Henkilöstön hyvinvoinnin kehittäminen teollisuuden pk-yrityksessä

Tässä työssä on tarkasteltu työyhteisön hyvinvointia ja työilmapiiriä tulehduttavia tekijöitä case yrityksessä. Tutkielman tavoitteena on ollut löytää tiedonkulun ja tiimityöskentelyn ongelmiin ratkaisuja. Tutkimusmenetelmänä on käytetty laadullista tutkimusta ja empiirinen materiaali koostuu avoimen anonyymi-kyselyn vastauksien sisällöstä. Kyselyn tuloksista merkittävimmiksi ongelma-alueiksi työyhteisössä muodostuivat tiedonkulun heikkous ja keskinäisen arvostuksen puute. Erityisen positiivisiksi asioiksi työntekijät kokivat fyysisen työturvallisuuden ja luottamuksen työn jatkuvuuteen. Henkilöstövoimavarojen johtamisen vaatimusten kasvaessa muuttuvan liiketoiminnan mukana on erityisesti pienien pk-yrityksen kiinnitettävä huomiota henkilöstöosaston toimintaan ja työlainsäädännön vaateisiin. Yritysten yhä enemmän panostaessa ydinosaamiseensa, korostuu henkilöstöhankinnassa ja henkilöstöjohtamisessa alan erityisosaajien sitouttaminen. Nykypäivänä työntekijät eivät enää motivoidu ainoastaan palkan suuruudesta, vaan vaativat sitoutumisensa vastapainoksi työhyvinvointiin panostamista. Huonon työilmapiirin vallitessa ihmiset alkavat helposti suhtautua työhön ulkokohtaisesti eivätkä halua jakaa omaamaansa tietoa muille.

Variante de las carreteras C-252 del PK 11+000 al 12+000 y C-31 del PK 356+000 al 358+000 a su paso por Verges (Girona)

El presente proyecto final de carrera tiene como objetivo justificar la necesidad de realizaciónde una variante de las carreteras C-252 del PK 11+000 al 12+000 y C-31 del PK 356+000 al358+000 a su paso por Verges, realizar un estudio de alternativas y, finalmente, desarrollar lasolución escogida a nivel de proyecto constructivo.

Reagointitavat markkinariskin vähentämiseksi pk-yrityksissä

Tutkielman tavoitteena oli etsiä PK-yrittäjien reagointitapoja markkinariskiin va¬rautumiseen. Tutkielman teoriaosa jakautui kahteen osaan, jossa ensimmäisessä osassa haettiin markkinariskeille alttiita yrityksen kasvukohtia. Teorian toisessa osassa etsittiin teoriasta reagointitapoja suhteessa markkinariskeihin. Tutkimusmenetelmäksi valittiin teemahaastattelu. Tutkimusaineisto koostui Ky¬menlaakson alueen eri toimialan PK-yrittäjän haastattelusta. Haastattelun teemoina olivat korko-, valuutta- ja hyödykehintariski. Edellä mainittuja teemoja käsi¬teltiin yrityksen oston, varastoinnin ja myynnin näkökulmista. Kahdeksan yrittäjän haastattelujen lisäksi haastateltiin kolmea pankissa toimivaa asiakasvastuullista johtajaa tai neuvojaa. Asiakasvastuullisten haastattelujen tarkoituksena oli saada tutkimuksen analysointiin myös rahoittajan näkökulma. Kerätty haastatteluaineisto analysoitiin kvalitatiivisin menetelmin. Tutkielmassa havaittiin PK-yrittäjien käyttävän hyödykseen teoriamalleja eniten korkoriskin hallintaan. Valuutta- ja hyödykehintariskeihin ei tutkielman mukaan esitellyt teoriat soveltuneet vaan niihin yrittäjät pyrkivät varautumaan käytännössä muilla keinoilla.

