SFS-ISO 2789:2013 Tieto ja dokumentointi — Kirjastojen kansainvälinen tilastostandardi

Markku Laitisen esitys Kirjastonjohtajien neuvottelupäivillä Lahdessa 1.10.2015.

Vuorovaikutusasiantuntijuus ja hiljainen tieto luokanopettajan työssä

Tämä tutkimus perehtyy luokanopettajan vuorovaikutukseen liittyvään asiantuntijuuteen. Sen tarkoituksena on selvittää, kuinka tämä osa opettajan asiantuntijuutta syntyy, millaista tietoa ja osaamista siihen sisältyy ja kuinka tällaista tietoa liikkuu työyhteisössä. Tutkimuksen kirjallisuuskatsaus perehtyy opettajan ammatin luonteeseen asiantuntijuutta käsittelevän kirjallisuuden, hiljaisen tiedon käsitteistön ja tutkimustiedon sekä työyhteisöön liittyvien julkaisujen avulla. Tutkimuksen empiriaosuus toteutettiin laadullisin menetelmin haastattelemalla viittä luokanopettajaa. Opettajan vuorovaikutusasiantuntijuuteen liittyy kiinteästi hiljaista ja toiminnallista tietoa, joka on henkilökohtaista ja omiin kokemuksiin pohjautuvaa selkärankatietämystä. Tutkimuksen tuloksien mukaan valtaosa tällaisesta asiantuntijuudesta hankitaan omassa työssä kokemusten kautta. Opettajat reflektoivat omaa työtään ja sopeuttavat toimintaansa ympäristön mukaan. Hiljainen tieto oli soveltuviksi koettuja toimintamalleja tietynlaisten oppilaiden ja tilanteiden kohdalla. Erityisesti uran alkuvaiheessa korostui samaistumiseen perustuva ammatillinen itsensä kehittäminen, jossa painottuu tiedon siirtyminen kokeneemmalta kokemattomammalle. Lisäksi opettajayhteisössä jaettiin osaamista ja kokemuksia erilaisissa vapaamuotoisissa tilanteissa syntyvissä käytäntöyhteisöissä, joissa etsittiin ratkaisuja myös uudenlaisiin ongelmiin. Käytäntöyhteisöillä näyttikin olevan olennainen merkitys opettajan vuorovaikutusasiantuntijuuden kehittymiselle. Aineiston ja kirjallisuuskatsauksen perusteella tutkimus esittää vuorovaikutusasiantuntijuuden kehittymisen syklin, joka on kehitysprosessia ja sen yhteyttä ympäristöön kuvaava toimintamalli. Tutkimuksen mukaan opettajan vuorovaikutusasiantuntijuus on henkilökohtainen ja koko uran mittainen kehitysprosessi, mutta se saa tukea työyhteisöstä. Luonnollisten verkostojen ohella työnantaja voi tarjota täydennyskoulutusta tai työnohjausta opettajan työn tueksi.

Hiljaisen tiedon hyödyntäminen verkostoituneen yrityksen ict-ryhmässä

Työn alustavana tavoitteena oli havaita yrityksen ict-ryhmässä käytettävien teknisten välineiden, informaation hallinnan järjestelmien ja ryhmän työtilojen vaikutus hiljasen tiedon jakamiseen tai sen estymiseen. Työssä tarkasteltiin myös vaikutusta ryhmän oppimiseen sekä ryhmään muodostuvan hiljaisen tiedon syntymisen ja henkilöitymisen syihin sekä hiljaisen tiedon laatuun. Lisäksi työssä pyritään löytämään tapoja, joiden avulla hiljaista tietoa voidaan hyödyntää ja jakaa ryhmässä siten että se mahdollistaa myös ryhmän oppimisen. Haastatteluissa nousivat esiin informaation hallintaongelmat, jotka johtuvat informaation hajautumisesta informaation eri hallinta järjestelmiin, tietoturvamääräysten aiheuttamiin esteisiin ja kriittisen teknisen dokumentaation tallentamiseen. Nämä vaikeuttavat tallennetun informaation hyödyntämistä ict-ryhmässä. Tämä osaltaan aiheuttaa hiljaisen tiedon henkilöitymistä ryhmässä ja hiljaisen tiedon jakamisen menetelmien jää hyödyntämättä. Haastatteluissa osoittautui, että hiljaisen tiedon hyödyntämisongelmat johtuvat osittain ryhmän sisäisten yhteyksien verkoston rakenteesta. Vahvojen linkkien vähyys ryhmässä ja vahvojen linkkien suuntautuminen ryhmän ulkoisiin verkostoihin vaikeuttaa hiljaisen tiedon siirtymistä ryhmässä ja aiheuttaa hiljaisen tiedon henkilöitymistä. Kiire todettiin ryhmän kannalta ongelmalliseksi hiljaisen tiedon jakamisen ja hyödyntämisen esteeksi. Tiedon adaptaatioon ja omaksumiseen liittyvät ongelmat ovat sidoksissa aikaan ja hiljaisen tiedon henkilöitymiseen ryhmässä. Ryhmätyö ja ryhmän päivittäisessä toiminnassa käytettävissä olevat hiljaisen tiedon jakamisen menetelmät osoittautuvat sopivimmiksi edistämään ryhmän yhteistyökykyä sekä sosiaalisen rakenteen ja luottamuksen kehittymistä. Ne poistavat myös tiedon omaksumisen ja adaptaation esteitä. Ryhmätyö vaikuttaa myönteisesti ryhmän kollektiiviseen osaamiseen ja ryhmän hiljaisen tiedon kehittymiseen. Lisäksi se parantaa teknisen dokumentaation ymmärrettävyyttä.

