How CSR and stakeholder engagement encourage the development of Industrial symbiosis from the management viewpoint?

The thesis aims to understand how CSR and stakeholder engagement can contribute to the development of industrial symbiosis. Theory suggests that corporate social responsibility and stakeholder engagement theories have many similar aspects that correlate with the development of industrial symbiosis. This study is qualitative and empirical suggestions are derived from integrative analysis of literature, secondary data and case study analysis. The empirical findings from the interviews support the framework that is created from the findings of the literature review. The results discovered throughout the thesis research suggest that CSR functions as a theoretical background for industrial symbiosis and stakeholder engagement helps develop more thorough understandings of it from the management viewpoint. Empirical findings and literature review also suggest that in the developing of industrial symbiosis the key aspect are the social characteristics such as a robust management structure, trust between partners and long-term commitment to the common goals that support the development of these symbioses. Also, communication and transparency supports the development of industrial symbiosis. For managerial contribution, this thesis presents organizational practices that can help managers to understand how they can engage in effective engagement with stakeholders in the development of industrial symbiosis.

P. Olavin luostari; ja rauniot Kaskenkadun ja Ison Hämeenkadun yhtymän tienoilla Turussa. Rakennushistoriallinen tutkimus.

Mode of access: Internet.

Mitkä tekijät edistävät johtajien työhyvinvointia? Kvalitatiivinen tutkimus ylemmän johtotason työhyvinvoinnista

Työhyvinvoinnilla voidaan parantaa työtyytyväisyyttä, motivaatiota, työyhteisön ilmapiiriä ja organisaation oppimista sekä tukea innostuksen ja sitoutumisen syntymistä. Työhyvinvoinnin kautta koettun onnellisuuden vuoksi työhyvinvoinnilla on myönteisiä yhteyksiä työhön ja yleiseen toimintakykyyn. Suurin osa työhyvinvointitutkimuksista käsittelevät työhyvinvointia pääosin hyvin yleisellä tasolla, eikä niissä välttämättä tunnisteta tai keskitytä riittävästi eri työhyvinvointitoimenpiteiden vaikutuksiin tietyissä erityisryhmissä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli avata tapausesimerkkien avulla ylemmän johdon näkemyksiä työhyvinvoinnista sekä kuvata niitä tekijöitä, joita johtajat kokevat olennaisiksi omassa työhyvinvoissaan. Tutkimus tehtiin laadullisena tutkimuksena haastattelemalla johtotehtävissä toimivia tai toimineita henkilöitä. Haastattelut suoritettiin puolistrukturoituina teemahaastatteluina, joiden tarkoitus oli saada syvällisiä näkemyksiä työhyvinvointiin liittyviin teemoihin. Tutkimuksessa haastateltiin viitta eri johtotehtävissä työskentelevää tai työskennellyttä henkilöä. Aineiston analyysi toteutettiin laadullisella tutkimusotteella ja empiiristen aineistojen analyysimetodina toimi Grounded teoria eli aineistolähtöinen teoria. Aineistolähtöisen teorian mallin mukaisesti empiirisestä aineistosta muodostettiin koodauksen avulla kategorioita, jotka kuvastivat esiintymismääränsä ja sisältönsä puolesta johtajien työhyvinvointiin liittyvää aihepiiriä. Aineistosta tehdyn tutkijan tulkinnan avulla muodostettiin teoreettinen viitekehys, jota verrattiin aikaisempien tutkimusten vastaavaan viitekehykseen. Vertailemalla empiirisestä aineistosta esille nousseita löydöksiä aikaisempiin työhyvinvointimalleihin ja muihin tutkimustuloksiin, tässä tutkimuksessa pystyttiin muodostamaan uutta, johtajien työhyvinvointiin liittyvää teoriaa. Aineistosta nousseiden kategorioiden esiintymismäärän ja sisällön sekä tutkijan muodostaman analyysin yhdistelmän avulla päädyttiin seitsemään tekijään, jotka joko edistävät johtajien työhyvinvointia tai merkittävästi vaikuttavat siihen. Nämä tekijät ovat: työtehtävät, vapaa-aika, johtaminen, työilmapiiri, liikunta, asenne ja yksityiselämä. Aikaisempaan tutkimukseen nähden työtehtävät, liikunta, työilmapiiri, yksityiselämä ja asenne saivat selkeätä tukea aikaisemmista tutkimuksista.

Suoritusmittauksen toteuttaminen organisaation lattiatasolla – Case: Vähittäiskauppaketju Simo Oy

