Käyttöpääoman hallinta kolmessa kaupanalan case-yrityksessä 2008-2012

Käyttöpääoman tehokkuuden tarve on ajanut yritykset suunnittelemaan hankintojaan entistä tarkemmin, sillä käyttöpääomaan suuruuteen vaikuttavat ratkaisut tehdään yrityksen osto- ja myyntitoiminnoissa. Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastellaan hankintatoimen merkitystä ja vaikutusta yrityksen käyttöpääomaan kolmen kaupanalan case-yrityksen avulla. Hankintatoimen hallintaa yrityksissä tarkastellaan käyttöpääoman sitoutumisella vaihto-omaisuuden varastoihin, osto- ja myyntisaamisiin sekä näiden kiertoaikoja. Tutkimus on toteutettu kirjallisuustutkimuksena hyödyntäen samalla valikoitujen pörssinoteerattujen case-yritysten tilinpäätöksiä ja vuosikertomuksia. Tutkimuksen empiirinen osa suoritetaan tilinpäätösanalyysinä, analysoiden valittujen caseyritysten tilinpäätöslukuja.

Laajennetun lähettämön sisäisten materiaalivirtojen hallinta leipomoteollisuudessa

Työn tavoitteena on esitellä suunnitelma VAASAN Oy:n Vantaan leipomon laajennetun lähettämön materiaalivirtojen hallinasta. Suunnitelma pohjautuu laskelmiin, jotka sisältävät arviot lähettämön kasvavista materiaalivirroista sekä niiden vaikutuksista lähettämön toimintaan. Laskelmien pohjalta määritetään erikokoisten varastointialueiden sijoittelu, varastointikapasiteetit sekä kunkin alueen kuormittuneisuudet. Teoriaosuus käsittelee työn taustaksi keskeisimpiä teorioita materiaalivirtojen hallinnasta, layoutsuunnittelusta sekä lähettämön toiminnoista. Kunkin osa-alueen avulla voidaan vaikuttaa yrityksen materiaalivirtojen hallintaan. Teoriaosuutta koskevaa tietoa on hankittu logistiikan alan kirjallisuudesta, erilaisista tieteellisistä julkaisuista sekä verkkomateriaaleista. Empiirisessä osuudessa esitellään aluksi Vantaan leipomon lähettämön nykyinen toimintaperiaate. Tämän jälkeen arvioidaan laajennetun lähettämön kasvavia materiaalivirtoja. Työn tuloksena esitellään laskelmia apuna käyttäen suunnitelma laajennetun lähettämön materiaalivirtojen hallinnasta.

Valaistuksen käyttö kysynnän jouston resurssina

Työssä tarkoituksena oli tutkia voidaanko valaistuksella toteutettua kysynnän joustoa. Työssä tutustuttiin mahdollisiin markkinapaikkoihin ja kysynnän jousto tarkoittaa. Työssä käydään läpi valaistuksen perusteita, sekä nykyisien ohjaustapojen energiatehokkuutta tukevia ratkaisuja. Tekniselle toteutukselle ei ole estettä, käytännöntoteutukselle esteeksi muodostuu valaistustason muutoksen häiritsevyys. Järjestelmällä voidaan muodostaa valaistukselle hinta mitä halutaan palvelusta maksaa. Työssä tarkasteltiin ohjauksen sijoittamista esimerkkikuormalle.

