Suomenlinnan Kustaanmiekan ketokasvillisuus ja siihen vaikuttavat tekijät

Suomenlinna on yksi Helsingin suosituimmista matkailu- ja kulttuurinähtävyyksistä. Kustaanmiekan, samoin kuin koko Suomenlinnan luonto on muodostunut perinteisestä suomalaisesta saaristoluonnosta ja vuosisatojen saatossa paikalle tulleista linnoituksien kasvistosta. Saaren vaihtelevien elinympäristöjen johdosta alueen kasvillisuus on hyvin rikasta. Linnoituksien monet kasvilajit ovat tulleet tulokaskasveina eri puolilta Eurooppaa sekä Venäjältä. Suurin osa Suomenlinnan alueesta on kallioketoa ja tämän lisäksi myös valliketoa, joista molemmat kuuluvat suojeltaviin alueisiin. Kustaanmiekan niityillä kasvaa keto- ja paahdelajeja, kuten harvinaista ketonoidanlukkoa (Botrychium lunaria L.) sekä ketoneilikkaa (Dianthus deltoides L.). Tämän tutkimuksen ensisijaisena tarkoituksena oli kartoittaa Kustaanmiekan alueen kesäkauden 2009 ketokasvilajisto ja eri putkilokasvilajien runsaus. Tutkimuksessa selvitettiin myös maaperätekijöiden ja alueen hoitohistorian mahdollista vaikutusta ketokasvilajistoon. Tutkimuksessa kartoitettiin kymmenen eri kedon kasvillisuus Suomenlinnan Kustaanmiekan linnoitusalueella. Kedot sijaitsivat eri puolilla Kustaanmiekkaa, sellaisilla paikoilla, missä ketokasvillisuus oli runsainta. Maastotyöt suoritettiin kesä- ja heinäkuussa laskemalla jokaisen kedon ruutujen putkilokasvien peittävyydet sekä listaamalla ylös myös ruutujen ulkopuoliset kevät- ja loppukesän kukkijat touko- ja elokuussa. Maaperän ominaisuuksien määrittämiseksi otettiin kultakin kedolta pintamaanäytteet elokuussa. Muita tutkittuja muuttujia olivat maapinnan kaltevuus sekä sammalen, karikkeen, paljaan maan, kenttäkasvillisuuden pohjakerros ja kallion osuus tutkimusruuduilla. Ketojen kasvillisuuden keskimääräinen korkeus mitattiin kesä- ja heinäkuussa. Kasvistossa oli selviä eroavaisuuksia ketojen välillä. Kasvilajien määrä vaihteli ketojen kokonaislajimäärän ollessa 40-60 kasvilajia. Yhteensä kedoilta löytyi 120 eri putkilokasvilajia, joista useimmat kukkivat sekä kesä- että heinäkuussa. Ketojen kasvilajimäärä vaihteli yhdellä neliömetrillä 6,3-13,6 kasvilajiin, minkä lisäksi Shannon-Wienerin diversiteetti-indeksi vaihteli 1,4-2,3 arvon välillä. Yleisimpiä lajeja, joita kedoilla tavattiin, olivat muun muassa siankärsämö (Achillea millefolium L.), koiranheinä (Dactylis glomerata L.), juolavehnä (Elymus repens L.) ja hopeahanhikki (Potentilla argentea L.). Alueella kasvoi myös muutamia sotatulokaslajeja kuten harmiota (Berteroa incana L.), ukonpalkoa (Bunias orientalis L.) ja karvahorsmaa (Epilobium hirsutum L.). Maaperätekijöillä, kuten suurella fosforin pitoisuudella ei ollut vaikutusta kasvilajien määrään kedoilla. Vain maan pH ja johtoluku korreloivat positiivisesti ketojen kasvillisuuden korkeuden kanssa. Vaikka tulosten perusteella ketojen hoidolla ei ollut vaikutusta ketojen kasvillisuuden määrään, voidaan kuitenkin olettaa oikeanlaisen hoidon parantavan tyypillisten ketokasvien kilpailukykyä muita niittykasveja kohtaan.

Generation of Cationic Two-Coordinate Group-13 Ligand Systems by Spontaneous Halide Ejection: Remarkably Nucleophile-Resistant (Dimethylamino)borylene Complexes

Spontaneous ejection of chloride from a three-coordinate boron Lewis acid can be effected by employing very electron rich metal substituents and leads to the formation of a sterically unprotected terminal (dimethylamino)borylene complex that has a short metal-boron bond and remarkable resistance to attack by nucleophilic and protic reagents.

Solution cation-binding properties of segmented polyethylene oxide-A C-13 NMR spectroscopic study

Two segmented polyethylene oxides, SPEO-3 and SPEO-4, were prepared using a novel transetherification methodology. Their structures were confirmed by H-1 and C-13 NMR spectroscopy. The complexation of these SPEO's with alkali-metal ions in solution was investigated by C-13 NMR spectroscopy. The mole-fraction method was used to determine the complexation ratio of SPEO with LIClO4 at 25 degrees C, which showed that these formed 1:1 (polymer repeat unit/salt) complexes. The association constant, K, for the complex formation was calculated from the variation of the chemical shift values with salt concentration, using a standard nonlinear least-square fitting procedure. The maximum change in chemical shift (Delta delta) and the K values suggest that both SPEO-3 and SPEO-4 formed stronger complexes with lithium salts than with sodium salts. Unexpectedly, the K values were found to be different, when the variation of delta of different carbons was used in the fitting procedure. This suggests that several possible complexed species may be in equilibrium with the uncomplexed one. Structurally similar model compounds were also prepared and their complexation studies indicated that all of them also formed 1:1 complexes with Li salts. Interestingly, it was observed that the polymers gave higher K values suggesting the formation of more stable complexes in polymers when compared to the model analogues. (C) 2000 John Wiley & Sons, Inc.

