"Luottamus on aika kovaa tässä" - Luottamuksen rakentuminen innovaatioyhteistyössä

Pro gradu -tutkielman tavoitteena on tutkia luottamuksen rakentumista in-novaatioyhteistyössä. Tarkoituksena on selvittää miten luottamus rakentuu ja mitkä tekijät vaikuttavat luottamuksen rakentumisen taustalla. Samalla pohditaan, miten luottamuksen rakentumista voidaan tietoisesti tukea. Lisäksi mietitään luottamuksen merkitystä innovaatioyhteistyössä ja sen roolia innovaatiossa onnistumisessa. Tutkimusaineisto kerättiin kvalitatii-visten teemahaastattelujen avulla. Tutkimuksen perusteella saatiin selkeä kuva siitä, miten luottamus raken-tuu innovaatioyhteistyössä, mitkä tekijät sen rakentumiseen vaikuttavat ja miten sen rakentumista voidaan tukea. Innovaatioverkostossa esiintyvä luottamus rakentui osaamisen, identiteetin ja hyväntahtoisuuden varaan ja oli sekä organisaatioiden että yksilöiden välistä. Sen rakentumisessa osaava orkesterointi oli tärkeässä roolissa. Tutkimuksen kohteena ollut kehitystyö ei olisi onnistunut ilman luottamusta ja osin luottamuksen puutteen vuoksi kaikkia tavoitteita ei saavutettu.

Liiketoimintaverkoston orkestrointi

Kandidaatintyö käsitellee liiketoimintaverkoston orkestrointia. Työssä kerätään yhteen tieto liiketoimintaverkoston orkestroinnista eri kirjallisuuslähteitä hyväksi käyttäen. Työn tavoitteena on antaa lukijalle kattava käsitys siitä, mitä liiketoimintaverkoston orkestrointi on, miten päädytään orkestroimaan, millaiset yritykset orkestroivat ja mitä orkestroinnilla voidaan saavuttaa. Työ on koostettu kattavan kirjallisuushaun perusteella. Aiheen erityisyyden takia lähteet ovat pääasiassa olleet englannin kiellä, joten työssä on jouduttu esittelemään uusia suomenkielisiä termejä. Verkostojen johtamista on ollut olemassa jo vuosikymmeniä, mutta vasta 2000-luvulla on alettu kiinnittämään huomiota ominaisuuksiin, joita verkoston johtajalta vaaditaan. Työssä todetaan, että verkostoa on päädytty orkestroimaan kriisin seurauksena tai korkean teknologian aloilla, kun ydinosaamisalue on kaventunut liian pieneksi. Verkoston johtajiksi päätyy usein dominoiva yritys, joka on kooltaan verkoston suurin tai yritys pitää sisällään eritysosaamista, joka oikeuttaa sen verkoston johtajaksi. Verkoston johtaja voi olla myös välittäjä organisaatio, joka ei itsessään ole osallisena verkoston tuotannossa. Välittäjän tehtävänä on välittää tietoa, sekä ratkoa verkostoon liittyviä ongelmia ja haasteita. Orkestrointi ymmärretään kirjallisuudessa laajalti yrityksestä tai verkostosta ulospäin katsomisena. Orkestroiva johtaja pyrkii hakemaan verkostoon uutta osaamista ja näin paikkaamaan verkoston rakenteellisia aukkoja. Orkestroija on myös vastuussa verkoston tiedonsiirrosta, moraalista sekä motivoinnista. Verkostoa orkestroitaessa on erityistä se, että orkestroija ajaa ensisijaisesti verkoston etua ennen yksittäisen yrityksen etua. Orkestroinnilla on saavutettu merkittävää hyötyä. Hyöty on kertynyt etenkin T&K toiminnan tehostumisena, uusina radikaaleina ja inkrementaalisina innovaatioina sekä tehostuneena toimitusketjuna.

