Yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyön käynnistämisvaihe hoivapalvelutuotannossa

Abstract: Initiating co-operation in the production of care services between the private, public and third sectors

Toiminnan laadun parantaminen organisaation itsearvioinnilla – tutkimus Suomen puolustusvoimien tulosyksiköissä

Laajoilla kyselylomaketutkimuksilla on tutkittu organisaation itsearvioinnin käyttöönoton motiiveja, käyttöä ja käytön hyötyjä 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa. Organisaation itsearviointia on myös tutkittu laatupalkintomallien soveltamisen yhteydessä. Kolmas tutkimussuuntaus, johon myös tämä tutkimus sisältyy, on organisaation itsearvioinnin tutkiminen erilaisissa asiayhteyksissä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on lisätä tietoa ja ymmärrystä organisaation itsearvioinnista ja sen vaikuttavuudesta tutkimalla, miten organisaatiota itsearvioidaan maavoimien valmiusyhtymissä ja Maasotakoulussa. Näissä neljässä paikallistutkimuksessa käytin tutkimusotteena tapaustutkimuksen mukaista tutkimusstrategiaa. Aiempien tutkimuksien tulosten perusteella tärkein yhdistävä tekijä toiminnan parantamisessa on pyrkimys kokonaisvaltaisuuteen toiminnan laadun parantamisessa ja erinomaisuuden tavoittelussa. Osin kokonaisvaltaisuuteen sisältyviä ja sitä tukevia tekijöitä ovat jatkuvan parantamisen periaatteen käyttäminen ja oppivan organisaation edellyttämien toimintaedellytyksien luominen ja niiden huomioon ottaminen toiminnassa. Edelleen yhteisenä tekijänä ovat johdon sitoutumisen ja osallistumisen vaikutukset työntekijöiden osallistumiseen ja sitoutumiseen. Teorian perusteella olen arvioinut muodostuvan kolme organisaation itsearvioinnin strategisen tason johtamiskäytäntöä, jotka ovat ”Laatupalkinnon hakeminen”, ”Toiminnan ja tulosten arviointi” sekä ”Toiminnan kypsyyden arviointi”. Tutkimuksen tulosten perusteella organisaation itsearvioinnin vaikuttavuuden merkityskokonaisuus on selitettävissä viiden teeman avulla. Koko tutkimusaineiston yhdistäväksi vaikuttavuuden teemaksi, josta myös organisaation itsearvioinnin vaiheistus saa tukea, muodostuu teema ”organisaation itsearviointi ja tulosjohtaminen”. Tämän teeman perusteella organisaation itsearvioinnin vaikuttavuus perustuu itsearvioinnin käyttämiseen sekä tulosyksikön sisäisenä että johdon strategisen tason itsearviointina osana tulosjohtamista. Samoin teema ”ollaanko samaa perhettä” löytyy jokaisesta tutkimuskohteena olleesta tulosyksiköstä. Teeman perusteella vaikuttavuus perustuu siihen, että organisaation itsearvioinnin tilaisuus koetaan sosiaalisena tapahtumana ja organisaation itsearviointi vahvistaa työntekijöiden osallistumista ja sitoutumista toiminnan laadun parantamiseen. Vaikuttavuuden teemoissa ”poistetaan kivi kengästä, ja hiertäminen loppuu siihen”, ”strateginen valinta” ja ”henkilöstön työhyvinvoinnin edistäminen” organisaation itsearvioinnin vaikuttavuus on tulosyksikkökohtainen. Organisaation itsearvioinnista haetaan vaikuttavuutta organisaation itsearvioinnista saatavien tulosten nopealla toimeenpanolla. Vaikuttavuuteen pyritään systemaattisella eri organisaation tasoilla tehtävillä toiminnan kuvauksilla, mihin liittyy laatupalkinnon hakeminen. Vaikuttavuuteen voidaan myös päästä työpistelähtöisesti henkilöstön johtamisen ja hallinnon kautta. Vaiheistettua organisaation itsearviointia voidaan käyttää osana tulosjohtamista. Muita keskeisiä tutkimustuloksia ovat organisaation itsearvioinnin välittömät ja välilliset vaikutukset. Tutkimuksen tulosten perusteella teen suositukset organisaation itsearvioinnin johtamiskäytännöistä ja organisaation itsearvioinnin vaiheistuksesta osana tulosyksikön tulosjohtamista. Kolmas suositus käsittää organisaation itsearvioinnin käytön palautejärjestelmänä.

Innovatiivisuuden merkitys yrityksessä ja alueellinen innovaatioympäristö

Innovaatioista on viime aikoina tullut entistä tärkeämpiä kilpailukyvyn lähteitä kansantalouksille sekä niiden sisällä toimiville alueille. Innovaatiotoiminta on nostettu yhdeksi keskeisimmistä tekijöistä yritysten sekä alueiden välisessä kilpailussa. Tässä tutkimuksessa selvitetään, ovatko innovatiiviset yritykset menestyneet muita saman toimialan yrityksiä paremmin ja mikä on ollut alueellisen innovaatioympäristön osuus niiden menestyksessä tai menestymättömyydessä? Tutkimuksessa perehdytään ensin aihealueeseen teoriatiedon sekä aiempien tutkimustulosten avulla. Tutkimuksen empiirisessä osuudessa mukana on ollut yhteensä 36 eteläsavolaista yritystä, jotka toimivat yhteensä seitsemällä eri toimialalla. Jokaisessa yrityksessä on käyty paikan päällä tekemässä syvähaastattelu. Yritysten menestystä mitattiin kasvua, kannattavuutta sekä pääomarakennetta kuvaavien tunnuslukujen avulla. Tunnuslukujen perusteella saatuja tuloksia syvennettiin haastattelujen tuloksilla. Tutkimuksessa havaittiin, että innovatiiviset yritykset olivat menestyneet hieman muita yrityksiä paremmin, mutta ero vertailuryhmien välillä ei ollut kovin suuri. Lisäksi havaittiin, ettei innovatiivisuus takaa yritykselle hyvää menestystä, vaan lähinnä antaa vain mahdollisuuden poikkeukselliseen menestymiseen. Innovaatioympäristönä Etelä-Savoa pidettiin yritysten innovaatiotoimintaa tukevana, mutta myös kehitettävää löytyi. Alueellisen innovaatioympäristön tärkeimpinä kehityskohteina nousivat esiin julkisten innovaatiopalveluiden sekä yritysten välisen yhteistyön toimivuus ja innovatiivisen miljöön luominen alueelle.

Historiankirjoituksen vuohet ja lampaat : keskustelua

Keskustelua. Vastine Katja Huumon kirja-arvosteluun // Historiallinen aikakauskirja. 100 (2002) : 4