Nuorten kokemuksia ja mielipiteitä päihteistä

Ehkäisevä päihdetyö jakautuu kolmeen eri preventioon: primaari-, sekundaari- ja tertiaaripreventioon. Primaaripreventio on koko yhteiskunnalle tai yleisryhmille suunnattua yleistä ehkäisevää päihdetyötä. Sitä voidaan pitää muun muassa kouluissa. Eräs keino toteuttaa primaaripreventiota kouluissa on vertaisohjaus. Vertaisohjaus on nuorilta nuorille tapahtuvaa valistusta ja sen tarkempi suunnittelu ja toteutus ovat nuorten itsensä päätettävissä. Työmme tarkoituksena on selvittää yläasteikäisten nuorten päihdekokemuksia ja mielipiteitä Haaga-Kaarelan alueella. Tulokset toimivat pohjana Raittiina Radalla -hankkeessa kehitteillä olevalle nuorten vertaisohjausmallille. Raittiina Radalla on nuorille suunnatun ehkäisevän päihdetyön hanke. Vertaisohjaus on tarkoitus aloittaa hankkeen yhdyskouluissa, Pohjois-Haagan ja Apollon yhteiskouluissa, keväällä 2008 ja jäädä alueelle yhdeksi nuorille suunnatun ehkäisevän päihdetyön menetelmäksi. Työmme on kvantitatiivinen tutkimus. Aineiston keräsimme itse tehdyin kyselylomakkein yhdyskouluissa. Syötimme aineiston SPSS-ohjelmaan ja käsittelimme sen teemoittain. Teemat pohjautuvat ehkäisevään päihdetyöhön, hankkeen tavoitteisiin ja koulutuksen tarpeisiin. Vertailimme tyttöjen ja poikien sekä eri luokka-asteiden eroja ja tutkimme aineistoa myös kokonaisuutena. Tulosten teemoja ovat päihdetietous ja -valistus, päihdekokemukset ja vapaa-aika sekä päihteiden käyttöön suhtautuminen. Lähes kaikilla nuorilla on tietoa päihteistä. Lähteiden suhteen heitä pitäisi opettaa kriittisempään ajatteluun. Nuoret ymmärtävät, että päihteidenkäyttö voi olla ongelma jo nuorella iällä, mutta silti päihteiden kokeilu kiinnostaa heitä. On syytä kyseenalaistaa, kuinka nuoret määrittävät päihteettömyyden. Keskustelu päihteistä muiden nuorten kanssa sekä kavereiden vaikutus päihteiden käyttöön korostuvat. Tämän vuoksi vertaisohjaus on varmasti tehokas menetelmä Haaga-Kaarelan alueella. Nuorten harrastaminen vähenee iän myötä ja päihdekokeilut lisääntyvät. Nuorille pitäisi tarjota päihteettömiä vapaa-ajanviettomahdollisuuksia ja yhteiskunnan rakenteiden tulisi tukea heidän päihteettömyyttään nykyistä enemmän. Tällaisiin seikkoihin pystytään vaikuttamaan kouluissa tehtävällä primaaripreventiolla.

Kunnan ympäristönsuojelumääräykset case Kotka

Ympäristönsuojelulain (86/2000) 19 §:n nojalla kunnilla voi olla ympäristönsuojelumääräykset. Määräysten antaminen on kunnille vapaaehtoista. Määräysten tulee olla ympäristönsuojelulain täytäntöönpanon kannalta tarpeellisia, kunnan paikallisista olosuhteista johtuvia kuntaa tai sen osaa koskevia yleisiä määräyksiä. Määräykset antaa kunnanvaltuusto. Ympäristönsuojelumääräyksillä on muuta lainsäädäntöä täydentävä, ei korvaava asema. Tämän työn tavoitteena oli laatia Kotkan kaupungille ehdotus kunnan ympäristönsuojelumääräyksiksi. Työn teoriaosassaon selvitetty kunnan ympäristönsuojelumääräysten oikeudelliset lähtökohdat ja suhde muuhun lainsäädäntöön. Tulososassa on selvitetty mitä toimintoja Kotkassa tulisi säännellä kunnan ympäristönsuojelumääräyksin. Työn toimeksiantajan kannalta oleellisimmat tulokset on esitetty työn liiteosassa. Ehdotuksen määräykset koskevat jätevesien käsittelyä, lumenkaatopaikkojen aiheuttamia ympäristöhaittoja, pölyn torjuntaa, tilapäisen melun torjuntaa, öljysäiliöiden tarkastamista ja käytöstä poistamista sekä hevosten pidon ympäristövaikutuksia. Ympäristönsuojelumääräysten voimaantulon myötä osa ympäristönsuojeluviranomaisen antamista suosituksista saa sitovan vaikutuksen. Ympäristönsuojelumääräykset osaltaan selventävät ympäristönsuojeluviranomaisen mahdollisuuksia puuttua eri toimintojen ympäristövaikutuksiin ennakolta.