Perheyrityksen sukupolvenvaihdos - hiljaisen tiedon jakaminen luopujan ja jatkajan välillä

Pro gradu –tutkielmassa tarkastellaan hiljaisen tiedon siirtymistä sukupolvenvaihdosprosessissa luopujan ja jatkajan näkökulmista. Tavoitteena on selvittää, miten hiljaista tietoa tehdään näkyväksi, miten tieto siirtyy ja liittykö tiedon siirtymiseen myös tiedon rakentumista. Tutkielma toteutettiin kvalitatiivisena tapaustutkimuksena. Aineisto kerättiin yksilö-haastattelemalla kahden eteläkarjalaisen yrityksen luovuttajaa ja jatkajaa. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysia hyödyntäen. Tutkielma osoitti, että yrityksen sukupolvenvaihdoksessa siirtyy tietoa, josta osa on hiljaista tietoa. Tiedon siirtämistä pidetään tärkeänä, mutta omaa hiljaista tietoa ei tunnisteta hyvin. Tutkielman perusteella voidaan tehdä johtopäätös, että tiedon siirtämisessä on mahdollista rakentaa myös uutta merkityksellistä tietoa. Tulevaisuuden haasteina on tunnistaa yrityksissä olevaa hiljaista tietoa, järjestää ba-tiloja, jotka edesauttavat tiedon siirtymistä vuorovaikutuksessa ja kehittää edelleen menetelmiä, joiden avulla tietoa voidaan siirtää ja rakentaa sukupolvien välillä.

The essence of a tacit intersection : a heuristic inquiry into nature-based leisure and personal transformation

There are a considerable number of programs and agencies that count on the existence of a unique relationship between nature and human development. In addition, there are significant bodies of literature dedicated to understanding developmentally focused nature-based experiences. This research project was designed to flirther the understanding of this phenomenon. Consequently, the purpose of this research endeavour was to discover the essence ofthe intersection ofpersonal transformation and nature-based leisure, culminating in a rich and detailed account of this otherwise tacit phenomenon. As such, this research built on the assumption of this beneficial intersection of nature and personal transformation and contributes to the understanding ofhow this context is supporting or generating of selfactualization and positive development. Heuristic methods were employed because heuristics is concerned with the quality and essence of an experience, not causal relationships (Moustakas, 1990). Heuristic inquiry begins with the primary researcher and her personal experience and knowledge of the phenomenon. This study also involved four other coresearchers who had also experienced this phenomenon intensely. Co-researchers were found through purposeful and snowball sampling. Rich narrative descriptions of their experiences were gathered through in-depth, semi-structured interviews, and artifact elicitation was employed as a means to get at co-researchers' tacit knowledge. Each coresearcher was interviewed twice (the first interview focused on personal transformation, the second on nature) for approximately four and a half hours in total. Transcripts were read repeatedly to discern patterns that emerged from the study of the narratives and were coded accordingly. Individual narratives were consolidated to create a composite narrative of the experience. Finally, a creative synthesis was developed to represent the essence of this tacit experience. In conclusion the essence of the intersection of nature-based leisure and personal transformation was found to lie in the convergence of the lived experience of authenticity. The physical environment of nature was perceived and experienced to be a space and context of authenticity, leisure experiences were experienced as an engagement of authenticity, and individuals themselves encountered a true or authentic self that emanated from within. The implications of these findings are many, offering suggestions, considerations and implications from reconsidered approaches to environmental education to support for selfdirected human development.

Tacit knowing, moral development and pluralism: thoughts on mentoring, judgment and reform.

Resumen basado en el del autor

Spiritual literacy and tacit knowledge

This article represents a critique of the 'spiritual literacy' approach to spiritual education developed by Andrew Wright (e.g. 2000a), with particular reference to the inclusion of Michael Polanyi's theory of 'tacit knowledge'. Wright's assessment of the current state of religious education is summarised and his proposed method is outlined. Polanyi's ideas are then described and assessed for their compatibility with the 'spiritual literacy' approach.

Making the tacit explicit: children's strategies for classroom writing

A key highlight of this study is generating evidence of children ‘making aware the unaware’, making tacit knowledge explicit. The research explores the levels of awareness in thinking used by eight 7–8 year-old children when engaged in school-based genre writing tasks. The focus is on analysing children’s awareness of their thought processes, using a framework originally devised by Swartz and Perkins (1989), in order to investigate ways in which children can transform their tacit knowledge to explicit within the writing process. Classroom ‘think aloud’ protocols are used to help children ‘manage their knowledge transfer’, to speak the unspoken. In their framework Swartz and Perkins distinguish between four levels of thought that they view as hierarchical and ‘increasingly metacognitive.’ However, there is little evidence in this study to show that levels of awareness in thinking are increasingly progressive and observations made during the study suggest that young writers move in and out of the suggested levels of thinking during different elements of a writing task. The reasons for this may depend on a number of factors which are noted in this paper. Evidence does suggest children in this age group are consciously aware of their own and others’ thought processes both with and without adult prompting. By using collaborative talk, their awareness of these thought processes is highlighted enabling the co-construction and integration of new ideas into their existing knowledge base.