirjallisuuden avulla. Oikeuskäytännöllä ja erityisesti hovioikeuksien ratkaisuilla on tutkielmassa korostunut merkitys, sillä lain, sen esitöiden ja korkeimman oikeuden prejudikaattien tarjoama tulkinta-apu tutkimusongelman käsittelyssä on rajallinen. Tutkimuksessa on havaittu, että työnantajalla voi olla oikeus päättää alisuoriutuvan työntekijän työsuhde. Jotta alisuoriutuminen voisi muodostaa työsopimuksen pätevän päättämisperusteen, alisuoriutumisen tulee kuitenkin olla luonteeltaan olennaista ja kestoltaan jatkuvaa. Päättämisharkinta on kokonaisharkintaa, jossa otetaan huomioon tapauksen olosuhteet kokonaisuudessaan. Työsuhteen päättäminen alisuoriutumistapauksissa tapahtuu useimmiten irtisanomalla työsopimus. Koska alisuoriutumisessa ei yleensä ole kyse yksittäisestä vakavasta velvoitteiden vastaisesta menettelystä vaan pidemmän aikaa kasautuvasta työsuhteen päättämisperusteesta, alisuoriutuminen voi vain harvoin ylittää työsopimuksen purkamiskynnyksen. Oikeuskäytännöstä löytyy kuitenkin muutamia tapauksia, joissa purkaminen on katsottu perustelluksi.

Luottokelpoisuuden arviointi osana luottopäätöstä yritysten välisessä kaupankäynnissä

Yritysten välinen tuotantopanosten ja hyödykkeiden vaihdanta perustuu maailmanlaajuisesti merkittävissä määrin luottokaupankäyntiin. Tällöin vaihdannassa myyjänä toimiva osapuoli saa luovuttamastaan panoksesta tai hyödykkeestä maksun myöhemmin kuin panos tai hyödyke fyysisesti vaihtaa omistajaa. Voidakseen luottaa ostajana toimivan osapuolen maksuhaluun ja -kykyyn, tulee myyjänä toimivan osapuolen arvioida ostajan aiheuttamaa luottoriskiä sekä tämän luottokelpoisuutta ennen vaihdantaan suostumista eli luottopäätöstä. Tutkielmani tavoitteena on selvittää syitä luottokaupan olemassaololle sekä kuvailla keinoja, joilla yritykset ovat pyrkineet arvioimaan kauppakumppaneidensa luottokelpoisuutta ennen luottopäätöksentekoa tai suoraan sen yhteydessä. Lisäksi tutkielman empiirinen osio perustuu toimeksiantona suoritetun kyselytutkimuksen tulosten analysointiin. Kysely suunnattiin toimeksiantajayrityksen luotonhallintaan luodun palvelun käyttäjille ja kyselyn tarkoituksena oli selvittää, miten se on käyttäjiään palvellut luotonhallinnan apuvälineenä. Kysely lähetettiin yhteensä 571 suomalaiselle yritykselle, joista 107 vastasi. Tuloksista ilmeni, että vastaajat olivat käyttäneet palvelua yleisimmin taloudellisen tilan arviointiin sekä kauppakumppaneidensa perustietojen hakuun. Siten palvelu on toiminut luotonhallinnan apuvälineenä ja tukevana toimena, muttei suoranaisesti ole soveltunut luottokelpoisuuden arviointiin sellaisenaan. Vastanneet yritykset käyttävät yleisimmin luottokelpoisuutta arvioidessaan maksuhäiriömerkintä- ja tilinpäätöstietoja, joista etenkin ensin mainittu korostaa negatiivisen maksukäytöshistorian merkitystä luottokelpoisuudelle. Vastanneet yritykset ovat myös jossain määrin sisäistäneet kauppakumppaneidensa tulevaisuuden luottokelpoisuuden arvioinnin maksukäytöshistorian rinnalla. Tämä käy ilmi esimerkiksi kauppakumppaneiden vastuullisuuden arviointina osana luottokelpoisuusarviota. Tutkielmassa suoritetun kyselyn tulosten perusteella tärkeimpinä johtopäätöksinä voidaan pitää palvelun hyvää käyttäjäystävällisyyttä, mutta tulosten tulkinta paljasti myös luottokauppaa käyvien suomalaisyritysten kohtaaman ongelman. Luottokelpoisuuden arviointia varten tarvittavia yritysten talous-, maksuhäiriö- ja maksuviivetietoja on tarjolla useiden eri palveluntarjoajien tuottamina, jonka vuoksi yritysten luotonhallinta vaatii useiden eri tietolähteiden käyttöä. Tämän perusteella suomalaisten luottokauppaa käyvien yritysten voidaan tulkita tarvitsevan luotonhallinnan palvelua, jossa yhdistyisi usean palveluntarjoajan tietokannat, ja joka olisi integroitavissa automaattiseksi osaksi yritysten luoton- ja myynninhallintaa.