Bioenergia – verkoston operatiivinen ja strateginen kehittäminen

Nykypäivän entisestään kovenevassa globaalissa liiketoimintaympäristössä jatkuvan ja pitkäaikaisen kilpailukyvyn ylläpitämiseen ja kehittämiseen vaaditaan laajalti kyvykkyyksiä, kompetensseja ja erilaisia resursseja. Etenkään pienet yritykset eivät pysty vastaamaan nykypäivän liiketoiminnan vaatimuksiin ja tavoitteisiin, jolloin ne tarvitsevat osaamista ja resursseja ulkopuolisilta toimijoilta, jopa mahdollisilta kilpailijoiltaan. Painotus on kilpailutilanteessa siirtynyt yksittäisistä yrityksistä verkostojen välisiksi turnauksiksi liiketoiminnan armottomilla pelikentillä. Diplomityö pohjautuu Lappeenrannan teknillisen yliopiston tutkimuskeskuksessa (TBRC) toteutettuun moniosaiseen tutkimukseen lämpöliiketoiminnan verkostorakenteista ja niiden ominaisuuksista. Tavoitteena on yleisen tietouden kasvattaminen pienten lämpölaitosalan toimijoiden verkostorakenteista, niiden eroista ja tulevaisuuden kehitysmahdollisuuksista. Pääpaino diplomityössä on juuri verkostojen kuvaamisella ja tietouden kasvattamisella, mutta myös rakenteiden ja toimintojen kehittämisessä vertikaalisen ja horisontaalisen verkostokehityksen viitekehyksen avulla, huomioiden operatiiviset ja strategiset tarpeet kilpailukyvyn ylläpitämisessä. Tutkimuksessa tunnistettiin huomattavia eroavaisuuksia lämpölaitosten toiminta-tavoissa sekä verkostorakenteissa ja niissä tapahtuvissa transaktioissa. Kirjallisuudessa esitettyjä onnistuneiden ja tehokkaasti toimivien verkostojen ominaisuuksien korrelaatioita lämpöliiketoiminnan operatiivisiin ja strategisiin toimintoihin vertaillaan tarkoitukseen muokatulla laadun talo -matriisilla. Tärkeimmiksi tulevaisuuden kehityskohteiksi analyysien perusteella havaittiin resurssien ja tietotaidon tehokkaamman jakamisen, yhteistyösuhteiden laajuuksien ja lukumäärien kasvattamisen sekä yhteistyösuhteiden strategisuuden lisäämisen.

Suorituskyvyn mittaaminen yritysverkostoissa - laadullinen tapaustutkimus

Tässä tutkielmassa tutkitaan suorituskyvyn mittaamista yritysverkostoissa. Tutkimusongelmana oli selvittää, miten suorituskykyä tulee mitata erityyppisissä verkostoissa. Tutkimusongelmaa lähestyttiin kartoittamalla eri verkostotyypin mukanaan tuomia kriittisiä tekijöitä, haasteita sekä mahdollisuuksia. Tutkimusongelmaa lähestyttiin laadullisin menetelmin. Tutkimusaineisto koostuu teoreettisen kirjoituspöytätutkimuksen lisäksi teemahaastatteluin kerätystä empiriasta. Tutkimukseen haastateltiin viittä henkilöä, jotka toimivat sekä vertikaalisissa, että horisontaalisissa verkostoissa. Aineiston perusteella verkostotasoista suorituskykyä voidaan mitata samoin periaattein, kuin yksittäisen organisaationkin. Verkostorakenne kuitenkin tuo mukanaan uusia haasteita sekä mahdollisuuksia, jotka tekevät verkostotasoisesta suorituskyvyn mittaamisesta haasteellisemman. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää verkoston rakenteiden, sidosten, strategiaviestinnän sekä palkitsemisjärjestelmien hallintaan.

Education export as a form of knowledge transfer : The potential of Finnish education export in Chile