Etäjohtaminen ja operatiivisten riskien hallinta finanssialalla

Tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella etäjohtamista finanssitoimialan johtamismallina ja sen vaikutuksia toimialan operatiivisten riskien hallintaan. Tutkimuksessa toteutetaan kvalitatiivinen tutkimus finanssialalla toimivalle Case yritys X:lle ja tutkimusmenetelmänä käytetään teemahaastatteluja. Tutkimuksella pyritään selvittämään miten etäjohtaminen vaikuttaa yrityksen operatiivisten riskien hallintaan ja mitä muutoksia etäjohtamismalliin tulisi tehdä operatiivisten riskien hallinnan tehostamiseksi. Teoriaosuudessa käydään läpi etäjohtamisen ja finanssialan riskienhallintaa aikaisempien tutkimusten ja kirjallisuuden pohjalta. Tutkimuksessa selvitetään yrityksen yleisimmät operatiiviset riskit, niiden hallintakeinot ja pyritään teoriaan nojaten kehittämään etäjohtamismalliin menetelmiä tehokkaampaan operatiivisten riskien hallintaan. Tuloksissa vedetään yhteen yrityksen tämänhetkinen tilanne operatiivisessa riskienhallinnassa ja teemahaastattelujen sekä teorian pohjalta pyritään löytämään kehitysehdotuksia etäjohtamismalliin, mitä voitaisiin tehdä toisin. Teoria painottaa mm. HR:n sisällyttämistä osaksi operatiivista riskienhallintaa, vastuuhenkilöiden ja mittareiden asettamista ja kehittämistä sekä leader-johtajuutta ja Basel-säännöksiin perustuvaa operatiivisten riskienhallinnan viitekehystä. Empiirisessä osiossa haastatteluista kerätyt vastaukset ohjaavat teorian kanssa samansuuntaisiin kehitysehdotuksiin. Avainasemassa yrityksen operatiivisessa riskienhallinnassa ovat reagoiminen, osaava etäjohtaminen sekä johdonmukainen perehdytyssuunnitelma. Yritys X on tehnyt huomattavia toimenpiteitä etäjohtamismalliin ja jatkuva kehittäminen kohti parempaa operatiivista riskienhallintaa on liiketoimintastrategian keskiössä.

Sellutehtaan TRS-hajapäästöjen hallinta

Diplomityön tavoitteena on selvittää TRS-hajapäästöjen muodostumista sekä päästöjen määrää UPM Kymmene Oyj:n Kaukaan sellu- ja paperitehtaalla. Työssä laaditaan TRS-hajapäästöjen mittausohjelma, minkä päivitetty massa- ja paperiteollisuuden BAT-vertailuasiakirja vaatii. Mittausohjelma täydentää tehdasintegraatin ilmapäästöjen valvontaohjelmaa. Hajapäästöjen lisäksi tavoitteena on selvittää häiriötilanteiden aiheuttamia TRS-päästömääriä. Kirjallisuusosassa selvitetään hajujen muodostumista sellun ja paperin valmistuksessa ja niiden käsittelyä ympäristövaikutusten minimoimiseksi. Lisäksi esitellään mittausmenetelmiä. Kokeellisessa osassa valituista kohteista mitataan TRS-pitoisuudet ja hajukaasujen virtaama, joiden perusteella lasketaan TRS-kuormitus. Kuormitus suhteutetaan sellutonnille. Osa kohteista on hajapäästökohteita ja osa kohteita, joista hajukaasut häiriötilanteissa johdetaan käsittelemättä ulos. Tulosten perusteella TRS-hajapäästöjä muodostuu sellun valmistuksessa noin 0,04 kgS/ADt ja jätevedenkäsittelyssä, pääasiassa lietteenkäsittelyssä 0,04 kgS/ADt. Hajapäästöjä syntyy eniten kohteissa, missä keräily on toteutettu kevyemmin tai sitä ei ole. Merkittävimmät kohteet Kaukaalla ovat lietteenkäsittely, koivukuitulinja ja mäntyöljylaitos. Havulinjan ja talteenotto-osaston hajapäästöt ovat muita osastoja vähäisemmät. Yhteensä sellutehtaan ja lietteenkäsittelyn TRS-hajapäästömäärä on 0,08 kgS/ADt, mikä on BAT vaihteluvälin (0,05-0,2 kgS/ADt) sisällä. TRS-häiriöpäästöjen osuus tehtaan TRS päästöistä voi häiriötilanteiden toistuessa nousta merkittäviksi. Tähän vaikuttaa merkittävästi häiriintyvä kohde.

