349 resultados para Kaartinen, Marjo
Resumo:
The purpose of the thesis is to generate scenarios of future purposes and of use of ships, suitable for STX Finland Cruise Oy to design and build, over a 50 year time span by applying the Delphi method and an open innovation approach in a future workshop. The scenarios were mapped out with help of two Delphi survey rounds and one future workshop. The number of participants in both surveys and the workshop was some twenty experts in each, representing various fields. On the basis of the first survey round, four different subject areas were selected for analysis: purposes for the use of ships; energy efficiency of cruises and ships; cost efficiency of sea transportation and vacation; and the views and expectations of the customers in the future. As a result of the future workshop, four different themes were established, which were studied further during the second Delphi round. The themes are future service and operation concepts; versatile uses of the space in ships; communication of environmental benefits of ships, future energy solutions and social interaction between passengers onboard. In addition to generating the scenarios, further aim of the thesis is to implement the Delphi method and workshop activity as foresight tools for STX Europe and to produce a chart of a future shipbuilding foresight community to can serve the open innovation processes in the maritime cluster as a whole.
Resumo:
Kirjallisuusarvostelu
Resumo:
Kirjallisuusarvostelu
Resumo:
Marjo Wallinin väitöskirja Community-dwelling older people in patient rehabilitation : physiotherapists' and clients' accounts of treatments, and observed interaction during group sessions (Jyväskylän yliopisto 2009).
Resumo:
The UPM-Kymmene Oyj Pietarsaari pulp and paper Mill biological wastewater treatment plant was built in the 1980's and the plant has been in use ever since. During the past years there have been problems with deviations. The wastewater treatment plant needs update, especially the aeration basin, where the old surface aerators cannot produce enough mixing and indroduce oxygen enough to the wastewater. In this thesis how extra aeration with oxygen affects the wastewater treatment plant effluent was studied. In the literature part the main focus is in aeration devices, which can be used in biological wastewater treatment. The target is to compare different kind of aerators, which are suitable for pulp and paper wastewater treatment. Studies show, that EDI-aerators are commonly used and also most suitable. In the experimental part, the focus is on the Pietarsaari Mills wastewater treatment plant and oxygen aeration during autumn 2008. This thesis presents the results of the trial run. Studies show, that extra oxygen devices can produce lot a of mixing and the oxygenation capacity was more than what the micro-organisms needed. The effect on sludge quality could not been seen during the trial runs.
Resumo:
Sosiaalinen media viittaa verkkopalveluihin, joiden toiminta perustuu käyttäjien ja käyttäjäyhteisöjen aktiiviseen sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Matkapuhelimien kautta sosiaalinen media on liikkeellä ja pitää käyttäjät yhdessä ajasta ja paikasta riippumatta. Sosiaalisen median vetovoima perustuu siihen, että ihmiset jakavat tietoja, kuvia, videota ja ääntä sekä kommentoivat ja jatkavat viestiketjuja. Yhdessä ja liikkeellä -kirja tarkastelee sosiaalisen median uusinta ilmiötä, videoiden jakamista kännykkäpalvelun kautta. Mobiilit videot voivat kertoa jaetuista elämyksistä, konserteista, benji-hypyistä tai jazz-festivaalin vessajonosta. Liikkuva kuva kertoo usein enemmän kuin useampi valokuva, ja monen käyttäjän videokuva samasta tapahtumasta voi jo kertoa monipolvisen tarinan. Yhdessä ja liikkeellä esittelee Mobile Social Media -tutkimushankkeen tuloksia. Tavoitteena on ollut tutkia, millaiset tekijät tukevat mobiilin sosiaalisen median käyttöä ja miten sosiaalista mediaa hyödynnetään matkapuhelimilla, miten sosiaalisen median yhteisö voi muodostaa kännykkävideoista yhteisen tarinan, millaisia teknologisia haasteita mobiilin sosiaalisen median käytölle on. Tutkimushanke on CAT - Culture Art and Technology -verkoston yhteistyötä. Verkostoon kuuluvat Aalto-yliopiston, Tampereen teknillisen yliopiston ja Turun yliopiston Porin yksiköt.