Knowledge transfer is a complex process. Knowledge transfer in the form of exporting education products from one system of education to another is particularly complicated, because each system has been developed in a particular context to meet the requirements seen as relevant at each time. National innovation systems are often seen to form an essential framework within which the development of a country, its economy and level of knowledge are considered and promoted. These systems are orientated towards the future, and as such they also provide a framework for the knowledge transfer related to the development of education. In the best of circumstances they are able to facilitate and boost this transfer both from the viewpoint of the provider and the recipient. The leading thought and the idea of the study is that education export is a form of knowledge transfer, which is illustrated by the existing models included. The purpose of this study is to explore, analyze and describe the factors and phenomena related to education export, and more specifically, those related to the experiences and potential of Finnish education export to Chile. For better understanding, of the multiplicity of the issue involved, the current status of education export between Finland and Chile and he existing efforts within the Finnish innovation network will be outlined as well as new forms of co-operation between Finland and Chile in educational matters explored. Several countries have started to commercialize their education system in order to establish themselves as emerging education exporters. Moreover, the demand for education reform is accurate in many developing countries. This offers a good match between Finland and Chile to be the example countries of the research. The main research findings suggest that there are several business areas in education export. These include degrees in education, training services and education technologies for example The factors that influence education export can be divided into four groups, including academic, cultural, political and economic aspects. Challenges to overcome include the lack of product or services to be sold, lack of market and cultural knowledge of the buyer country, financing and lack of suitable pricing model. National innovation systems could be seen as enabling entities for successful education export. The extensive networks that national innovation systems aim to form, could operate as a basis for joining the forces in selling knowledge as well as receiving knowledge in a constructive way.

Reflexive Space. A Constructionist Model of the Russian Reflexive Marker

This study examines the structure of the Russian Reflexive Marker ( ся/-сь) and offers a usage-based model building on Construction Grammar and a probabilistic view of linguistic structure. Traditionally, reflexive verbs are accounted for relative to non-reflexive verbs. These accounts assume that linguistic structures emerge as pairs. Furthermore, these accounts assume directionality where the semantics and structure of a reflexive verb can be derived from the non-reflexive verb. However, this directionality does not necessarily hold diachronically. Additionally, the semantics and the patterns associated with a particular reflexive verb are not always shared with the non-reflexive verb. Thus, a model is proposed that can accommodate the traditional pairs as well as for the possible deviations without postulating different systems. A random sample of 2000 instances marked with the Reflexive Marker was extracted from the Russian National Corpus and the sample used in this study contains 819 unique reflexive verbs. This study moves away from the traditional pair account and introduces the concept of Neighbor Verb. A neighbor verb exists for a reflexive verb if they share the same phonological form excluding the Reflexive Marker. It is claimed here that the Reflexive Marker constitutes a system in Russian and the relation between the reflexive and neighbor verbs constitutes a cross-paradigmatic relation. Furthermore, the relation between the reflexive and the neighbor verb is argued to be of symbolic connectivity rather than directionality. Effectively, the relation holding between particular instantiations can vary. The theoretical basis of the present study builds on this assumption. Several new variables are examined in order to systematically model variability of this symbolic connectivity, specifically the degree and strength of connectivity between items. In usage-based models, the lexicon does not constitute an unstructured list of items. Instead, items are assumed to be interconnected in a network. This interconnectedness is defined as Neighborhood in this study. Additionally, each verb carves its own niche within the Neighborhood and this interconnectedness is modeled through rhyme verbs constituting the degree of connectivity of a particular verb in the lexicon. The second component of the degree of connectivity concerns the status of a particular verb relative to its rhyme verbs. The connectivity within the neighborhood of a particular verb varies and this variability is quantified by using the Levenshtein distance. The second property of the lexical network is the strength of connectivity between items. Frequency of use has been one of the primary variables in functional linguistics used to probe this. In addition, a new variable called Constructional Entropy is introduced in this study building on information theory. It is a quantification of the amount of information carried by a particular reflexive verb in one or more argument constructions. The results of the lexical connectivity indicate that the reflexive verbs have statistically greater neighborhood distances than the neighbor verbs. This distributional property can be used to motivate the traditional observation that the reflexive verbs tend to have idiosyncratic properties. A set of argument constructions, generalizations over usage patterns, are proposed for the reflexive verbs in this study. In addition to the variables associated with the lexical connectivity, a number of variables proposed in the literature are explored and used as predictors in the model. The second part of this study introduces the use of a machine learning algorithm called Random Forests. The performance of the model indicates that it is capable, up to a degree, of disambiguating the proposed argument construction types of the Russian Reflexive Marker. Additionally, a global ranking of the predictors used in the model is offered. Finally, most construction grammars assume that argument construction form a network structure. A new method is proposed that establishes generalization over the argument constructions referred to as Linking Construction. In sum, this study explores the structural properties of the Russian Reflexive Marker and a new model is set forth that can accommodate both the traditional pairs and potential deviations from it in a principled manner.

