A practical guide for the formulation of propositions in the bayesian approach to DNA evidence interpretation in an adversarial environment

The interpretation of complex DNA profiles is facilitated by a Bayesian approach. This approach requires the development of a pair of propositions: one aligned to the prosecution case and one to the defense case. This note explores the issue of proposition setting in an adversarial environment by a series of examples. A set of guidelines generalize how to formulate propositions when there is a single person of interest and when there are multiple individuals of interest. Additional explanations cover how to handle multiple defense propositions, relatives, and the transition from subsource level to activity level propositions. The propositions depend on case information and the allegations of each of the parties. The prosecution proposition is usually known. The authors suggest that a sensible proposition is selected for the defense that is consistent with their stance, if available, and consistent with a realistic defense if their position is not known.

Standardized EEG interpretation accurately predicts prognosis after cardiac arrest.

OBJECTIVE: To identify reliable predictors of outcome in comatose patients after cardiac arrest using a single routine EEG and standardized interpretation according to the terminology proposed by the American Clinical Neurophysiology Society. METHODS: In this cohort study, 4 EEG specialists, blinded to outcome, evaluated prospectively recorded EEGs in the Target Temperature Management trial (TTM trial) that randomized patients to 33°C vs 36°C. Routine EEG was performed in patients still comatose after rewarming. EEGs were classified into highly malignant (suppression, suppression with periodic discharges, burst-suppression), malignant (periodic or rhythmic patterns, pathological or nonreactive background), and benign EEG (absence of malignant features). Poor outcome was defined as best Cerebral Performance Category score 3-5 until 180 days. RESULTS: Eight TTM sites randomized 202 patients. EEGs were recorded in 103 patients at a median 77 hours after cardiac arrest; 37% had a highly malignant EEG and all had a poor outcome (specificity 100%, sensitivity 50%). Any malignant EEG feature had a low specificity to predict poor prognosis (48%) but if 2 malignant EEG features were present specificity increased to 96% (p < 0.001). Specificity and sensitivity were not significantly affected by targeted temperature or sedation. A benign EEG was found in 1% of the patients with a poor outcome. CONCLUSIONS: Highly malignant EEG after rewarming reliably predicted poor outcome in half of patients without false predictions. An isolated finding of a single malignant feature did not predict poor outcome whereas a benign EEG was highly predictive of a good outcome.

Conceptual Interpretation of LOM and its Mapping to Common Sense Ontologies

Peer-reviewed

Cultural and textual properties in the translation and interpretation of allusions. An analysis of allusions in Dorothy L. Sayers’ detective novels translated into Finnish in the 1940s and the 1980s

