Osattomasta osalliseksi : näkökulmia pohjoismaiseen kolonialismiin

Kirjallisuusarvostelu

Etäluentamittareiden tuomat tuotteistamismahdollisuudet sähkönmyyjille

Diplomityön tavoitteena oli selvittää etäluentamittareiden mahdollistamia tuotteita ja palveluita sekä niiden toteutettavuutta Mäntsälän Sähkö Oy:ssä. Työssä perehdytään yksityisasiakkaille suunnattuihin palveluihin, joita mittaritekniikka mahdollistaa. Mittarit tulee olla asennettuna 80%:lle verkkoyhtiön sähkönkäyttöpaikoista vuoteen 2014 mennessä. Mäntsälän Sähköllä mittareiden vaihtoprojektin alkamisen vuoksi haluttiin selvittää mahdollisten uusien tuotteiden toteutettavuutta. Työssä esitellään Mäntsälän Sähkö Oy:lle tulevan mittarijärjestelmän. Mittarijärjestelmä käyttää eri tietoliikennetapoja, jotka ovat GPRS, RS485 ja radio. Työ sisältää internet-paneelina suoritetun asiakaskyselyn, jossa selvitettiin asiakkaiden tarpeita ja mielipiteitä mahdollisten uusien tuotteiden osalta. Työssä käsiteltäviä tuotteita ovat kuormanohjaus, kysynnän hintajousto, spot-hinnoittelu, laskutus sekä raportointipalvelu. Kulutuksen hintajousto, kuormanohjaus ja spot-hinnoittelu toimivat toisiaan tukevina tuotteina. Tasasuuruista laskutusta voisi tarjota toteutuneen kulutuksen mukaisen laskutuksen ohessa lisäpalveluna. Raportointipalvelu internetissä on hyvä tapa toimittaa asiakkaalle lain velvoittamat tiedot.

El simbolismo fónico de los verbos expresivos en la novela finlandesa Juoksuhaudantie y su traducción al español

Tämän pro gradu -tutkielman aiheena on suomen äänteellisesti motivoituneiden verbien kääntäminen espanjan kielelle. Tutkielmassa tarkastellaan Kari Hotakaisen (2006) Juoksuhaudantie-romaanissa esiintyviä deskriptiivisiä ja onomatopoeettisia verbejä sekä niiden käännösvastineita Ursula Ojasen ja Rafael García Anguitan (2007) espanjankielelle kääntämässä romaanissa Camino de trincheras. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, onko suomen ekspressiiviverbien äännesymboliikkaa mahdollista ilmaista espanjan kielellä, saavutetaanko käännöksessä semanttinen ekvivalenssi, millaisia tekniikoita kääntämisessä on sovellettu ja onnistutaanko käännöksessä säilyttämään ekspressiiviverbeille ominainen tyyli. Tutkimuksessa vertaillaan suomen ja espanjan äänteellisesti motivoitunutta sanastoa sekä tutkitaan espanjalle ominaisia tapoja ilmaista ekspressiivisyyttä. Käännösvastineiden analyysissa käytetään sanaluokkavaihdon metodia (Inose: 2009) sekä Snell-Hornbyn (1983) mallia ekspressiiviverbien merkityssisällön kääntämisestä. Aineiston verbit jaetaan semanttisiin luokkiin ja niiden käännösvastineita analysoidaan valittujen tekniikoiden avulla. Vain harvoissa tapauksissa käännöksistä äännesymboliikka on pystytty säilyttämään, mutta verbien merkityssisältö on onnistuttu kääntämään kohdekielelle. Käännöksissä verbiluokka säilyy, ja noin puoleen käännösvastineista on liitetty muiden sanaluokkien rakenteita. Suurin osa käännösvastineista on semanttisesti neutraaleja, onomatopoeettisia käännöksiä on vähän. Kohdetekstissä käytetyt fraseologiset yksiköt ja arvottavat jälkiliitteet antavat käännökselle ekspressiivisen sävyn. Suomessa ekspressiivistä tyyliä ilmaistaan äänteellisesti motivoituneilla sanoilla. Espanjassa ekspressiivisyys ei perustu niinkään äännesymboliikkaan vaan esimerkiksi fraseologisten rakenteiden ja arvottavien jälkiliitteiden käyttöön. Suomen ekspressiivisanojen kääntämisessä tulisi käyttää kohdekielelle ominaisia, tyyliltään samanakaltaisia vastineita.