Metallialan pk-yrityksen arvon määrittäminen

Monen pk-yrityksen kohdalla sukupolvenvaihdos on ajankohtainen. Sukupolvenvaihdos voi tapahtua yrittäjän perheensisällä tai yrityskaupalla yksityiselle henkilölle, ryhmälle tai toiselle yritykselle. Kaikissa tapauksissa yrityksen arvo joudutaan määrittämään. Diplomityön tavoite oli kehittää matemaattinen kaava yrityksen arvon määrittämiseen ottaen huomioon yrityksen teknologinen tilanne, henkilöstöresurssitja asema markkinoilla. Tavoitteena oli myös pystyä luomaan menettely riittävien tietojen keräämisen mahdollisimman tehokkaasti ja pienin kustannuksin. Kaavan varmistamiseksi tarvittavien auditoitavien tietojen määrittely oli työn kirjallinen osa. Kolmen kohdeyrityksen auditoinnin avulla tehty selvitys tarkensi yrityksen arvon määritykseen tarvittavat tiedot. Työn lopussa arvioidaan yrityksen arvon määrityksen kehityskohteita ja tekijöitä, joihin panostamalla voi kohottaa yrityksen arvoa ja helpottaa yrityksen sukupolvenvaihdosta.

Development of a Testing Method for Convertibility of Paperboard

Työssä tutkittiin muovattujen kartonkivuokien sekä muovattujen kartonkinäytteiden rinnastettavuutta. Puristusvaiheen prosessiolosuhteiden miellettiin vaikuttavan eniten multidimensionaliseen muodonmuutokseen. Multidimensionaalista muodonmuutosta simuloitiin uudella muovaamiseen soveltuvalla muovauslaitteella. Kirjallisuusosassa keskeisiä teemoja ovat kartongin muovaus sekä kuitupohjaisen materiaalin reologinen käyttäytyminen. Kirjallisuusosassa esitellään lisäksi yksi tekninen sovellus, jonka avulla kyetään ennustamaan kuitumateriaalin muovautuvuutta sekä mittaamaan tapahtunutta muodonmuutosta. Prosessiparametrien teoreettista vaikutustakuituihin tarkastellaan myös kirjallisuusosassa. Kokeellisessa osassa toteutettiin kartonkivuokien valmistus puristamalla. Vastaavilla prosessiparametreilla muovattiin myös pienemmät testinäytteet. Perinteiset yksidimensionaliset deformaatiomittaukset toteutettiin lujuusominaisuuksien laboratoriomäärityksinä. Myös kitka, joka toimii tärkeänä muuttujana prässäysprosessissa, mitattiin laboratorio-olosuhteissa. Tämän työn tulokset osoittavat uuden kehitetyn muovausmenetelmän toimivuuden. Asema-voima kuvaajat ovat selkeitä sekä helposti luettavia. Tuloksissa havaittiin materiaalin muovauspotentiaalin sekä asema-voima kuvaajan välillä vallitseva yhteys. Erittäin merkittävä huomio oli myös, että muovipäällystetyllä kartongilla oli yhteys päällystämättömän kartongin asema-voima kuvaajaan. Tämä tulos osoittaa, että muovipäällystetyn kartongin muovautuvuutta voi olla mahdollista ennustaa pohjakartongin muovautuvuustulosten perusteella. Perinteiset yksidimensionaliset laboratoriomittaukset eivät kykene antamaan riittävää informaatiota muovautuvuuden ennustamiseen. Tästä näkökulmasta on tärkeää että kartongin multidimensionalista muotoutuvuutta voidaankin tutkia kehitetyllä muovausmenetelmällä.