Muodonmuutosten ja jäännösjännitysten hallinta kuumennettaessa

Jäännösjännitykset ja muodonmuutokset syntyvät paikallisesti lämmitettäessä tapahtuvan estetyn laajenemisen aiheuttamasta tyssääntymisestä ja jäähtymisestä aiheutuvasta kutistumisesta. Jäännösjännityksiä ja muodonmuutoksia pystytään hallitsemaan hyödyntämällä ennaltaehkäisy, vähennys- ja poistotoimenpiteitä. Mallintamisen avulla pystytään ennakoimaan tapahtuvia jäännösjännityksiä ja muodonmuutoksia. Näin ollen pystytään optimoimaan valmistusta aiheutuvien ominaisuuksien minimoimiseksi.

Vahinkoeläinsodasta psykologiseen omistajuuteen. Petokonfliktien historiallinen tausta ja nykypäivän hallinta

Suurpetojen kannanhoitoon, ja etenkin suden kannanhoitoon liittyvä monitahoinen konfl ikti esiintyy jännitteinä paikallisyhteisöjen ja keskushallinnon, maaseudun ja kaupunkien sekä maallikoiden ja tutkijoiden välillä. Suurpetopolitiikan legitimiteettikriisi näkyy kansallisen kannanhoidon tavoitteiden ja toimenpiteiden kiistämisenä passiivisin ja aktiivisin toimin. Tällä ajankohtaisella ongelmalla on mittavat historialliset juuret. Luonnon ja ihmisen välinen suhde on ollut jatkuvaa tasapainottelua konfl iktien ja niiden hallinnan kanssa, ja suurpedot ovat väistämättä olleet konfl iktin keskiössä lajityypillisten piirteidensä vuoksi. Tämän tutkimuksen tavoitteena on osoittaa ympäristöhistoriallisen tutkimusotteen kautta suomalaisen vahinkoeläinhistorian keskeiset toimet ja toimijat, sekä ymmärtää vahinkoeläinten kannanhoidon tavoite- ja toimenpideasettelun vaikutukset eläinpopulaatioihin historiallisessa ja ekologisessa kontekstissa. Tutkimuksen toinen tavoite on tuottaa synteesi nykypäivän suurpetojen kannanhoidon tavoite- ja toimenpiteiden tarkoituksenmukaisuudesta ja vaikuttavuudesta historiallisessa kontekstissa ja esittää uudenlainen lähestymismalli sosiaalisesti kestävämmälle suurpetopolitiikalle. Vahinkoeläinhistoriaa käsitellään deduktiivisella ja rekonstruktiivisella tutkimusotteella käyttäen aineistona lakitekstejä, maksettuja tapporahoja, sanomalehtikirjoituksia, sidosryhmien kirjoituksia sekä eläintieteellisiä julkaisuja. Etenkin laeissa ja asetuksissa eri eläimistä asetetut tapporahat ja toisaalta saalistilastojen perusteella maksetut palkkiot on nostettu tässä tutkimuksessa merkittävään rooliin asenteiden tulkinnan välineenä. Tarkastelu ulotetaan nisäkkäiden lisäksi myös lintuihin, jotka ovat edellä mainitun aineiston valossa olleet merkittävä vainottu eläinryhmä. Nykypäivän petokonfl iktin tarkastelussa keskiöön nostetaan suurpetoasenteet, niiden muodostuminen ja vaikutus suurpetopolitiikan tavoitteiden ja toimenpiteiden kiistämisessä. Suurpetopolitiikan legitimiteettikriisiä tarkastellaan paikallisten uhmakkuutena hallintoa kohtaan ja tulkinta keinoista puuttua sosiopoliittiseen rikokseen rakennetaan tätä ajatusta vasten. Suurpetojen salakaatajat toimivat yhteisönsä puolesta ja saavat tukensa toimilleen yhteisöltään. Sosiopoliittinen rikos ei siten ole ainoastaan salakaatajien vaan sen sijaan yhteisön yhteinen. Salakaatajat ja paikallisyhteisö pyrkivät häivyttämään yhteiskunnassa viranomaisten ja sidosryhmien taholta toimintaan liittämää stigmaa ja siten oikeuttamaan tekonsa vallitsevissa olosuhteissa. Arvoristiriitoihin perustuvat konfl iktit ovat haasteellisia hallita ja lähtökohtana on oltava ymmärrys siitä, että etenkin suteen liittyvät jännitteet ja ristiriidat ihmisten välisissä suhteissa ovat väistämättömiä. Tunnistamalla historiallisen aineiston merkittävyys nykypäivän ongelmakeskeisen kannanhoidon ratkaisun tietopohjana on mahdollista rakentaa sosiaalisesti kestävämpää suurpetojen kannanhoitoa. Tässä väitöskirjatyössä painotetaan suurpetoihin liittyen ajatusta, jonka mukaan paikallisilta suurpetoalueilla eläviltä ihmisiltä tai sidosryhmien edustajilta ei edellytetä arvomaailman muuttumista, vaan hyväksytään heidän käsityksensä suurpetojen roolista vahingontekijöinä. Sen sijaan vahvistetaan suurpetojen välineellistä roolia paikallisyhteisöjen resurssina ja oleellisten sidosryhmien roolia yhteisön toimijoina psykologisen omistajuuden rakentamisen kautta. Suurpetojen kestävä kannanhoito vaatii siten riistahallinnon toimintakulttuurin muutosta ja uudenlaista suhdetta yhteiskunnan eri toimijoihin.

