Pakkala, Teuvo

Teuvo Pakkala, urspr. Theodor Oskar Frosterus f. 9.4.1862 i Uleåborg d. 7.5.1925 i Kuopio Teuvo Pakkala var en av 1800-talets mest centrala realistiska författare, och särskilt känd för sina barnskildringar i novellform. I sina verk Vaaralla (sv. I Vaara) från 1891 och Elsa från 1894 tar Pakkala också i bruk naturalismens stilmedel och ideal i skildringen av destruktiva kvinnoöden. I hans produktion betonas speciellt en ny, modern människobild, baserad på djuppsykologi. Också i barnskildringarna kombineras en psykologiskt inkännande skildring med objektivt betraktande. Barngestalterna är trovärdigt beskrivna komplexa karaktärer, även om den samtida kritiken ofta inte insåg värdet i dessa noveller. Pakkala gav också ut tre dramer. Sånglustspelet Tukkijoella (sv. Timmerflottare) från 1896, som utnyttjar timmerflottarromantiska stämningar, är en av tidernas mest populära finska dramer i hemlandet. http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/2841/

Merialueet uhkaympäristönä

Uhka on laaja käsite, jota ei periaatteessa ikinä voi sulkea pois. Uhka on kaikessa toiminnassa jonkinlaisessa muodossa läsnä. Uhkaan liitetään usein käsitteitä, kuten turvallisuus, riski ja haavoittuvuus. Nämä neljä käsitettä kuuluvat turvallisuuden kenttään. Merenkulun turvallisuus tarkoittaa, että saadaan vaara-/riskitekijät hallintaan teknillisillä tai organisatorisilla toimenpiteillä niin, että onnettomuuden riski ei ylitä sille asetettua hyväksyttyä rajaa. Meriturvallisuudella pyritään varmistamaan, ettei alusta, siellä olevia ihmisiä, sen lastia eikä meriympäristöä vaaranneta. Laajimmillaan meriturvallisuuden katsotaan kattavan neljä eri osa-aluetta, jotka ovat alusturvallisuus, väyläturvallisuus, meripelastus ja ympäristöturvallisuus. Koska merialueet ovat Suomelle sekä kaikille merivaltioille hyvin oleellinen osa jokapäiväistä elämää, tulee meidän pystyä turvaamaan meriliikenne merialueilla. Suomen ulkomaankaupan kuljetuksista yli 80 prosenttia tapahtuu meritse, ja nykyaikaisen nopean logistiikkaketjun vaatimukset kohdistuvat pääosin merikuljetuksiin. Lisäksi meri ympäristöineen tarjoaa virkistyskäyttöön loistavat elementit. Tutkimukseni pääkysymyksenä on: Mikä uhkaa merialueilla? Alakysymyksinä tutkimuksessa ovat mitä uhka tarkoittaa ja mitkä ovat siihen liittyvät käsitteet? Miten toimijat merialueillamme näkevät uhan? Suomen merellisillä toimijoilla on omat intressinsä ja omat toiminta-alueensa, mutta kaikilla toimiojilla on kuitenkin yhteinen uhka. Kaikki toimijat näkevät merellisen suuronnettomuuden suurimpana uhkana. Tämä sitoisi kaikki toimijat samaan onnettomuuteen, ja onnettomuudella voisi olla laajat seuraamukset.

Pelillistetyn viestintäjärjestelmän profiilin yhdistäminen sosiaaliseen mediaan

Pelillistetyissä järjestelmissä saavutetut pisteet ja muut saavutukset näkyvät yleensä vain kyseisessä palvelussa. Edward Decin ja Richard Ryanin teorian mukaan on tärkeää, että käyttäjä pystyy jakamaan saavutetun maineensa ystävilleen. Viestintäjärjestelmän suosiota, vertaisviestintää ja pelillistämistä pyrittiin parantamaan mahdollistamalla sen profiilin jakaminen sosiaalisessa mediassa käyttäjän ystäville, jotka eivät ole rekisteröityneet kyseiseen viestintäjärjestelmään. Tätä varten toteutettiin liitännäinen, joka mahdollistaa profiilin jakamisen Facebookissa yhdellä klikkauksella. Toteutetun liitännäisen avulla käyttäjä voi jakaa profiilinsa Facebookissa, jonka lisäksi se on helppokäyttöinen ja muokattavissa pääkäyttäjän toimesta. Suurimmaksi ongelmaksi liitännäisen kehityksessä osoittautui Facebookin vielä kehityksessä olevat kirjastot, jota käytetään yhteyden muodostamiseen. Liitännäisen julkaisu vaatisi laajempaa testausta sen yleisen toiminnallisuuden ja käytettävyyden suhteen.

Kirjastojen rooli avoimen tiedon ja niukkenevien resurssien yhteiskunnassa

Jukka Relanderin esitys Kirjastoverkkopäivillä Helsingissä 20.10.2015.

Kirjastojen rooli avoimen tiedon ja niukkenevien resurssien yhteiskunnassa. Tieteellisten kirjastojen näkökulma

Sami Niinimäen esitys Kirjastoverkkopäivillä Helsingissä 20.10.2015.

Mikä on oleellista? Turun kaupunginkirjaston vanhan kokoelman luettelointi

Janne Tunturin esitys Kirjastoverkkopäivillä Helsingissä 20.10.2015.

Finna 2020 - Johtava avoimen kulttuurin ja tieteen hyödyntämisen väylä

Kristiina Hormia-Poutasen esitys Finna-päivässä Helsingissä 10.11.2015.

Finna-tilannekatsaus 26.11.2015

Erkki Tolosen esitys Asiantuntijaseminaarissa Helsingissä 26.11.2015.

Finna – Johtava avoimen kulttuurin ja tieteen hyödyntämisen väylä. Strategia 2016–2020

Timo Laineen esitys Asiantuntijaseminaarissa Helsingissä 26.11.2015.