Liiketoimintastrategisten vaatimusten syntyminen ja niiden toteutumisen arviointi keskisuurten yritysten toiminnanohjausjärjestelmähankkeissa. Tapaustutkimus kolmesta teollisuusyrityksestä ja aineistolähtöinen teoria

Tietojärjestelmien strateginen kehittäminen on ollut niin liike-elämän kiinnostuksen kuin akateemisen tutkimuksenkin kohteena jo pitkään. Aihe on edelleen ajankohtainen, eikä ajankohtaisuus osoita laantumisen merkkejä. Valtaosa tutkimuksesta on kohdistunut suuryrityksiin ja jonkin verran pk-yrityksiin yhtenä ryhmänä. Tutkimus on kohdistunut aiheeseen tarkastelemalla onko tietojärjestelmien ja liiketoimintastrategian välillä yhteyttä, ja jos, onko sillä merkitystä yrityksen menestykselle. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli pureutua syvemmälle siihen tapaan, jolla yritys kytkee liiketoimintastrategiansa tietojärjestelmähankintaan. Kohdetietojärjestelmäksi tutkimuksessa valittiin toiminnanohjausjärjestelmät ja yrityskooksi keskisuuret yritykset. Toiminnanohjausjärjestelmän valintaa voidaan perustella sen kattavuudella yrityksen toiminnassa eri sidosryhmien suunnasta katsottaessa. Keskisuuret yritykset valittiin osittain sen vuoksi, koska niistä ei ole paljoakaan omaa tutkimusta, osittain sen vuoksi, että niiden luonne kehityspolun epäjatkumokohdassa haluttiin nostaa esille. Tutkimuksen empiirinen osa pohjautuu kolmeen tutkimustapaukseen, kolmen keskisuuren yrityksen toiminnanohjaushankkeeseen. Tapausyritysten liiketoiminta- ja ITjohtoa haastateltiin, ja lisäksi käytettiin kaikkea saataville ollutta kirjallista arkistoaineistoa. Tutkimuksen päämenetelmä oli Grounded Theory (GT). Tutkimustavassa ei, poiketen useista muista laadullisista tutkimustavoista, ole ennalta määrättyä viitekehystä, vaan tutkimus lähtee liikkeelle ns. puhtaalta pöydältä ilman esioletuksia luoden tutkimusprosessin kuluessa uutta teoriaa. Tutkimustavan etuna voidaan pitää ennakkoluulottomuutta. Aikaisemman tutkimuksen rooli tässä tutkimuksessa oli ensinnäkin kartoittaa tutkimusaluetta ja olla johdantona tutkimukselle, toisaalta tuloksia vertailtiin aikaisempaan tutkimukseen. Tutkimusaineisto analysoitiin tarkasti. Ensin aineisto käytiin läpi koodaamalla se aineistosta esille nousseiden käsitteiden alle. Seuraavaksi saatu tulos luokiteltiin aineistosta nousseisiin luokkiin sekä muodostettiin käsitteiden ja luokkien väliset yhteydet. Lopuksi muodostumassa oleva teoria konkretisoitiin 18 hypoteesin ja hypoteesit yhdistävän mallin avulla. Tutkimuksessa saatiin uutta tietoa siitä, miten vaatimusprosessi etenee ja miten keskisuuren yrityksen ominaispiirteet vaikuttavat vaatimusprosessiin. Lisäksi saatiin uutta tietoa siitä, mitkä ovat kriittisiä menestystekijöitä keskisuuren yrityksen toiminnanohjaushankkeessa. Keskisuuretyritykset näyttävät tämän tutkimuksen aineiston perusteella osaavan asettaa vaatimuksia toiminnanohjausjärjestelmälle liiketoimintastrategian, prosessikuvausten ja toiminnanohjausjärjestelmien tarjoamien mahdollisuuksien suunnista. Vaatimusten toteutumisenarviointi on keskisuurilla yrityksillä epäsystemaattista, kuten aikaisemmassa tutkimuksessa on todettu olevan myös suurilla yrityksillä. Resurssivaje vaikeuttaa toiminnanohjausjärjestelmän liiketoimintastrategisten vaatimusten toteutumista. Tutkimusaineiston perusteella voidaan päätellä, että keskisuurissa yrityksissä – huolimatta siitä, että niissä on olemassa prosessikuvaukset – ei ole varsinaista prosessiajattelua tai prosessijohtamista. Keskisuuret yritykset eivät tämän tutkimuksen aineiston perusteella näytä muodostavan poikkeusta, vaan mittariston käyttö on epäkypsää, eikä mittaristoa pystytä hyödyntämään tietojärjestelmähankkeen tukena. Tulosten pohjalta voidaan arvioida, että strategisen johtamisen komponentit ovat keskisuuressa yrityksessä toisistaan irrallisia. Vaikka toiminnanohjaushankkeen vaatimuksia asetettaessa liiketoimintastrategia on vahvasti mukana, jää vaatimuksenasettelu karkealle tasolle, eikä konkretisoidu prosesseihin ja mittarointiin. Sen seurauksena toiminnanohjausjärjestelmästä ei saada kaikkea sitä hyötyä ja tukea liiketoimintastrategialle, mikä olisi mahdollista. Tutkimuksessa tuli myös esille resurssi- ja osaamispuutteen haittavaikutuksia keskisuurten yritysten toiminnanohjaushankkeiden vaatimusprosessissa. Puutteet yhdistettynä hajallaan oleviin strategisen johtamisen komponentteihin muodostavat yhdessä vaikean lähtökohdan strategiselle toiminnanohjaushankkeelle.

