Suomi ja Viro : pienvaltiot ankkuroitumassa eurooppalaiseen turvallisuuteen

Tutkimus käsittelee Suomen ja Viron turvallisuuspoliittisia ratkaisuja osana Itämeren aluetta. Tutkimus lähestyy maita valtiokategorioiden näkökulmasta. Tutkimus selvittää kansainvälisen järjestelmän rakennetta ja pienvaltioiden roolia siinä. Pienvaltioiden kannalta keskeistä on turvallisuuden ylläpitäminen, johon ne pyrkivät turvallisuuspolitiikallaan turvallisuuspoliittista doktriiniaan noudattaen. Maiden turvallisuuspoliittisten ratkaisujen taustalla on useita tekijöitä, joissa tutkimuksessa nousee esille historia, maantiede ja kansainvälinen asema. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, ovatko Suomi ja Viro pienvaltioita ja toteuttavatko ne sellaista turvallisuuspolitiikkaa, joka on johdonmukaista niiden taustalla olevien tekijöiden ja pienvaltioiden oletetun politiikan näkökulmasta. Lisäksi tutkimuksessa käsitellään niiden suhtautumista Euroopan unionin yhteiseen turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan. Viro ja Suomi ovat usean indikaattorin mukaan eurooppalaisia pienvaltioita. Niiden turvallisuuspoliittiset ratkaisut ovat erilaiset, mutta ne ovat sitoutuneet tiiviisti eurooppalaiseen integraatioon. Suomen turvallisuuspoliittinen perusratkaisu on sotilaallinen liittoutumattomuus, joka saattaa vaikeuttaa sen osallistumismahdollisuuksia EU:n yhteiseen turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan. Viro on sekä Naton että EU:n jäsen.

Kansallisten suorituskykyjen suunnittelu ja kehittäminen monikansallisen yhteistyön avulla

Tutkimuksen päätarkoituksena oli luoda teoreettinen ymmärrys ja malli siitä kuinka huomioida kolmen keskeisen monikansallisen ympäristön (Nato, EU ja NORDEFCO) tarjoamat mahdollisuudet kansallisten suorituskykyjen suunnittelussa ja kehittämissä.

Ukrainan ja Venäjän suhteiden kehittyminen

Tutkimus on teoreettinen asiakirjatutkimus ja se on tyypiltään kvalitatiivinen. Tutkimuksessa käytetään sisällön analyysin menetelmänä teoriaohjaavaa analyysia. Tutkimuksen teoriana on käytetty realismia, voimatasapainoa ja keskinäisriippuvuutta. Työssä on tutkittu Ukrainan ja Venäjän suhteiden kehittymistä vuodesta 1991 vuoden 2007 tammikuuhun saakka. Tutkimuksessa selvitetään mitä muutoksia ja miksi maiden välisissä suhteissa on tapahtunut. Lopuksi on arvioitu myös miten maiden suhteet kehittynevät jatkossa ja onko Ukrainan ja Venäjän suhteilla vaikutuksia Suomen turvallisuuspolitiikalle.

Promoting peace and security in Africa : is the European Union up to the challenge?

The ninth annual Suomenlinna seminar, organised by the Department of Strategic and Defence Studies, Finnish National Defence College, was held in May 2006. It brought together a representative group of specialists in security studies for two days of presentations and discussion about the most pressing issues of today – the challenges facing European Union’s crisis management in Africa.

Lissabonin sopimuksen vaikutus EU:n yhdennetyn rajaturvallisuuden kehittymiseen : uusia aseita integraatiolle?