Vaihto-omaisuuden merkitysja hallinta tukkukaupassa

Tutkielman päätavoitteena on tutkia vaihto-omaisuuden merkitystä ja hallintaa tukkukaupassa. Tutkielman alatavoitteena on selvittää ostotoiminnan arvostusta yrityksessä sekä myynti- ja ostotoimintojen yhteistyötä. Yrityksen toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntäminen vaihto-omaisuuden hallinnassa ja tiedon välittäjänä on toinen tutkielman alatavoitteista. Tutkielmassa haetaan myös vastauksia myynnin ostotoiminnoille esittämään kysymykseen: miksi yrityksessä ei voida pitää reilusti tavaraa varastossa. Tutkimus on tyypiltään kvalitatiivinen ja metodologialtaan tapaustutkimus. Tutkimusmenettelynä on käytetty teoriaa, havainnointia sekä case-yrityksen ja case-tuotesarjan tutkimusta. Tutkimuksen tulosten mukaan ostotoimintojen asema tukkukaupassa on saanut suuremman merkityksen kiristyvän kilpailun vuoksi. Kilpailutilanteessa yritykset pyrkivät tehokkaaseen kustannuksien ja käyttöpääoman hallintaan ja sitä kautta parantamaan tulostaan. Vaihto-omaisuuden hallinnassa tämä tarkoittaa tehokkaasti ostettuja ja hinnaltaan kilpailukykyisiä tuotteita ja varastointikulujen minimoimista. Lisäksi myynti- ja ostotoimintojen yhteistyön kehittäminen on ensiarvoisen tärkeää.

Yritys- ja pääomatuloverouudistuksen vaikutus konsernien yritysjärjestelyihin.

Tutkimuksessa selvitetään yritys- ja pääomatuloverouudistuksen vaikutuksia konsernien sisäisiin yritysjärjestelyihin. Päätavoite oli selvittää, onko verouudistuksella todellista vaikutusta konsernirakenteiden muuttamisessa käytettyjen yritysjärjestelykeinojen valintaan. Alatavoitteista merkityksellisimmäksi muodostui verouudistuksen mukanaan tuomien epäkohtien etsiminen. Tytäryhtiöosakkeiden purkuvoiton muuttuminen verotuksessa verovapaaksi ja purkutappion vähennyskelvottomaksi, aiheuttaa houkutuksen pyrkiä yritysjärjestelyjen toteuttamiseen siten, että verotusta voidaan kiertää. Tutkimuksessa osoitettiin epäkohtia uudistuksessa, jotka mahdollistavat veronkiertämisen yritysjärjestelyissä. Tutkimustulos osoittaa verouudistuksella olleen vaikutusta yritysjärjestelykeinon valintaan, sillä uudistuksen jälkeen sekä purkamisen ja fuusion veroseuraamukset ovat emoyhtiön osalta toisiaan vastaavat. Merkitykselliseksi muodostuu uudistuksen jälkeen tytäryhtiön verotuksellinen asema. Se on jatkossa syytä selvittää ennen yritysjärjestelykeinon valintaa.

Yliopistosäätiöiden taloudellinen analyysi ja sijoitustoiminta

Yliopistotukisäätiöt omaavat kohtalaisen paljon sijoitettavaa omaisuutta. Tässä tutkielmassa tutkitaan sitä, millainen tukisäätiöiden taloudellinen asema on ollut, ja millaista sijoitustoimintaa ja allokointia säätiöistä voidaan löytää. Tutkielman kohteena on kahdeksan suomalaista yliopistotukisäätiötä. Tutkimusaineisto koostuu säätiöiden tilinpäätösaineistosta vuosilta 2001-2005. Lisäksi tutkimusta varten on haastateltu mukana olleiden säätiöiden edustajia sekä kahta varainhoitajaa. Tutkielmassa käytetään kvantitatiivisia ja kvalitatiivisia tutkimusmenetelmiä. Tutkimuksessa tutustuttiin säätiöiden sijoitustoimintaan tutkimalla säätiöiden sijoitus- ja toimintastrategioita, varainhoidon järjestämistä, varojen allokaatiota sekä tulevaisuudennäkymiä. Tutkimustulosten perusteella voidaan havaita esimerkiksi, että säätiöiden sijoitustoimintaa kuvaa turvallisen ja varman tuoton turvaavan sijoittamisen vaatimus sekä mahdollisimman pitkä sijoitushorisontti. Säätiöiden väliltä löytyi kuitenkin myös jonkin verran eroja sijoitustoiminnassa.

