Ammattina pilkkarunoilija

Abstract in English: Profession: a lampoonist

IP-pohjaisten televisiojakelukanavien vaikutus televisioliiketoimintaan

Tutkimuksen tavoitteena oli luoda yleiskuva muuttuvasta televisioliiketoiminnasta ja tuoda esille niin muutokseen vaikuttavat tekijät kuin muutosta seuraavat kehityssuunnat. Tämän lisäksi pyrittiin hahmottamaan mahdollisia televisiotoimialan tulevaisuuden kuvia. Aiheen laajuuden takia tutkimus rajattiin koskemaan Suomen televisiotoimialaa. Tutkimuksessa selvitettiin haastatteluiden, artikkelien ja tutkimusraporttien pohjalta tärkeimmät muutokseen vaikuttavat tekijät ja kehityssuunnat. Tämän lisäksi arvioitiin niin kuluttajien vaikutusta muutokseen kuin muutoksen vaikutusta arvoketjuun. Tulosten pohjalta rakennettiin kolme tulevaisuuden skenaariota ja lopuksi liiketoimintamalleja arvioitiinkussakin skenaariossa. Skenaarioiden teemat olivat 'yhteiskunta ohjaa kehitystä', 'jakeluyhtiöt hallitsevat toimialaa- ja -kuluttaja on kuningas'. Kolmas skenaario, joka herätti eniten keskustelua ja mielenkiintoa, nousiselvästi esiin kahdesta muusta.

Tasasähkön hyödyntämismahdollisuudet sähkönjakelussa

Tässä työssä on tutkittu tasasähkönsiirron tuomia mahdollisuuksia sähkönjakelussa, kun pienjännitedirektiivin pienjännitemäärittelyn soveltamista laajennetaan koskemaan vaihtojännitteen lisäksi myös tasajännitettä. Aiemmin tasasähköjärjestelmiä on käytetty ainoastaan sähköistymisen alkuaikoina 1900-luvun alussa. Viime vuosikymmeninä on sähkönjakelussa käytetty pelkästään vaihtosähköverkkoja, koska tehoelektronisten laitteiden korkea hintataso ja tekniset ominaisuudet ovat mahdollistaneet tasasähkön käytön vain suurjännitteellä. Suomalaisten sähkönkäyttö on lisääntynyt muutamalla prosenttiyksiköllä vuosittain ja kasvun taantumista ei ole odotettavissa lähiaikoina. Samaan aikaan yhteiskunta muuttuu jatkuvasti yhä riippuvaisemmaksi sähköstä ja odotukset toteutuvasta sähkönlaadusta ovat jatkuvasti korkeammat. Sähkönlaadun näkökulmasta ilmasto on tuonut aiempia suurempia haasteita sähkön toimitusvarmuudelle, kun myrskyjen aiheuttamat tuhot ovat olleet yhä entisiä suurempia. Toimitusvarmuuden parantamiseksi ovat muutamat vuosikymmenen alun rajut myrskyt johtaneet pohdintaan tulevien haasteiden hoitamiseksi ja edelleen uuden 3-portaiseen 20/1/0,4 kV vaihtosähköjärjestelmän kehittämiseen. Tasasähkönsiirron avulla halutaan tuoda käyttöön niitä hyötyjä, joita järjestelmän vaihdolla on saavutettavissa. Täysimääräisellä tasajännitteen hyödyntämisellä voidaan saavuttaa mm. aiempaa edullisempia investointivaihtoehtoja,parempi sähkönlaatu, parempi hajautetun tuotannon liitettävyys verkkoon ja erilaisten asiakaskohtaisten laitteiden helppo integroitavuus osaksi jakelujärjestelmää. Tämän työn puitteissa on pohdittu sekä teknisiä ratkaisuja että järjestelmän teknistaloudellista käyttöaluetta. Lisäksi on pyritty hahmottamaan eri tekijöiden vaikutuksia sähkönjakeluun.