Euroopan unionin (EU) perussopimuksia muuttanut Lissabonin sopimus astui voimaan 1.12.2009. Sopimus pyrkii antamaan EU:lle oikeudellisen kehyksen ja välineet, joita se tarvitsee vastatessaan yhteisiin turvallisuushaasteisiin. EU:n yhdennetty rajaturvallisuus määriteltiin ja hyväksyttiin neuvoston päätelmissä Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella joulukuussa 2006. Lissabonin sopimuksen vaikutusta yhdennetyn rajaturvallisuuden edelleen kehittämiselle EU:n sisäisen turvallisuuden osana on tutkittu tieteellisesti vähän. Rajaturvallisuus on ollut terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden kansainvälistymisen myötä yksi tärkeimmistä EU:n oikeus- ja sisäasioiden sektoreista 1990-luvun lopulta saakka. Valtiot luovat instituutioita maksimoidakseen yhteisistä eduista saatavan hyödyn. Liberaalin institutionalismin keskeisenä tutkimuskohteena on läntinen integraatio ja integraatioprosessin selittäminen. Lissabonin sopimus integraation osana yhdistää tämän tutkimuksen liberaalin institutionalismin näkökulmaan. Tämä tutkimus on kartoittava laadullinen tutkimus. Metodiksi valittiin asiakirjoihin perustuva sisällön analyysi sekä täydentävät teemahaastattelut. Kirjallinen tutkimusaineisto koottiin EU:n strategioista ja poliittisista toimintaohjelmista. Haastateltaviksi henkilöiksi valittiin EU:n rajaturvallisuuspolitiikan valmisteluprosessissa ja yhteiseurooppalaisten rajaturvallisuusoperaatioiden kehittämisessä mukana olevia EU-virkamiehiä. Aineiston perusteella päädytään siihen tulokseen, että Lissabonin sopimus mahdollistaa EUtasolla laajemman ja koordinoidumman toiminnan sisäisen turvallisuuden parantamiseksi. Nyt rajavalvonnalla voidaan vaikuttaa kaikkiin sisäisen turvallisuuden uhkiin eikä pelkästään niihin, jotka aiemmin kuuluivat EU:n ensimmäisen pilarin yhteisöasioiden alueelle. Yhteiseurooppalaisista operaatioista ja EU:n koordinoimista teknologiaa hyödyntävistä hankkeista saadut tulokset osoittavat EU:n yhdennetyn rajaturvallisuuden soveltuvan kansainvälisen, rajat ylittävän rikollisuuden torjuntaan. Neuvoston yhteyteen Lissabonin sopimuksella perustetun sisäisen turvallisuuden pysyvän komitean toiminnalla lisätään EU:n pysyväisvirastojen ja eri viranomaisten toiminnan tehokkuutta sekä kehitetään sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden politiikkojen välisiä synergiaetuja kattavien mekanismien luomiseksi erityisesti riskien ja uhkien arvioimiseksi. EU:n luomien puitteiden kautta voidaan todeta saavutettavan yksittäisiä jäsenvaltioita paremmat edellytykset rajavalvonnan, viisumipolitiikan, maahanmuuttovirtojen hallinnan ja rikostorjunnan alojen väliselle yhteistyölle. Henkilöiden liikkuvuuden alalla EU voi Lissabonin sopimuksen myötä tarkastella muuttoliikkeen hallintaa ja rikollisuuden torjuntaa yhdennettyyn rajaturvallisuuteen kuuluvina rinnakkaisina tavoitteina.

Energiansäästölamppujen vaikutukset pienjännitteisen sähkönjakeluverkon kuormitukseen ja häviöihin

Euroopan Unioni kieltää matalan hyötysuhteen lamppujen käyttämisen sekä sisä- että ulkovalaisimissa. Näin ollen matalan hyötysuhteen lamput, kuten perinteiset hehkulamput tulee vaihtaa paremman hyötysuhteen lamppuihin, kuten energiansäästölamppuihin. Energiansäästölampuissa 230 V, 50 Hz verkkosähkö muunnetaan valonlähteelle sopivaksi tehoelektroniikan avulla. 50 Hz perustaajuisen virran lisäksi energiansäästölamput ottavat verkosta harmonisia yliaaltoja. Harmoniset yliaallot aiheuttavat lisähäviöitä verkostokomponenteissa, kuten muuntajissa ja johdoissa. Tässä kandidaatintyössä tutkitaan millaisia vaikutuksia hehkulamppujen vaihtaminen energiansäästölamppuihin aiheuttaa pienjännitteisessä jakeluverkossa. Työssä tarkastellaan lyhyesti myös energiansäästölamppujen energiatehokkuutta, sekä sitä, millaisia rajoitteita standardit asettavat harmonisille yliaalloille.