Veroriskien hallinta siirtohinnoittelussa

Tutkimukseni käsittelee siirtohinnoitteluun liittyvien veroriskien hallintaa erilaisten kansallisten ja kansainvälisten prosessien avuin. Tutkin, mitä menettelyjä kansainvälisellä konserniyrityksellä on voimassa olevan Suomen sisäisen lainsäädännön, EU-vero-oikeuden ja verosopimusoikeuden mukaan käytettävissään, miten menettelyt etenevät ja mitkä ovat niiden edut ja ongelmakohdat. Lisäksi pohdin mahdollisia tulevaisuuden kehityssuuntia kyseisten prosessien osalta. Viime vuosien aikana kansainvälisten konsernien siirtohinnoittelusta on käyty paljon julkista keskustelua. Siirtohinnoittelun valvontaan on jo useassa maassa lisätty huomattavasti resursseja. Lisääntyneiden verotarkastusten seurauksena myös siirtohinnoitteluoikaisujen määrä on selkeästi kasvanut. Yritysten tulee toimia jatkossa siirtohinnoitteluasioissa entistä huolellisemmin. Tutkimukseni tavoitteena oli ensinnäkin selvittää, mitä menetelmiä verovelvollinen voi hyödyntää kotimaisella ja kansainvälisellä tasolla varmistaakseen siirtohinnoittelunsa markkinaehtoisuuden. Ennen säännönmukaisen verotuksen toimittamista yritys voi saada siirtohinnoittelukysymykseen sitovan ratkaisun veroviranomaiselta. Kotimaassa yritys voi tukeutua ennakkoratkaisumenettelyyn. Kansainvälisellä tasolla niin sanottu ennakkohinnoittelusopimus on koettu tehokkaaksi menetelmäksi estää veroriskien toteutuminen. Nostan esiin myös siirtohinnoittelun dokumentointiprosessin, sillä se on erittäin tärkeä osa siirtohinnoittelun markkinaehtoisuuden analysointia ja todentamista. Näitä ennakoivia menettelyjä tulee jatkossa hyödyntää entistä aktiivisemmin, jotta siirtohinnoitteluoikaisu voidaan tehokkaasti välttää. Tutkimukseni toinen tavoite oli selvittää, mitä menetelmiä kansainvälisellä konsernilla on käytettävissään taloudellisten seuraamusten ja kansainvälisen taloudellisen kahdenkertaisen verotuksen poistamiseksi, mikäli siirtohinnoitteluoikaisu toteutuu. Kun verotarkastuksen ja siirtohinnoitteluoikaisun riski on viimeaikaisen kehityksen myötä kasvanut, tulee yrityksen tuntea myös eri muutoksenhakukeinot. Kotimaisen verovalitusprosessin lisäksi yritys voi hyödyntää myös verosopimuksiin perustuvaa vastaoikaisumenettelyä ja keskinäistä sopimusmenettelyä. Tehokkain menettely kahdenkertaisen verotuksen poistamisessa on kuitenkin Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä sovellettava keskinäinen sopimusmenettely, joka perustuu jäsenvaltioiden solmimaan arbitraatiosopimukseen.

