Vertaileva mainonta liiketapalautakunnan lausuntokäytännössä

Tutkielman tavoitteena oli selvittää millä kriteereillä vertaileva mainonta on sallittua ja milloin kiellettyä. Vertailevaa mainontaa käsitellään Keskuskauppakamarin liiketapalautakunnan antamien lausuntojen perusteella. Liiketapalautakunta antaa lausuntoja onko tietty markkinoinnissa suoritettu tai suunniteltu toimenpide hyvän liiketavan vastainen tai muutoin sopimatonta menettelyä elinkeinotoiminnassa. Tutkielma on laadittu olemassa olevaa tietoa keräämällä ja soveltamalla. Pääasiallisena lähteenä on käytetty liiketapalautakunnan lausuntoja. Niiden lisäksi on käytetty Kuluttaja-asiamiehen kannanottoja ja Markkinatuomioistuimen päätöksiä sekä aiheeseen liittyvää kirjallisuutta. Tärkeimpänä kriteerinä vertailevan mainonnan hyväksyttävyydelle voidaan pitää totuudenmukaisuutta. Vertaileva mainonta on sallittua kunhan vertailu suoritetaan totuudenmukaisesti. Jokaisen tapauksen yhteydessä on otettava kokonaisuus huomioon ja sallittavuus ratkaistaan tapauskohtaisesti. Vaikutusta hyväksyttävyyteen on mm. mainonnan kohderyhmällä. On huomioitava, että hyvän liiketavan käsite muuttuu ajan myötä. Tämän vuoksi aina ei voida nojautua vanhoihin päätöksiin.

Cavernous sinus syndrome due to rhino-orbital-cerebral mucormycosis

The present report describes the case of a 43-year-old diabetic patient with facial pain, protruding eyes, nasal congestion and decreased right vision (involvement of the ipsilateral cranial nerves III, IV and V). Computed tomography showed diffuse sinusitis at right, cribriform plate erosion and presence of a hypodense collection in the frontal lobe with peripheral enhancement. Magnetic resonance imaging confirmed the presence of a cerebral abscess. Samples were collected from the lesion, confirming hyphae compatible with mucormycosis.

Development of power flows around Baltic countries with new grid links

In the Thesis main focus is done on power flow development paths around the Baltic States as well as on market-based requirements for creation of the common Baltic electricity market. Current market regulations between the countries are presented; barriers for creating competitive common Baltic power market and for electricity trading with third countries are clarified; solutions are offered and corresponding road map is developed. Future power development paths around the Baltic States are analysed. For this purpose the 330 kV transmission grid of Estonia, Latvia and Lithuania is modelled in a power flow tool. Power flow calculations are carried out for winter and summer peak and off-peak load periods in 2020 with different combinations of interconnections. While carrying out power balance experiments several power flow patterns in the Baltic States are revealed. Conclusions are made about security of supply, grid congestion and transmission capacity availability for different scenarios.

Effects of neurotrophins on synaptic protein expression in the visual cortex of dark reared rats.

Total lack of visual experience [dark rearing (DR)] is known to prolong the critical period and delay development of sensory functions in mammalian visual cortex. Recent results show that neurotrophins (NTs) counteract the effects of DR on functional properties of visual cortical cells and exert a strong control on critical period duration. NTs are known to modulate the development and synaptic efficacy of neurotransmitter systems that are affected by DR. However, it is still unknown whether the actions of NTs in dark-reared animals involve interaction with neurotransmitter systems. We have studied the effects of DR on the expression of key molecules in the glutamatergic and GABAergic systems in control and NT-treated animals. We have found that DR reduced the expression of the NMDA receptor 2A subunit and its associated protein PSD-95 (postsynaptic density-95), of GRIP (AMPA glutamate receptor interacting protein), and of the biosynthetic enzyme GAD (glutamic acid decarboxylase). Returning dark-reared animals to light for 2 hr restored normal expression of the above-mentioned proteins almost completely. NT treatment specifically counteracts DR effects; NGF acts primarily on the NMDA system, whereas BDNF acts primarily on the GABAergic system. Finally, the action of NT4 seems to involve both excitatory and inhibitory systems. These data demonstrate that different NTs counteract DR effects by modulating the expression of key molecules of the excitatory and inhibitory neurotransmitter systems