Varastonhallinnan välineet raaka-ainehankintojen apuna

Tarkoituksena on löytää tutkimuksen kohdeyritykselle toimintatapa raaka- ainehankinnoissa varastoon sitoutuneen pääoman minimoimiseksi tarkastelemalla varastoinnin tunnuslukuja ja syventääyrityksen näkemystä varaston hallinnan laskennallisista työkaluista. Tutkimus on suhtautumiseltaan kartoittava kvalitatiivinen tutkimus, jokaon metodologialtaan case-tutkimus. Teoriaosa on kirjoitettu perustuen aihetta käsitteleviin teoksiin sekä artikkeleihin ja empiriaosaan aineistoa on hankittu teema- ja avointen haastattelujen avulla. Hankinnan ollessa osa yrityksen tärkeimpiä toimintoja tulee kiinnittää huomiota erityisesti pääoman sitoutuneisuuteen. Transaktiomotiivien kauttahankinnan tasot hahmottuvat paremmin päätöksentekijöille. Täsmällisen päästrategiaa tukevan hankintastrategian luominen on ensisijaisen tärkeää, jotta varastonhallinnan osana laskettavia tunnuslukuja voidaan hyödyntää oikealla tavalla voiton maksimoimiseksi ja riittävän palvelutasonylläpitämiseksi. Palvelutason määrittelemiseksi hankintastrategiaa on terävöitettävä, koska maksimaalisen palvelutason ylläpitäminen on tehotonta.

Läpinäkyvyys venäläisissä pörssiyhtiöissä - yhtiöiden Internetissä julkaisema informaatio

Tutkielman ensisijaisena tavoitteena oli selvittää, miten corporate governance eli hyvä hallintotapa on kehittynyt Venäjällä. Tutkimuksessa keskityttiin eritoten yritystoiminnan läpinäkyvyyteen ja siihen, minkälaista informaatiota yritysten pitäisi vuosittain julkaista. Tutkimuksessa tutkittiin minkälaista informaatiota Moskovan pörssiin listautuneet yritykset julkaisevat. Tavoitteena oli tutkia, julkaisevatko yritykset informaatiota OECD:n corporate governancve suositusten mukaisesti. Tutkimusmenetelmänä käytettiin havaintotutkimusta. Tutkimuksessa saatiin selkeä kuvasiitä, mitä corporate governance tarkoittaa ja siitä miten se on kehittynyt Venäjällä. Tutkimuksen aineisto kerättiin Moskovan pörssiin listautuneista yrityksistä, koska Venäjä tutkimuskohteena on mielenkiintoinen ja koska corporate governance teema on vasta viime vuosina tullut ajankohtaiseksi venäläisissä yrityksissä. Tutkimuksessa saadut tulokset osoittavat, että yritykset julkaisevat informaatiota melko hajanaisesti ja pörssi joutuu edelleen tyytymään puutteelliseen informaatioon. Venäjän yritystoiminnasta puuttuu vakaus, ja instituutiot eivät vielätue corporate governance -suositusten toimeenpanemista ainakaan kovin hyvin. Myös toimiala ja yrityksen omistusrakenne vaikuttavat jonkin verran siihen, minkälaista tietoa yritys tuottaa. Eri toimialojen välillä on huomattaviakin eroja sen suhteen, miten kattavasti niistä on saatavissa informaatiota. Omistusrakenne on tämän tutkimuksen yrityksissä erilainen kuin Venäjällä yleensä ja ulkomaista omistusta on paljon.

«Разруха не в клозетах, а в головах» Общественная критика в повести Михаила Булгакова «Собачье сердце»

