Reinforcement versus Fluidization in Cytoskeletal Mechanoresponsiveness

Every adherent eukaryotic cell exerts appreciable traction forces upon its substrate. Moreover, every resident cell within the heart, great vessels, bladder, gut or lung routinely experiences large periodic stretches. As an acute response to such stretches the cytoskeleton can stiffen, increase traction forces and reinforce, as reported by some, or can soften and fluidize, as reported more recently by our laboratory, but in any given circumstance it remains unknown which response might prevail or why. Using a novel nanotechnology, we show here that in loading conditions expected in most physiological circumstances the localized reinforcement response fails to scale up to the level of homogeneous cell stretch; fluidization trumps reinforcement. Whereas the reinforcement response is known to be mediated by upstream mechanosensing and downstream signaling, results presented here show the fluidization response to be altogether novel: it is a direct physical effect of mechanical force acting upon a structural lattice that is soft and fragile. Cytoskeletal softness and fragility, we argue, is consistent with early evolutionary adaptations of the eukaryotic cell to material properties of a soft inert microenvironment.

Aplicações da técnica de difusão por RM em cabeça e pescoço: um olhar além da anatomia

DWI é uma técnica totalmente não invasiva que tem sido utilizada com sucesso por muitos anos em imagens do cérebro e recentemente incluída como parte da avaliação de outros sistemas, por exemplo, no abdome e pelve e na cabeça e pescoço. Apesar de a DWI e a medida dos valores de ADC serem capazes de fornecer informações de tipos histológicos específicos de tumores, a maioria dos centros de imagem ainda não os adotaram como parte da rotina na avaliação da cabeça e pescoço. A medida de ADC demonstrou ser útil para discriminar tipos específicos de tumores histológicos, especialmente para diferenciar lesões benignas sólidas de massas malignas, importante na avaliação de linfonodos cervicais, principalmente para diferenciar processos nodais benignos de malignos, para diferenciar as alterações pós-radioterapia de tumor residual e ter uso potencial para predizer sucesso terapêutico. Além disso, DWI/ADC parece ser um método mais seguro e mais acessível, considerando a ausência de radiação ionizante e ao maior custo do FDG-PET na localização de tumores e diferenciar massas benignas de malignas. Com todas essas vantagens e potencialidades, DWI/ADC certamente fará parte da rotina na avaliação por imagem da cabeça e pescoço.

4/16

Sleep problems among detainees are common. Appropriate evaluation and treatment remain challenging in correctional settings. However, this is not primarily a problem of resources; rather, it is, to a great extent, an issue of adequate training. Correctional health professionals need appropriate education regarding insomnia evaluation and management. Guidelines should be based on the principle of equivalence of care and should take into account all evidence from research in the community and in correctional settings. Educational material from outside prisons exists and should be made available to detainees and health professionals (Falloon et al., 2011; Sateia & Nowell, 2004). Priority should be given to changes in prison conditions and to nonpharmacological treatment. There is no evidence-based justification to replace BZD prescriptions with antipsychotics or antidepressants. In correctional settings, prescriptions of antipsychotics and antidepressants for sleep problems can increase risk due to polypharmacy and higher suicide risks. Correctional physicians should monitor and document the evaluation and treatment practice concerning insomnia complaints to improve safe, evidence-based treatment.

Natsit kansainvälisen juutalaisuuden uhreina

Kirjallisuusarvostelu

Opas paikkatietojärjestelmien hallintaan organisaatioissa

Kirjallisuusarvostelu

Selkokielistä itsehoitoa

Kirjallisuusarvostelu

A contact-linguistic view on Finland-Swedish quotatives vara ’be’ and att ’that’

Artikel i konferensrapport.

Evaluation of the surface erosion from different timber yarding methods in Honduras

Surface runoff and sediment production from different timber yarding practices, some using Best Management Practices (BMPs) recommended for Honduras, were monitored in experimental plots during the rainy seasons of two consecutive years in pine forest highlands of central Honduras. Different timber yarding systems were applied to pseudo-replicated plots during the rainy seasons of 1999 and 2000. In 1999, two treatments were studied: tractor yarding and skyline cable (a recommended BMP). In 2000, four treatments were evaluated: tractor skidding, skyline cable, animal skidding (another recommended BMP), and undisturbed forest (reference). During the rainy seasons of these years, surface runoff volumes and sediment yield were measured at five 1.5m x 10m erosion plots in each treated area. The results showed significant differences between traditional tractor yarding and the recommended skyline cable and animal skidding methods. Tractor yarding produced six to ten times more erosion during the rainy seasons than cable and animal yarding. The improved soil retention of cable and animal yarding was especially important during September when the highest rainfall occurred in this climate.