Control of Bubbling Fluidized Bed Conditions

The objectives of this master’s thesis were to understand the importance of bubbling fluidized bed (BFB) conditions and to find out how digital image processing and acoustic emission technology can help in monitoring the bed quality. An acoustic emission (AE) measurement system and a bottom ash camera system were evaluated in acquiring information about the bed conditions. The theory part of the study describes the fundamentals of BFB boiler and evaluates the characteristics of bubbling bed. Causes and effects of bed material coarsening are explained. The ways and methods to monitor the behaviour of BFB are determined. The study introduces the operating principles of AE technology and digital image processing. The empirical part of the study describes an experimental arrangement and results of a case study at an industrial BFB boiler. Sand consumption of the boiler was reduced by optimization of bottom ash handling and sand feeding. Furthermore, data from the AE measurement system and the bottom ash camera system was collected. The feasibility of these two systems was evaluated. The particle size of bottom ash and the changes in particle size distribution were monitored during the test period. Neither of the systems evaluated was ready to serve in bed quality control accurately or fast enough. Particle size distributions according to the bottom ash camera did not correspond to the results of manual sieving. Comprehensive interpretation of the collected AE data requires much experience. Both technologies do have potential and with more research and development they may enable acquiring reliable and real-time information about the bed conditions. This information could help to maintain disturbance-free combustion process and to optimize bottom ash handling system.

Opas rakentamisen poikkeamishakemusten käsittelyyn

Maankäyttö- ja rakennuslaki muuttui 1.4.2016. Tästä lähtien kaikki maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset poikkeamispäätökset tekee kunta. Aikaisemmin lain 171 §:ssä tarkoitettu poikkeamistoimivalta oli jaettu kuntien ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten välillä siten, että neljää asiaryhmää lukuun ottamatta toimivalta kuului kunnille. Aiemmin poikkeamisen ratkaisi lain 171 §:n 2 ja 3 momentin mukaan ELY-keskus silloin, kun kysymys oli: 1) uuden rakennuksen rakentamisesta ranta-alueelle, jolla ei ole voimassa 72 §:n 1 momentissa tarkoitettua kaavaa, ellei kyse ollut olemassa olevan asuinrakennuksen laajentamisesta tai korvaamisesta; 2) vähäistä suuremmasta poikkeamisesta asemakaavassa osoitetusta tontti- tai rakennuspaikkakohtaisesta kokonaisrakennusoikeudesta taikka vähäistä suuremman rakennusoikeuden osoittamisesta alueelle, jolle asemakaavassa ei ollut osoitettu rakennusoikeutta; 3) poikkeamisesta rakennuksen suojelua koskevasta kaavamääräyksestä; tai 4) poikkeamisesta 53 §:n 3 momentissa tarkoitetusta asemakaavan hyväksymisestä johtuvasta rakennuskiellosta. Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamisen edellytyksiä koskevin säännöksiin ei tullut muutoksia. Oppaassa käydään läpi pää-kohdat kunnille siirtyneestä toimivallasta. Keskeisimpiä asiakokonaisuuksia ovat poikkeamisen edellytykset, ranta-alueen suunnittelutarve ja siitä poikkeaminen, maanomistajien tasapuolisen kohtelun vaatimus ja sen toteutuminen erityisesti rantarakentamisessa. Säännökset ovat joustavia oikeusnormeja. Näin ollen säännösten soveltamista ohjaa 15 vuoden aikana muotoutunut oikeus-käytäntö. Tarkoitus on, että toimivallan siirron jälkeen tulkinta- ja soveltamislinja jatkuu ennallaan. Tästä syystä oppaan sisältö on rakennettu vahvasti oikeuskäytännön ja erityisesti korkeimman hallinto-oikeuden soveltamiskäytännön varaan.

