Nursing and medical students as agents of change in health care: impact of schools core values and culture-a discussion paper

Within the UK the quality of care delivered in some hospitals, nursing homes and caring facilities has been the subject of significant enquiry, challenge and concern in recent years. There was need for a change in the culture of patient and client care. Traditionally a change in culture is seen as moving from an organisational head through to the organisation and in this case through to front-line care. This hasn’t necessarily achieved the desired effect and impact in terms of quality of care within the UK. Historically, certainly nurses have acted more as recipients of change, rather than agents of change
This paper suggests that schools of nursing and medicine with robust core values and a more consistently enacted culture of care, are better able and more likely to transfer this to nursing and medical students within their professional socialisation. In addition, and rather than the newly qualified nurse or doctor being absorbed into existing cultures of care delivery (which are not necessarily always reflecting high qualities of care), schools of nursing and medicine could better facilitate the development of more `agency’ within students and better equipping the students on qualification and stepping into practice, with a role and function as potential agents of change. Effective leadership within schools of nursing and medicine can both translate to quality and consistency, and enactment of organisational core values and working culture. The working culture of schools is intrinsic to developing students as agents of change

Exploring Forensic Nursing Ethics and Practice: Roles, Loyalties and Photodocumentation Practices

Thesis (Ph.D.)--University of Washington, 2016-08

The Role of the Long-Term Care Ombudsman, May 28, 2015

Explanation of the role of the Long-Term Care Ombudsman in Iowa

Medication competence of nursing students in Finland

Lääkehoidon turvallinen toteuttaminen edellyttää sairaanhoitajalta hyvää lääkehoidon osaamisperustaa. Sairaanhoitajakoulutuksen tehtävänä on mahdollistaa tämän osaamisen kehittyminen. Kansainvälisissä tutkimuksissa on kuitenkin osoitettu, että lääkehoidon opetuksen laajuudessa, sisällössä ja toteutuksessa on vaihtelevuutta. Aikaisemmissa tutkimuksissa on raportoitu myös puutteita lääkehoidon osaamisessa sekä sairaanhoitajilla että sairaanhoitajaopiskelijoilla. Koulutuksen ja lääkehoidon osaamisen kehittämiseksi lääkehoidon opetuksen ja sairaanhoitajaopiskelijoiden lääkehoidon osaamisen monipuolinen arviointi ja osaamista selittävien tekijöiden tarkastelu on tarpeen. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli i) arvioida lääkehoidon opetusta suomalaisessa sairaanhoitajakoulutuksessa, ii) arvioida sairaanhoitajaopiskelijoiden lääkehoidon osaamista sekä iii) tunnistaa sairaanhoitajaopiskelijan lääkehoidon osaamiseen yhteydessä olevat tekijät. Tutkimus toteutettiin kolmessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa kahden integroidun kirjallisuuskatsauksen kautta määriteltiin tutkimuksen kohteena oleva sairaanhoitajan lääkehoidon osaaminen ja aiemmin tunnistetut sairaanhoitajaopiskelijan lääkehoidon osaamiseen yhteydessä olevat tekijät. Toisessa vaiheessa toteutettiin valtakunnallinen lääkehoidon opetukseen liittyvä kysely hoitotyön koulutusohjelmasta vastaaville koulutuspäälliköille (n=22) ja opettajille (n=136). Tutkimuksen kolmannessa vaiheessa opintojensa alku‐ (n=328) ja loppuvaiheessa olevien sairaanhoitajaopiskelijoiden (n=338) lääkehoidon osaaminen arvioitiin ja osaamiseen yhteydessä olevat tekijät tunnistettiin. Aineistojen analyysissä käytettiin pääosin tilastollisia menetelmiä. Tulosten perusteella lääkehoidon opetuksen laajuus vaihteli eri ammattikorkeakouluissa, mutta opetuksen sisältö oli kuitenkin monipuolista. Lisää huomiota tulisi kiinnittää lääkehoidon teoreettiseen perustaan ja itsehoitoon sekä lääkehoidon ohjaukseen liittyviin sisältöalueisiin. Opiskelijoiden lääkehoidon osaamista arvioitiin säännöllisesti kaikissa ammattikorkeakouluissa. Sairaanhoitajaopiskelijan lääkehoidon osaamista arvioitiin tutkimuksessa tietotestillä, lääkelaskentatehtävillä ja lyhyiden potilastapausten ratkaisemisen avulla. Lääkehoidon osaamiseen yhteydessä olevia tekijöitä tarkasteltiin kolmesta näkökulmasta: 1) yksilölliset tekijät, 2) kliiniseen oppimisympäristöön ja 3) ammattikorkeakouluun liittyvät tekijät. Lääkehoidon teoreettista osaamista arvioivassa tietotestissä opiskelijat vastasivat keskimäärin 72 prosenttiin kysymyksistä täysin oikein; lääkelaskuista täysin oikein oli 74 % ja potilastapauksissa 57 % valitsi parhaan mahdollisen toimintatavan. Tulosten perusteella sairaanhoitajaopiskelijan osaamista selittivät eniten yksilölliset tekijät. Lääkehoidon osaamiseen yhteydessä olevien tekijöiden välillä oli eroa opintojen alussa ja lopussa. Opintojen alkuvaiheessa opiskelijan aikaisempi opintomenestys oli yhteydessä lääkehoidon osaamiseen, kun taas opintojen loppuvaiheessa siihen olivat yhteydessä opiskelijan kyky itseohjautuvaan oppimiseen sekä opiskelumotivaatio. Johtopäätöksenä voidaan todeta tutkimuksen tulosten olevan samansuuntaisia kuin aikaisemmissa tutkimuksissa. Lääkehoidon opetuksen laajuus vaihtelee opetussuunnitelmatasolla, mutta täsmällinen arviointi on vaikeaa opetuksen sisältöjen integroimisen takia. Sairaanhoitajaopiskelijoiden lääkehoidon osaaminen oli hieman parempaa kuin aikaisemmissa tutkimuksissa, mutta osaamisessa on edelleen puutteita. Lääkehoidon opetuksen ja osaamisen kehittäminen edellyttää kansallista ja kansainvälistä tutkimus‐ ja kehittämisyhteistyötä. Tutkimuksen tulokset tukevat lääkehoidon opetuksen sekä osaamisen tutkimusta ja kehittämistä.