Tuloskortti, strategia ja tavoitteet, Case: TeliaSonera Finland Oyj, Verkot ja tuotanto -divisioona

Tuloskortti on mittaristo, jonka avulla yritystä johdetaan, tuloksia mitataan, luodaan yrityksen strategia ja asetetaan sekä pitkän että lyhyen aikavälin tavoitteet. Se toimii myös raportoinnin välineenä. Tutkielman teoreettinen tavoite on selvittää miten tuloskorttia voi hyödyntää yrityksen strategian implementoinnissa ja sitä kauttayrityksen sille asettamiin tavoitteisiin pääsemisessä. Tuloskortin avulla ohjataan liiketoimintaa sekä organisaation nykyistä ja tulevaisuuden suorituskykyä. Tuloskortin mittariston tavoitteet johdetaan strategiasta ja toisaalta strategia johdetaan tuloskortin tavoitteista. Hyvätuloskortti kertoo tarinan yrityksen strategiasta ja visiosta. Tutkielman empiirinen osa liittyy caseyrityksen TeliaSonera Finland Oyj:n Verkot ja tuotanto - divisioonassa suoritettuun kyselytutkimukseen. Empiirisenä tavoitteena on tutkia, miten työntekijän asema organisaatiossa vaikuttaa suhtautumisessa tuloskorttiin ja sen avulla suoritettavaan työn ohjaukseen. Miten vastaajat kokevat tuloskortin avulla asetetun yrityksen suunnan sekä tuloksellisuuden mittauksen? Onko näkemyseroja esimiesten ja asiantuntijoiden välillä? Kirjoittaja havaitsi, että kyseiset luokat suhtautuvat varsin yhteneväisesti kysymyksiin. Näkemyseroa ilmenee lähinnä siinä, miten tuloskortin avulla voidaan vaikuttaa ja miten tärkeää se on. Tuloskortti koetaan myös tärkeänä sitouttamisen sekä palkitsemisen välineenä.

Russian transition in the early 21st century

Tässä tutkimuksessa käsitellään Venäjän talouden kehitystä uudella vuosituhannella. Kylmän sodan aikaan Neuvostoliitto oli suurvalta, jonka asema perustui sotilasmahtiin. Sotateollisuuden konversio palvelemaan nykytarpeita ei ole ollut helppo tehtävä. Vuoden 1998 talouskriisin jälkeen elintaso on toipunut verraten nopeasti, mikä on nähtävissä tarkastellessa kotitalouksien kulutusrakenteita, joita käsitellään tarkemmin luvussa 2. Siirtymätalouksissa vaihtotaseen vajeet ovat yleisiä, mutta luonnonrikkauksiensa ansiosta Venäjän vaihtotaseet ovat olleet huomattavan ylijäämäisiä, mitä pohditaan luvussa 3. Vaihtotaseen ylijäämien heijatusvaikutus on ollut Venäjän rooli pääomien nettoviejänä. Venäjän investointikertymä onedelleen erittäin vaatimaton suhteutettuna maan kehitysvaiheeseen. Jokaisessa menestyksekkäässä taloudessa investoinnit ovat pitkän aikavälintaloudellisen menestyksen avaintekijä. Venäjän erityispiirteitä tähän liittyen on kuvattu luvussa 4. Raportti päättyy talouden nykytilanteen analyysiin (luvut 5 ja 6).