Resumo:
Satakunnan ympäristökouluhanke ja sitä edeltänyt selvi¬tyshanke ovat vakiinnuttaneet verkostomallin satakuntalaisessa ympäristökasvatuksessa. Niiden ansiosta kulttuuriperintö maiseman osana on tullut alueella kiinteäksi osaksi ympäristökasvatuksen sisältöä, mikä kaikkialla Suomessa ei vielä tänä päivänä ole itsestäänselvyys. Hankkeessa tuotetut opetuspaketit ovat lisänneet tietoisuutta maakunnan kulttuuriympäristöistä tekemällä niitä tutuiksi kouluissa. Samalla ne ovat tehostaneet opettajien valmiuksia toteuttaa opetussuunnitelmien ympäristökasvatustavoitteita uusien menetelmien avulla. Käsillä oleva julkaisu on ympäristökouluhankkeen loppujulkaisu. Sen kirjoittajat ovat ympäristökasvatusverkostoon kuuluvia eri alojen erikoisasiantuntijoita. Marja-Leena Rönkön ja Marjo Heino-Fihlmanin osuus käsittelee taide- ja ympäristökasvatusta Leineperin ruukin kulttuuriperintökohteen yhteydessä. Outi Kokkosen ja Kirsi Urmsonin artikkeli kertoo Rauman vanhan seminaaripuutarhan uudesta tulemisesta opetuskäyttöön, nyt koululaisten puutarhaopetuksen muodossa. Juha Riihelä ja Laura Puolamäki kirjoittavat ympäristökouluhankkeen kanssa yhteistyössä toimineesta PaikkaOppi – paikkatiedon opetushankkeesta ja paikkatiedosta kulttuuriympäristökasvatuksessa. Anna Paloheimo puolestaan käsittelee perinteisempää ympäristökasvatuksen muotoa, kasvillisuuskartoitusta, Selkämeren tulevan kansallispuiston maisemissa. Kari Uotilan aiheena on maiseman historian ja arkeologian esittely kannettavan tietokoneen ja GPS-paikannuksen avulla. Toisessa osuudessaan Laura Puolamäki summaa hankkeen tuomia kokemuksia ja kulttuuriympäristökasvatuksen jatkonäkymiä. Lopuksi Riitta Korhonen esittelee hankkeen luokan- ja lastentarhanopettajille toteuttamaa täydennyskoulutusta. Osuudet kertovat monipuolisesta ja ennakkoluulottomasta toiminnasta, jolla kulttuuriympäristökasvatusta on kehitetty alueen monipuolisen osaamisen ja rikkaiden kulttuuriympäristöjen pohjalta. Kulttuuriympäristökasvatus on osoittautunut tärkeäksi maisemantutkimuksen tuottaman tutkimustiedon sovelluskentäksi ja tieteidenväliseksi yhteistyöalueeksi. Se tarjoaa erikoistumismahdollisuuksia sekä maisemantutkimukselle että opettajankoulutukselle. Nyt tehty pohjatyö mahdollistaa kulttuuriympäristökasvatuksen jatkokehittämisen yhteistyössä toteutettavana, valtakunnallisesti omintakeisena opetuskokonaisuutena. Toivotaan sen vakiintuvan osaksi Turun yliopiston ja Satakunnan koulujen arkista toimintaa.