Suoritusmittaus on yleisesti käytetty johdon ohjauskeino, jonka avulla yrityksen strategian ja tärkeimpien tavoitteiden toteutumista voidaan seurata. Pelkkä toteutuneen tulostason seuranta ei kuitenkaan riitä kehittämään yrityksen liiketoimintaa, vaan suoritusmittauksen tulosten tulisi heijastua myös yrityksen päivittäiseen toimintaan. Monesti suoritusmittausinformaatio on vain yrityksen ylemmän johdon käytettävissä, vaikka aiemmassa tutkimuksessa suoritusmittauksen hyödyt on havaittu selkeimmin niissä organisaatioissa, jotka ovat jalkauttaneet suoritusmittauksensa organisaation lattiatasolle asti. Mikäli lattiatason työntekijät kokevat suoritusmittauksen mahdollistavan paremman suoritustason, auttaa se koko organisaation suoritustason kehittämisessä. Tietotekniikassa tapahtuneet kehitysaskeleet, kuten BI-järjestelmien kehittyminen, ovat mahdollistaneet myös suoritusmittausjärjestelmien kehittymisen. Tässä tutkielmassa tarkastellaan BI-järjestelmän avulla toteutettua suoritusmittausta ja sen mahdollistavia vaikutuksia organisaation lattiatasolla. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen, ja se toteutettiin toiminta-analyyttisena tapaustutkimuksena suomalaisessa vähittäiskauppaketjussa. Aineisto kerättiin puolistrukturoitujen teemahaastatteluiden ja täydellisesti osallistuvan havainnoinnin avulla. Case-yrityksen johto oli kehittänyt suoritusmittausjärjestelmän Qlikview BI-järjestelmän avulla ja jalkauttanut mittauksen organisaation alimmalle tasolle, eli yksittäisiin myymälöihin, päivittäisten suoritusmittausraporttien muodossa. Tutkimuksessa analysointiin aiemman kirjallisuuden pohjalta suoritusmittauksen suunnittelu-, kehitys- ja jalkautusprosessia sekä sitä, miten suoritusmittausta käytetään ja miten se koetaan yrityksen lattiatasolla. Tutkimuksessa havaittiin, että case-yrityksen tapauksessa suoritusmittaukseen käytettävän järjestelmän rooli oli suoritusmittauksen kehittämisvaiheessa tärkeämpi kuin aihealueen aiemmassa tutkimuksessa on esitetty. Suoritusmittauksen jalkauttamisvaiheessa BI-järjestelmän rooli oli kriittinen, sillä yhtä laajamittaisen suoritusmittauksen toteuttaminen ja raportoinnin automatisoiminen ei olisi ollut mahdollista ilman järjestelmän tukea. Aiemmin on esitetty, että lattiatason työntekijöiden tulisi osallistua suoritusmittareiden kehittämiseen, jotta niiden mahdollistavien ominaisuuksien esiintuominen helpottuisi, mutta case-yrityksessä suoritusmittaus koettiin pääosin mahdollistavaksi, vaikka mittaristo oli yrityksen johdon suunnittelema, ja käytetty järjestelmä diagnostinen. Mittaus koettiin mahdollistavana, sillä se oli helposti saatavilla ja työntekijät kokivat, että oma toiminta heijastuu suoraan suoritusmittareiden tuloksiin

Strateginen suorituskyvyn mittaus osana johdon ohjausjärjestelmiä: Case-tutkimus johdon ohjausjärjestelmistä pakettina

Tämän tutkielman tavoitteena on kuvata ja analysoida johdon ohjausjärjestelmien toimintaa pakettina ja hahmottaa strategisen suorituskyvyn mittauksen merkitystä sekä roolia johdon ohjausjärjestelmäpaketissa. Paketti-näkökulman ottaminen johdon ohjausjärjestelmiin edustaa laajempaa näkemystä ohjauksesta, jossa johdon laskentatoimen järjestelmien lisäksi ohjausjärjestelmiksi katsotaan kaikki ne formaalit ja epäformaalit järjestelmät, joilla organisaatiota ohjataan kohti sen tavoitteita. Tutkielman teoreettinen viitekehys pohjautuu laajaan, mutta rakenteelliseen ohjausjärjestelmäpakettimalliin, johon strateginen suorituskyvyn mittaus luetaan osakokonaisuudeksi määritellen sen ominaispiirteet ohjauksen näkökulmasta. Tutkielman tutkimusote on luonteeltaan toiminta-analyyttinen ja empiirinen tutkimus toteutettiin case-tutkimuksena varsinaissuomalaisessa rakennusteollisuuden yrityksessä. Empiirinen aineisto koostuu case-yrityksen johdon sekä muun henkilöstön haastatteluista yhdessä case-yrityksessä suoritetun havainnoinnin sekä saadun sisäisen ja ulkoisen arkistomateriaalin kanssa. Tutkimuksen aineisto kerättiin vuoden 2010 syksyn ja 2011 kevään välisenä aikana. Suoritetun empiirisen tutkimuksen tulokset vahvistavat aikaisempia tuloksia siitä, miten johdon ohjausjärjestelmäpaketti toimii. Tutkimustulokset korostavat toiminnallisten vaatimusten ja johdonmukaisuuden merkitystä johdon ohjausjärjestelmäpakettia analysoitaessa. Kulttuuri havaittiin merkittäväksi ohjausjärjestelmäksi ja se osaltaan vaikutti siihen, millaiseksi paketin muiden ohjausjärjestelmien rooli muodostuu. Case-yrityksessä strategisella suorituskyvyn mittauksella tavoitellaan organisaation huomion kiinnittämistä strategian kannalta olennaisiin seikkoihin, jotka tässä tutkimuksessa tunnistettiin toiminnan tehostamiseksi ja kasvuksi. Strateginen suorituskyvyn mittaus nivoutuu yhteen erinäisten hallinnollisten ohjausjärjestelmien kanssa juuri sen interaktiivisen käytön kautta, ja siten se tukee asetettuihin toiminnallisiin vaatimuksiin vastaamista yhdessä kulttuurin kanssa. Näitä pääasiallisia ohjausjärjestelmiä tukevat muut johdon implementoimat ohjausjärjestelmät yhdessä päätöksien kanssa olla käyttämättä tiettyjä järjestelmiä ohjaukseen. Siten ohjausjärjestelmäpaketin sisäinen vuorovaikutus ilmenee eri ohjausjärjestelmien keskinäisen johdonmukaisuuden kautta, eivätkä ne ole erotettavissa toisistaan kuin analyyttisessä mielessä