”Razruha ne v klozetah, a v golovah” –Obščestvennaja kritika v povesti Mihaila Bulgakova ”Sobač’e serdce” Pro gradu -tutkielmani tavoite oli selvittää, miten yhteiskuntakritiikki ilmenee Mihail Bulgakovin pienoisromaanissa ”Koiran sydän”. Pienoisromaani on jyrkkä poliittinen satiiri. Tutkielman alussa käyn läpi Mihail Bulgakovin elämän ja tuotannon. Tämän jälkeen esitän läpileikkauksen 1910-luvun lopun ja 1920-luvun alun Venäjästä ja Neuvostoliitosta. Käyn läpi tuon ajan tärkeimmät tapahtumat ja ilmiöt. Tutkielman hypoteesi on, että pienoisromaani sisältää jyrkkää kritiikkiä yhteiskuntaa kohtaan ja se ilmenee konkreettisina esimerkkeinä sekä henkilöiden ja tapahtumien vertauskuvallisina merkityksinä. Bulgakov esittää tarinassa paljon sekä konkreettista että abstraktista kritiikkiä. Konkreettinen kritiikki ilmenee tekstissä henkilöiden repliikeissä ja toiminnassa, kun taas abstraktinen kritiikki ilmenee henkilöiden, tapahtumien ja paikkojen vertauskuvallisissa merkityksissä. Olen jaotellut yhteiskuntakritiikin konkreettisiin kriittisiin esimerkkeihin ja vertauskuvallisiin merkityksiin. Luvussa 4 esittelen pienoisromaanista poimitut konkreettiset yhteiskuntaa kritisoivat esimerkit ja luvussa 5 analysoin katkelmia, joissa voi nähdä vertauskuvallisia merkityksiä. Olen myös yhdistellyt joitain pienoisromaanissa esiintyviä tapahtumia Bulgakovin omaan elämään. Tarina on kertomus uudesta ja vanhasta maailmasta. Preobraženskij, Bormental’ ja Šarik-koira edustavat vanhaa maailmaa. Proletaarit Švonder ja Šarikov edustavat uutta maailmaa ja järjestystä. Toinen tärkeä teema tarinassa on intelligentsijan ja proletariaatin vastakkainasettelu. Preobraženskij ja Bormental’ edustavat intelligentsijaa ja Švonder ja Šarikov proletariaattia. Tarina on psykologinen evoluutiokertomus. Olennaista tarinassa on muutokset koirassa leikkauksen jälkeen. Biologisesti koira muuttuu ihmiseksi, mutta olennaisempaa on kansalainen Šarikovin käyttäytymisessä tapahtuva muutos. Leikkaus on selvä viittaus bolševikkivallankumoukseen. Ihmiset muuttuivat vallankumouksen johdosta. Bulgakov ei ole sosialismia vastaan. Hän on proletaareja vastaan, jotka eivät osaa elää eikä käyttäytyä uudessa yhteiskunnassa. Proletariaatti johtaa maata väärään suuntaan. Tarinan henkilöissä on löydettävissä viittauksia Neuvostoliiton johtohenkilöihin. Bulgakov tuki Leniniä ja Trockija, jotka olivat todellisia sosialisteja, mutta hän oli vahvasti Stalinia vastaan, joka ei toteuttanut sosialismin periaatteita. Bulgakov on maassa vallitsevaa kehitystä vastaan. Tarinassa kulkee rinnakkain kolme eri maailmaa: realistinen, mielikuvituksellinen ja uskonnollinen. Tarinan tapahtumat sijoittuvat realistiseen Moskovaan ja tarinan kerronta on realistista. Leikkaus ja sen seuraukset ovat vahvasti mielikuvituksellisia.Vertauskuvallisella tasolla tarina on uskonnollinen kertomus kuolemasta ja ylösnousemisesta. Nämä kolme maailmaa Bulgakov on yhdistänyt yhteiskunnallisen kritiikin avulla. Kolme samantyyppistä maailmaa on myös Bulgakovin pääteoksessa ”Saatana saapuu Moskovaan”. Näin ollen voidaan todeta, että pienoisromaani ”Koiran sydän” on romaanin ”Saatana saapuu Moskovaan” aikaisempi kehitysaste

Ikääntyvien työkyky ja työkykyä ylläpitävä toiminta, case Stora Enson Anjalankosken tehtaat