Mekanismien dynamiikan simuloinnissa sovellettavia numeerisia- ja mallinnusmenetelmiä

Koneet voidaan usein jakaa osajärjestelmiin, joita ovat ohjaus- ja säätöjärjestelmät, voimaa tuottavat toimilaitteet ja voiman välittävät mekanismit. Eri osajärjestelmiä on simuloitu tietokoneavusteisesti jo usean vuosikymmenen ajan. Osajärjestelmien yhdistäminen on kuitenkin uudempi ilmiö. Usein esimerkiksi mekanismien mallinnuksessa toimilaitteen tuottama voimaon kuvattu vakiona, tai ajan funktiona muuttuvana voimana. Vastaavasti toimilaitteiden analysoinnissa mekanismin toimilaitteeseen välittämä kuormitus on kuvattu vakiovoimana, tai ajan funktiona työkiertoa kuvaavana kuormituksena. Kun osajärjestelmät on erotettu toisistaan, on niiden välistenvuorovaikutuksien tarkastelu erittäin epätarkkaa. Samoin osajärjestelmän vaikutuksen huomioiminen koko järjestelmän käyttäytymissä on hankalaa. Mekanismien dynamiikan mallinnukseen on kehitetty erityisesti tietokoneille soveltuvia numeerisia mallinnusmenetelmiä. Useimmat menetelmistä perustuvat Lagrangen menetelmään, joka mahdollistaa vapaasti valittaviin koordinaattimuuttujiin perustuvan mallinnuksen. Numeerista ratkaisun mahdollistamiseksi menetelmän avulla muodostettua differentiaali-algebraaliyhtälöryhmää joudutaan muokkaamaan esim. derivoimalla rajoiteyhtälöitä kahteen kertaan. Menetelmän alkuperäisessä numeerisissa ratkaisuissa kaikki mekanismia kuvaavat yleistetyt koordinaatit integroidaan jokaisella aika-askeleella. Tästä perusmenetelmästä johdetuissa menetelmissä riippumattomat yleistetyt koordinaatit joko integroidaan ja riippuvat koordinaatit ratkaistaan rajoiteyhtälöiden perusteella tai yhtälöryhmän kokoa pienennetään esim. käyttämällä nopeus- ja kiihtyvyysanalyyseissä eri kiertymäkoordinaatteja kuin asema-analyysissä. Useimmat integrointimenetelmät on alun perin tarkoitettu differentiaaliyhtälöiden (ODE) ratkaisuunjolloin yhtälöryhmään liitetyt niveliä kuvaavat algebraaliset rajoiteyhtälöt saattavat aiheuttaa ongelmia. Nivelrajoitteiden virheiden korjaus, stabilointi, on erittäin tärkeää mekanismien dynamiikan simuloinnin onnistumisen ja tulosten oikeellisuuden kannalta. Mallinnusmenetelmien johtamisessa käytetyn virtuaalisen työn periaatteen oletuksena nimittäin on, etteivät rajoitevoimat tee työtä, eli rajoitteiden vastaista siirtymää ei tapahdu. Varsinkaan monimutkaisten järjestelmien pidemmissä analyyseissä nivelrajoitteet eivät toteudu tarkasti. Tällöin järjestelmän energiatasapainoei toteudu ja järjestelmään muodostuu virtuaalista energiaa, joka rikkoo virtuaalisen työn periaatetta, Tästä syystä tulokset eivät enää pidäpaikkaansa. Tässä raportissa tarkastellaan erityyppisiä mallinnus- ja ratkaisumenetelmiä, ja vertaillaan niiden toimivuutta yksinkertaisten mekanismien numeerisessa ratkaisussa. Menetelmien toimivuutta tarkastellaan ratkaisun tehokkuuden, nivelrajoitteiden toteutumisen ja energiatasapainon säilymisen kannalta.