Office of the State Long-Term Care Ombudsman: Role in Involuntary Discharges, November 25, 2014

Iowa law requires that a copy of the Notice of an Involuntary Discharge action given to residents of nursing facilities or residential care facilities also be given to the Office of the State Long-Term Care Ombudsman. In addition, the law requires that a copy of the Notice of an Involuntary Transfer/Eviction action given to tenants of an elder group home or assisted living program also be given to the Office of the State Long-Term Care Ombudsman.

Social representations of nursing students about hospital assistance and primary health care

Objective: To analyze how social representations of hospital and community care are structured in two groups of nursing students – 1st and 4th years. Method: Qualitative research oriented by the Theory of Social Representations. We used a questionnaire with Free Association of Words. Data were analyzed in the Software IRaMuTeQ 0.6 alpha 3. Results: We applied the method of Descending Hierarchical Classifi cation and obtained four classes. Class 4 has the largest social representation (30.41%) within the corpus. The two organizational axes are nurse and disease/patient in the central core. On the periphery are the care and help related to the nurse and the treatment and prevention associated with the disease. Conclusion: Social representations focus on disease/patient and on the role of nurses in the treatment, prevention, and care. Health promotion and the social determinants of health are absent from the social representations of students.

Relations among Topic Knowledge, Individual Interest, and Relational Reasoning, and Critical Thinking in Maternity Nursing

Critical thinking in learners is a goal of educators and professional organizations in nursing as well as other professions. However, few studies in nursing have examined the role of the important individual difference factors topic knowledge, individual interest, and general relational reasoning strategies in predicting critical thinking. In addition, most previous studies have used domain-general, standardized measures, with inconsistent results. Moreover, few studies have investigated critical thinking across multiple levels of experience. The major purpose of this study was to examine the degree to which topic knowledge, individual interest, and relational reasoning predict critical thinking in maternity nurses. For this study, 182 maternity nurses were recruited from national nursing listservs explicitly chosen to capture multiple levels of experience from prelicensure to very experienced nurses. The three independent measures included a domain-specific Topic Knowledge Assessment (TKA), consisting of 24 short-answer questions, a Professed and Engaged Interest Measure (PEIM), with 20 questions indicating level of interest and engagement in maternity nursing topics and activities, and the Test of Relational Reasoning (TORR), a graphical selected response measure with 32 items organized in scales corresponding to four forms of relational reasoning: analogy, anomaly, antithesis, and antinomy. The dependent measure was the Critical Thinking Task in Maternity Nursing (CT2MN), composed of a clinical case study providing cues with follow-up questions relating to nursing care. These questions align with the cognitive processes identified in a commonly-used definition of critical thinking in nursing. Reliable coding schemes for the measures were developed for this study. Key findings included a significant correlation between topic knowledge and individual interest. Further, the three individual difference factors explained a significant proportion of the variance in critical thinking with a large effect size. While topic knowledge was the strongest predictor of critical thinking performance, individual interest had a moderate significant effect, and relational reasoning had a small but significant effect. The findings suggest that these individual difference factors should be included in future studies of critical thinking in nursing. Implications for nursing education, research, and practice are discussed.

The role of microcomputer-based laboratory display in supporting the construction of new understanding in kinematics

Teachers' failure to utilise MBL activities more widely may be due to not recognising their capacity to transform the nature of laboratory activities to be more consistent with contemporary constructivist theories of learning. This research aimed to increase understanding of how MBL activities specifically designed to be consistent with a constructivist theory of learning support or constrain student construction of understanding. The first author conducted the research with his Year 11 physics class of 29 students. Dyads completed nine tasks relating to kinematics using a Predict-Observe-Explain format. Data sources included video and audio recordings of students and teacher during four 70-minute sessions, students' display graphs and written notes, semi-structured student interviews, and the teacher's journal. The study identifies the actors and describes the patterns of interactions in the MBL. Analysis of students' discourse and actions identified many instances where students' initial understanding of kinematics were mediated in multiple ways. Students invented numerous techniques for manipulating data in the service of their emerging understanding. The findings are presented as eight assertions. Recommendations are made for developing pedagogical strategies incorporating MBL activities which will likely catalyse student construction of understanding.