Ulkoisen liiketoimintatiedon hallinta ja kehittämistarpeet suomalaisissa pienissä ja keskisuurissa meriteollisuusalan yrityksissä

Yritysten käytettävissä olevan tiedon määrä on viime vuosikymmeninä moninkertaistunut monista syistä. Samalla tiedon merkitys yritysten välisessä kilpailussa korostuu koko ajan enemmän. Erityisen haasteen kehitys asettaa pk-sektorille, missä resurssipohja ei välttämättä yllä suuryrityksiä vastaavaan systemaattiseen tiedon hallintaan. Yrityksen liiketoimintatiedon hallintaa eli business intelligencea (BI) voidaan kuvata systemaattiseksi prosessiksi, jonka avulla yrityksissä kerätään, analysoidaan ja hyödynnetään päätöksentekoa tukevaa tietoa yrityksen liiketoiminnasta, prosesseista ja liiketoimintaympäristöstä. Ulkoiseen liiketoimintatietoon katsotaan usein kuuluvaksi esimerkiksi kilpailijatieto, markkinatieto, teknologiatieto, tuotetieto, asiakastieto ja kumppanitieto. Erityisesti pk-sektorilla pienillä liiketoimintatiedon hallinnan parannuksilla voidaan saavuttaa nopeasti merkittäviä tuloksia. Tutkimuksen päätavoitteena oli luoda kokonaiskuva meriteollisuusalan pk-sektorin ulkoisen liiketoimintatiedon hallinnan nykytilasta ja kehitystarpeista sekä soveltuvista toiminnallisista yleistasoisista ratkaisuista. Tutkimuksen aineisto kerättiin pääosin toteuttamalla laaja verkkopohjainen kyselytutkimus meriteollisuuden pk-yrityksille, mitä täydennettiin yrityshaastatteluilla. Yritystiedusteluun vastasi 55 yritystä. Pääosa vastaajista oli tuotannollisia meriteollisuusyrityksiä. Tulosten perusteella pienten ja keskisuurten meriteollisuusyritysten ulkoisen liiketoimintatiedon kokonaishallinta on pääsääntöisesti satunnaista ja epäsystemaattista, mikä on yritysten koon huomioiden varsin luonnollista. Vaikka hallinta on pääosin epäsystemaattista, erilaisia ulkoisia liiketoimintatiedon lähteitä seurataan kuitenkin varsin paljon ja tietoa tarvitaan yrityksissä moninaisiin tarpeisiin. Tulosten perusteella voidaan selkeästi todeta, että ulkoisen liiketoimintatiedon hallinnan systemaattisuus lisääntyy yritysten kasvaessa ja kehittyessä. Meriteollisuusyritysten panostukset ulkoisen liiketoimintatiedon hallintaan ovat lähitulevaisuudessa pysymässä ennallaan tai kasvamassa hieman. Yritykset eivät ainakaan tällä hetkellä hae laajempia kaiken kattavia ratkaisuja, vaan panostukset suuntautuvat pääosin pienempiin kehityskohteisiin yritysten sisäisissä prosesseissa. Potentiaalisimpina ulkoisen liiketoimintatiedon hallinnan kehittämiskohteina meriteollisuusyritykset kokivat mm. tiedon hankinnan ja sen jakamisen tehostamisen ja organisaation sisäisen tiedon hyödyntämisen. Esille tulleiden tarpeiden pohjalta jalostettuja kehittämisehdotuksia ovat esimerkiksi ilmaisten ja valmiiden analyysien sekä tietopalveluiden hyödyntäminen, tiedonjakelun käytäntöjen selkeyttäminen, ”hiljaisen tiedon” dokumentointi ja tiedon tallentamisen kehittäminen, toimialalle yhteisen tietopankin laajentaminen ja uutisseurannan käynnistäminen, henkilökunnan kouluttaminen sekä valikoiva ulkoistaminen. Tutkimuksen tulosten pohjalta kehitettyjä yleistasoisia kokonaisratkaisumalleja ulkoisen liiketoimintatiedon hallintaan voidaan soveltavasti hyödyntää yritysten kehittämistyön apuvälineenä.