Suhde- ja verkostolähtöinen näkökulma urheilutapahtuman sponsorointiin Case Paavo Nurmi Games

Urheilutapahtumat tavoittavat miljoonia ihmisiä päivittäin ympäri maailmaa. Yritykset ovat jo pitkään olleet kiinnostuneita yhteistyöstä urheilutapahtumien kanssa. Sponsoroinnin rahavirta on jatkanut kasvua, vaikka muun mainonnan kasvu on ollut hidasta. Tapahtumasponsorointiin käytetyn rahan määrä on viime vuosina kasvanut noin viisi prosenttia vuositasolla. Tutkielman tarkoituksena oli tarkastella urheilutapahtuman verkostoa ja suhteita tapahtuman pääyhteistyökumppanien näkökulmasta. Tutkimuksen tavoite oli jaettu kahteen osa-ongelmaan: 1. Miten urheilutapahtuman pääyhteistyökumppanit kokevat oman suhteensa sponsoroitavaan kohteeseen 2. Miten urheilutapahtuman pääyhteistyökumppanit kokevat oman asemansa verkostossa Ensimmäisenä teemana tutkielmassa tarkasteltiin tapahtumasponsoroinnin tavoitteita ja kahden välisen sponsorointisuhteen toimintaa. Toisena tarkasteltiin urheilutapahtuman verkoston muodostumista, toimintaa ja suhteita. Näiden kahden teeman pohjalta rakennettiin teoreettinen viitekehys tukemaan empiirisen tutkimuksen toteuttamista. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen tapaustutkimus, jossa aineisto kerättiin kymmeneltä Paavo Nurmi Games –urheilutapahtuman pääyhteistyökumppanitason yritykseltä. Tutkimuksessa haastateltujen yritysten edustajien haastattelun lisäksi he myös piirsivät oman hahmotelmansa PNG-verkostosta. Näiden verkostokuvien keskinäinen vertailu tuki haastatteluissa kerättyä ja litteroitua aineistoa. Empiirisen tutkimuksen tuloksissa aineistoa käsiteltiin teoreettiseen viitekehykseen perustuviin teemoihin tukeutuen. Teemojen avulla esiteltiin pääyhteistyökumppanien kokemuksia PNG-verkoston eri toimijoista, suhteista sekä tavoitteista sponsorointisuhteelle. Aineistosta havaittiin selkeitä yhtäläisyyksiä pääyhteistyökumppanien yhteistyön tavoitteissa sekä koetusta suhteesta sponsoroitavaan kohteeseen. Haastateltujen yritysten kokemukset omasta asemastaan verkostossa poikkesivat suuremmin toisistaan. Yhteistyön tavoitteet ja tausta vaikuttivat yrityksen kokemukseen verkostosta. Verkostosta tunnistettiin kuitenkin kaksi keskeisintä toimijaa erilaisista verkostokokemuksista huolimatta.

Inhimillinen pääoma yrityksen henkilöstövähennysprosessissa Case-tutkimus inhimillisen pääoman roolista ja hallinnoinnista finanssialan yrityksessä