Design and implementation of a peer-to-peer client for device management

The aim of this master’s thesis was to specify a system requiring minimal configuration and providing maximal connectivity in the vein of Skype but for device management purposes. As peer-to-peer applications are pervasive and especially as Skype is known to provide this functionality, the research was focused on these technologies. The resulting specification was a hybrid of a tiered hierarchical network structure and a Kademlia based DHT. A prototype was produced as a proof-of-concept for the hierarchical topology, demonstrating that the specification was feasible.

Modeling the water uptake by chicken carcasses during cooling by immersion

In this study, water uptake by poultry carcasses during cooling by water immersion was modeled using artificial neural networks. Data from twenty-five independent variables and the final mass of the carcass were collected in an industrial plant to train and validate the model. Different network structures with one hidden layer were tested, and the Downhill Simplex method was used to optimize the synaptic weights. In order to accelerate the optimization calculus, Principal Component Analysis (PCA) was used to preprocess the input data. The obtained results were: i) PCA reduced the number of input variables from twenty-five to ten; ii) the neural network structure 4-6-1 was the one with the best result; iii) PCA gave the following order of importance: parameters of mass transfer, heat transfer, and initial characteristics of the carcass. The main contributions of this work were to provide an accurate model for predicting the final content of water in the carcasses and a better understanding of the variables involved.

Formal modelling for digital media distribution

Human beings have always strived to preserve their memories and spread their ideas. In the beginning this was always done through human interpretations, such as telling stories and creating sculptures. Later, technological progress made it possible to create a recording of a phenomenon; first as an analogue recording onto a physical object, and later digitally, as a sequence of bits to be interpreted by a computer. By the end of the 20th century technological advances had made it feasible to distribute media content over a computer network instead of on physical objects, thus enabling the concept of digital media distribution. Many digital media distribution systems already exist, and their continued, and in many cases increasing, usage is an indicator for the high interest in their future enhancements and enriching. By looking at these digital media distribution systems, we have identified three main areas of possible improvement: network structure and coordination, transport of content over the network, and the encoding used for the content. In this thesis, our aim is to show that improvements in performance, efficiency and availability can be done in conjunction with improvements in software quality and reliability through the use of formal methods: mathematical approaches to reasoning about software so that we can prove its correctness, together with the desirable properties. We envision a complete media distribution system based on a distributed architecture, such as peer-to-peer networking, in which different parts of the system have been formally modelled and verified. Starting with the network itself, we show how it can be formally constructed and modularised in the Event-B formalism, such that we can separate the modelling of one node from the modelling of the network itself. We also show how the piece selection algorithm in the BitTorrent peer-to-peer transfer protocol can be adapted for on-demand media streaming, and how this can be modelled in Event-B. Furthermore, we show how modelling one peer in Event-B can give results similar to simulating an entire network of peers. Going further, we introduce a formal specification language for content transfer algorithms, and show that having such a language can make these algorithms easier to understand. We also show how generating Event-B code from this language can result in less complexity compared to creating the models from written specifications. We also consider the decoding part of a media distribution system by showing how video decoding can be done in parallel. This is based on formally defined dependencies between frames and blocks in a video sequence; we have shown that also this step can be performed in a way that is mathematically proven correct. Our modelling and proving in this thesis is, in its majority, tool-based. This provides a demonstration of the advance of formal methods as well as their increased reliability, and thus, advocates for their more wide-spread usage in the future.