Modelling ecological values in heterogeneous and dynamic landscapes with geospatial data

Our surrounding landscape is in a constantly dynamic state, but recently the rate of changes and their effects on the environment have considerably increased. In terms of the impact on nature, this development has not been entirely positive, but has rather caused a decline in valuable species, habitats, and general biodiversity. Regardless of recognizing the problem and its high importance, plans and actions of how to stop the detrimental development are largely lacking. This partly originates from a lack of genuine will, but is also due to difficulties in detecting many valuable landscape components and their consequent neglect. To support knowledge extraction, various digital environmental data sources may be of substantial help, but only if all the relevant background factors are known and the data is processed in a suitable way. This dissertation concentrates on detecting ecologically valuable landscape components by using geospatial data sources, and applies this knowledge to support spatial planning and management activities. In other words, the focus is on observing regionally valuable species, habitats, and biotopes with GIS and remote sensing data, using suitable methods for their analysis. Primary emphasis is given to the hemiboreal vegetation zone and the drastic decline in its semi-natural grasslands, which were created by a long trajectory of traditional grazing and management activities. However, the applied perspective is largely methodological, and allows for the application of the obtained results in various contexts. Models based on statistical dependencies and correlations of multiple variables, which are able to extract desired properties from a large mass of initial data, are emphasized in the dissertation. In addition, the papers included combine several data sets from different sources and dates together, with the aim of detecting a wider range of environmental characteristics, as well as pointing out their temporal dynamics. The results of the dissertation emphasise the multidimensionality and dynamics of landscapes, which need to be understood in order to be able to recognise their ecologically valuable components. This not only requires knowledge about the emergence of these components and an understanding of the used data, but also the need to focus the observations on minute details that are able to indicate the existence of fragmented and partly overlapping landscape targets. In addition, this pinpoints the fact that most of the existing classifications are too generalised as such to provide all the required details, but they can be utilized at various steps along a longer processing chain. The dissertation also emphases the importance of landscape history as an important factor, which both creates and preserves ecological values, and which sets an essential standpoint for understanding the present landscape characteristics. The obtained results are significant both in terms of preserving semi-natural grasslands, as well as general methodological development, giving support to science-based framework in order to evaluate ecological values and guide spatial planning.

eWOM-markkinointi ja sen hyödyntäminen autoalalla

Internetin kehitys on vaikuttanut monen vähittäiskaupan alaan, mutta erityisesti se on muuttanut autokaupan markkinointia. Se on lisäksi laajentanut perinteisen word-of-mouth -markkinoinnin käsitettä ja hyödyntämismahdollisuuksia huomattavasti, mikä on saanut sekä tutkijat että ammatinharjoittajat kiinnostumaan eWOM-markkinoinnista sen poikkeuksellisen suuren suosion, kasvun ja vaikutusten takia. Tämän tutkielman tarkoituksena on tutkia eWOM-markkinointia ja sen hyödyntämistä autoalalla Suomessa. Tutkimusongelma voidaan jakaa neljään osaongelmaan: 1. Mitä on eWOM-markkinointi? 2. Miten yritykset voivat hyödyntää eWOM-markkinointia? 3. Hyödyntävätkö automaahantuojat eWOM-markkinointia? 4. Miten automaahantuojat voisivat paremmin hyödyntää eWOM-markkinointia? Tutkimus pohjautuu WOMin ja sosiaalisen median teorioihin, joiden pohjalta eWOM-markkinointi määriteltiin yritysten tarkoituksellisiksi pyrkimyksiksi vaikuttaa kuluttajienväliseen WOMiin tavoilla, jotka edistävät yritysten markkinointiviestien leviämistä sosiaalisessa mediassa. Yritykset voivat hyödyntää eWOM-markkinointia käyttämällä maksettuja WOM-viestinvälittäjiä, kannustamalla tuoteorientoituneita keskusteluita myynninedistämisstrategialla tai sopeutumalla verbaaliseen toimintaan sen kontrolloinnin sijaan. Kvalitatiivisen tutkimuksen empiirinen aineisto kerättiin puolistrukturoituina teemahaastatteluina, joissa haastateltiin automaahantuojien edustajia. Haastatteluiden tulkinta perustui teoriaohjaavaan analyysiin, josta ilmeni, että automaahantuojat Suomessa käyttävät eWOM-markkinointia hyvin vähän. eWOM-markkinointia käyttävät automaahantuojat käyttävät sitä pääasiassa jakamalla sosiaaliseen mediaan WOM-alkuja ja tekemällä yhteistyötä mielipidejohtajien kanssa. Koska eWOM-markkinoinnin käyttö on vähäistä, voidaan sen hyödyntämistä parantaa monilla eri tavoilla. Aktiivisempi keskusteluun osallistuminen, tarkemman osaamisen hankkiminen, taktisuus, tulosten mittaaminen, ketteryyden kehittäminen, uusien toimintatapojen löytäminen, rohkeus innovoida ja luovuuden lisääminen ovat tapoja kehittää eWOM-markkinointia. Tutkielman perusteella voidaan todeta, että automaahantuojat Suomessa hyödyntävät eWOM -markkinointia hyvin vähän, ja näin ollen sen hyödyntämistä voitaisiin parantaa kokeilemalla rohkeammin ja luovemmin tätä sosiaalisen median tarjoamaa mahdollisuutta. Liika strukturointi sotii ilmiön perusperiaatteita vastaan, joten automaahantuojien tulisi pyrkiä keksimään uusia luovia toimintatapoja, toimimaan joustavasti ja reagoimaan sopivan tilaisuuden tullen.