Sekä inhimillinen pääoma että henkilöstövähennykset ovat ajankohtaisia teemoja tällä hetkellä, erityisesti nopeasti muuttuvalla finanssialalla. Esimerkiksi automaation ja digitalisoitumisen vuoksi rutiininomaiset työtehtävät vähenevät, ja taloussuhdanteiden ja asiakaskäyttäytymisen muutosten vuoksi työn tarve yleisesti vaihtelee. Samalla kuitenkin monimutkaiset palvelu- ja asiantuntijatehtävät lisääntyvät, ja henkilöstön inhimillisestä pääomasta ja sen tuomasta arvosta puhutaan paljon. Teoreettinen tutkimus mieltää henkilöstövähennykset yleisesti huonoksi menettelytavaksi, joka vaikuttaa negatiivisesti yritysten suoriutumiseen. Käytännön liiketoiminnassa irtisanomiset ovat kuitenkin yleisiä, kun muuttuvassa ympäristössä tarvitaan nopeita ratkaisuja. Henkilöstöä vähentämällä yritys voi karsia kustannuksia sekä muokata inhimillistä pääomaansa, kilpailukykyänsä ja strategiaansa. Irtisanomisprosessi voi kuitenkin aiheuttaa piileviä ja välillisiä negatiivisia vaikutuksia, kuten työntekijöiden motivaation ja luottamuksen heikentymistä tai organisaatiosidonnaisten erityistaitojen menettämistä. Tämä heikentää inhimillisestä pääomasta saatavaa hyötyä, mikä taas näkyy koko organisaation arvonluontikyvyssä. Tämä tutkimus pyrkii selvittämään inhimillisen pääoman merkitystä yritysten henkilöstövähennysprosesseissa. Tavoitteena on tutkia, miten yrityksen toiminnanjohtamisessa ja talousohjauksessa inhimillinen pääoma huomioidaan henkilöstövähennysprosessissa, sekä miten henkilöstövähennykset vaikuttavat inhimilliseen pääomaan ja sen tulontuottamiskykyyn. Tutkimus on toteutettu toiminta-analyyttisella tutkimusotteella. Empiirisen osion case-tapauksena toimii finanssialan yritys, jonka liiketoiminta keskittyy asiantuntijapalveluiden ympärille, ja joka on muutama vuosi sitten käynyt läpi organisaatiomuutoksen ja sen yhteydessä vähentänyt henkilöstöään sekä esimies- että työntekijätasolta. Yrityksestä haastateltiin henkilöstöjohtajaa, kahta liiketoiminnasta vastaavaa johtajaa, talouspäällikköä sekä luottamushenkilöä teemahaastattelumetodia käyttäen. Vastoin teoreettisia tutkimuksia henkilöstövähennysprosessi miellettiin case-yrityksessä onnistuneeksi, sillä kustannuksia on saatu karsituksi, organisaatiota rationalisoiduksi, työtehtäviä järkeistetyksi ja henkilöstön motivaatiota kasvatetuksi. Organisaation strategiaa ja toimintatapoja on muutosten myötä saatu uudistetuksi ja henkilöstövähennysten kautta organisaatiosta on karsittu yrityksen tulevaisuuden liiketoimintaan sopimattomia ja ei-motivoituneita henkilöitä. Inhimillisestä pääomasta käsitteenä ei puhuta käytännön liiketoiminnassa, vaikka siihen liittyvät tekijät mielletäänkin merkittäviksi yrityksen menestymisen kannalta. Case-yrityksessä inhimilliseen pääomaan luettavat tekijät olivat ratkaisevassa asemassa irtisanomispäätöksiä tehdessä, mutta henkilöstövähennysprosessi ei ole tuonut erityisiä muutoksia inhimillisen pääoman hallinnointiin ja ohjaukseen prosessin jälkeen, vaan muutokset tulevat vähittäin liiketoimintaympäristön muuttuessa

Pitkittäistutkimus kymmenen S1- ja S2-pojan kirjoitustaidon sujuvuuden, tarkkuuden ja kompleksisuuden kehittymisestä

Olen tutkimuksessani seurannut kymmenen pojan kielitaidon kehittymistä vuodesta 2010 vuoteen 2015. Viisi informanttia puhuu suomea äidinkielenä ja viisi suomea toisena kielenä. Tutkimus on pragmaattis-funktionaalinen ja laadullinen pitkittäistutkimus. Kielitaidon mittareina käytän sujuvuutta, tarkkuutta ja kompleksisuutta. Näiden kolmen mittarin alle sijoitan kielen ainekset, joita ovat seuraavat: sähköpostin tervehdys ja lopetus sekä tekstilajinomaisuus (sujuvuus), possessiivisuffiksin käyttö (tarkkuus), direktiivin valinta ja pyynnön vahvistaminen (syväkompleksisuus) sekä sanamäärä ja lauseen osien lukumäärä (pintakompleksisuus). Tutkin lisäksi, miten hyvän osaamisen kuvaukset ja eurooppalaisen viitekehyksen taitotasoasteikot toimivat käytännön arvioinnissa. Informantit kirjoittivat kukin neljä tekstiä: sähköpostin verkkokauppaan vuosina 2010 ja 2015 sekä vapaan tarinan pelottavasta tai hauskasta tapahtumasta vuosina 2011 ja 2015. Informantit olivat tutkimuksen alkaessa 4.-luokkalaisia ja päättyessä 9.-luokkalaisia. Tuloksista selviää, että sekä S1-pojat että S2-pojat osaavat suhteellisen hyvin tekstilajien piirteet, esittävät pyynnön konditionaalissa kohteliaasti ja vahvistavat pyynnön eri keinoin. S1-pojat käyttävät S2-poikia enemmän possessiivisuffiksia, mutta S2-poikien oppivat käyttämään sitä tutkimusjakson aikana. S1-pojat kirjoittavat sanamäärissä laskettuna aluksi pidempiä tekstejä, mutta 9. luokalla S2-pojat kirjoittavat pidemmät vapaatekstit kuin S1-pojat. Virkkeiden jakaantumisessa eri osiin ei ole suurta eroa. Pojista on muodostettavissa viisi erilaista kirjoittajaprofiilia: varovainen kirjoittaja, vaihteleva kirjoittaja, sujuva kirjoittaja (S1) / kehittyvä sujuva kirjoittaja (S2), motivoitumaton kirjoittaja ja taitava kirjoittaja. Tutkimuksen perusteella ehdotan, että koulujen kirjoitusaiheissa olisi enemmän pojille suunnattuja aiheita. Arvioinnin oikeudenmukaisuuden toteutumiseksi voi harkita tekstinkäsittelyohjelmien käyttämistä merkityksellisissä kokeissa. Opettajat tarvitsevat enemmän konkreettisia mittareita kirjoitusten arviointiin. Kirjoitusprofiilin ja kohdennetun tuen antaminen saattaisi olla hyödyllistä. S2-opetuksessa on järkevää säilyttää nykyiset pienryhmät tai tehdä S1- ja S2-oppilaita sisältävät yhdistelmäryhmät riittävän pieniksi yksilöllisen ohjauksen varmistamiseksi erityisesti kirjoitustehtävissä. S2-oppijoille tulee tarjota oman kielitasonsa mukainen opetusryhmä, jotta heidän kielitaitonsa kehittyy riittävästi. Toisen polven S2-oppijoiden kannattaa opiskella eri ryhmässä kuin juuri maahan tulleiden S2-oppijoiden.