Heuristics for the Critical Node Detection Problem in Large Complex Networks

Complex networks have recently attracted a significant amount of research attention due to their ability to model real world phenomena. One important problem often encountered is to limit diffusive processes spread over the network, for example mitigating pandemic disease or computer virus spread. A number of problem formulations have been proposed that aim to solve such problems based on desired network characteristics, such as maintaining the largest network component after node removal. The recently formulated critical node detection problem aims to remove a small subset of vertices from the network such that the residual network has minimum pairwise connectivity. Unfortunately, the problem is NP-hard and also the number of constraints is cubic in number of vertices, making very large scale problems impossible to solve with traditional mathematical programming techniques. Even many approximation algorithm strategies such as dynamic programming, evolutionary algorithms, etc. all are unusable for networks that contain thousands to millions of vertices. A computationally efficient and simple approach is required in such circumstances, but none currently exist. In this thesis, such an algorithm is proposed. The methodology is based on a depth-first search traversal of the network, and a specially designed ranking function that considers information local to each vertex. Due to the variety of network structures, a number of characteristics must be taken into consideration and combined into a single rank that measures the utility of removing each vertex. Since removing a vertex in sequential fashion impacts the network structure, an efficient post-processing algorithm is also proposed to quickly re-rank vertices. Experiments on a range of common complex network models with varying number of vertices are considered, in addition to real world networks. The proposed algorithm, DFSH, is shown to be highly competitive and often outperforms existing strategies such as Google PageRank for minimizing pairwise connectivity.

Organizational Design of R&D Activities

This paper addresses the question of whether R&D should be carried out by an independent research unit or be produced in-house by the firm marketing the innovation. We define two organizational structures. In an integrated structure, the firm that markets the innovation also carries out and finances research leading to the innovation. In an independent structure, the firm that markets the innovation buys it from an independent research unit which is financed externally. We compare the two structures under the assumption that the research unit has some private information about the real cost of developing the new product. When development costs are negatively correlated with revenues from the innovation, the integrated structure dominates. The independent structure dominates in the opposite case.

Principe de finalité, protection des renseignements personnels et secteur public : étude sur la gouvernance des structures en réseau

Thèse réalisée en cotutelle avec l'Université de Montréal et l'Université Panthéon-Assas Paris II

La production de connaissances dans le cluster montréalais de l’aérospatiale. Le cas d’un réseau local d’innovation

L’importance que revêt la localisation des entreprises dans le fonctionnement et la compétitivité de celles-ci amène à porter l’attention sur la problématique des clusters et l’influence qu’ils peuvent avoir sur la production de connaissances. À travers une perspective théorique qui repose sur la prise en compte des travaux portant sur les districts industriels et ceux plus récents, sur les clusters, nous mettons en évidence une évolution conceptuelle du phénomène de la localisation des entreprises. La place qu’occupe la production de connaissances constitue désormais un élément central des travaux récents qui portent sur les districts et les clusters industriels. Notre examen des dynamiques de fonctionnement de ces systèmes permet d’affirmer que la production de connaissances est une caractéristique centrale des clusters ainsi que leur principal avantage compétitif. Étroitement liée aux réseaux inter-organisationnels, la production de connaissances n’est pas un phénomène naturel, elle découle des mécanismes intrinsèques aux clusters, qu’on cherche à mettre en évidence. Pour ce faire, notre méthodologie qui emprunte les principaux repères de l’analyse stratégique des organisations conduit à l’étude du fonctionnement concret d’un réseau local d’innovation, constitué d’entreprises et d’institutions locales présentes dans le cluster montréalais de l’aérospatiale. Un réseau constitué par l’intermédiaire du Consortium de Recherche et d’Innovation en Aérospatiale du Québec, une institution centrale dans le fonctionnement de ce cluster.

Diversité des organismes endophytes dans les racines de plantes poussant en milieu contaminé en hydrocarbures

Les champignons endophytes sont des organismes qui vivent à l’intérieur de plantes sans causer de symptômes de maladie apparents. Ils sont trouvés dans virtuellement toutes plante, et la nature des interactions peut aller de mutualiste à pathogène dépendant des conditions. La diversité et la structure des communautés des champignons endophytes dans les plantes poussant en milieu extrêmement pollué, ainsi que leur rôle potentiel pour améliorer la phytorémédiation, demeurent peu compris. Dans cette étude, nous nous sommes intéressés aux communautés de champignons endophytes de racines de deux espèces de plantes (Eleocharis erythropoda et Populus sp.). Ces espèces poussaient de manière spontanée dans trois bassins de sédimentation d’un ancienne usine pétro-chimique ayant des niveaux de contaminations différents, en utilisant à la fois une approche d’isolation d’organisme ainsi que des analyses de pyroséquençage de l’ITS d’ADN ribosomal. Nos résultats indiquent que les niveaux de contamination ont un effet significatif sur la composition taxonomique des champignons endophytes des racines de E. erythropoda. Une majorité des données de séquences appartiennent à la classe des Dothideomycetes dans les échantillons de forte concentration en hydrocarbures pétroliers, dont une majorité appartient au genre Alternaria. La comparaison des données d’isolation et de pyroséquençage suggère que l’isolation de souches ne permet pas l’obtention des souches les plus représentées dans les données de pyroséquençage. Ces résultats pourront potentiellement aider à l’élaboration de stratégies pour améliorer la phytorémédiation en utilisant les champignons endophytes.