Saatanan hahmo Azazelin tähden filosofiassa

Pro gradu -tutkielman aiheena on Azazelin tähti -nimisen seuran filosofia ja maailmankuva sekä erityisesti Saatanan hahmo sen osana. Tutkielman tavoitteena on selvittää, millaisista tekijöistä seuran maailmankuva sitä käsittelevän kirjallisuuden valossa koostuu, ja minkälaisen roolin ja merkityksen Saatanan hahmo seuran filosofisessa systeemissä saa. Lisäksi tutkielmassa selvitetään Azazelin tähden filosofian ja sen ilmentämän Saatanan hahmon yhteyttä länsimaiseen esoteriaan. Tutkielman aineisto koostuu Azazelin tähden sisäisen ryhmän jäsenten, erityisesti perustajajäsen Johannes Nefastoksen Saatanaa ja seuran maailmankuvaa käsittelevistä kirjoituksista. Työ on tekstintutkimusta, jonka menetelmänä on hermeneuttinen sisällönanalyysi. Teoreettinen viitekehys muodostuu länsimaisen esoteriatutkimuksen viimeisen vuosikymmenen vaikutusvaltaisista näkemyksistä. Länsimaisen esoterian lisäksi keskeisiä käsitteitä ovat maailmankuva ja filosofia. Tutkimusaineiston analyysi osoittaa, että Azazelin tähden erityisesti blavatskylaisesta teosofiasta inspiraatiota saanut maailmankuva näyttäytyy korostetun esoteerisena kaikilla tutkielmassa tarkastelluilla tavoilla ymmärtää käsitettä. Länsimaisen esoterian ymmärtäminen absoluuttista tietoa korostavana diskurssina kuvastaa hyvin Azazelin tähden filosofian ydintavoitetta, joka on ihmisen lähentyminen kohti jumaluutta, jollaiseksi ymmärretään koko todellisuus erityisenä Ykseytenä. Länsimaisen esoterian ymmärtäminen hegemonisten maailmankuvien hylkäämistä ajatteluperinteistä luoduksi konstruktioksi puolestaan valaisee Saatanan hahmon roolia ja keskeisyyttä Azazelin tähden filosofiassa. Saatana on Azazelin tähden filosofiassa tärkein niistä todellisuuden osatekijöistä, joita seura kutsuu arkkityypeiksi, voimiksi tai jumaliksi. Saatana saa seuran filosofiassa monenlaisia nimityksiä ja ilmenemismuotoja. Yhteistä niille kaikille on se, että Saatanan hahmo korostaa aina sellaisia Ykseyden piirteitä, joita ihmiset ovat seuran mukaan kollektiivisella tai henkilökohtaisella tasolla syystä tai toisesta hylänneet, unohtaneet tai tuominneet, mutta jotka osana Ykseyttä ovat seuran filosofisessa systeemissä silti tärkeitä ja tavoiteltavia eivätkä voi edustaa pahaa. Saatanan yhdistäminen rikollisuuteen tai pahuuteen perustuu seuran mukaan täten aina väärinymmärrykselle. Nykyajassa Saatana korostaa erityisesti sellaisia asioita, jotka seuran filosofiassa hegemonisina mielletyt monoteistiset tai materialistiset maailmankuvat ovat sen mukaan hylänneet. Tästä näkökulmasta Saatana siis edustaa merkittävällä tavalla sitä, mikä seuran maailmankuvassa on nimenomaan esoteerista ja mikä sen erottaa muunlaisisista maailmankuvista.