Experimental intoxication by the leaves of Melia azedarach (Meliaceae) in cattle

Green leaves of Melia azedarach were administered at single doses ranging from 5 to 30 g/kg bw to 11 calves. Clinical signs were depression, ruminal stasis, dry feces with blood, ataxia, muscle tremors, sternal recumbency, hypothermia and abdominal pain. Serum AST and CPK were increased. Signs appeared from 8 to 24 hours after dosing, and the clinical course lasted from 2 to 72 hours. Three calves dosed with 30g/kg bw died. The macroscopic findings included intestinal congestion, yellow discoloration of the liver, brain congestion and dry feces with blood in the rectum. The liver showed swollen and vacuolated hepatocytes. Necrotic hepatocytes were scattered throughout the parenchyma or concentrated in the periacinar zone. Degenerative and necrotic changes were observed in the epithelium of the forestomachs. There was also necrosis of the lymphoid tissue. Skeletal muscles showed hyaline degeneration and fiber necrosis. The necrotic fragments contained floccular or granular debris with infiltration by macrophages and satellite cells.

Kiinteistönvälittäjän tiedonantovelvollisuus käytetyn asunnon kaupassa

Tutkielman tarkoituksena on selvittää kiinteistövälittäjän tiedonantovelvollisuuden laajuus käytetyn asunnon kaupassa. Tutkielma noudattaa lainopillista tutkimusmenetelmää ja sen perustan muodostaa kiinteistönvälitystä ja asuntokauppaa sääntelevä lainsäädäntö ja sen tulkinta. Tarkemmat rajaukset kiinteistönvälittäjän tiedonantovelvollisuudelle sekä tukea lain tulkinnalle haetaan aihetta käsittelevistä korkeimman oikeuden ennakkopäätöksistä ja oikeuskirjallisuudesta. Ennakkopäätösten sekä kuluttajariitalautakunnan ratkaisujen läpikäynti ja tulkinta muodostavat tutkimuksen ytimen. Tutkimus osoittaa, että kiinteistönvälittäjän tiedonantovelvollisuuteen vaikuttaa monta tekijää kussakin yksittäisessä asuntokaupassa, jolloin tiedonantovelvollisuuden täyttäminen on monisyinen ja tulkinnanvarainen seikka. Laki ei siis anna tyhjentävää vastausta kiinteistönvälittäjän tiedonantovelvollisuudesta, vaan se on kokonaisuus, joka täytyy arvioida voimassa olevan lain sekä ennakkopäätösten linjausten valossa.

Pienyrittäjän velkajärjestely

Laki yksityishenkilön velkajärjestelystä (VJL, 57/1993) muuttui 1.1.2015. Yksityiset elinkeinon- ja ammatinharjoittajat saivat aiemmin velkajärjestelyn yksityistalouden veloille, mutta uutta on se, että myös elinkeinotoiminnan velkoja voidaan järjestellä samassa yhteydessä. Yksityishenkilön velkajärjestelyä ei voi hakea pelkästään yrityksen velkoihin. Jotta elinkeinon- ja ammatinharjoittaja voisi saada velkajärjestelyn, yritystoiminnan pitää olla pienimuotoista ja perustua yrittäjän omaan työpanokseen. Laki ei koske yhtiömuotoisia yrityksiä, joten ne rajataan tämän tutkimuksen ulkopuolelle. Tässä tutkimuksessa selvitetään, miten velkajärjestelylaki kohtelee pienyrittäjää. Velkajärjestelylakiin tuli 30 muutosta, mutta keskityn tutkimuksessani pienyrittäjän kannalta merkityksellisiin seikkoihin. Toisena tutkimustehtävänä on selvittää pienyrittäjän epäonnistumisen syitä ja seurauksia. Työn tutkimuksellinen lähestymistapa on kvalitatiivinen eli laadullinen ja aineistonkeräystapana käytettiin puolistrukturoituja haastatteluja. Tutkimusaineistoa kerättiin haastattelemalla epäonnistumisen kokeneita yrittäjiä tammi-maaliskuussa 2015. Teoriaosuudessa perehdytään alan kirjallisuuteen, tuomioistuimen oikeustapaukseen ja hallituksen esityksiin. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että velkajärjestelylain muutos mahdollistaa ammatin- ja elinkeinonharjoittajien pääsyn velkajärjestelyyn ja velkajärjestelyssä voidaan tietyin edellytyksin järjestellä elinkeinotoiminnasta syntyneet velat. Menettely on kevyempi ja edullisempi kuin yrityssaneeraus. Lakimuutos on historiallinen insolvenssioikeuden alalla ja se asettaa elinkeinon- ja ammatinharjoittajat tasavertaiseen asemaan muiden velallisten kanssa ottaen huomioon elinkeinotoiminnan velkojen järjestelylle asettamat erityispiirteet. Velkajärjestelyn edellytykset ovat pienyrittäjälle hyvin tiukat, eli olettavasti moni velallinen ei hakeudu velkajärjestelyyn. Käytäntö osoittaa, onko säännöstö niin tiukka, etteivät yksityiset elinkeinon- ja ammatinharjoittajat hae velkajärjestelyä, vaan lopettavat mieluummin liiketoimintansa.