Euroopan unioni – ”yksi perhe”? Eurooppalaisen identiteetin diskursiivinen rakentuminen EU:n ”Muuttuva Eurooppa”- esitteissä

Tutkimuksessa tarkastellaan eurooppalaisen identiteetin diskursiivista rakentumista Euroopan komission laatimissa EU:n toimintaa käsittelevissä esitteissä. Esitteet nähdään tutkimuksessa osana Euroopan unionin identiteettipolitiikkaa, jonka tarkoituksena on luoda yhteisölle kollektiivinen identiteetti legitimoimaan unionin toimintaa ja yhteisön integraatiota. Tarkastelun keskiössä on komission kansalaisille suuntaama kuva eurooppalaisesta identiteetistä: mitä merkityksiä komissio eurooppalaiselle identiteetille esitteissä antaa ja miten näitä merkityksiä konstruoidaan. Tutkimuksessa nostetaan esille myös eurooppalaisen identiteetin konstruoimisprojektin yhteydet kansallisen identiteetin projektiin vertailemalla tutkimustuloksia kahden kollektiivisen identiteetin luonnetta kuvaavan mallin valossa. Lisäksi tarkastelun kohteena on identiteetin yhteys unionin toiminnan legitimointiin. Tutkimuksen lähtökohtana toimii konstruktivistinen käsitys kollektiivisista identiteeteistä. Merkittävimpiä lähteitä tutkielman teoreettisen viitekehyksen osalta ovat Lars-Erik Cedermanin ja Jeffrey T. Checkelin konstruktivismia koskeva tuotanto. Myös Theodora Kostakopouloun ja Anthony Smithin käsitykset kollektiivisen identiteetin rakentumisesta toimivat tutkimuksessa olennaisessa roolissa. Identiteettejä tarkastellaan tutkimuksessa muokattavina ja liikkuvina kielellisinä konstruktioina, mistä johtuen tutkimuksen metodologisena lähestymistapana on diskurssianalyysi. Aineistossa eurooppalaisesta identiteetistä piirtyy kuva EU:n ohjaamana projektina. Eurooppalaista identiteettiä konstruoidaan esitteissä hegemonisin diskurssein, jotka keskittyvät yhtenäisyyteen, eurooppalaiseen toimijaan ja eurooppalaisuuteen hankkeena. Diskurssit konstruoivat eurooppalaisuutta monilla eri tasoilla korostaen yhteisen identiteetin kulttuurista, sosiaalista, poliittista ja historiallista luonnetta. Identiteettien poliittisesta luonteesta kertoo myös se, että EU:n toimintaa legitimoidaan erilaisin menetelmin näiden diskurssien yhteydessä. Diskurssien toiseuttava olemus tulee esille maahanmuuttajien ja itäisten naapurien kohdalla. Eurooppalainen piirtyy aineistossa toisaalta essentialistisen stabiiliksi kansallisen identiteetin mallia toistavaksi kokonaisuudeksi, mutta toisaalta identiteetissä on erotettavissa konstruktivistisiä projektiluontoisuutta korostavia piirteitä. Tutkimustulokset viittaavat siihen, että Euroopan unionissa on käynnissä tietoinen identiteettiprojekti, joka sekä lainaa kansallisten identiteettien perinteestä rakennuspalikoita että pyrkii erottautumaan tästä traditioista.

Epidemiologia da menopausa e dos sintomas climatéricos em mulheres de uma região metropolitana no sudeste do Brasil: inquérito populacional domiciliar

OBJETIVOS: Avaliar a idade da menopausa e os fatores associados aos sintomas menopausais em mulheres de uma região metropolitana do sudeste do Brasil.MÉTODOS: Um estudo exploratório de corte-transversal foi realizado com 749 mulheres entre 45 e 60 anos (pesquisa de base populacional). A variável dependente foi a intensidade dos sintomas menopausais avaliada através do escore total do questionário Menopause Rating Scale (MRS). As variáveis independentes foram características sociodemográficas, problemas e hábitos de saúde, auto-percepção de saúde e antecedentes ginecológicos. A análise estatística foi realizada com o teste do χ2 e regressão de Poisson.RESULTADOS: A média etária das mulheres entrevistadas foi 52,5 (±4,4) anos. Com relação ao estado menopausal, 16% das mulheres encontravam-se na pré-menopausa, o mesmo número na perimenopausa e 68% estavam na pós-menopausa. A média de idade de ocorrência da menopausa foi 46,5±5,8 anos. A intensidade dos sintomas menopausais foi definida de acordo com a mediana do escore total do MRS e foi considerada severa para valores acima de 8. Depressão/ansiedade (RP=1,8; IC95% 1,5-2,2; p<0,01), doenças osteoarticulares (RP=1,5; IC95% 1,2-1,7; p<0,01), auto-percepção do estado geral de saúde regular, ruim ou péssimo (RP=1,4; IC95% 1,2-1,7; p<0,01), antecedente de algum aborto (RP=1,3; IC95% 1,1-1,5; p<0,01), tratamento para menopausa atual ou prévio (RP=1,2; IC95% 1,1-1,4; p<0,01), estar na perimenopausa ou pós-menopausa (RP=1,4; IC95% 1,1-1,8; p=0,01), número de partos normais >1 (RP=1,2; IC95% 1,02-1,4; p=0,02) e asma (RP=1,2; IC95% 1,01-1,4; p=0,03) se associaram a maior severidade de sintomas menopausais. Apresentar maior idade (RP=0,96; IC95% 0,96-0,97; p<0,01) se associou a menor intensidade de sintomas da menopausa.CONCLUSÃO: A intensidade dos sintomas menopausais está relacionada a um amplo conjunto de fatores. Entender e controlar estes fatores pode auxiliar na redução dos sintomas menopausais, além de fornecer dados para definir grupos que necessitam maior atenção por parte dos serviços de saúde.