Digitaalisen markkinoinnin ulkoistaminen: Kvantitatiivinen tutkimus Varsinais-Suomen alueen yritysten näkemyksestä

Digitaalisen markkinoinnin ulkoistamisesta ei ole merkittävissä määrin tehty tutkimusta, vaikka sekä ulkoistamista että digitaalista markkinointia on kumpaakin tahoillaan tutkittu paljonkin. Digitaalinen markkinointi lienee kuitenkin yksi niistä toiminnoista, joiden ulkoistamista yrityksen kannattaa harkita, jotta se pystyy paremmin keskittymään omiin ydintoimintoihinsa. Tässä tutkielmassa haluttiinkin tarkastella yritysten digitaalisen markkinoinnin ulkoistamista erityisesti ulkoistamiselta odotettavien hyötyjen ja siihen liittyvien huolien osalta sekä sitä, millaiselle toimistolle yritykset ulkoistavat digitaalista markkinointiaan. Lisäksi tarkasteltiin yritysten digitaalisen markkinoinnin hyödyntämistä: millaisia tavoitteita ja haasteita yrityksillä on digitaalisen markkinoinnin suhteen ja eroavatko nämä tavoitteet ja haasteet digitaalista markkinointia ulkoistavien ja ei-ulkoistavien yritysten kesken. Tutkimuksen empiirisessä osuudessa käytettiin kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Aiemman kirjallisuuden pohjalta muodostettiin hypoteeseja, joiden paikkansapitävyyttä tämän aineiston osalta tarkasteltiin. Aineisto kerättiin Internet-kyselyn avulla. Kyselyssä käytetyt mittarit pohjautuvat aiempaan kirjallisuuteen. Kyselylinkki lähetettiin Varsinais-Suomen alueella toimiviin yrityksiin eri rekistereiden kautta. Vastauksia saatiin 57 kappaletta, ja lopullinen aineisto muodostui 52 vastauksesta. Aineisto koostui enimmäkseen pienistä yrityksistä, ja vastaajien joukossa oli sekä B2C- että B2B-yrityksiä. Aineiston analysoinnissa käytettiin lähinnä kuvailevia tilastollisia menetelmiä, tässä tapauksessa frekvenssejä ja keskiarvoa. Digitaalisen markkinoinnin ulkoistamiseen liittyvien huolien osalta selvisi, että riippuvaisuus palveluntarjoajasta oli suurimpien huolten joukossa sekä ulkoistavilla että ei-ulkoistavilla yrityksillä. Palveluntarjoajan epäluotettavuus taas oli pienimpien huolten joukossa kummassakin ryhmässä. Sen sijaan ulkoistettujen taitojen menettäminen omassa yrityksessä oli ulkoistavien yritysten pienimpiä ja ei-ulkoistavien suurimpia huolia: digitaalisen markkinoinnin ulkoistamisella oli tilastollisesti merkitsevä vaikutus siihen, pitääkö yritys ulkoistettujen taitojen menettämistä omassa yrityksessä digitaalisen markkinoinnin ulkoistamiseen liittyvänä huolena. Digitaalisen markkinoinnin ulkoistamiselta odotettavien hyötyjen osalta laatu, tehokkuus sekä palveluntarjoajan hyvä reagointikyky olivat ulkoistaville yrityksille tärkeimmät odotetut hyödyt, kun taas pienemmät kiinteät kustannukset, kustannussäästöt sekä pienemmät riskit olivat vähiten tärkeitä odotettuja hyötyjä. Tutkimuksessa selvisi myös, että suurin osa digitaalista markkinointia ulkoistavista vastaajista ulkoistaa siihen erikoistuneelle toimistolle eli digitaalisen markkinoinnin toimistolle tai yksittäiseen osa-alueeseen erikoistuneelle toimistolle.

Koulutusintervention vaikutus hoitajien tietämykseen syömisen ja nielemisen vaikeuksista muistisairauksissa