DE NATURA RERUM. Scripta in honorem professoris Olli Koistinen sexagesimum annum complentis

Tämän kirjan kirjoitukset on omistettu professori Olli Koistiselle hänen 60-vuotissyntymäpäivänään 11.5.2016. Kirjoittajat ovat professori Koistisen kollegoita, työtovereita, väitöskirjaohjattavia ja opiskelijoita, entisiä tai nykyisiä. Kirjoituksista osa on suomeksi, osa englanniksi. Siksi päätimme antaa kirjalle latinankielisen nimen. De natura rerum viittaa moneen, mukaan lukien samannimiset vanhat luonnonfilosofiset tekstit, joista varmaankin kuuluisin, Lucretiuksen De rerum natura, on käännetty suomeksi Maailmankaikkeudesta. Sikäli kuin yhtään professori Koistista tunnemme, tämä, yhtä hyvin kuin Lucretiuksen teoksen mahdollinen kirjaimellisempi käännös Asioiden luonnosta, kuvaisi hyvin hänen filosofiakäsitystään. Filosofiassa tutkitaan ihan oikeita, isoja asioita. Filosofi kysyy, millaisia erilaiset oliot ja ilmiöt ovat luonteeltaan – mikä on asioiden luonto. Kirjan kirjoituksissa tarkastelun kohteena on muun muassa muutos, kausaliteetti, hyvä elämä, tekstien tulkitseminen, inhimillinen toiminta, tunteet, ajattelu, tietoisuus, aika, todellisuus ja maailma. Kuten sopii odottaa, useissa kirjoituksissa viitataan filosofian klassikoihin, varsinkin Descartesiin, Spinozaan ja Kantiin, jotka ovat olleet Ollin omia rakkaita tutkimuskohteita. Klassikkoteksteihin viitataan filosofian historian tutkimuksessa vakiintuneiden käytäntöjen mukaisesti. Tarkempia selityksiä löytyy kirjoitusten alaviitteistä ja kirjallisuusluetteloista.

Ne bis in idem – hallinnollisen sanktion ja rikosoikeudellisen rangaistuksen välisessä suhteessa erityisesti Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännön valossa

Käsittelen työssäni ne bis in idem- periaatetta, joka tarkoittaa ei kahdesti samassa asiassa. Kyse on kaksoisrangaistavuuden estämisestä. Periaate liittyy keskeisesti Euroopan ihmisoikeussopimuksen seitsemännen lisäpöytäkirjan 4 artiklaan. Periaatteen oikeutus on perinteisesti nähty siinä, että se antaa turvaa yksilölle viranomaisten mielivaltaa vastaan. Henkilöä, joka on jo kertaalleen tuomittu tai vapautettu syytteestä, ei voida asettaa tuomioistuimessa uudelleen syytteeseen samasta teosta. Periaate on ollut kansallisessa keskustelussa esillä siksi, koska on ilmennyt, ettei kaksijakoinen järjestelmämme erityisesti veroasioissa ole Euroopan ihmisoikeussopimuksen näkökulmasta ongelmaton. Esille on noussut erityisesti kysymys hallinnollisen seuraamuksen vaikutuksesta rikosoikeudellisen rangaistuksen määräämiseen. Ihmisoikeustuomioistuin on ratkaisukäytännössään muodostanut tulkintalinjan, joka poikkeaa kansallisesta oikeuskäytännöstämme. Ihmisoikeustuomioistuimen laaja tulkinta siitä, minkälaisia asioita pidetään rikosasioina arvioitaessa, onko henkilöä vastaan ryhdytty rikosperusteisiin toimiin kahdesti (bis), yhdistettynä laajaan tulkintaan asioiden samuudesta (idem) on aiheuttanut ongelmia nykyisessä seuraamusjärjestelmässämme. Tämän tutkielman tarkoitus on selvittää ne bis in idem – periaatteen sisältöä ja merkitystä. Kirjoituksessa pyritään esittelemään ja analysoimaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ne bis in idem- periaatteen tulkintakäytännön aiheuttamia jännitteitä. Aihe ei ole lainkaan niin yksiselitteinen kuin ensi näkemältä vaikuttaa ja arviointi on hyvinkin hankalaa erilaisten tilanteiden paljoudesta sekä lukuisista arvioinnin osatekijöistä johtuen. Raja hallinnollisen sanktion ja rikosoikeudelliseksi rangaistukseksi katsotun hallinnollisen seuraamuksen välillä on häilyvä ja vaikeasti rajattavissa.