Web-pohjaisen videoeditorin toteutus ja Object-Relational Mapping

Tässä insinöörityössä esitellään Stadian verkkoviestinnän VIDEOS-hankkeeseen liittyvän web-pohjaisen videoeditorin kehitys ja käytetyt teknologiat. Fooga-nimiseksi nimetty videoeditorin käyttämät tekniikat ovat Ruby, Ruby on Rails, FFmpeg, Mencoder, ImageMagick ja FLVTool2. Ruby on olio-pohjainen skriptikieli, Ruby on Rails on websovelluskehys ja muut tekniikat ovat komentorivipohjaisia työkaluja, jotka tarjoavat tärkeimmät toiminnallisuudet Foogalle. Tavoitteina oli tämän työn yhteydessä ohjelmoida Foogaan perustoiminnallisuudet, jotka mahdollistavat minimaaliset käyttömahdollisuudet kevääseen 2007 mennessä. Kehitystyö jatkuu vuoteen 2009 asti tarjoamalla samalla mahdollisuuden usealle insinöörityölle tekniikan ja liikenteen koulutusohjelmasta. Tämän lisäksi tässä insinöörityössä perehdytään Object-Relational Mapping-tekniikan perusteisiiin ja verrataan Ruby on Railsin ja Javan ORM-ominaisuuksia. Ruby on Railsin osalta esitellään ActiveRecord-luokka ja Javan osalta Hibernate, jonka johdantona on DAO/DTO-sunnittelumalli.

Genes outside The Hla Region affecting Susceptibility to Type 1 Diabetes - The Role of Iddm2 and Iddm9 in the Finnish Population

Tyypin 1 diabeteksen perinnöllinen alttius Suomessa - HLA-alueen ulkopuolisten alttiuslokusten IDDM2 ja IDDM9 rooli taudin periytymisessä HLA-alue, joka sijaitsee kromosomissa 6p21.3, vastaa noin puolesta perinnöllisestä alttiudesta sairastua tyypin 1 diabetekseen. Myös HLA-alueen ulkopuolisten lokusten on todettu liittyvän sairausalttiuteen. Näistä kolmen lokuksen on varmistettu olevan todellisia alttiuslokuksia ja lisäksi useiden muiden, vielä varmistamattomien lokusten, on todettu liittyvän sairausalttiuteen. Tässä tutkimuksessa 12:n HLA-alueen ulkopuolisen alttiuslokuksen kytkentä tyypin 1 diabetekseen tutkittiin käyttäen 107:aa suomalaista multiplex-perhettä. Jatkotutkimuksessa analysoitiin IDDM9-alueen kytkentä ja assosiaatio sairauteen laajennetuissa perhemateriaaleissa sekä IDDM2-alueen mahdollinen interaktio HLA-alueen kanssa sairauden muodostumisessa. Lisäksi suoritettiin IDDM2-alueen suojaavien haplotyyppien alatyypitys tarkoituksena tutkia eri haplotyyppien käyttökelpoisuutta sairastumisriskin tarkempaa ennustamista varten. Ensimmäisessä kytkentätutkimuksessa ei löytynyt koko genomin tasolla merkitsevää tai viitteellistä kytkentää tutkituista HLA-alueen ulkopuolisista lokuksista. Voimakkain havaittu nimellisen merkitsevyyden tavoittava kytkentä nähtiin IDDM9-alueen markkerilla D3S3576 (MLS=1.05). Tutkimuksessa ei kyetty varmistamaan tai sulkemaan pois aiempia kytkentähavaintoja tutkituilla lokuksilla, mutta IDDM9-alueen jatkotutkimuksessa havaittu voimakas kytkentä (MLS=3.4) ja merkitsevä assosiaatio (TDT p=0.0002) viittaa vahvasti siihen, että 3q21-alueella sijaitsee todellinen tyypin 1 diabeteksen alttiusgeeni, jolloin alueen kattava assosiaatiotutkimus olisi perusteltu jatkotoimenpide. Sairauteen altistava IDDM2-alueen MspI-2221 genotyyppi CC oli nimellisesti yleisempi matalan tai kohtalaisen HLA-sairastumisriskin diabeetikoilla, verrattuna korkean HLA-riskin potilaisiin (p=0.05). Myös genotyyppijakauman vertailu osoitti merkitsevää eroa ryhmien välillä (p=0.01). VNTR-haplotyyppitutkimus osoitti, että IIIA/IIIA-homotsygootin sairaudelta suojaava vaikutus on merkitsevästi voimakkaampi kuin muiden luokka III:n genotyypeillä. Nämä tulokset viittaavat IDDM2-HLA -vuorovaikutukseen sekä siihen että IDDM2-alueen haplotyyppien välillä esiintyy etiologista heterogeniaa. Tämän johdosta IDDM2-alueen haplotyyppien tarkempi määrittäminen voisi tehostaa tyypin 1 diabeteksen riskiarviointia.