Korkokattosäännöksen vaikutukset pikalainamarkkinoihin

Lyhytaikaisista, pienehköistä ja vakuudettomista pikalainoista on muodostunut nopeasti osa suomalaisia kuluttajaluottomarkkinoita. Samalla pikalainatoimintaa koskevaa lainsäädäntöä on uudistettu useaan kertaan. Tämän kandidaatintutkielman tavoitteena on ollut selvittää, miten korkokattosäännös on vaikuttanut pikalainayhtiöiden tarjoamiin tuotteisiin ja alalla toimivan yritysjoukon kokoon. Tutkimus on toteutettu laadullisin menetelmin. Aineistona on käytetty Etelä-Suomen aluehallintoviraston ylläpitämän luotonantajarekisterin tietoja, Tilastokeskuksen tilastotietoja, keskeisiä oikeustapauksia sekä erikseen tutkielmaa varten kerättyjä pikalainayhtiöiden tuotetietoja. Tutkimuksessa havaittiin korkokattosäännöksen voimaantulon vähentäneen pikalainayritysten määrää huomattavasti. Yleisin tuote toimialalla on niin sanottu limiittiluotto joustavalla lainamäärällä ja takaisinmaksulla, minkä lisäksi yhtiöt tarjoavat lyhyitä ja pitkiä kertaluottoja. Korkokattosäännöksen tultua voimaan keskimääräinen luottosumma on kasvanut ja takaisinmaksuaika pidentynyt merkittävästi. Samalla luotoista maksettavien kulujen suhde lainamäärään on pienentynyt ja lainoja on myönnetty niin euro- kuin kappalemääräisesti selvästi aiempaa vähemmän. Tulosten perusteella voidaan sanoa, että lakimuutoksella on ollut selkeitä vaikutuksia pikalaina-alaan. Luotonannon kiristyttyä laskeneet luottokustannukset hyödyttävät kuitenkin vain osaa luotonhakijoista. Muuttuneiden tuotteiden myötä pikalainatoiminta on siirtynyt lähemmäs muuta kuluttajaluottotoimintaa.

Second Welland Canal - Book 3, Survey Map 12 - Village of Welland

Survey map of the Second Welland Canal created by the Welland Canal Company showing the canal in the Village of Welland. Identified structures and features associated with the Canal include the towing path, the old canal, the aqueduct lock, the new aqueduct, the old aqueduct, Lock Tenders House, a waste weir, culvert, covered drain, drain, dam, flume, and the canal's New Line. The surveyors' measurements and notes can be seen in red and black ink and pencil. Local area landmarks are also identified and include bridges, roads, and streets (ex. Division Street and Main Street), Chippewa Creek, Mill Pond, Mill Race, Court House and Gaol, Seeley (Seely) and Dunlop Saw Mill, Seeley (Seely) and Dunlop (Burnt) Grist Mill, Montrose Grist Mill, M. Caferty (Cafferty) City Hotel, Welland House by Wilkerson, Eli Mead Wharf Lot, A. Sherwood Wharf Lot, D. P. Myers Store, M. Cook Grist Mill, A. H. Cosby Saw Mill, Betts Lumber Yard, T. Quinn Tavern, a Carding Mill, shed, several barns, a hotel, and several structures or properties belonging to: J. P Evans, W. A. Phillips, S. Hampton, M. Silverthorne, D. McEwing, W. B. Hendershott (Hendershot), T. Burgar, J. Brookfield, A. Hendershott, Joseph Burgar, C. Demrie, M. Cafferty, J. Spencer, Mrs. Curran, John Lemon, D. Cooper, H. A. Rose, J. Bridges, A. Chapman, and R. Morewood. A structure belonging to a D. McKelly or McKully, and a store belonging to a J. Fino or Finn are also present. Properties and property owners of note are: Lots 247 and 248 of the Thorold Township, 5th Concession Lots 26 and 25 of the Crowland Township, Smith Shotwell, Eli Mead, D. P Myers, Donaldson, McFarland, Mrs. Silverthorne, Price, and Griffth. A County Court House Lot containing the Court House, Gaol and Gaol Yard is present.