Työkyky koostuu psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä osa-alueesta. Psyykkinen osa-alue koostuu jaksamisesta, sitoutumisesta, vuorovaikutuksesta sekä osaamisesta eli siis lähinnä yksilön ominaisuuksista, kun taas sosiaaliseen työkykyyn vaikuttavat myös työyhteisön jäsenet, työympäristö sekä organisaatiokulttuuri. Fyysinen työkyky koostuu pääosin niistä fyysisen toimintakyvyn ominaisuuksista, joita työn suorittamisessa tarvitaan. Toimintakyky määrittää myös sosiaalista ja psyykkistä työkykyä, siltä osin kun sitä tarvitaan työstä selviytymisessä. Ikääntyminen asettaa haasteita mutta myös mahdollisuuksia työkyvylle. Selkeintä heikkeneminen on fyysisellä osa-alueella, kun taas sosiaalisen ja psyykkisen osa-alueen heikkeneminen ei yleensä näy työiässä. Päinvastoin, ikääntymisen on todettu parantavan esim. sosiaalisia taitoja ja lisäävän arkipäivän viisautta.Työkykytoiminnalla pyritään ylläpitämään työkykyä tai ehkäisemään tai korjaamaan työkyvyn alenemaa. Se voi kohdistua yksilöön, työyhteisöön tai koko organisaatioon. Toiminnan onnistuminen edellyttää kaikkien organisaation tai työyhteisön jäsenten osallistumista ja sitoutumista toimintaan, ja onnistuneen työkykytoiminnan seurauksena hyötyvät työntekijän ja yrityksen lisäksi yhteiskunta. Työkykytoiminnan keinoja ovat työn, yksilön, esimiestyön sekä työyhteisön kehittäminen.Stora Enson Anjalankosken tehtailla toteutettiin kolmevuotinen ikääntyvien työkykyprojekti, jonka tavoitteena oli työ- ja toimintakykyä parantamalla ehkäistä ennenaikaista eläköitymistä ja säilyttää ikääntyvien hiljainen tieto mahdollisimman pitkään yrityksessä. Projektin jäsenien työkyky oli jo varsin korkea jo projektin alussa, mutta se onnistuttiin pitämään ikääntymisestä huolimatta korkealla tasolla projektin aikana. Projektin jäseniin kohdistuneen tutkimuksen perusteella tärkeimmäksi työkyvyn määrittäjäksi nousivat työtehtävät tai paremminkin niiden soveltuminen yksilön tarpeisiin, kykyihin ja arvostuksiin.

KUMPPANUUKSIEN LAATUTEKIJÄT JA KUMPPANUUSKYVYKKYYS VERKOSTOSUHTEIDEN KRIITTISINÄ MENESTYSTEKIJÖINÄ

Pro gradu -tutkielman tavoitteena on selvittää, mitkä ovat kahden yrityksen läheisen verkostoyhteistyösuhteen menestystekijät ja kuinka yritys pystyy parantamaan onnistumistaan verkostosuhteissaan. Päämääränä on selvittää kirjallisuudesta löydettyjen menestystekijöiden avulla, mikä on case –yritysten yhteistyösuhteiden ja kumppanuuskyvykkyyden nykytila, pullonkaulatekijät ja kuinka niitä voidaan parantaa. Tutkielman tavoitteisiin on pyritty kvalitatiivisiin tutkimusmenetelmiin kuuluvalla case –tutkimuksella. Aineisto kerättiin teemahaastatteluin ja analysoitiin purkamalla ne sanallisiin, teema-alueiden mukaisiin kokonaisuuksiin. Analyysissä käytettiin osittain Atlas.Ti –ohjelmistoa. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että läheisen verkostoyhteistyösuhteen menestystekijät ovat luottamus, sitoutuminen ja kommunikaatio sekä verkostoidentiteetti. Näistä luottamuksen tila oli tutkituissa suhteissa hyvä ja sitoutumisenkin kohtuullinen. Sen sijaan verkostoidentiteetti oli jossain määrin epäselvä ja kommunikaatiossa oli puutteita kasvaen sitä mukaan, kun organisaatiohierarkiassa edetään korkeammalle. Nämä mahdollisesti heikentävät läheisestä suhteesta saatavia hyötyjä. Tulokset osoittavat myös sen, että nostaakseen onnistumisen tason kaikissa yhteistyösuhteissaan, niiden tulee pyrkiä järjestelmällisesti hyödyntämään aikaisempaa yhteistyökokemustaan ja näin rakentamaan kumppanuuskyvykkyyttään. Kohdeyrityksissä oli tehty vielä vähän konkreettisia toimenpiteitä yritystason kumppanuuskyvykkyyden kohentamiseksi.