Strategiatyö pienissä ja keskisuurissa kasvuyrityksissä Kouvolan seudulla

Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata ja ymmärtää, millaista strategiatyö on pienissä ja keskisuurissa kasvuyrityksissä ja miten sitä voitaisiin kehittää. Strategiatyötä ovat ne toimet, joita yritysten strategit tekevät strategiaprosessissa. Kirjallisuuskatsauksessa määriteltiin käsitteet ja teoreettinen viitekehys. Empiriassa kerättiin Kouvolan seudun kasvuyritysten strategeilta aineistoa lomakekyselyllä. Kahdeksan yrityksen strategeja, yrittäjäomistajia, haastattelemalla syvennettiin aineistoa. Aineiston laadullisella analyysillä tuotettiin vastaukset tutkimuskysymyksiin. Kahdessa kolmesta kohdeyrityksestä strategiatyö oli melko vakiintunutta. Strategiatyön avulla yrittäjät pyrkivät löytämään keinot hyödyntää markkinoilla havaitut mahdollisuudet ja muodostamaan tarvittavat resurssiyhdistelmät. Strategiatyö ei noudattanut selkeää, määritettyä prosessia. Strategian muotoutuminen, jalkauttaminen ja arviointi olivat strategiatyön osat, jotka olivat vuorovaikutuksessa strategin strategiajärkeilyn kautta. Strategiaa pidettiin yrityksen menestymisessä ja kasvussa tärkeänä tekijänä. Pk-kasvuyritykset ovat seudun tulevaisuuden kannalta niin tärkeä yritysryhmä, että niiden strategiatyötä olisi perusteltua kehittää yrityspalvelun toimesta ja panostuksilla.

Managing Customer Retention in Health and Fitness Club Industry

The objective of this study is to resolve how customer retention is managed in Finnish health and fitness clubs, and how is this comparable with the theoretical aspects of customer retention. It is also discussed how the process leading to customer retention is handled, and what the essential elements of customer retention and loyalty are specifically in the health and fitness club industry. In addition, it is discussed to what extent do health and fitness club companies implement the elements of customer retention in their businesses. Finally, there is discussion about the relationship and priority between the behavioral and attitudinal methods of creating retention in the companies. The data was collected by interviewing the management of six health and fitness clubs from different geographical regions in Finland. Results indicated that the most important constructs concerning customer retention were switching barriers, pricing strategy, competitive aspect, corporate image, service quality, employee retention, and customer satisfaction. In addition, the implementation of customer retention was found to vary between different sized companies and companies from different geographical locations. Moreover, it was discovered that the companies put more effort in constructs that are considered to create customer loyalty instead of retention.