Contribution des légumineuses, des champignons endophytes et mycorhiziens dans la nutrition azotée des prairies indigènes semi-arides

Les prairies indigènes présentent une source importante d'alimentation pour le pâturage du bétail dans les prairies Canadiennes semi-arides. L'addition de légumineuses fixatrices d'azote et de phosphore dans les prairies indigènes peut améliorer la productivité et la valeur nutritive de fourrage. Ces pratiques peuvent induire des modifications de la structure et de la diversité des communautés fongiques du sol, ce qui peut en retour avoir un impact sur la production et le contenu nutritionnel du fourrage. L’objectif de cette étude était de développer un système de pâturage à bas niveau d’intrants, productif, autonome et durable. À court terme, nous voulions 1) déterminer l'effet des légumineuses (Medicago sativa, une légumineuse cultivée ou Dalea purpurea, une légumineuse indigène) et la fertilité en phosphore du sol sur la productivité et la valeur nutritive des graminées indigènes, comparées avec celles de la graminée introduite Bromus biebersteinii en mélange avec le M. sativa, 2) identifier l'effet de ces pratiques sur la diversité et la structure des communautés des champignons mycorhiziens à arbuscules (CMA) et des champignons totaux, 3) identifier l'effet des légumineuses et des CMA sur les interactions compétitives entre les graminées de saison fraîche et les graminées de saison chaude. Les expériences menées au champ ont montré que M. sativa améliorait les teneurs en azote et en phosphore des graminées indigènes au début de l'été, ainsi que la teneur en azote de la graminée de saison chaude Bouteloua gracilis à la fin de l'été de l'année sèche 2009. Par contre, la fertilité en phosphore du sol n'ait pas affecté la productivité des plantes. D'autre part, l'inclusion des légumineuses augmentait la diversité des CMA dans le mélange de graminées indigènes. Cette modification présentait des corrélations positives avec la productivité et la quantité totale d'azote chez le M. sativa et avec la teneur en phosphore des graminées indigènes, au début de l'été. La structure des communautés de champignons totaux était influencée par l'interaction entre le mélange des espèces et la fertilité en phosphore du sol seulement en 2008 (année humide). Cet effet pourrait être lié en partie avec la productivité des plantes et l'humidité du sol. Les expériences menées en chambre de culture ont montré que les CMA peuvent favoriser la productivité des graminées de saison chaude au détriment des graminées de saison fraîche. En effet, Glomus cubense augmentait la productivité de la graminée de saison chaude B. gracilis, en présence de M. sativa. Cet effet pourrait être associé à l’effet négatif du G. cubense sur la fixation de l’azote par le M. sativa et à la diminution de l’efficacité d’utilisation de l'azote de certaines graminées de saison fraîche résultant en une augmentation de la disponibilité de l'azote pour B. gracilis. Par contre, le Glomus sp. augmentait la biomasse de Schizachyrium scoparium, autre graminée de saison chaude, en absence de légumineuse. Ce phénomène pourrait être attribuable à une amélioration de l’efficacité d’utilisation du P de cette graminée. En conclusion, mes travaux de recherche ont montré que la légumineuse cultivée M. sativa peut améliorer la valeur nutritive des graminées indigènes au début de l'été ainsi que celle de la graminée de saison chaude B. gracilis, dans des conditions de sécheresse sévère de la fin de l'été. De plus, l'addition de M. sativa dans le mélange de graminées indigènes peut contribuer à augmenter le nombre des espèces bénéfiques des CMA pour la production et la nutrition du fourrage au début de l'été.