Sampolan lehdistökuva. Porilaisen lähiön representaation rakentuminen Satakunnan Kansan kirjoittelussa 1972-2010

Tutkielmani tarkastelee sanomalehden tuottamaa paikan representaatiota, sen rakentumista ja muutosta tietyllä ajanjaksolla. Tutkimuskohteena toimii maakuntalehti Satakunnan Kansan aikavälillä 1972-2010 julkaisema porilaista lähiötä Sampolaa koskeva lehtikirjoittelu. Niin Sampola kuin muutkin 1960-ja 1970-luvulla rakennetut suomalaiset lähiöt ovat kärsineet lähes koko olemassaolonsa ajan huonosta maineesta. Viime aikoina sekä tieteelliset, että populaarit lähiökuvaukset ovat kuitenkin saaneet positiivisempaa sävyä. Kerran syntyneet mielikuvat istuvat kuitenkin tiukassa ja muuttuvat hitaasti. Tässä prosessissa mielikuvia tuottavana ja ylläpitävänä tahona merkittävä rooli on medialla. Tämän tutkielman tarkoituksena on osaltaan olla mukana lähiöiden tulevaisuutta edistävän positiivisemman lähiökuvan muodostamisessa luomalla kriittistä katsetta erästä lähiötä koskevaan lehtikirjoitteluun ja tuottamalla näin tietoa mielikuvien rakentumisesta. Tutkielman tarkoituksena on selvittää millainen asuinpaikkana Sampola on Satakunnan Kansan kuvaamana? Minkälaisia paikkakuvauksia lehti on vuosien varrella asuinalueesta tuottanut? Minkälaisten aihealueiden yhteydessä Sampola on ollut lehdessä esillä? Miten Sampolan lehdistökuva rakentuu ja miten se on muuttunut? Entä miten Sampolaa koskeva kirjoittelu suhteutuu laajempaan lähiökirjoitteluun? Edellä esitettyihin kysymyksiin olen pyrkinyt vastaamaan tutkimusaineistoon kohdistetun sisällönanalyysin sekä diskurssianalyysin avulla, jolloin sisällönanalyysi on toiminut välineenä aineiston laajemmassa luokittelussa kronologisesti järjestyviin teemoihin, ja diskurssianalyysi aineiston syvällisemmässä analyysivaiheessa erilaisten merkityksiä muodostavien toimijoiden suhteiden ja retoriikan tunnistamisessa ja tarkastelussa teemojen sisällä. Analyysin tuloksena Sampolaa koskeva kirjoittelu jakaantuu ensinnäkin kahteen temaattisesti eri tavoin painottuvaan ajalliseen vaiheeseen, rakentuvaan Sampolaan ja kamppailevaan Sampolaan, joista ensimmäistä luonnehtii kuvaus Sampolasta rakentuvana kaupunginosana, modernina kaupungin symbolina sekä osana kasvavaa Porin kaupunkia. Kirjoittelun jälkimmäisen vaiheen sisällä taas Sampolasta konstruoituu rapistuvan rakennuskannan, työttömyyden ja köyhtyvän palvelutarjonnan kanssa kamppaileva asuinalue. Muuhun lähiökirjoitteluun suhteutettuna Sampolaa koskevalla kirjoittelulla on useita yhtymäkohtia, joissa toistuu aiemmassa lähiökuvan tutkimuksessa havaittu ongelmakeskeisyys.