IT:n ja liiketoiminnan välisen palvelutason hallinta ulkoistetussa IT- palvelumallissa

Knowledge and competence are in important role in today’s demanding business environment where hard competition forces everyone to specialize and concentrate more to core competencies. Companies are outsourcing services, making processes more efficient and utilizing better their staff and available knowledge capital. It requires good strategic planning, process measuring and management and motivated staff, who is willing to continuously learn and absorb new information. This Thesis examines almost total IT service outsourcing to international service provider in situation where company previously had own IT. Work contains problematic situations during the change and suggestions how to improve services and understand the new model in a better way.

Laatukustannukset ja niiden hallinta

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kohdeyrityksen laatukustannukset ja yksilöidä paremmin, mistä asioista ne koostuvat. Näin yritys voi paremmin hallita laatukustannuksiaan sekä nähdä miten ne vaikuttavat tulokseen. Tutkimus toteutettiin perehtymällä aikaisempaan kirjallisuuteen ja tutkimuksiin, tekemällä haastatteluja kohdeyrityksen työntekijöille sekä hyödyntämällä yrityksen valtavaa datamäärää ja tilastoja eri toiminnoista. Tutkimuksen tieteenfilosofia perustui objektivismin näkökulmiin. Tutkimus on metodologiselta valinnaltaan päätöksentekometodologinen. Päätöksentekometodologisen tutkimusotteen tieteellinen ideaali mukailee logiikkaa ja matematiikkaa. Tehtävänä oli sellaisen metodin osoittaminen, joka ratkaisee määrätyn ongelman. Tutkimuksessa esitettiin toimintolaskentaa hyväksi käyttäen todellisten laatukustannusten aiheuttajat ja kustannukset. Näitä tietoja ja laskentatapaa hyväksikäyttäen yritys pystyy panostamaan oikeisiin asioihin laatukustannusten vähentämiseksi ja kokonaisvaltaisen tuloksen parantamiseksi. Toimintolaskennan avulla kullekin laatukustannustoiminnolle saatiin hintalappu laskettua. Toiminnot ylittävät osasto- tai kustannuspaikkajaottelun ja antavat näin tarkempaa ja yksityiskohtaisempaa informaatiota laatukustannuksista. Se mahdollistaa johdolle paremmat apuvälineet laatukustannusten seuraamiseen, ymmärtämiseen ja kokonaisuuden hahmottamiseen.

Sisäisten tuotevirtojen hallinta elintarviketeollisuudessa

Elintarvikealan yritysten tulee kehittää laadukkaita, kustannustehokkaita ja monipuolisen sisällön omaavia tuotteita elintarvikealan standardeja noudattaen nopeammin kuin koskaan. Uusien lopputuotteiden kehittämisen myötä myös puolivalmisteiden kokonaismäärä kasvaa, mikä vaikeuttaa erityisesti sisäisten tuotevirtojen hallittavuutta tehtaalla. Toimintaympäristön muutoksien seurauksena yritysten on automatisoitava toimintoja tehostaakseen tuotantoaan ja saavuttaakseen kilpailuetua. Tutkimuksen tekemiseen käytettiin kvalitatiivista eli laadullista lähestymistapaa, jonka tarkoituksena on tutkia kohdetta mahdollisimman monipuolisesti. Kvalitatiivisen tiedon hankkimiseen käytettiin haastatteluja sekä osallistuvaa ja passiivista tarkkailua. Toimintatutkimuksen tavoin tarkoituksena oli kehittää ratkaisu kohdeyrityksen ongelmaan soveltamalla olemassa olevaa teoreettista tietämystä ja kentällä tehtyjä havaintoja. Tutkimuksen tuloksena löydettiin parhaiten kohdeyrityksen tehdasympäristöön sisäisten tuotevirtojen hallintaan soveltuva seuranta- ja tunnistustekniikka. Lisäksi haastatteluiden pohjalta saatiin määritettyä liikkeellepanevat ja vastustavat voimat, jotka ohjaavat mahdollisen investointisuunnitelman etenemistä ja päätöksentekoa.