Markkinointiviestintä tietojohtamisen näkökulmasta – työntekijä maineen ja imagon rakentajana Case: Hesburger

Tutkielman tarkoituksena on tutkia yrityksen sisäistä, epävirallista viestintää sekä yrityksen henkilökunnan viestintää erilaissa sosiaalisissa verkostoissa. Viestintää tutkitaan yrityksen markkinointiviestinnän kannalta, maineen ja imagon rakentamisen näkökulmasta. Case –organisaationa tutkimuksessa on Hesburger, Suomen suurin pikaruokaketju. Tutkimuksessa käytetään tiedonkeruumenetelmänä kvalitatiivista teema-haastattelua. Tutkimusongelmia peilataan yleisiin markkinointiviestinnän ja kommunikoinnin teorioihin. Tutkimuksen avulla saatiin selkeä kuva siitä, miten työntekijä toimii organisaation sisäisissä, epävirallisissa viestintätilanteissa ja, miten työntekijä viestii sekä omalla kulutuskäyttäytymisellään että suusannallisesti sosiaalisessa verkostossaan yritykseen liittyvistä asioista. Case -organisaatio toimii työvoimavaltaisella palvelualalla, jossa työntekijöiden rooli viestien välittäjinä on suuri. Koska kyseessä on kuluttajapalveluja tuottava yritys, käy tutkimuksessa ilmi, että sosiaalisissa verkostoissa tapahtuva viestintä on suuressa roolissa yrityksen maineen rakentajana. Yrityksen kannalta on tärkeää tiedostaa erilaisten verkostojen ja yhteisöjen olemassaolo sekä ymmärtää niiden vaikutus imagon muodostumisessa. Sisäisen markkinoinnin sekä suhdemarkkinoinnin keinoin myös epävirallisissa verkostoissa ja yhteisöissä liikkuvaa tietoa voidaan johtaa ja loppukuluttajille tätä kautta välittyvää informaatiota hallita.

REAALIOPTIOT OSANA PÄÄOMASIJOITTAJAN PÄÄTÖKSENTEKOPROSESSIA

Tutkielman päätavoitteena oli selvittää kuinka pääomasijoittajat käyttävät tai voivat käyttää reaalioptioajattelua päätöksenteon apuna. Tutkielma jakaantui teoria- ja empiriaosaan. Teoriaosassa käytettiin tutkimusmetodologiana käsiteanalyyttista tutkimusotetta. Empiriaosa tehtiin kvalitatiivisena tutkimuksena, jossa teema-haastatteluna haastateltiin kahdeksaa pääomasijoittajaa. Tutkielman teoriaosassa tutkittiin alan tutkimusten avulla pääomasijoittajan päätöksentekoprosessia sekä niitä kriteereitä, jotka vaikuttavat sijoituspäätökseen. Lisäksi esiteltiin optiohinnoittelumalli, jonka avulla pääomasijoittaja voi laskea kohdeyrityksen tulevaisuuden arvon. Teoriaosassa tutkittiin myös reaalioptiota. Ulkomaisten sekä kotimaisen tutkimusten avulla selvitettiin miten yleisiä perinteiset investointilaskelmat ovat sekä mitä puutteita niissä on verrattuna reaalioptioihin. Haastatteluissa keskityttiin päätöksentekoprosessin kuvaamiseen sekä kriteereihin, joita pääomasijoittajat arvioivat ennen sijoituspäätöksen tekoa. Lisäksi kartoitettiin reaalioptioiden käyttöä. Pääomasijoittajat eivät käytä reaalioptioanalyysiä hyväksi sijoituskohteiden arvon määrittämisessä. Reaalioptioita sisältyy pääomasijoitustoimintaan ja reaalioptioanalyysi sopii pääomasijoitusten arvottamiseen. Sitä tulisikin käyttää muiden menetelmien rinnalla.

Perehdyttämisen kehittäminen sosialisaation näkökulmasta. Case: Oy Veikkaus Ab.