Kansainvälinen tutkimustieto viittaa siihen, että lähi- ja sairaanhoitajien tietämys syömisen ja nielemisen vaikeuksista on usein heikkoa. On kuitenkin osoitettu, että jo lyhytkin koulutusinterventio saattaa lisätä merkitsevästi hoitohenkilökunnan tietämystä syömisen ja nielemisen vaikeuksista. Suomessa ei tiettävästi ole aiemmin tutkittu syömisen ja nielemisen vaikeuksia käsittelevän koulutuksen vaikutuksia hoitajien tietämykseen. Tämän tutkielman tavoitteena oli selvittää lähi- ja terveydenhoitajille sekä lähihoitajaopiskelijoille pidetyn kolmetuntisen Puheen ja nielemisen vaikeudet -koulutuksen vaikutusta heidän tietämykseensä syömisen ja nielemisen vaikeuksista muistisairauksissa. Lisäksi tarkasteltiin hoitajien koulutuksesta kokemaa hyötyä. Tutkimus toteutettiin tutkimuslomakkeilla välittömästi ennen ja jälkeen koulutuksen sekä postikyselynä kaksi viikkoa koulutuksen jälkeen. Vastaajien tietämystä eri mittauspisteissä mitattiin pyytämällä heitä arvioimaan koulutuksen sisältöä vastaavien väittämien paikkansapitävyyttä (oikein/väärin). Koulutuksen hyödyntämistä hoitotyössä kysyttiin avoimilla kysymyksillä sekä pyytämällä vastaajia arvioimaan Likert-asteikolla väitteitä. Vastauksia pyydettiin kaikilta koulutukseen osallistuneilta (N=15): ensimmäisen lomakkeen palautti 13, toisen 15 ja kolmannen 9 vastaajaa. Tietämystä mittaavassa osiossa annettuja vastauksia vertailtiin tilastollisesti ennen ja jälkeen koulutuksen. Tilastoanalyyseissä käytettiin IBM SPSS Statistics 22 -ohjelmaa, jolla oikein/väärin-väittämistä laskettiin minimi- ja maksimipistemäärät, keskiarvot, keskihajonnat ja oikeiden vastausten osuudet. Wilcoxonin merkittyjen järjestyslukujen testillä tarkasteltiin, onko mittaustulosten keskiarvojen välillä tilastollisesti merkitsevä ero eri mittauspisteissä. Laadullinen aineisto analysoitiin ryhmittelemällä avointen kysymysten vastaukset niiden keskeisten toistuvien teemojen mukaan. Tutkimus osoitti, että vastaajien tietämys syömisen ja nielemisen vaikeuksista lisääntyi koulutuksen jälkeen. Vastaajat saivat keskimäärin paremmat pisteet koulutuksen jälkeen, ja ero oli tilastollisesti merkitsevä ensimmäisen ja kolmannen mittauspisteen välillä. Koulutuksen jälkeen oikeiden vastausten osuus lisääntyi nielemisvaikeuksien tunnistamista ja hoitokäytänteitä käsittelevissä väittämissä, mutta ei juurikaan väittämissä, jotka koskivat yleisiä tietoja syömisen ja nielemisen vaikeuksista. Vastaajat kokivat koulutuksen hyödylliseksi hoitotyön tekemisen kannalta ja hyödynsivät koulutuksesta saamaansa tietoa käytännössä melko paljon. Erityisesti hoitajat hyödynsivät hoitotyössä tietoa nielemisvaikeuksien huomioimisesta ja hoitamisesta sekä turvallisesta nielemisestä. Tulosten vahvistamiseksi tarvitaan lisätutkimusta laajemmalla tutkimusjoukolla ja tutkimusasetelmaltaan vahvemmilla tutkimuksilla.

Siirtohinnoittelu pk-yrityksessä − Case-tutkimus

Yritystoiminnan kansainvälistyminen ja liiketoiminnan keskittyminen kansainvälisiin konserneihin ovat nostaneet siirtohinnoittelun, eli toisiinsa etuyhteyssuhteessa olevien yritysten liiketoimien hinnoittelun, painoarvoa yritysverotuksen kriittisenä osa-alueena. Euroopan Unionin siirtohinnoittelufoorumin julkaiseman raportin mukaan EU:n alueella toimii noin 23 miljoonaa pientä tai keskisuurta yritystä ja siirtohinnoitteluasiat ovat relevantteja noin viidelle prosentille näistä yrityksistä. Tutkielmassa keskitytään yhden suomalaisen pk-yrityksen siirtohinnoitteluun ja siihen liittyviin teemoihin ja haasteisiin. Tämän tutkielman tavoitteena on tarkastella siirtohinnoittelun merkitystä pk-yritykselle. Lisäksi pyritään selvittämään, miten siirtohinnoittelu yrityksessä koetaan ja mitkä ovat case-yrityksen siirtohinnoittelun tavoitteet. Arvioinnin kohteena ovat myös siirtohinnoittelun yritykselle mukanaan tuomat mahdollisuudet ja haasteet. Tutkimus on suoritettu laadullisella menetelmäsuuntauksella sekä toiminta-analyyttisella tutkimusotteella ja on luonteeltaan case-tutkimus. Tutkimuksen aineisto on kerätty teemahaastattelun sekä erillisten puheluiden, sähköpostikeskusteluiden ja tapaamisten avulla. Case-yritykseen tutustumisen jälkeen sille laadittiin siirtohinnoittelupolitiikkaa koskeva raportti, jota yritys on hyödyntänyt laatiessaan siirtohinnoittelupolitiikkaansa. Tutkimuksessa huomattiin, ettei siirtohinnoittelu näyttänyt olevan aivan case-yrityksen liiketoiminnan keskiössä. Samalla kuitenkin havaittiin, että hyvin hoidetun ja relevantin siirtohinnoittelupolitiikan avulla yrityksen olisi mahdollista kehittää liiketoimintaansa ja parantaa toimintansa ennakoitavuutta. Siirtohinnoittelun hoitamisen voidaan nähdä olevan pk-yrityksille enneminkin ”välttämätön paha” kuin esimerkiksi väline verosuunnitteluun. Case-yrityksessä siirtohinnoittelu nähtiinkin yhtenä taloudellisena osa-alueena, joka yrityksellä on oltava verottajaa varten kunnossa. Siirtohinnoittelun avulla lisääntynyt kustannustietoisuus toi case-yritykselle ennakko-odotuksiin nähden odottamatonta lisäarvoa, tarjoamalla talousosaston käyttöön relevanttia tietoa yrityksen liiketoiminnasta. Kuten pk-yrityksissä yleensä, myös case-yrityksessä siirtohinnoittelun haasteena koettiin olevan erityisesti osaamisen ja resurssien puute siirtohinnoitteluprojektin hoitamisessa. Lisäksi siirtohinnoittelupolitiikan aiheuttamat muutokset siirtohinnoittelukäytäntöihin koettiin haasteellisina. Lopulta haasteet eivät kuitenkaan aiheuttaneet case-yritykselle ylimääräisiä ongelmia. Siirtohinnoittelun avulla pk-yritysten on mahdollista kehittää liiketoimintaansa ja varautua kansainvälisen liiketoimintaympäristön veroriskeihin.

