Ukrainan ja Venäjän suhteiden kehittyminen

Tutkimus on teoreettinen asiakirjatutkimus ja se on tyypiltään kvalitatiivinen. Tutkimuksessa käytetään sisällön analyysin menetelmänä teoriaohjaavaa analyysia. Tutkimuksen teoriana on käytetty realismia, voimatasapainoa ja keskinäisriippuvuutta. Työssä on tutkittu Ukrainan ja Venäjän suhteiden kehittymistä vuodesta 1991 vuoden 2007 tammikuuhun saakka. Tutkimuksessa selvitetään mitä muutoksia ja miksi maiden välisissä suhteissa on tapahtunut. Lopuksi on arvioitu myös miten maiden suhteet kehittynevät jatkossa ja onko Ukrainan ja Venäjän suhteilla vaikutuksia Suomen turvallisuuspolitiikalle.

Ukraina on lyhyen historiansa aikana suuntautunut milloin itään milloin länteen. Maa on jakautunut poliittisesti ja väestöllisesti vahvasti länsi- tai venäläismielisiin. Ukrainan ulkopolitiikkaa on viime aikoina kuvastanut jatkuva muutos. Venäjän lisäksi Ukrainan ratkaisuihin on vaikuttanut niin Euroopan unioni, Nato, Yhdysvallat ja IVY. Näiden toimijoiden lisäksi Ukrainan ja Venäjän suhteiden muutosta arvioidaan poliittisten, maantieteellisten, taloudellisten ja sotilaallisten tekijöiden näkökulmasta. Tutkimusaineistona on käytetty eri tutkimuslaitosten julkaisuja ja raportteja, valtionjohdon puheita, Ukrainaa ja Venäjää koskevaa tutkimuskirjallisuutta sekä lehdistöä.

Tutkimuksessa ilmeni, että Ukrainan ja Venäjän suhteet ovat muuttuneet useasti. Heti itsenäistyttyään Ukraina haki turvaa lännestä, Mustanmeren laivastokysymyksen ratkettua maiden suhteet alkoivat normalisoitua. Tultaessa 2000-luvulle Ukraina alkoi lähentyä Venäjää. Vuoden 2004 presidentinvaalit Ukrainassa muuttivat lännen suhtautumista ja Ukraina alkoi länsimielisen presidentin johdolla kääntyä länteen. Vuoden 2006 parlamenttivaalien jälkeen venäläismielinen hallitus on jälleen suuntaamassa Ukrainaa kohti läheisempää yhteistyötä Venäjän kanssa. Ukraina on ilmoittanut halunsa EU:n ja Naton jäseneksi, mutta tällä hetkellä nämä tavoitteet eivät ole realistisesti saavutettavissa.