Tutkielman tavoitteena on perehdyttämisen kehittäminen sosialisaation näkökulmasta. Työn kohdeorganisaationa on Oy Veikkaus Ab ja tutkimusta varten haastatellaan 17 uutta tai uudehkoa Veikkauksen työntekijää. Tutkimusmenetelmänä käytetään kvalitatiivisia teema-haastatteluja, joiden avulla pyritään hankkimaan tulokkaiden näkemyksiä ja mielipiteitä omasta perehdytyksestään ja sopeutumisprosessistaan. Sosialisaation näkökulma laajentaa perehdyttämisen käsitettä ja muuttaa sen merkitystä organisaatiolle. Monet haastatelluista tulokkaista kokevat muut ihmiset ja sosiaalisen vuorovaikutuksen tärkeiksi sopeutumiselleen. Lisäksi sosialisaatioprosessissa tulokkaan tulee sopeutua uuteen työhön, ryhmään sekä organisaatioon ja nämä tasot tulee huomioida myös perehdyttämisessä. Haastateltujen kertomusten perusteella Veikkauksen perehdyttämisen toteuttaminen näyttää tällä hetkellä vaihtelevan melko paljon. Tulevaisuuden tärkeimpiä kehittämiskohteita ovat sosialisaatiota tukevien toimenpiteiden kehittäminen ja tulokkaiden erilaisuuden sekä organisatoristen erikoistilanteiden koordinoiminen.

Pietarilaiset naisjohtajat siirtymätalouden murroksessa

Tutkielman tavoitteena on kuvata ja selittää mahdollisimman yksityiskohtaisesti ja monipuolisesti pietarilaista naisjohtajuutta. Tutkielma on laadullinen tutkimus ja tutkimusmetodina käytetään tiheää kuvausta. Tiheä kuvaus pyrkii kertomaan mahdollisimman tarkasti johtamisen kokemisen. Aineisto kerättiin keväällä 2004 Pietarissa haastattelemalla kymmentä naisyritysjohtajaa. Aineiston analysoinnissa ilmeni, että naisjohtajuus oli vastanneille naisille mahdollisuus, jota kommunistisen järjestelmän aikana ei varsinaisesti ollut. Johtajiksi oli pääsääntöisesti haluttu. Vain muutama vastannut oli päätynyt johtajaksi ilman omaa halua. Haastateltavat kertoivat halunneensa johtajina kehittää itseään ja kasvaa urallaan. Venäläinen yhteiskunta ei varsinaisesti tue naisyrittäjiä ja –johtajia eli ei tarjoa heille mm. erityisiä sosiaalista apua perheenhoitoon tai tukea yrityksen perustamiseen. Kansan asenteet vastanneiden mukaan ovat naisjohtajia kohtaan parantuneet. Haastatellut naiset näkivät oman tulevaisuutensa positiivisena ja kehittämismahdollisuuksia täynnä. Venäjän taloudellinen tulevaisuus voi hyvinkin olla riippuvainen siitä, miten naiset pääsevät etenemään maassa ja perustamaan omia yrityksiään.

Risk assessment tool for radical technologies – Case Technology A and Technology B

Työssä testataan radikaalien teknologioiden liiketoimintariskien evaluointityökalua. Työn teoreettinen tausta koostuu teknologia- ja innovaatioteorioista hyödyntäen myös resurssipohjaista yritysteoriaa täydennettynä evolutionäärisellä teorialla. Teoreettisessa osuudessa rakennetaan viitekehys, jolla liiketoimintariskejä voidaan arvioida ja muodostaa riskiprofiili. Liiketoimintariskien muuttujina ovat markkina-, teknologia- ja organisaatioriskit. Primäärisenä tietolähteenä käytettiin teema- ja strukturoituja haastatteluita. Ensimmäinen haastattelu käsitti evaluointityökalun käytettävyyttä ja riskienhallintaa yleensä. Loput haastattelut liittyivät teknologian A ja teknologian B liiketoimintariskien arvioimiseen. Tulokset osoittavat molemmat teknologiat sisältävän radikaaleille teknologioille ominaisia epävarmuustekijöitä. Riskiprofiilin hyödyllisyys liittyy liiketoimintariskien samanaikaiseen havaitsemiseen auttaen näin päätöksenteossa. Tärkeää evaluoinnissa on kiinnittää huomiota näkökulmaan, josta riskejä tarkastellaan riskiprofiilin validiteetin parantamiseksi.