Kulttuuriset ja tekstuaaliset tekijät alluusioiden kääntämisessä ja tulkinnassa. Alluusiot Dorothy L. Sayersin 1940- ja 1980-luvuilla suomennetuissa salapoliisiromaaneissa Väitöskirja käsittelee alluusioiden kääntämistä ja tulkintaa. Alluusio on intertekstuaalinen viittaus, jonka tulkitsemiseen tarvitaan implisiittistä tietoa tutuksi oletetusta viittauskohteesta. Käännösongelma alluusiosta tulee, mikäli kohdekulttuurin lukijat eivät tunne viittauskohdetta eivätkä voi päätellä alluusion merkitystä. Tutkimus pyrkii kuitenkin uuden analyysimenetelmän avulla osoittamaan, että vieraat alluusiot eivät välttämättä johda tulkintaongelmiin. Väitöskirja jakautuu kahteen osaan: analyysimenetelmän kehittämiseen (luvut 1-5) sekä tapaustutkimukseen (luvut 6-7). Kehitetyn menetelmän avulla pystytään analysoimaan aikaisempaa tarkemmin, millaisia tulkintamahdollisuuksia alluusiot tarjoavat eri lukijakunnille ja miten lähdetekstin alluusioiden kulttuuriset ja tekstuaaliset piirteet korreloivat käännösstrategioiden kanssa. Tapaustutkimus selvittää, millaisia tulkintamahdollisuuksia Dorothy L. Sayersin 1940- ja 1980-luvuilla suomennettujen salapoliisiromaanien alluusiot tarjosivat aikansa suomalaisille lukijoille. Tavoitteena on myös hahmottaa, miten suomentajien käännösratkaisut ja alluusioiden tulkintamahdollisuudet liittyvät toisaalta lähdetekstin alluusioiden piirteisiin ja toisaalta kohdekulttuurin kontekstiin. Tapaustutkimus tarjoaa näin uutta tietoa suomennoskirjallisuuden ja salapoliisiromaanien historiasta. Analyysimenetelmä määrittelee aikaisempaa alluusioita ja intertekstuaalisuutta käsitelleen tutkimuksen pohjalta ne kulttuuriset ja tekstuaaliset piirteet, jotka vaikuttavat alluusioiden kääntämiseen ja tulkintaan. Kulttuurisessa mielessä alluusio voi olla tietylle lukijakunnalle tuttu tai tuntematon. Tekstuaalisia tekijöitä ovat alluusion muodon ja tyylin tunnusmerkillisyys sekä alluusion pintamerkityksen koherenttius uudessa tekstikontekstissa, ilman tietoa viittauskohteesta. Alluusioiden tulkinnassa on perinteisesti erotettu toisaalta allusiivinen tulkintamahdollisuus, jossa alluusio on lukijoille tuttu ja yhdistettävissä viittauskohteeseensa, toisaalta kulttuuritöyssy, jonka muodostaa lukijoille tuntematon ja pintamerkitykseltään inkoherentti alluusio. Tutkimuksessa määritellään kulttuuristen ja tekstuaalisten tekijöiden perusteella lisäksi kaksi muuta mahdollisuutta. Pseudo-allusiivisessa tulkinnassa tuntematon alluusio erottuu ympäröivästä tekstikontekstista tyyliltään ja on koherentti ainakin kuvaannollisessa mielessä ilman viittauskohdettaan. Ei-allusiivisessa tulkinnassa taas vieras alluusio sulautuu kontekstiin sekä muodoltaan että merkitykseltään niin, ettei lukija edes huomaa mahdollista alluusiota. Tulkintamahdollisuuksien jakauma antaa yleiskuvan siitä, miten tietty lukijakunta pystyi tulkitsemaan tekstin alluusioita. Lisäksi analyysi tarkastelee lähdetekstin ja käännöksen välillä tulkintamahdollisuuksissa tapahtuneita muutoksia sekä niiden vaikutusta tulkinnan vaatimaan vaivannäköön (effort) ja alluusion funktioihin. Tapaustutkimus perehtyy Sayers-suomennosten kulttuurikonteksteihin tarkastelemalla salapoliisiromaanien asemaa suomalaisessa kirjallisuusjärjestelmässä, suomennoksilta odotettuja piirteitä sekä suomentajien ammattikuvaa, taustoja ja työoloja. Tulosten perusteella alluusioiden kääntäminen oli vaativa tehtävä sekä 1940- että 1980-luvun suomentajille. Lähdetekstien alluusioista 60–70 prosenttia oli todennäköisesti kohdelukijoille vieraita. Molempina aikakausina suomennoksilta odotettiin silti sekä kielellistä sujuvuutta että lähdetekstin merkitysten välittämistä. 1940-luvun suomentajien tehtävää vaikeutti lisäksi mm. se, että suomentaminen oli enimmäkseen sivutoimista ja englanti oli harvoin parhaiten hallittu vieras kieli. Nämä olosuhteet lienevät vaikuttaneet etenkin vähäarvoisena pidetyn salapoliisikirjallisuuden suomennoksiin. 1980-luvulla suomentajien aikataulut olivat realistisempia, englannin taidot parempia ja päätoiminen suomentaminen mahdollista. Myös salapoliisiromaanien arvostus oli lisääntynyt. Sekä 1940- että 1980-luvun suomennoksissa kohdelukijoille vieraitakin alluusioita oli usein säilytetty, mikäli ne olivat koherentteja ilman viittauskohdettaan. Sen sijaan vieraita ja pintamerkitykseltään epäselviä alluusioita oli muokattu tai poistettu. Kuitenkin 1980-luvun suomentajat säilyttivät lähdetekstin alluusioita useammin ja tarkemmin kuin 1940-luvun suomentajat. Varsinkin poisjättämistä esiintyi 1940-luvun suomennoksissa enemmän. Alluusioiden tulkintamahdollisuudet olivat kaikissa käännöksissä muuttuneet sikäli, että melko harvat suomennetut alluusiot olivat enää kohdelukijoiden tunnistettavissa. Toisaalta myös kulttuuritöyssyt olivat harvinaisia. Erot 1940- ja 1980-luvun suomennosten välillä näkyivätkin pseudo-allusiivisissa ja ei-allusiivisissa tulkintamahdollisuuksissa. 1980-luvun suomennoksissa vieraat alluusiot oli johdonmukaisesti säilytetty niin, että käännetyt alluusiot voitiin tulkita pseudo-alluusioiksi. Sen sijaan 1940-luvun suomennoksissa vieraita alluusioita oli usein muokattu tai jätetty pois tavalla, joka johti ei-allusiiviseen tulkintaan. Kohdelukijoiden kannalta 1980-luvun suomennettujen alluusioiden tulkitseminen lienee vaatinut jonkin verran enemmän vaivaa. Toisaalta pseudo-allusiivisten käännösten pohjalta oli useimmiten mahdollista rakentaa koherentti tulkinta, ja monesti ne jopa välittivät samankaltaisia funktioita kuin lähdetekstin alluusiot. 1940-luvun suomennosten muokkaukset ja poistot periaatteessa helpottivat tulkintaa, mutta mahdollisia kulttuuritöyssyjä esiintyi edelleen, jopa kääntäjän tekemien muutosten seurauksena. 1940-luvun suomennoksissa myös käännettyjen alluusioiden funktiot olivat muuttuneet enemmän lähdetekstin alluusioihin nähden. Kaiken kaikkiaan 1980-luvun suomennokset olivat lähempänä oman aikansa hyvän käännöksen piirteitä. Toisaalta alluusioiden muokkaaminen sai 1940-luvun suomennokset muistuttamaan enemmän perinteistä arvoituksen ratkaisuun keskittyvää salapoliisiromaania, joten tältä osin ne lienevät vastanneet kohdelukijoiden odotuksia. Kulttuurikontekstin vaikutus siis näkyi sekä käännösstrategioissa että käännettyjen alluusioiden tulkintamahdollisuuksissa. Tutkimustuloksissa korostui kuitenkin myös se, että lähdetekstin alluusion pintamerkitys saattaa vaikuttaa käännösratkaisuihin. Lisäksi käännetyt pseudo-alluusiot saattavat välittää samankaltaisia funktioita kuin lähdetekstin alluusiot. Toisin kuin yleensä on esitetty, kohdelukijoille vieraiden alluusioiden säilyttäminen saattaakin siis olla toimiva ratkaisu.