On-Line Analytical Processing of Inventory Turnover

Operatiivisen tiedon tuottaminen loppukäyttäjille analyyttistä tarkastelua silmällä pitäen aiheuttaa ongelmia useille yrityksille. Diplomityö pyrkii ratkaisemaan ko. ongelman Teleste Oyj:ssä. Työ on jaettu kolmeen pääkappaleeseen. Kappale 2 selkiyttää On-Line Analytical Processing (OLAP)- käsitteen. Kappale 3 esittelee muutamia OLAP-tuotteiden valmistajia ja heidän arkkitehtuurejaan sekä tyypillisten sovellusalueiden lisäksi huomioon otettavia asioita OLAP käyttöönoton yhteydessä. Kappale 4, tuo esille varsinaisen ratkaisun. Teknisellä arkkitehtuurilla on merkittävä asema ratkaisun rakenteen kannalta. Tässä on sovellettu Microsoft:n tietovarasto kehysrakennetta. Kappaleen 4 edetessä, tapahtumakäsittelytieto muutetaan informaatioksi ja edelleen loppukäyttäjien tiedoksi. Loppukäyttäjät varustetaan tehokkaalla ja tosiaikaisella analysointityökalulla moniulotteisessa ympäristössä. Vaikka kiertonopeus otetaan työssä sovellusesimerkiksi, työ ei pyri löytämään optimaalista tasoa Telesten varastoille. Siitä huolimatta eräitä parannusehdotuksia mainitaan.

Säähavaintoaseman käytettävyyteen vaikuttavat tekijät

Diplomityön tarkoituksena on tuoda esiin tuotteen käytettävyyden kehittämisen tärkeyden osana uuden tuotteen kehittämistä. Tavoitteena on analysoida liikuteltavan säähavaintoaseman käytettävyyden nykytilanne ja löytää mahdollisia käytettävyyden kehittämisalueita. Työssä käydään läpi eri käytettävyyden määritteitä ja käytettävyyden testausta. Käytettävyyden tarkastelunäkökulmia ovat asiakkaiden vaatimukset tuotteelle ja yleinen käytettävyyden subjektiivinen analysointi perustuen hyväksi tunnettuihin suunnittelun perusteisiin, heuristiikkoihin. Säähavaintoasemat ovat valittu eri segmenteistä, jotta voidaan tutkia säähavaintokonseptia, jollaista ei tänäpäivänä vielä ole ja löytää käyttäjien mahdollisia tulevaisuuden tarpeita. Näin saadaan myös laaja näkökulma eri segmenteille suunnattujen säähavaintoasemien käytettävyydestä.Käytettävyyttä voidaan pitää tehokkaana myyntiargumenttina. Tämä edellyttää läheistä yhteistyötä käyttäjien kanssa ja tietoa tuotteen käyttöympäristöstä. Tuotteen tulisi tutkimusten perusteella olla yksinkertainen toiminnoiltaan ja luotettava, jotta se vastasi käyttäjien tarpeita. Työssä osoitetaan myös useita käytettävyyden kehittämisalueita, joita kehittämällä voidaan vastata käyttäjien tarpeita. Tutkimuksen perusteella tutkittavat säähavaintoasemat voisivat olla käyttäjäystävällisempiä ja vastata paremmin käyttäjän tarpeita.Jatkotoimenpiteinä ehdotetaan esille tulleiden säähavaintoseman käytettävyyden osa-alueiden tarkempaa kartoittamista ja erityisesti käyttäjien tomintaympäristöjen ymmärtämistä. Näin varmistetaan käyttäjäystävällisyyden huomioiminen aikaisessa tuotesuunnitteluprosessin vaiheessa. Tuotteen käytettävyyden huomioiminen aikaisessa suunnitteluvaiheessa on yleensä myös edullista yhtiölleDiplomityön tarkoituksena on tuoda esiin tuotteen käytettävyyden kehittämisen tärkeyden osana uuden tuotteen kehittämistä. Tavoitteena on analysoida liikuteltavan säähavaintoaseman käytettävyyden nykytilanne ja löytää mahdollisia käytettävyyden kehittämisalueita. Työssä käydään läpi eri käytettävyyden määritteitä ja käytettävyyden testausta. Käytettävyyden tarkastelunäkökulmia ovat asiakkaiden vaatimukset tuotteelle ja yleinen käytettävyyden subjektiivinen analysointi perustuen hyväksi tunnettuihin suunnittelun perusteisiin, heuristiikkoihin. Säähavaintoasemat ovat valittu eri segmenteistä, jotta voidaan tutkia säähavaintokonseptia, jollaista ei tänäpäivänä vielä ole ja löytää käyttäjien mahdollisia tulevaisuuden tarpeita. Näin saadaan myös laaja näkökulma eri segmenteille suunnattujen säähavaintoasemien käytettävyydestä.Käytettävyyttä voidaan pitää tehokkaana myyntiargumenttina. Tämä edellyttää läheistä yhteistyötä käyttäjien kanssa ja tietoa tuotteen käyttöympäristöstä. Tuotteen tulisi tutkimusten perusteella olla yksinkertainen toiminnoiltaan ja luotettava, jotta se vastasi käyttäjien tarpeita. Työssä osoitetaan myös useita käytettävyyden kehittämisalueita, joita kehittämällä voidaan vastata käyttäjien tarpeita. Tutkimuksen perusteella tutkittavat säähavaintoasemat voisivat olla käyttäjäystävällisempiä ja vastata paremmin käyttäjän tarpeita.Jatkotoimenpiteinä ehdotetaan esille tulleiden säähavaintoseman käytettävyyden osa-alueiden tarkempaa kartoittamista ja erityisesti käyttäjien tomintaympäristöjen ymmärtämistä. Näin varmistetaan käyttäjäystävällisyyden huomioiminen aikaisessa tuotesuunnitteluprosessin vaiheessa. Tuotteen käytettävyyden huomioiminen aikaisessa suunnitteluvaiheessa on yleensä myös edullista yhtiölle