H-1, C-13, N-15 assignments of the dimeric regulatory subunit (ilvN) of the E. coli AHAS I

Acetohydroxyacid synthase (AHAS) is an enzyme involved in the biosynthesis of the branched chain amino acids viz, valine, leucine and isoleucine. The activity of this enzyme is regulated through feedback inhibition by the end products of the pathway. Here we report the backbone and side-chain assignments of ilvN, the 22 kDa dimeric regulatory subunit of E. coli AHAS isoenzyme I, in the valine bound form. Detailed analysis of the structure of ilvN and its interactions with the catalytic subunit of E. coli AHAS I will help in understanding the mechanism of activation and regulation of the branched chain amino acid biosynthesis.

Thermal and electrical switching studies on Ge20Se80-xBix (1 <= x <= 13) ternary chalcogenide glassy system

Alternating Differential Scanning Calorimetric (ADSC) and electrical switching studies have been undertaken on Ge20Se80-xBix glasses (1 <= x <= 13), to understand the effect of topological thresholds on thermal properties and electrical switching behavior. It is found that the compositional dependence of glass transition temperature (Tg), crystallization temperature (T-c1) and thermal stability (AT) of Ge20Se80-xBix glasses show anomalies at a composition x= 5, the rigidity percolation/stiffness threshold of the system. Further, unusual variations are also observed in different thermal properties, such as T-g, T-c1, Delta T, Delta C-p and Delta H-NR, at the composition x= 10, which indicates the occurrence of chemical threshold in these glasses at this composition. Electrical switching studies indicate that Ge20Se8o_RBig glasses with 5 11 exhibit threshold switching behavior and those with x = 12 and 13 show memory switching. A sharp decrease has been noticed in the switching voltages with bismuth concentration, which is due to the more metallic nature of bismuth and the presence of Bi+ ions. Further, a saturation is seen in the decrease in V-T around x = 6, which is related to bismuth phase percolation at higher concentrations of Bi. (C) 2010 Elsevier B.V. All rights reserved.

Silva Fennica Vol. 13, 1979.

Julkaistu Silva Fennica Vol. 13(4) -numeron liitteenä.

Nucleophilic attacks of 1,2-diaminoethane on MeCN ligands: synthesis, x-ray structure, and spectral and electrochemical properties of [Ru(.mu.-O)(.mu.-O2CAr)2[NH2CH2CH2NHC(Me)NH]2(PPh3)2](ClO4)2(Ar = C6H4-p-X; X = H, Me, OMe, Cl)

The diruthenium(III) complex [Ru2O(O2CAr)2(MeCN)4(PPh3)2](ClO4)2 (1), on reaction with 1,2-diaminoethane (en) in MeOH at 25-degrees-C, undergoes nucleophilic attacks at the carbon of two facial MeCN ligands to form [(Ru2O)-O-III(O2CAr)2-{NH2CH2CH2NHC(Me)NH}2(PPh3)2](ClO4)2 (2) (Ar = C6H4-p-X, X = H, Me, OMe, Cl) containing two seven-membered amino-amidine chelating ligands. The molecular structure of 2 with Ar = C6H4-p-OMe was determined by X-ray crystallography. Crystal data are as follows: triclinic, P1BAR, a = 13.942 (5) angstrom, b = 14.528 (2) angstrom, c = 21.758 (6) angstrom, alpha = 109.50 (2)-degrees, beta = 92.52 (3)-degrees, gamma = 112.61 (2)-degrees, V = 3759 (2) angstrom 3, and Z = 2. The complex has an {Ru2(mu-O)(mu-O2CAr2)2(2+)} core. The Ru-Ru and average Ru-O(oxo) distances and the Ru-O-Ru angle are 3.280 (2) angstrom, 1.887 [8] angstrom, and 120.7 (4)-degrees, respectively. The amino group of the chelating ligand is trans to the mu-oxo ligand. The nucleophilic attacks take place on the MeCN ligands cis to the mu-oxo ligand. The visible spectra of 2 in CHCl3 display an absorption band at 565 nm. The H-1 NMR spectra of 2 in CDCl3 are indicative of the formation of an amino-amidine ligand. Complex 2 exhibits metal-centered quasireversible one-electron oxidation and reduction processes in the potential ranges +0.9 to +1.0 V and -0.3 to -0.5 V (vs SCE), respectively, involving the Ru(III)2/Ru(III)Ru(IV) and Ru(III)2/Ru(II)Ru(III) redox couples in CH2Cl2 containing 0.1 M TBAP. The mechanistic aspects of the nucleophilic reaction are discussed.

Visualization of enantiomers and determination of homo- and hetero-nuclear residual dipolar and scalar couplings: The natural abundant C-13 edited J/D-resolved NMR techniques

The simple two dimensional C-13-satellite J/D-resolved experiments have been proposed for the visualization of enantiomers, extraction of homo- and hetero-nuclear residual dipolar couplings and also H-1 chemical shift differences between the enantiomers in the anisotropic medium. The significant advantages of the techniques are in the determination of scalar couplings of bigger organic molecules. The scalar couplings specific to a second abundant spin such as F-19 can be selectively extracted from the severely overlapped spectrum. The methodologies are demonstrated on a chiral molecule aligned in the chiral liquid crystal medium and two different organic molecules in the isotropic solutions. (C) 2010 Elsevier B.V. All rights reserved.