Kumpi päätti? Työsopimuksen päättäjää koskevien riitojen ratkaiseminen tuomioistuimissa

Olen tutkielmassani tutkinut sellaisia työsopimuksen päättämiseen liittyviä riitoja, joissa on riitaisaa, kumpi työsuhteen osapuoli, työnantajan edustaja vai työntekijä, on päättänyt työsopimuksen. Aiheesta ei ole Suomessa juurikaan kirjoitettu. Aineistonani on ollut noin kaksisataa hovioikeustuomiota kaikista Suomen hovioikeuksista 80-luvulta nykypäivään. Tutkielmassani esitän oikeustapausaineistosta tekemieni johtopäätösten perusteella, että työsopimuslain 8:3 §:ssä säädettyä työnantajan oikeutta käsitellä työsopimusta purkautuneena on kumpi päätti –tyyppisissä riidoissa tulkittava supistavasti. Työntekijän poistuminen epäselvän tilanteen jälkeen ja poissaolo työstä luo työnantajalle selonottovelvollisuuden eli velvollisuuden varmistaa, tarkoittaako työntekijä näin tekemällä päättää työsopimuksensa. Työnantaja voi suoriutua velvollisuudestaan pyrkimällä ottamaan yhteyttä työntekijään ennen purkautuneena käsittelemistä. Työntekijän suojelun periaatetta ilmaisee myös oikeuskäytännössä vahvistunut tulkinta, jonka mukaan työsuhteen päättäminen on niin merkittävä oikeustoimi, että se on toteutettava selkeästi ja yksiselitteisesti niin, ettei osapuolen tarkoituksesta jää epäselvyyttä. Velvollisuus varmistautua sopimusosapuolen tarkoituksesta on ensisijaisesti työnantajalla. Kun sellaisiin sanoihin, jotka on kiihtyneenä harkitsemattomasti lausuttu tai jotka eivät ole muutoin vastanneet osapuolen tahtoa esimerkiksi erehdyksen vuoksi, vedotaan päämääränä päättää työsuhde tai saada korvauksia perusteettomasta päättämisestä, katsotaan tuollainen päättämisilmoitus pätemättömäksi ja päättämis- ilmoitukseen vetoava osapuoli työsopimuksen päättäjäksi. Tutkimani tyyppiset riidat ovat usein oikeustosiseikastonsa suhteen riitaisia. Oikeudellisessa arvioinnissa annetaan tällöin usein erityistä merkitystä sille, miten osapuolet ovat toimineet ennen päättämistilannetta ja sen jälkeen ja mitä keskusteluja on käyty asianosaisten välillä muutoin, sekä kumman osapuolen intressinä on ollut päättää työsuhde. Vertailen tutkielmassani vallitsevaa oikeustilaa kansainvälisesti, erityisesti Ruotsiin, ja katson, että muotovaatimuksen sisällyttäminen lakiin saattaisi merkittävästi vähentää kumpi päätti –tyyppisiä riitoja.

KÄYTTÄJÄNSÄ NÄKÖINEN KASSI - Kokonaista käsityötä tukevan käyttäjälähtöisen suunnittelun mukainen käsityöprosessi käsityön taiteen perusopetuksessa