Strategisen hankintatoimminnan kehittäminen

Diplomityö on tehty Uudessakaupungissa sijaitsevalle Segerström & Svensson Oy:lle. Työn päätarkoituksena oli kartoittaa yrityksen hankintatoimen tavoitteet ja muodostaa tämän pohjalta yrityksen hankintatoimintoja ohjaava hankintastrategia. Päämääränä oli kohdistaa yrityksen huomio sille tärkeimpiin hankintojen osa-alueisiin ja kehittää strategia joka ottaa huomioon hankintojen erilaisuuden eri toimittaja- ja tuoteryhmille. Strategian tavoite on kehittää hankintatoimintoja systemaattiseen ja tavoitteelliseen työskentelyyn koko yrityksen kannattavuutta parantaen. Työn aikana yrityksen asiakaskunnassa ja toiminnassa tapahtui suuria muutoksia, jotka piti ottaa huomioon kehitettäessä hankintastrategiaa ja hankintojen eri toimintoja. Strategian kehittäminen alkoi yrityksen nykytilanteen analysoinnilla ja tulevaisuuden tarpeiden määrityksellä. Seuraavaksi analysoitiin hankintatoimintojen nykyinen asema ja sen eri toiminnot. Tämän pohjalta luotiin tarvemääritys tulevalle strategialle ja hankintojen eri toiminnoille. Strategiassa luotiin hankintojen organisoinnille, nimikkeiden ohjaukselle, hankintojen kustannustehokkuudelle ja toimittajayhteistyölle toimittajaryhmittäiset tavoitteet ja työskentelytavat. Hankintatoimelle kehitettiin seurantaperusteet, jonka avulla todennetaan strategiassa asetettujen tavoitteiden toteutuminen. Strategian määrityksen lisäksi uusittiin useita hankintojen toimintoja. Esimerkkeinä tästä uudet tilausmenetelmät ja toimittajaseuranta. Hankintojen jatkokehitystä varten on yrityksessä käynnistetty 'Supply Management' kehitysprojekti.