Resumo:
Kirjallisuusarvostelu
Resumo:
Saostettua karbonaattia voidaan käyttää useiden eri teollisuuksien tuotteissa. Pääosin saostettua kalsiumkarbonaattia kuitenkin käytetään paperin, maalien, muovien sekä elintarviketuotteiden täyteaineena. Koska monet käyttökohteet vaativat saostetulta kalsiumkarbonaatilta tiettyjä puhtausvaatimuksia, sen koostumuksen tutkiminen on suuren kiinnostuksen kohteena. Työn perimmäisenä tarkoituksena on ollut määrittää saostetun kalsiumkarbonaatin kemiallinen koostumus ja selvittää, vaikuttavatko materiaalin kemiallisfysikaalinen modifiointi sen ominaisuuksiin. Kirjallisuusosassa käsitellään yleisesti kalsiumkarbonaattimateriaaleja, saostetun kalsiumkarbonaatin valmistusmenetelmiä ja vastaavanlaisen materiaalin esikäsittelymenetelmiä. Lisäksi tarkastellaan erilaisia analyysimenetelmiä, joita voidaan käyttää kiinteiden epäorgaanisten tai mineraalinäytteiden kemiallisen koostumuksen sekä fysikaalisten ja kemiallisten reaktioiden määrittämiseen. Kokeellisessa osassa tutkittiin käsittelemättömiä saostettuja kalsiumkarbonaattinäytteiden ominaisuuksia ja kemiallista koostumusta erilaisilla alkuaine-, ioni-/spesies- sekä pyrolyysimittauksilla. Näytteitä modifioitiin lämmityksen ja jauhatuksen avulla. Modifioinnin vaikutusta näytteiden kemiallisiin koostumuksiin tutkittiin vertailemalla tuloksia käsittelemättömien näytteiden antamiin tuloksiin. Tutkimus osoitti, että näytteiden lämpökäsittelyllä ei ollut lähes ollenkaan vaikutusta näytteiden kemialliseen koostumukseen. Toisin osoitti näytteiden jauhatus, joka laski ammoniumin pitoisuutta näytteissä. Laitetekniikkaa käytettäessä kapillaarielektroforeesi, ionikromatografi, ICP-AES ja SEM (FTIR) antoivat luotettavinta tietoa näytteiden kemiallisista koostumuksista. Näytteiden fysikaalisia ja kemiallisia reaktioita voitiin havainnollistaa parhaiten käyttäen STA-QMS -laitetta.
Resumo:
Työn tarkoituksena on kehittää suorittavalle esimiestasolle työkalu, millä voidaan mitata esimiehen kompetensseja. S-market esimiehen ydinosaamiset työssä jakautuvat kahteen kokonaisuuteen vuorovaikutus- ja ketjuyksikön johtamiseen. Työn tavoitteena on myös tarkastella millä esimiehen ydinosaamisella on merkitystä työtyytyväisyyteen ja yrityksen tulokseen. Tutkimus on kvantitatiivinen ja sen aineisto on verkkokyselylomakkeen avulla kerätystä 129 vastauksesta. Verkkokyselylomakkeen väittämät ovat rakennettu esimiestyön kompetensseista, jotka pohjautuvat tutkielman teoriaan. Verkkokyselyn, työtyytyväisyyden ja tuloksen lukuarvot on analysoitu tilastollisella tulostenkäsittelyohjelmalla, SPSS:llä. Työtyytyväisyystulokset ovat koottu tutkimukseen osallistuneen viidentoista S-marketin työtyytyväisyystutkimuksen tuloksista vuodelta 2008. Tuloksen mittareina tutkielmassa on käytetty samojen S-markettien työtehokkuutta ja toimintakateprosenttia vuodelta 2008. Työn tulokset vahvistivat sen, että esimiestyöllä on suora syy-seuraussuhde työtyytyväisyyteen ja tuloksellisuuteen. Tutkimustuloksien perusteella esimieskäyttämisen vaikutus työtyytyväisyyden kokemiseen on vahva. Hyvällä vuorovaikutusjohtamisella tuloksien perusteella oli vaikutusta työtyytyväisyyteen. Tuloksista kävi ilmi, että työtyytyväisyyteen esimiehen kompetensseista eniten vaikuttivat yksilöllinen huomiointi, tavoitteisiin kannustaminen ja motivointi sekä asiakaslähtöisyys. Tuloksen mittareihin eniten vaikutti tulos- ja tavoitejohtaminen. Tuloksellisuuteen vaikuttavat tutkimuksen mukaan esimiehen jämäkkä ja vaativa tavoitteisiin ohjaava toiminta sekä päätöksenteko ja organisointikyky. Tarkempien ja täsmällisimpien S-market esimiehen kompetenssien löytämiseksi kehitysehdotuksena tutkielmassa on laajemman tutkimusaineiston käsittely neljän faktorin avulla.