Sähköiseen taloushallintoon siirtymiseen liittyvät mahdollisuudet ja ongelmat

Sähköinen taloushallinto on ollut Suomessa käytössä kymmenisen vuotta. Suuryritysten taloushallinto onkin nykyisin lähes kokonaan sähköisessä muodossa, mutta ennakko-odotuksista huolimatta sähköiseen taloushallintoon siirtyminen on ollut pk-sektorin yrityksissä ja tilitoimistoissa olettetua hitaampaa. Tilanne on kuitenkin muuttumassa, maan suurimmat tilitoimistot tarjoavat sähköistä palvelua asiakkailleen, mikä näkyy taloushallinnon palvelumarkkinoilla voimakkaasti ja asettaa varsinkin pienimmät tilitoimistot haastavaan tilanteeseen, jossa asiakkaille pitäisi pystyä tarjoamaan kirjanpitopalveluja sähköisessä muodossa, laajennetun palvelukonseptin mukaisesti. Pääpaino taloushallinnon ulkoistamisessa on ollut kirjanpito- ja palkka-asioissa, mutta pk-sektorin yritykset ovat entistä halukkaampia laajentamaan ulkoistuspalveluna hankittavaksi myös päätöksen tekoa tukevia prosessejaan, kuten johdon raportointia, budjetointia ja ennusteita. Erilaisten taloushallintopalveluiden kysyntä kasvaa ja tilitoimistojen on kehitettävä ja laajennettava palvelutarjontaansa kysyntään vastatakseen. Myös viranomaistahoilta tulee painetta tilitoimistojen kirjanpitoprosessien kehittämiseksi sähköiseen muotoon. Sähköistyminen etenee kuitenkin edelleen hitaastai niin tilitoimistoissa kuin pk-yritysten keskuudessakin. Kehitystä hidastavat monet tekijät, kuten sähköisten laskujen standardoinnin hitaus ja asenneongelmat. Tilitoimistoissa pidetään resursseja rajallisina, osaamista puuttellisena ja katsotaan jo olemassa olevan liiketoiminnan pyörittämisen vievän ajan ja voimavarat liiketoiminnan kehtittämiseltä. Sähköinen taloushallinto kuitenkin yksinkertaistaa ja helpottaa taloushallinnon prosesseja. Se tarjoaa välineet kokonaisvaltaisempaan raportointiin ja mahdollistaa laajemman palvelutarjonnan, myös sisäisen laskennan osalta. Tilitoimistoilla on avaimet käsissään sekä sähköiseen taloushallintoon siirtymiseen että kokonaisvaltaisen taloushallintopalvelun osalta. Kuitenkaan niitä ei haluta, osata tai pelätään käyttää liiketoiminnan kehittämiseen, vaikka pk-sektorin yritykset ovat enenenvässä määrin kiinnostuneet taloushallintonsa kokonaisvaltaisesta ulkoistamisesta ja haluavat saada apua myös sisäisen laskennan kysymyksiin. Tässä tutkimuksessa haetaan ratkaisumahdollisuuksia sähköiseen taloushallintoon siirtymiseen liittyviin onglemiin.

Basel 2:n vaikutukset pk-yritysten rahoituspäätöksiin

Maailmantalouden globalisoitumisen myötä riskienhallinan rooli erityisesti rahoitusmarkkinoilla on korostunut entisestään. Pankeille on säädetty vakavaraisuusvaatimuksia, joita noudattamalla pyritään rahoitus-markkinoiden vakauden ja läpinäkyvyyden edistämiseen. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää minkälaisia vaikutuksia pankkien uudella vakavaraisuussäädöksellä, Basel 2, on suomalaisten pk-yritysten rahoituspäätöksiin. Aiheesta ei ole vielä Suomessa tehty vastaavanlaista empiiristä tutkimuksesta. Tämä tutkimus on tehty yhteistyössä Elinkeinoelämän keskusliiton kanssa. Tuloksia analysoitiin erilaisten oletushypoteesien mukaan. Kokonaisuudessaan Basel 2:n odotetaan näkyvän yrityksissä kiristyneinä lainaehtoina. Tulosten mukaan noin joka viides yritys raportoi lainaehtojensa kiristyneen viimeisen kahden vuoden aikana. Vakuuksien vaatimus sekä luoton riskiperusteinen hinnoittelu olivat myös lisääntyneet merkittävästi. Lisäksi tutkimuksessa saatiin myös yllättäviä tuloksia esimerkiksi perheyritysten vaikutusten kohdalla. Tuloksissa on pyritty ottamaan huomioon markkinahäiriön aiheuttamat vaikutukset.