Tutkimuksen tehtävänä on tutkia kokonaisen käsityön prosessin mahdollistavan käyttäjälähtöisen suunnittelumallin vaiheiden näyttäytymistä käsityön taiteen perusopetuksen käsityöjaksolla. Tutkimuksen kohdejoukon muodostaa 11 oppilaan ryhmä (9 – 12 v.). Tutkimusaineisto kerättiin kansalaisopiston alaisuudessa toimivan käsityökoulun perusopintojen 1 – 2 sekä 3 – 4 yhdistetyllä tekstiilimateriaalein toteutetulla jaksolla. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tapaustutkimuksena, jota lähestyttiin etnografisen tutkimusotteen avulla. Tutkimusaineisto kerättiin käsityöjaksolla tapahtuvan osallistuvan havainnoinnin ja kontekstuaalisen haastattelun avulla. Tutkimusaineisto muodostui havainnointipäiväkirjoista sekä kuvatusta videomateriaalista. Tutkimuksen tavoitteena on tulkita ja tehdä johtopäätöksiä käsityötunnilla tapahtuvasta toiminnasta ja oppilaiden ajatteluprosesseista. Tutkimuksessa pyritään selvittämään sitä, mitkä suunnittelumallin vaiheet näyttäytyvät oppilaan ajattelussa ja/tai toiminnassa, ja miten vaihe näkyy oppilaan käsityötuotteessa. Tämän pohjalta voitiin määritellä myös millaisia eri käsityöntekijöitä oppilasryhmästä löytyy. Tutkimustulokset on analysoitu teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla ja aineiston tulkinta tehdään kokonaisen käsityön vaiheiden, suunnittelun, valmistuksen ja arvioinnin näkökulmista. Tutkimuksen tuloksista selviää se, että alakouluikäinen oppilas kokee käytettävyyden syvällisen ymmärtämisen ja tuotteen optimaalisen käytettävyyden suunnittelun hankalaksi. Käsityötuotetta suunnitellaan vahvasti tuotteen materiaalivalinnan ja teknisen toteuttamisen näkökulmista. Käytettävyyden ja tuotteen toimivuuden arviointi helpottuu huomattavasti oppilaan ollessa konkreettisen valmistuksen vaiheessa, jolloin ratkaisuvaihtoehtoja ja niiden vaikuttavuutta on helpompi pohtia. Oppilaat kokevat haasteelliseksi myös käytettävyyden kehittämisen prosessin keskellä ja lopussa. Jotta käsityötä voidaan opettaa alakoulussa kokonaisen käsityön prosessin periaatetta seuraten, tulee suunnittelun ja arvioinnin tehtävien olla konkreettisia, käytännönläheisiä ja monipuolisia. Käyttäjälähtöisen suunnittelun mukaan toteutetulla käsityöjaksolla tulee suunnittelun lähtökohtana olevan ongelman olla selkeä ja opettajan tulee käydä keskustelua siitä, mitä käytettävyydellä tarkoitetaan. Käytettävyyden kehittelyä ja arviointia tulee tapahtua koko käsityöprosessin ajan ja oppilaita tulee johdatella kysymyksillä tuotteen käytettävyyteen vaikuttavien ominaisuuksien kehittämisen mahdollisuuksista.

Kokoaan suurempi vaikuttaja? Haastattelututkimus Turun kaupungin kansainvälisestä toiminnasta Itämeren alueella