Da Costa on ontology: a naturalistic interpretation

Da Costa's conception of being modifies that of Quine to incorporate relativization to non-classical logics. A naturalistic view of this conception is discussed. This view tries to extend to logic some ideas of Maddy's naturalism concerning mathematics.

Environmental adaptation of the source of the subbasin of Rico Stream, Monte Alto - SP, Brazil

The aim of this study was to define the photographic patterns that represent the use and occupation of the landcover of the "spring" of the Rico Stream subbasin, located at Monte Alto, state of São Paulo (SP), Brazil, for environmental adaptation regarding the Brazilian Forest Law. The mapping was performed using remote sensing techniques and visual interpretation of the World View image, followed by the digitalization of the net of drainage and vegetation (natural and agricultural) at the AutoCad software with documents and field work. The study area has 2141.53 ha and the results demonstrated that the main crop is sugarcane with 546.34 ha, followed by 251.22 ha of pastures, 191.71 ha of perennial crops, 57.31 ha of Eucalyptus and 49.52 ha of onion, confirming the advance of sugarcane culture in the region. The region has 375.04 ha of areas of permanent preservation (APPs), and of this area it was found that only 72.17 ha (19.24%) has arboreal vegetation or natural forest, and 302.87 ha of these areas need to be enriched and reforested with native vegetation from the region, according to the current legislation. The data of the area enable future proposals of models for environmental adaptation to the microbasin according to the current environmental legislation.

Clinical utility of standard base excess in the diagnosis and interpretation of metabolic acidosis in critically ill patients

The aims of this study were to determine whether standard base excess (SBE) is a useful diagnostic tool for metabolic acidosis, whether metabolic acidosis is clinically relevant in daily evaluation of critically ill patients, and to identify the most robust acid-base determinants of SBE. Thirty-one critically ill patients were enrolled. Arterial blood samples were drawn at admission and 24 h later. SBE, as calculated by Van Slyke's (SBE VS) or Wooten's (SBE W) equations, accurately diagnosed metabolic acidosis (AUC = 0.867, 95%CI = 0.690-1.043 and AUC = 0.817, 95%CI = 0.634-0.999, respectively). SBE VS was weakly correlated with total SOFA (r = -0.454, P < 0.001) and was similar to SBE W (r = -0.482, P < 0.001). All acid-base variables were categorized as SBE VS <-2 mEq/L or SBE VS <-5 mEq/L. SBE VS <-2 mEq/L was better able to identify strong ion gap acidosis than SBE VS <-5 mEq/L; there were no significant differences regarding other variables. To demonstrate unmeasured anions, anion gap (AG) corrected for albumin (AG A) was superior to AG corrected for albumin and phosphate (AG A+P) when strong ion gap was used as the standard method. Mathematical modeling showed that albumin level, apparent strong ion difference, AG A, and lactate concentration explained SBE VS variations with an R² = 0.954. SBE VS with a cut-off value of <-2 mEq/L was the best tool to diagnose clinically relevant metabolic acidosis. To analyze the components of SBE VS shifts at the bedside, AG A, apparent strong ion difference, albumin level, and lactate concentration are easily measurable variables that best represent the partitioning of acid-base derangements.