Bioteknologiayritysten pääomarahoitus

Bioteknologian toimiala kehittyy jatkuvasti tarjoten uusia ja tehokkaampia ratkaisuja maailmanlaajuisiin terveys- ja ympäristöongelmiin. Bioteknologian toivotaan myös paikkaavan sitä vajetta, jonka globaali talouden uudelleenjärjestäytyminen on jättänyt Suomen talouteen. Bioteknologiayritysten tuotekehitysprojektit ovat kuitenkin pitkiä, ja näiden projektien lopputulos on usein epävarma aivan niiden loppuvaiheisiin saakka. Nämä seikat aiheuttavat sen, että alan yritysten reaaliprosessin viive on usein huomattava. Reaaliprosessin viive tarkoittaa aikaa, jolloin yritykselle syntyy enemmän menoja kuin tuloja. Yritykset eivät siis pysty kerryttämään tulorahoitusta, ja rahoittamaan sillä liiketoimintaansa. Reaaliprosessin viiveen aiheuttama rahoitusvaje onkin kyettävä rahoittamaan pääomarahoituksella. Tutkielman tarkoituksena on tarkastella niitä pääomarahoitusvaihtoehtoja, joita bioalan yrityksillä on käytettävissään. Tutkimuksen metodi on oikeusdogmaattinen, eli oikeusjärjestykseen kuuluvien sääntöjen sisällön selvittämiseen keskittyvä metodi. Kysymyksen tarkastelua laajennetaan käyttämällä oikeusdogmaattisen näkökulman rinnalla ongelmakeskeistä näkökulmaa. Ongelmakeskeinen lainoppi pyrkii systematisoimaan koko oikeusjärjestystä, ei vain jotain sen osa-aluetta, tutkimuskysymyksen suhteen. Bioteknologiayritysten tärkeintä omaisuutta ovat usein immateriaalioikeudet, erityisesti patentit. Patentteihin liittyy kuitenkin eräitä ongelmia, jotka saattavat vääristää yrityksen rahoituksen hintaa. Puhtaasti vieraan pääoman ehtoinen rahoitus ei yleensä ole merkittävällä tasolla bioteknologiayrityksissä. Tätä selittää muun muassa näiden yritysten vähäinen vakuudeksi kelpaava reaaliomaisuus. Monet bioteknologiayritysten käyttämät rahoitusinstrumentit ovat sen sijaan välipääomarahoitusta. Välipääomarahoitus on rahoitusta, joka sijoittuu luonteeltaan oman ja vieraan pääoman ehtoisen rahoituksen väliin. Välipääomarahoitusinstrumentteja ovat muun muassa muunnellut osakkeet sekä vaihtovelkakirja- ja pääomalainat. Myös pääomasijoittaminen on merkittävä bioteknologiayritysten rahoittamisen muoto. Siinä pääomasijoittajat tekevät sijoituksia sellaisiin listaamattomiin yrityksiin, joiden arvon ajatellaan nousevan tulevaisuudessa. Pääomasijoittajan ja kohdeyrityksen välisiä suhteita säädellään usein monimutkaisin sopimusehdoin. Myös erilaiset julkiset toimijat ovat tärkeitä bioteknologiayritysten rahoittajia. Kaiken kaikkiaan bioteknologiayritysten rahoituskenttä vaikuttaa melko monimutkaiselta. Alan yritysten rahoituksen hankinnan yksinkertaistaminen saattaisikin johtaa positiivisesti kokonaistaloudelliseen kehitykseen.

Käsikirja moninaisuuteen, käsikirja sukupuoleen

Kirjallisuusarvostelu

Anssi Tikanmäen Maisemakuvia kuunnellessa

Johdatus ekomusikologiaan, musiikkitiede, Turun yliopisto.