Letter to the Editor of the Globe

Letter Regarding the Burning of St. Davids (3 ½ handwritten pages) A letter to the editor of the Globe regarding the lack of historical knowledge displayed by the Globe’s correspondent regarding the descendants of those who fought at Queenston Heights and the burning of St. Davids in 1813 or 1814 [July 18, 1814]. The letter also mentions the “friendly Indians” who encamped in St. Davids. The letter is not signed nor dated. A transcript of the letter is enclosed, [The burning of St. Davids by the American troops on July 19, 1814 was an unjustifiable act. The officer who led the attack was court-martialed and dismissed from the service.] n.d.

Letter to the Honourable William Dickson from Mr. Robinson

Letter to the Honourable William Dickson from Mr. Robinson who is apologizing for vexation and delay caused to Mr. Dickson regarding a legal matter(1 page, double-sided, handwritten), Apr. 19, 1819.

La liberté d'expression et l'administration de la justice : le choc de deux paradigmes

"Thèse présentée à la Faculté des études supérieures En vue de l'obtention du grade de Docteur en droit (LL.D.)"

Priorities in the Location of Multiple Public Facilities

A collective decision problem is described by a set of agents, a profile of single-peaked preferences over the real line and a number k of public facilities to be located. We consider public facilities that do not su¤er from congestion and are non-excludable. We provide a characterization of the class of rules satisfying Pareto-efficiency, object-population monotonicity and sovereignty. Each rule in the class is a priority rule that selects locations according to a predetermined priority ordering among interest groups. We characterize each of the subclasses of priority rules that respectively satisfy anonymity, hiding-proofness and strategy-proofness. In particular, we prove that a priority rule is strategy-proof if and only if it partitions the set of agents into a fixed hierarchy. Alternatively, any such rule can be viewed as a collection of fixed-populations generalized peak-selection median rules (Moulin, 1980), that are linked across populations, in a way that we describe.

La métrique de la juste peine : une analyse des décisions de justice prises par les acteurs judiciaires et le public

La thèse délaisse l’étude des biais, des erreurs et des influences externes qui modulent les décisions de justice et formule l’hypothèse que les individus, confrontés à un dilemme normatif (quelle serait la juste peine?), manifestent un souci de justice qu’il est pertinent d’analyser en lui-même. Les résultats de cette thèse indiquent qu’une proportion appréciable des choix et des jugements des citoyens et des acteurs judiciaires interrogés témoignent, en raison de leur cohérence interne et de leur modération, d’un souci manifeste de justice. Les données de la thèse s’appuient sur un sondage sentenciel dans lequel on demandait à des répondants du public (n=297), mais aussi à un échantillon d’acteurs judiciaires (n=235), de prendre des décisions de détermination pénale dans trois histoires de cas bien détaillées. La thèse s’intéresse à la détermination de la juste peine, laquelle incorpore trois prises de décision distinctes. Le premier chapitre de la thèse s’attarde à la qualité des échelles individuelles de sévérité des peines qui peuvent être infligées pour sanctionner un délinquant reconnu coupable d’actes criminels. Les résultats indiquent que les citoyens, tous comme les acteurs judiciaires, n’utilisent pas la même métrique pour statuer sur la sévérité des peines, mais que certains d’entre eux, font usage d’une métrique pénale plus cohérente et plus raisonnable que d’autres. Un test décisif pour jauger de la valeur d’une métrique est son aptitude à établir des équivalences pénales entre les peines de prison, de probation, de travaux communautaires et d’amendes. Le deuxième chapitre s’attarde à la qualité des choix sentenciels des citoyens et des acteurs judiciaires. Deux critères sont utilisés pour distinguer les sentences les plus justes : 1) le critère de proportionnalité ou de cohérence interne (les sentences données sont-elles toujours proportionnelles à la gravité de l’infraction commise ?); 2) le critère de modération ou de cohérence externe (la sentence donnée peut-elle rallier le plus grand nombre de points de vue?). Les deux critères sont importants parce qu’ils contribuent tous deux à réduire la marge d’incertitude du dilemme sentenciel. Le troisième chapitre prend acte que toute sentence fera possiblement l’objet d’un aménagement subséquent. Les formes les plus manifestes d’aménagement pénal sont régies par l’octroi d’une libération conditionnelle qui écourte la durée de peine qui sera purgée en prison. Certains acteurs judiciaires choisiront de tenir compte de cette libération anticipée en gonflant leur sentence, alors que d’autres se refuseront à le faire. Le dernier chapitre s’attarde aux raisons qui motivent leurs choix.