Työtyytyväisyysmittaus johtamisen välineenä case: pk konepaja

Tutkimuksen tavoite on kuvata ja ymmartaa, miten työtyytyväisyysmittausta voidaan käyttää johtamisessa. Työtyytyväisyys on tutkimusten mukaan tärkeä tekijä yrityksen tuottavuudelle. Työtyytyväisyys voidaan ymmärtää miellyttäväksi tai positiiviseksi tunnetilaksi, joka johtuu yksilon tyosta tai tyokokemuksista. Tutkimuksen keskeinen ilmiö on johtaminen. Johtaja tarvitsee tietoa siitä, miten saada menestystekijät yrityksen käyttöön ja miten poistaa mahdolliset työnteon esteet. Tutkimustulosten tulkinnan mukaan työtyytyväisyysmittaus on tehokas ja prosessinmuotoon saatettuna yksinkertainen tapa kerata työpaikalta tietoa johtamisen käyttöön. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tapaustutkimuksena. Case yritys oli pk konepaja. Aineiston keräämiseksi käytettiin teemahaastatteluja.

Elektroniikkateollisuuden sopimusvalmistajana toimivan pk-yrityksen kasvustrategiat

Tutkielman tavoitteena oli selvittää, kuinka muutosvaiheessa oleva elektroniikkateollisuuden ala vaikuttaa siinä mukana olevien pienten ja keskisuurten sopimusvalmistaja yritysten tulevaisuuden kasvustrategioihin Tutkielmassa päädyttiin tarkastelemaan seuraavia kasvustrategioita: markkinapenetraatio, tuotekehitys yhdessä asiakkaan kanssa, markkinakehitys ja diversifikaatio. Tutkielmassa määriteltiin myös kasvustrategioihin yleisesti vaikuttavat tekijät, joita käsiteltiin empiriassa pk-sopimusvalmistajan näkökulmasta. Esitettyjä kasvustrategioita peilattiin elektroniikkateollisuuden tulevaisuuden näkymiin skenaariotyöskentelyä hyödyntäen. Erityisesti yrityksen sopimusvalmistajaroolin todettiin vaikuttavan niin kasvustrategioihin kuin valittua strategiaa toteuttaviin kasvukeinoihin. Tutkimuksessa käytettiin laadullista eli kvalitatiivista tutkimusotetta. Tutkimusmenetelmäksi puolestaan valittiin tapaus eli case-tutkimus. Kohdeyrityksen avulla pyrittiin luomaan syvempää ymmärrystä pk-sopimusvalmistajan resursseista, kyvykkyyksistä ja haasteista.

High-tech – pk-yrityksien innovointia tukevat menetelmät

Tutkielman tavoitteena oli kartoittaa high-tech – pk-yrityksen innovointia tukevia menetelmiä. Yrityksen kykyyn tuottaa innovaatioita vaikuttaa yrityksen käyttämä prosessi. Johtajuudella ja verkostoitumisella voidaan edesauttaa innovaatioiden lopputulosta. Tutkielma rajattiin koskemaan innovaatioprosessia, johtajuutta ja innovaatioverkostoa. Tutkielmassa käytettiin lähteenä aiheeseen liittyvää kirjallisuutta sekä tutkimuksia. Työn tulokseksi saatiin näkemys innovaatioiden tukemisesta high-tech – pk-yrityksissä ja se näyttäisi käytetyn aineiston valossa painottuvan johtamiseen ja innovaatioverkostojen hyödyntämiseen. Käsiteltyjen tutkimusten ja kirjallisuuden mukaan johtamisen ja innovaatioverkoston hyödyntämisen avulla pystytään tukemaan innovaatioprosessia ja siten saamaan onnistunut lopputulos.

Suomalaiset uudistusten keskellä

Kirja-arvio