Nietzsche's will-to-power ontology : an interpretation of Beyond Good and Evil

Abstract: Nietzsche's Will-to-Power Ontology: An Interpretation of Beyond Good and Evil § 36 By: Mark Minuk Will-to-power is the central component of Nietzsche's philosophy, and passage 36 of Beyond Good and Evil is essential to coming to an understanding of it. 1 argue for and defend the thesis that will-to-power constitutes Nietzsche's ontology, and offer a new understanding of what that means. Nietzsche's ontology can be talked about as though it were a traditional substance ontology (i.e., a world made up of forces; a duality of conflicting forces described as 'towards which' and 'away from which'). However, 1 argue that what defines this ontology is an understanding of valuation as ontologically fundamental—^the basis of interpretation, and from which a substance ontology emerges. In the second chapter, I explain Nietzsche's ontology, as reflected in this passage, through a discussion of Heidegger's two ontological categories in Being and Time (readiness-to-hand, and present-at-hand). In a nutshell, it means that the world of our desires and passions (the most basic of which is for power) is ontologically more fundamental than the material world, or any other interpretation, which is to say, the material world emerges out of a world of our desires and passions. In the first chapter, I address the problematic form of the passage reflected in the first sentence. The passage is in a hypothetical style makes no claim to positive knowledge or truth, and, superficially, looks like Schopenhaurian position for the metaphysics of the will, which Nietzsche rejects. 1 argue that the hypothetical form of the passage is a matter of style, namely, the style of a free-spirit for whom the question of truth is reframed as a question of values. In the third and final chapter, 1 address the charge that Nietzsche's interpretation is a conscious anthropomorphic projection. 1 suggest that the charge rests on a distinction (between nature and man) that Nietzsche rejects. I also address the problem of the causality of the will for Nietzsche, by suggesting that an alternative, perspectival form of causality is possible.

The interpretation of music videos : an interactive relationship between medium and viewer

There is a great deal of evidence to support the examination of an interactive relationship between the medium and the viewer in the interpretation of mainstream media. The exact nature of this relationship, however, is not well understood. The current study was carried out to assess the variables that may help explain why certain people interpret media, such as music videos, differently than others. Jensen's concept of reception analysis describes the relationship between the medium and the audience, and thus remains a strong focus within this study. Differences in the interpretation of music videos were investigated as a function of Absorption, gender role, screen size, age and viewing experience. Multiple regression analyses uncovered independent predictions of sexuality and violence scores by absorption and experience, as well as an interaction between absorption and screen size in the sexuality rating of the music videos.

The interpretation of environmental sustainability (ES) by the IOC/Olympic Games 1994-2008

The purpose of this qualitative multi-case study was to examine the interpretation of environmental sustainability (ES) within the Olympic 11 Movement. Two research questions guided the inquiry - first, how has the concept of ES been defined by the International Olympic Committee (lOC), and second, how has the concept of ES been defined and enacted by the Organizing Committees ofthe Olympic Games (OCOGs)? During the past two decades, the International Olympic Committee (lOC) established several policies and programs related to ES. Its actions reflect a broader trend of environmentalism within economic and social spheres around the world (Milton-Smith, 2002). Despite the numerous initiatives, the Olympic Games continue to cause significant environmental damage. Frey, et al. (2007) argued that the Olympic Movement contradicts the fundamental premises of ES because the Games are hosted in a two week time period, are situated in a confined area, and accumulate operating and infrastructure costs in the billions of dollars. Further, Etzion (2007) stated "there is positive and significant correlation between firm siz~ and environmental performance" (p. 642) and in the context of the Olympics the sizeimpact relation is striking. Since 1972, the year the UN launched its international environmental awareness efforts, the Summer Olympics grew to 201 nations (39% increase), 10,500 athletes (32% increase), 28 sports (30% increase), and 302 events (43% increase) (Johnson, 2004; Girginov & Parry, 2005; Upegui, 2008). The proliferation of Games activities counters the ES principles that exist within many of the IOC declarations, policies and programs.

Measurement of growth in the lichen Rhizocarpon geographicum using a new photographic technique

Lichenologists and users of lichenometry have long used calipers or photogrammetry to measure the growth of crustose lichens. Now, digital photography and popular computer software provide methodological alternatives. This thesis developed and tested a new methodology for tracking change and growth of the lichen, Rhizocarpon geographicum. Adobe Photoshop CS3 Extended software and a photographic time series (1996,2003,2006 and 2007) were used to measure thallus diameter, area, prothallus width and areolae area in 115 small R. geographicum thalli (0.53-1049.88 mm2 ). Measures of 8 diameters per thallus showed that change in diameter was highly variable and is a weak index of growth. Thallus area was a reliable measure of growth (power correlation, R2 = 0.89). Rapid, highly irregular growth occurred in small thalli «30 mm2 ), and steady, uniform growth occurred in larger thalli (>30 mm2 ). This new methodology is tedious but can potentially generate accurate and precise measures for even the tiniest of lichens.