Helsingin seudun pääväylien toimivuuden tehostaminen

Tavoitteena on ollut selvittää Helsingin seudun pääväylien kapasiteetin riittävyys nykytilanteessa ja tulevaisuudessa, miten liikenteen ja kysynnän hallinnan keinoilla voidaan vaikuttaa kapasiteetin riittävyyteen ja mitkä ovat potentiaalisimmat keinot, missä lisäkaistojen tarve näyttää ilmeiseltä näistä keinoista ja joukkoliikenteen kehittämisestä huolimatta ja mitkä ajoneuvotyypit on tarkoituksenmukaista oikeuttaa lisäkaistojen käyttöön. Selvityksen tuloksena ehdotetaan lisäkaistojen rakentamista neljälle säteittäiselle pääväyläjaksolle vuoteen 2020 mennessä. Jaksot ovat kiireellisyysjärjestyksessä kt 51 (Länsiväylä) Piispansilta-Suomenoja (lännen suuntaan), vt 1 (Turunväylä) Tuomarila-Kehä II (molemmat suunnat), vt 3 (Hämeenlinnanväylä) Kaivoksela-Kannelmäki (molemmat suunnat) ja vt 4 (Lahdenväylä) Porvoonväylä- Kehä I (molemmat suunnat) + Porvoonväylän (vt 7) liittymäramppi Helsingin suuntaan. Lisäkaistojen yhteispituus on 12 km ja ne esitetään varattavaksi linja-autojen, kuorma-autojen ja pakettiautojen käyttöön ympärivuorokautisesti. Muilla, vuoteen 2035 ylikuormittuvaksi ennustetuilla pääväyläjaksoilla kapasiteetin riittävyys ehdotetaan varmistettavaksi ensisijaisesti liikenteen ja kysynnän hallinnan keinoin. Näitä ylikuormittuvaksi ennustettuja väyläjaksoja on yhteensä noin 70 ajoratakilometrin verran. Pääväylien liikenteen kasvua hillitään kehittämällä raideliikennettä ja liityntäpysäköintiä sekä liityntäpysäköinnin opastus- ja informaatiojärjestelmien avulla. Merkittävillä uusilla maankäytön kasvualueilla tieliikenteen kasvua hillitään kytkemällä maankäytön ja liikennejärjestelmän kehittäminen toisiinsa ja pyrkimällä liikennekysyntää vähentävään toiminnalliseen yhdyskuntarakenteeseen. Seudun pääväylille ehdotetaan vaihtuvia nopeusrajoituksia. Ruuhkatilanteissa nopeusrajoituksia lasketaan erityisesti liikenneturvallisuuden parantamiseksi, mutta rajoitusten alentaminen myös lieventää liikennevirran shokkiaaltoja ja parantaa siten kriittisesti kuormittuneen väylän välityskykyä. Ruuhkaliikenteen nopeuden alentuminen leikkaa myös tieliikennemelun huippuja. Ensimmäisiksi vaihtuvien nopeusrajoitusten toteutuskohteiksi esitetään Turunväylän (vt 1) ja Lahdenväylän (vt 4) ehdotettuja lisäkaistajaksoja. Vaihtuvaan nopeusrajoitusjärjestelmään ja liityntäpysäköinnin opastus- ja informaatiojärjestelmään ehdotetaan liitettäväksi myös ajoradan yläpuolisten varoitusmerkkien ja tekstiopasteiden yhdistelmiä, joiden avulla voidaan tiedottaa mm. liikenteen häiriöistä.