Creating generation Y sources of motivation for enhanced performance

New challenges have been created in the modern work environment as the diversity of the workforce is greater than ever in terms of generations. There will become a large demand of generation Y employees as the baby boomer generation employees retire at an accelerated rate. The purpose of this study is to investigate Y generation specific characteristics and to identify motivational systems to enhance performance. The research questions are: 1. What are Y generation characteristics? 2. What motivational systems organizations can form to motivate Y generation employees and in turn, create better performance? The Y generation specific characteristics identified from the literature include; achievement oriented; confident; educated; multitasking; having a need for feedback; needing management support; sociable and tech savvy. The proposed motivational systems can be found in four areas of the organization; HRM, training and development, communication and decision making policies. Three focus groups were held to investigate what would motivate generation Y employees to achieve better performance. Two of these focus groups were Finnish natives and the third consisted of international students. The HRM systems included flexibility and a culture of fun. It was concluded that flexibility within the workplace and role was a great source of motivation. Culture of fun was not responded to as favorably although most focus group participants rated enjoyableness as one of their top motivating factors. Training and development systems include training programs and mentoring as sources of potential motivation. Training programs were viewed as a mode to gain a better position and were not necessarily seen as motivational systems. Mentoring programs were not concluded to have a significant effect on motivation. Communication systems included keeping up with technology, clarity and goals as well as feedback. Keeping up with technology was seen as an ineffective tool to motivate. Clarity and goal setting was seen as very important to be able to perform but not necessarily motivating. Feedback had a highly motivating effect on these focus groups. Decision making policies included collaboration and teamwork as well as ownership. Teams were familiar and meet the social needs of Y generation employees and are motivating. Ownership was equated with trust and responsibility and was highly valued as well as motivating to these focus group participants.

”I expect never to be understood while I live” Ateismi ja ihmisoikeudet Ernestine L. Rosen (1810–1892) ajattelussa

Tässä tutkielmassa käsittelen ateismia ihmisoikeusaktivisti Ernestine L. Rosen (1810–1892) ajattelussa. Ernestine Rose syntyi ja varttui nykyisen Puolan alueella juutalaisghetossa. Varakkaan rabin tyttärenä hän sai juutalaistytöksi poikkeuksellisen laajan koulutuksen, mutta jo varhain hän luopui uskostaan ja myöhemmin julistautui eksplisiittisesti ateistiksi. Lähdettyään kotimaastaan hän matkusti ympäri valistuksen tuulien muovaamaa Eurooppaa, opiskeli ja päätyi lopulta Englantiin, jossa hän tutustui utopistisosialisti Robert Oweniin ja liittyi tämän seuraajiin owenisteihin. Englannista hän muutti vuonna 1836 Yhdysvaltoihin, missä hän teki pääasiallisen uransa universaalien ihmisoikeuksien puolestapuhujana. Hän toimi orjuuden vastaisessa liikkeessä ja taisteli sekä naisten oikeuksien että uskonnottomuuden puolesta. Lähestyn tutkimuskysymystäni ateismin merkityksestä pääasiassa Ernestine Rosen julkisten puheiden ja lehtikirjoitusten kautta. Rosen julkista elämää lukemalla ja kontekstualisoimalla pyrin ymmärtämään sitä, mitä ateismi merkitsi Roselle ja hänen ihmisoikeusajattelulleen. Määrittelen työni uskonnottomuuden kulttuurihistoriaksi. Tarkastelen ateismia elettynä kokemuksena, tapana ymmärtää, jäsentää ja olla osa ympäröivää todellisuutta. Keskeisessä roolissa tutkimuksessani on myös sukupuoli, joka määritti 1800-luvulla Rosen valtaaman julkisen tilan vahvasti maskuliiniseksi tilaksi, kun naisen alueeksi määrittyi yksityisen piiri, koti. Uskonnon ja uskonnottomuuden suhde osoittautui työssäni moniulotteiseksi. Erottautumalla sanoin ja teoin juutalaisuudesta Rose rakensi itselleen ateistin identiteetin, mutta hänen ymmärryksensä juutalaisuudesta erosi kuitenkin protestanttitaustaisten vapaa-ajattelijoiden käsityksestä ja muovasi hänen uskontokritiikkiään omaan suuntaansa. Vahvasti antiklerikaaliseen, mutta uskonnolliseen retoriikkaan nojanneissa reformiliikkeissä hänen retoriikkaansa näyttäytyi myös poikkeuksellisena. Ateismi toi haasteita hänen uralleen, koska naiseuteen kytkeytyi vahvasti ajatus uskonnollisuudesta: uskonnoton nainen oli luonnonoikku ja uhka yhteiskunnalliselle järjestykselle. Samalla ateismista kummunnut näkökulma oli Roselle vahvuus, joka loi uudenlaisia ajattelumahdollisuuksia, jotka kuitenkin kytkeytyivät vahvasti ajan kulttuuriin ja käsityksiin.