Energiapolitiikan rooli sähkösektorin kehitystä ohjaavana tekijänä

Kansainvälinen ilmastopolitiikka vaikuttaa vahvasti kansalliseen päätöksentekoon. Kasvi-huonekaasupäästöjen vähennystavoitteet tiukkenevat merkittävästi seuraavien vuosi-kymmenten aikana ja Euroopan Unioni on vuonna 2008 hyväksynyt ilmasto- ja energiapa-ketin, jonka keskeinen tavoite on kasvihuonekaasujen vähentäminen 20 prosentilla sekä uusiutuvien energialähteiden käytön lisääminen 20 prosentilla. Tämän lisäksi energiate-hokkuutta tulee parantaa 20 prosenttia. Tässä työssä tutkittiin kansainvälisen ilmastopolitiikan ja sitä seuranneiden kansallisten päätösten vaikutuksia sähkösektorin kehityksen ohjaajana. Sähkösektorilta tarkasteltaviksi kokonaisuuksiksi valittiin sähkön tuotantomuotojen ja tuotannon muutokset sekä sähkön kuluttajahinnan kehitys. Poliittisten päätösten onnistumista mitattiin työssä tilastollisin tar-kasteluin samalla huomioiden ympäristön tuomat vaikutukset tilastoihin. Tarkastelun tu-loksena keskeinen johtopäätös oli, että kansallisessa energiapolitiikassa on onnistuttu varsin hyvin asetettuihin tavoitteisiin nähden. Tuloksia arvioitaessa täytyy kuitenkin huo-mioida, että tarkasteltu kokonaisuus oli hyvin suppea kokonaiskuvaan verrattaessa ja po-liittisen päätöksenteon tulee aina huomioida koko laaja kokonaisuus ja yksittäisellä sekto-rilla onnistuminen voi merkitä epäonnistumista toisella sektorilla. Tehtyjen arvioiden ja analyysien lisäksi työ antaa hyvän kuvan 2000-luvun energiapoliittisten päätösten koko-naisuudesta ja vaikutussuhteista.

Pienen kokoluokan CHP-tuotannon kannattavuus kunnallisen lämpölaitoksen yhteydessä

Fossiiliset polttoainevarannot ovat ehtymässä. Nykyisen talouskasvumme perustuessa fossiilisten polttoaineiden kestämättömään käyttöön, on energiantuotantorakenteen muututtava. Euroopan Unioni on asettanut tavoitteet uusiutuvan energian osuuden lisäämiseksi. Näistä syistä johtuen kiinnostus uusiutuvaa energiaa ja hajautettua energiantuotantoa kohtaan on kasvanut viime aikoina. Tämän globaalin ilmiön rinnalla yhteiskuntarakenteen muutos Suomessa on johtanut tilanteeseen, jossa taloudellinen aktiviteetti kasvukeskusten ulkopuolella on hiipumassa. Loogisena ratkaisumallina on syntynyt hankkeita kuten Keski-Karjalan Kehitysyhtiö Oy:n Puhos 2013 - ympäristöalasta uutta liiketoimintaa - hanke. Tämä työ on Puhos 2013 - hankkeeseen tilattu tutkimus, jonka tavoitteena on puuta ja biokaasua polttoaineenaan käyttävän mikroturbiinitekniikkaan pohjautuvan pienen kokoluokan CHP tuotannon kannattavuuden selvittäminen kunnallisen lämpölaitoksen yhteydessä. Tutkimuksessa selvitettiin aluksi pienen kokoluokan CHP tuotannon kannattavuuteen vaikuttavat tekijät, jonka jälkeen opittua tietoa sovellettiin Kiteen Lämmön Arppentien lämpölaitoksen tapaukseen. Kiteen Lämmön taloudellisen kannattavuuden ohella tutkimuksessa huomioitiin uusien liiketoiminta mahdollisuuksien syntyminen alueelle. Käytetyt tutkimusmenetelmät olivat kvalitatiivinen analyysi ja perinteinen investoinnin kannattavuuslaskenta. Tutkimuksen tuloksena muodostettiin strategia, joka maksimoi molemmat edellä mainitut kannattavuuden näkökulmat. Kehitetyn strategian Kiteen Lämmön tulosta maksimoiva osuus muodostuu oman käyttösähkön tuottamisen aloittamisesta Arppentien lämpölaitoksella 30 kWe mikroturbiinilla käyttäen polttoaineena Bio10 Oy:n toimittamaa biokaasua. Uusien liiketoiminta mahdollisuuksien synty alueelle mahdollistetaan puolestaan kehittämällä puun kaasutukseen perustuva modulaarinen CHP laitos yhteistyössä Mekrijärven tutkimusaseman ja suomalaisten laitevalmistajien kanssa.