Liminal Monster and the Conflict Between Human and Machine: The Shrike in Dan Simmons’ Hyperion and The Fall of Hyperion

Tarkastelen tutkielmassani Dan Simmonsin kaksiosaista tieteisfiktioteosta, joka koostuu romaaneista Hyperion ja The Fall of Hyperion. Keskityn teoksissa esiintyvään Shrike-hirviöön, joka edustaa ihmiskunnan pelkäämää potentiaalista konfliktia ihmisten ja koneiden välillä. Pelko ja konflikti ovat keskeisiä teemoja paitsi tieteisfiktiossa, myös hirviöteoksissa yleensä, ja näiden kahden käyttö samassa kertomuksessa luo otolliset edellytykset nyky-yhteiskunnan ahdistusten kuvaamiseen. Hirviöitä ja tieteisfiktiota on tätä nykyä tutkittu melko laajalti, mutta Shrike on aiemmin jäänyt vähälle huomiolle. Lähtökohtaisen teoreettisen viitekehyksen tutkimukselleni ovat luoneet Jeffrey Cohenin Monster Theory: Reading Culture, Stephen Asman On Monsters: An Unnatural History of Our Worst Fears sekä Holly Lynn Baumgartnerin ja Roger Davisin At the Interface: Hosting the Monster. Teoksista kokoamani hirviöteorian kautta tarkastelen sitä, miten Shriken puoliksi orgaaninen ja puoliksi keinotekoinen keho heijastaa niitä romaaneissa esiintyviä osa-alueita, joista tulevaisuudenpelko ja ihmisten ja koneiden väliseen konfliktin uhka koostuu. Koska Shrike on puoliksi orgaaninen ja puoliksi keinotekoinen, se on näiden ominaisuuksien kynnyksellä; tässä risteytyneessä kehossa yhdistyvät molemmat ääripäät, jolloin tämä keho myös symboloi osapuolten välistä konfliktia. Konfliktin lisäksi Shrike ilmentää niitä vastakkaisuuksia, joista ihmisten ja koneiden välisen konfliktin pelko rakentuu: itseyttä ja toiseutta, houkuttelevuutta ja luotaantyöntävyyttä, menneisyyttä ja tulevaisuutta sekä utopiaa ja dystopiaa.

Globaalin teologian hahmottamista

Kirjallisuusarvostelu

Havumetsälintuja Pohjois-Amerikasta

Kirjallisuusarvostelu

Influence of temperate grass seed rotation systems on weed seed soil bank composition

Due to changing cropping practices in perennial grass seed crops in western Oregon, USA, alternative rotation systems are being considered to reduce weed infestations. Information is generally lacking regarding the effects of alternative agronomic operations and herbicide inputs on soil weed seed bank composition during this transition. Six crop rotation systems were imposed in 1992 on a field that had historically produced monoculture perennial ryegrass (Lolium perenne L.) seeds. Each system plot was 20 x 30 m, arranged in a randomized complete block design, replicated four times. Twenty to thirty soil cores were sampled in June 1997 from each plot. The weed species composition of the cores was determined by successive greenhouse grow-out assays. In addition to seed density, heterogeneity indices for species evenness, richness, and diversity were determined. The most abundant species were Juncus bufonius L. and Poa annua L. Changes in seed bank composition were due to the different herbicides used for the rotation crop components. Compared to the other rotation systems, no-tillage, spring-planted wheat (Triticum aestivum L.) and oat (Avena sativa L.) reduced overall weed seed density and richness, but did not affect weed species evenness or diversity. When meadowfoam (Limnanthes alba Hartweg ex Benth.) succeeded wheat in rotation, weed species richness was unaffected, but evenness and diversity were reduced, compared to the other rotation systems. For meadowfoam in sequence after white clover (Trifolium repens L.), crop establishment method (no-tillage and conventional tillage) had no effect on weed seed species density, evenness, or diversity.