Nuoren vastaajan oikeusturvan toteutuminen – havaintoja pääkäsittelystä

Alle 18-vuotiaat rikoksesta epäillyt ovat rikosprosessissa haavoittuvassa asemassa, joten heidän oikeusturvansa toteutumiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Koska avustajalla on keskeinen merkitys nuoren rikoksesta epäillyn oikeusturvan toteutumisen kannalta, tulee nuorelle pääsääntöisesti määrätä puolustaja rikosasian käsittelyyn, ellei se ole ilmeisen tarpeetonta. Mikäli nuorella ei ole avustajaa, nuoren oikeusturvasta vastaavat muut rikosprosessin toimijat, kuten nuoren huoltaja, edunvalvoja ja muu laillinen edustaja sekä sosiaaliviranomaisen edustaja. Lisäksi oikeusturvasta huolehtivat syyttäjä ja viimekädessä tuomioistuin. Tutkielmani päätutkimuskysymyksenä on tutkia nuoren vastaajan oikeusturvan toteutumista rikosprosessissa. Koska nuoren oikeusturvan toteutumiseen vaikuttaa keskeisesti se, onko nuorella avustajaa vai ei, olen jakanut tutkimustehtäväni kahteen alakohtaan: Ensinnäkin tutkin, miten puolustaja turvaa nuoren vastaajan oikeusturvan toteutumista rikosprosessissa. Toiseksi tutkin, miten nuoren vastaajan oikeusturva toteutuu, jos nuorella ei ole puolustajaa. Tutkielmani hypoteesina on, että tuomioistuimessa käsiteltävissä nuorten rikoksissa puolustaja on nuorelle aina tarpeellinen. Testatakseni hypoteesiani, havainnoin Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa nuorten vastaajien pääkäsittelyjä. Lisäksi haastattelin nuoria. Tutkielmani on laadullinen, eli kvalitatiivinen tutkimus, mutta tutkielmani sisältää myös perinteistä lainoppia. Tutkielmani keskeiset tutkimustulokset ovat seuraavat: Nuorella saattoi olla avustaja (oikeudellisesti arvioituna) sekä vaikeissa että helpoissa rikosasioissa. Avustaja oli nuoren oikeusturvalle välttämätön niin sanotuissa vaikeissa rikosasioissa. Vastuu ilman asvustajaa olevan nuoren oikeusturvan toteutumisesta oli tuomarilla. Saattoi kuitenkin olla, että nuoren rikosasia käsiteltiin hyvin rutiininomaisesti sakko kouraan – periaatteella. Vaikka käsittely saattoi objektiivisesti täyttää oikeusturvan vaatimukset, ei se välttämättä täyttänyt subjektiivisen oikeusturvan vaatimuksia. Puolustajan määrääminen myös niin sanottuihin helppoihin rikosasioihin ei kuitenkaan välttämättä ole ratkaisu edellä mainittuun ongelmaan. Ennemminkin tulee panostaa käsittelyn materiaaliseen, eli sisällölliseen puoleen ja käsittelyn ymmärrettäväksi tekemiseen.

Lasten kokemuksia kouluvaareista . Alakoululaisten piirustuksia ja tekstejä kouluvaareista

Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää, minkälaisia kokemuksia lapsilla on kouluvaareista. Lisäksi tutkitaan, eroavatko maahanmuuttotaustaisten oppilaiden kuvaukset muiden oppilaiden kuvauksista. Kyseisestä aiheesta on aiemmin tehty vain yksi tutkimus kouluvaarien näkökulmasta. Kaikkea tästä tutkimuksesta saatua tietoa voidaan siis pitää tärkeänä. Kouluvaaritoiminnalla tarkoitetaan Kouluvaarit ry, Farfar i skolan -yhdistyksen toimintaa. Tutkimus on laadullinen ja tutkimusaineiston analyysi on aineistolähtöistä. Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä tarkastellaan koulun yhteisöllisyyttä, hyvinvointia, yhteisöllistä isovanhemmuutta, kohtaamisten merkityksiä ja maahanmuuttotaustaisiin oppilaisiin liittyviä erityiskysymyksiä. Tutkimusotanta on yhteensä 107 lasta, vuosiluokilta 1-6. Tutkimusaineistona ovat lasten piirustukset ja tekstit, joiden aiheena oli ”Minä ja kouluvaari”. Tutkimusaineisto kerättiin Varsinais-Suomessa joulukuussa 2015 ja tammikuussa 2016. Tutkimustulokset analysoitiin sisällönanalyysin ja erittelyn avulla. Ne luokiteltiin neljään eri pääluokkaan, jotka nousivat selkeästi sekä piirustuksista että kirjoituksista. Pääluokat ovat: 1) Kouluvaari auttaa oppilaita koulun arjessa 2) Kouluvaari opettaa lapsille erilaisia asioita 3) Kouluvaari on mukana toiminnassa 4) Oppilaiden kuvauksia kouluvaareista. Maahanmuuttotaustaisten oppilaiden piirustuksia ja tekstejä käsitellään omassa alaluvussaan. Tutkimustulosten mukaan kouluvaarit ovat tärkeitä lapsille. He auttavat koulutyössä ja opettavat erilaisia asioita. Sen lisäksi he ovat mukana erilaisissa tapahtumissa ja koulun retkillä. Lasten kuvaukset kouluvaareista olivat myönteisiä, heitä kuvailtiin mukaviksi, hyväntuulisiksi ja hymyileväisiksi. Vain kahden oppilaan kokemukset kouluvaareista eivät olleet niin hyviä, vaan kouluvaari oli jäänyt etäiseksi. Maahanmuuttotaustaisten oppilaiden kuvaukset olivat samassa linjassa muiden oppilaiden kanssa. Voidaan siis todeta, että kouluvaarit ovat tärkeä moniammatillinen lisä koulun kiireisessä arjessa.

Hankalasta kumppanuudesta avioeroon? Tilastollinen tutkimus brittiläisen euroskeptisyyden luonteesta ja Britannian EU-jäsenyyden tulevaisuudesta

Britannia äänestää EU-jäsenyytensä jatkamisesta kesäkuussa 2016. Mikäli brittiläiset äänestävä lähtemisen puolesta, on pääministeri David Cameron luvannut heti seuraavana päivänä käynnistää neuvottelut Britannian eroamiseksi Euroopan unionista. Vaikka Britanniaa on pitkään pidetty Euroopan euroskeptisimpänä maana, on ollut epäselvää, mikä brittiläisistä tekee niin euroskeptisiä. Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää, mitkä taustamuuttujat selittävät brittiläistä euroskeptisyyttä, ovatko nämä muuttujat muuttuneet vuosien 1994 ja 2015 välillä ja toisaalta, eroaako brittiläinen euroskeptisyys taustaltaan muiden maiden euroskeptisyydestä. Viimeinen kysymys on mielenkiintoinen pohtiessa sitä, miksi Britannia on ainoa maa, jossa EU-kansanäänestys on realisoitunut. Yllä esitettyihin kysymyksiin vastataan tutkielmassa Eurobarometreista tehtyjen ristiintaulukointien ja logistisen regressioanalyysin avulla. Pelkästään Britannian euroskeptisyyden syihin paneudutaan neljänä tutkimusvuonna. Ajallisen vertailun tuloksena todetaan, että brittiläinen euroskeptisyys on pohjautunut ja pohjautuu edelleen voimakkaasti identiteettikysymyksiin: erityisesti eksklusiivisen identiteetin omaavat britit ovat todennäköisesti euroskeptisiä. Britannian euroskeptisyyden eroavuutta tutkitaan vertaamalla vuoden 2015 tuloksia Saksan ja Tanskan aineistoihin. Maavertailun tulokseksi saadaan, etteivät euroskeptisyyden syyt vaihtele merkittävästi maiden välillä, joten kansanäänestyksen syyt täytyy löytyä muualta. Tulosten perusteella näyttää siltä, että brittiläistä euroskeptisyyttä saattavat enemmänkin selittää avoimen euroskeptinen media ja poliittinen eliitti sekä näkemykset Britanniasta Euroopasta erillisenä yksikkönä. Tutkielman tuloksien pohjalta voidaan myös esittää huolestuneita johtopäätöksiä Britannian EU-suhteen tulevaisuudesta. Mikäli identiteetti on tärkeässä asemassa euroskeptisyydessä, eivät talouteen perustuvat argumentit EU:hun jäämiselle vaikuta kansalaisten mielipiteeseen. Laajemminkin euroskeptisyys näyttäytyy tutkielman perusteella ennustamattomalta ominaisuudelta, joka EU:n tulee paremmin ottaa huomioon. Britannian EU-kansanäänestys tulisi maassa nähdä mahdollisuutena puhdistaa ilmaa ja käydä avointa keskustelua siitä, millaisen EU:n brittiläiset haluavat. Myös EU:n tulisi nähdä tilanne mahdollisuutena pohtia, minkälaisen unionin sen jäsenet haluavat ja mitä eurooppalaisuus oikeastaan tarkoittaa.