Ukrainan turvallisuusorientaatio idän ja lännen välissä

Ukrainan on itsenäistymisestään vuodesta 1991 lähtien ollut vaikea rakentaa pitkäjänteistä ulkopolitiikkaa. Maan ulko- ja turvallisuuspolitiikka on suuntautunut voimakkaammin milloin itään milloin länteen. Presidentti Janukovytšin aikana vuodesta 2010 lähtien Ukraina on menettänyt otettaan demokratiasta kohti autoritarismia. Janukovytš on keskittynyt lisäämään presidenttikautenaan omaa valtaansa Ukrainassa. Ulkopolitiikka Venäjää sekä Euroopan unionia kohtaan on ollut lähinnä ristiriitaista. Tavoitteena on ollut hyötyä molemmista osapuolista niin, ettei oma valta-asema kotimaassa kärsisi. Euroopan unioni on yrittänyt naapuruuspolitiikallaan levittää Ukrainaan oikeusvaltion periaatetta ja demokratiaa tavoitteena vakauden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen. EU:n vaikutusvalta ei ole ollut riittävä Ukrainan integroimiseen ja se on epäonnistunut tavoitteissaan. Venäjän ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan periaatteet osana maan suurvaltasuvereniteetin puolustamista ohjaavat Venäjän toimintaa Ukrainaa kohtaan. Venäjän näkemys sille etuoikeutetuista intressipiireistä, omien kansalaisten suojelemisesta myös maan rajojen ulkopuolella sekä moninapaisen maailmanjärjestyksen luomisesta ovat periaatteet, jotka Venäjän mukaan oikeuttavat sen vaikuttamaan myös Ukrainan sisäisiin asioihin. Ukraina on kuitenkin pyrkinyt saavuttamaan vapauden ulkopoliittisissa valinnoissaan ja kyennyt käyttämään itsemääräämisoikeuttaan omien etujensa ajamiseen, mitä Venäjän on ollut vaikea hyväksyä. Tutkimuksessa tarkastellaan Ukrainan voimavaroja, Ukrainan ulko- ja turvallisuuspoliittisia dokumentteja ja toiminnan painotuksia sekä Ukrainan ulkopolitiikkaan vaikuttavien keskeisimpien tekijöiden eli EU:n, Venäjän ja Yhdysvaltojen tavoitteita Ukrainaa kohtaan. Tutkimuksessa huomioidaan myös Naton vaikutus. Tutkimuksessa aineistoa tarkastellaan poliittisen realismin ja osittain klassisen geopolitiikan kansainvälisten suhteiden teorian näkökulmasta. Tutkimus on tyypiltään kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Aineistona käytetään Ukrainan turvallisuuspoliittisia virallisdokumentteja, valtionjohdon puheita, Ukrainaa koskettavaa tutkimuskirjallisuutta ja lehdistöä. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää Ukrainan turvallisuusorientaation tulevaisuutta. Ukrainan turvallisuusorientaatiossa korostuu Ukrainan pyrkimys olla itsenäinen, muista riippumaton valtio ja oman turvallisuuden takaaja. Valtionjohdon sisäpolitiikan intressit painottuvat Ukrainan ulkopolitiikassa. Yhteistyön syventäminen EU:n ja yhteistyö Venäjän kanssa ovat tärkeitä, kunhan se ei ole eliitin etujen vastaista.

Integraatiopolitiikalla halvennettu työ : lähetetyt työntekijät EU:n "vapaiden" työmarkkinoiden armoilla

Erikoisnumero: Työn glokalisaatio.