Kansainvälisten suhteiden todellisuus ja tutkimus ovat murroksessa. Valtiot ovat yhä oleellisia, mutta eivät ainoita maailmanpolitiikan toimijoita: kansainvälisten suhteiden areenoilla voidaan enenevissä määrin nähdä erilaisten ei-valtiollisten toimijoiden vaikutuksia. Kaupungit ovat yksi toimijoiden joukko, jonka itsenäiseen kykyyn ajaa intressejään maailmanpolitiikassa on kansainvälisten suhteiden tutkimuksessa hiljalleen havahduttu. Kaupungit ovat osoittaneet poliittista toimijuutta ja edelläkävijyyttä esimerkiksi ottamalla aktiivisen roolin ilmastonmuutoksen torjunnassa ja muissa ympäristökysymyksissä. Itsenäisesti tai verkostojensa kautta toimimalla niin pienemmät kaupungit kuin suuren kokoluokan metropolit voivat vaikuttaa maailmanpolitiikassa. Tässä tutkielmassa keskiöön nostetaan eurooppalaisessa ja maailman mittakaavassa pieni suomalainen Turun kaupunki. Tutkielman aineisto on kerätty haastattelemalla Turun kaupungin ja sen läheisten sidosryhmien edustajia, jotka toimivat kaupungin kansainvälisen työn tekijöinä ja/tai seuraavat sitä lähietäisyydeltä. Aineiston analyysi on toteutettu teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä käyttäen. Turulle kansainvälisessä kehyksessä tapahtuva toiminta on itsestään selvä ulottuvuus kaupungin yleisessä edunvalvonnassa ja kehittämisessä. Määrällisesti eniten toimintaa Turulla on Itämeren alueen lähitoimintaympäristössään. Tutkielmassa paneudutaankin siihen, miten juuri itämerellinen toimintaympäristö mahdollistaa Turun aktiivisen kansainvälisen toiminnan. Itämeren alueen kontekstissa korostuva verkostomaisuus ja monitasoinen hallintarakenne tarjoavat paitsi teoreettisina näkökulmina, myös käytännön toimintatapoina parhaiten ymmärrystä siihen, miten Turku pystyy osoittamaan toimijuuttaan sitä ympäröivässä kansainvälisessä todellisuudessa. Niin kansainvälisessä kuin kansallisessakin kehyksessä tapahtuva kaupungin ulkosuhdetoiminta on ennen kaikkea vuorovaikutusta toimintaympäristön kanssa. Tutkielmassa tarkastellaan kaupunkidiplomatian käsitteellisen kehyksen kautta miten ja miksi Turun kaupunki on vuorovaikutuksessa kansainvälisen toimintaympäristönsä, sen instituutioiden ja toimijoiden kanssa. Vaikka kanssakäymisen muodot ja strategiat vaihtelevat kontekstista toiseen, on Turun kaupungin kansainvälisen kontekstin vuorovaikutuksen perimmäinen motiivi saada vaikutus- ja toimivaltaa kaupungin intressien ja etujen ajamiseen. Kyse on siis lopulta vallasta, vaikka haastatteluaineistossa kyseinen ulottuvuus ei nouse suoranaisesti esille. Valtaa Turun kaupunki pystyy saamaan ja käyttämään monitasoisessa toimintaympäristössään joko itsenäisesti toimien, kaupunkiverkostojensa kautta tai valtiovallan rinnalla.

Ne bis in idem – hallinnollisen sanktion ja rikosoikeudellisen rangaistuksen välisessä suhteessa erityisesti Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännön valossa

Käsittelen työssäni ne bis in idem- periaatetta, joka tarkoittaa ei kahdesti samassa asiassa. Kyse on kaksoisrangaistavuuden estämisestä. Periaate liittyy keskeisesti Euroopan ihmisoikeussopimuksen seitsemännen lisäpöytäkirjan 4 artiklaan. Periaatteen oikeutus on perinteisesti nähty siinä, että se antaa turvaa yksilölle viranomaisten mielivaltaa vastaan. Henkilöä, joka on jo kertaalleen tuomittu tai vapautettu syytteestä, ei voida asettaa tuomioistuimessa uudelleen syytteeseen samasta teosta. Periaate on ollut kansallisessa keskustelussa esillä siksi, koska on ilmennyt, ettei kaksijakoinen järjestelmämme erityisesti veroasioissa ole Euroopan ihmisoikeussopimuksen näkökulmasta ongelmaton. Esille on noussut erityisesti kysymys hallinnollisen seuraamuksen vaikutuksesta rikosoikeudellisen rangaistuksen määräämiseen. Ihmisoikeustuomioistuin on ratkaisukäytännössään muodostanut tulkintalinjan, joka poikkeaa kansallisesta oikeuskäytännöstämme. Ihmisoikeustuomioistuimen laaja tulkinta siitä, minkälaisia asioita pidetään rikosasioina arvioitaessa, onko henkilöä vastaan ryhdytty rikosperusteisiin toimiin kahdesti (bis), yhdistettynä laajaan tulkintaan asioiden samuudesta (idem) on aiheuttanut ongelmia nykyisessä seuraamusjärjestelmässämme. Tämän tutkielman tarkoitus on selvittää ne bis in idem – periaatteen sisältöä ja merkitystä. Kirjoituksessa pyritään esittelemään ja analysoimaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ne bis in idem- periaatteen tulkintakäytännön aiheuttamia jännitteitä. Aihe ei ole lainkaan niin yksiselitteinen kuin ensi näkemältä vaikuttaa ja arviointi on hyvinkin hankalaa erilaisten tilanteiden paljoudesta sekä lukuisista arvioinnin osatekijöistä johtuen. Raja hallinnollisen sanktion ja rikosoikeudelliseksi rangaistukseksi katsotun hallinnollisen seuraamuksen välillä on häilyvä ja vaikeasti rajattavissa.